Hiilineutraalia maitoa

31.05.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Juustoportin kanssa.

Kuten tiedätte, me ei olla vegaaneja tai edes kasvissyöjiä. Me ollaan sekaaneja, jotka pyrkivät syömään suunnilleen WWF:n uusien ruokasuositusten mukaan. En tiedä tulenko koskaan muuttumaan kasvissyöjäksi tai vegaaniksi, mutta sen tiedän, että olen kulkenut pitkän matkan siitä liha- ja maitotuotepainotteisesta ruokavaliosta siihen mitä mun ruokavalio nyt kasvispainotteisena mutta kaiken edelleen sallivana on. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa jatkuvasti. Tänä kesänä esimerkiksi me, grilliruuan (ja aiemmin myös pekonin) super-rakastajat, emme ole grillanneet vielä kertaakaan punaista lihaa, vaikka grilli on kuumana ollutkin moneen otteeseen. Halutessamme meillä on se mahdollisuus, koska ei olla tehty mitään valintaa, että ei koskaan enää osteta punaista lihaa. Mutta ei vaan olla tehty niin.

Pyritään tekemään niitä pieniä hyviä valintoja aina kun mahdollista ja yksi niistä paremmista valinnoista on jo pitkään ollut Juustoportin Vapaan lehmän maito. Esimerkiksi mun IG Storyja seuraavat tai jotain meidän aamupalapostauksia joskus lukeneet ovat aivan varmasti törmänneet Vapaan lehmän maitoon tai Vapaan lehmän laktoosittomaan maitojuomaan meidän aamupalapöydässä joskus viime vuosien aikana.

Me ei olla maidon suurkuluttajia, sitä menee 1-2 purkkia viikossa yhteensä. Se johtuu varmasti eniten siitä, että meillä on Oton kanssa molemmilla ollut laktoosi-intoleranssi lapsena, eikä koskaan opittu juomaan maitoa esim. ruokajuomana, koska hyla-maito oli ysärillä pahaa. Lapset kuitenkin juovat välillä maitoa ja käyttävät sitä granolan kanssa. Välillä se on käytössä myös leivonnassa tai ruuanlaitossa. Siksi ollaan ajateltu, että maito on yksi helppo ostosten osa-alue, jossa meillä on mahdollisuus valita parempi vaihtoehto.  Se syy miksi olen alunperin alkanut ostamaan meille juuri Vapaan lehmän maitoa on ne vapaat lehmät.

Juustoportin vapaan lehmän maitotiloilla tuotetaan ensimmäisenä Euroopassa 100% edistyneen tason Welfare Quality®– maitoa. Se tarkoittaa esimerkiksi että:

  •  Lehmät saavat ulkoilla halutessaan vuoden ympäri. Lehmät pitävät vapaaehtoisesta ulkoilusta. Sopivalla säällä on kiva ulkoilla, kun taas helteisellä tai myrskyisellä säällä ne viihtyvät pihaton suojassa.
  • Vapaan lehmän tilojen hoitajat ovat sitoutuneita eläinten parempaan kohteluun ja siihen järjestettyyn koulutukseen. 
  • Eläimillä ei ole pitkittynyttä nälkää tai janoa, ei vammoja, ei sairauksia, ei toimenpiteistä johtuvaa kipua, niillä on mukava lepopaikka ja helppo liikkua ja eläimen ja ihmisen välinen suhde on hyvä.
  • Juustoportti maksaa markkinajohtajaa parempaa hintaa maidontuottajilleen. Näin on tapahtunut jo parinkymmenen vuoden ajan.
  • Maito on 100% GMO-vapaata.
  • Maito on 100% läheltä kerättyä.

Maito aiheuttaa paljon keskustelua Suomessakin tällä hetkellä esim. somessa,  mutta Suomi on kuitenkin maidonkulutuksen kärkimaa ja maitoa tullaan varmasti kuluttamaan Suomessa vielä vuosikausia. Vaikka keskustelu maidosta käy kuumana, suurin osa ihmisistä ostaa maitoa ihan niinkuin ennenkin. Siksi tarvitaan myös uusia innovaatioita. Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat hitaasti, eikä meillä ole varaa odottaa sitä muutosta 30 vuotta. Konkreettisia tekoja ja ilmastoystävällisempää maitoa tarvitaan jo aiemmin.

Eettiset syyt sekä tuottajaystävällisyys ovat jo itsessään tehneet Vapaan lehmän maidosta sen maidon, jota olen ostanut kotiin mieluummin kuin muita maitoja. Viikko sitten sain kuitenkin vielä yhden tärkeän syyn puhua Vapaan lehmän maidon puolesta. Se on hiilineutraalius. Kyllä, luit oikein.

Juustoportin vapaan lehmän maito ja laktoosittomat maitojuomat on nyt myös hiilineutraalia. Ja se on iso juttu.

”Miten lehmän maito voi muka olla hiilineutraalia?” ajattelin, kun kuulin tuon lauseen ensimmäisen kerran. Eihän meidän kahvissa käyttämä kauramaitokaan ole hiilineutraalia. Juustoportin, Luonnonvarakeskuksen Kirsi Usvan ja päästöhyvitysyhtiö Nordic Offsetin Antti Asunmaan presentaatiot kuunneltuani olin kuitenkin vakuuttunut. Maito voi ihan todella olla hiilineutraalia.

Luonnonvarakeskus eli Luke on laskenut Juustoportin koko tuotantoketjun hiilijalanjäljen rehukasvien viljelystä valmiiseen tuotteeseen asti.  Alustavien tulosten perusteella Juustoportin Vapaan lehmän maitojen ja maitojuomien hiilijalanjälki on 0,6–1,2 CO 2-ekv välillä. Juustoportin meijerien toiminta on alustavien tulosten mukaan jo valmiiksi keskivertoa ympäristöystävällisempää, sillä maailmanlaajuisesti maidon hiilijalanjälki on 2,5 CO2-ekv.

Juustoportti hyvittää laskelmien perusteella saadun Vapaan lehmän maitojen ja maitojuomien hiilijalanjäljen Nordic Offsetin kautta Gold Standard-sertifioitujen (päästökompensaatioalan tiukimmin valvottu laatusertifikaatti) projektien avulla Ugandassa ja Etiopiassa. Projekteissa päästöt kompensoidaan investoimalla energiatehokkaampiin kotitalouskeittimiin ja metsien istutukseen. Energiatehokkaat keittimet vähentävät polttopuiden tarvetta ja siten metsien hakkuita ja uusi metsä sitoo hiilidioksidia ja lisää luonnon monimuotoisuutta.

Projektit tehdään YK:n kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti paikallisen väestön hyvinvointi huomioonottaen. Ilmastohyödyn lisäksi projektit lisäävät työpaikkoja, tehostavat ajankäyttöä, saavat aikaan säästöjä ja vähentävät saastuneesta sisäilmasta aiheutuvia haittoja.

Hiilineutraalius ei kuitenkaan ole pelkkää päästöjen kompensointia, vaan myös aktiivista päästöjen vähennystä eläinten hyvinvointi ja tuottajahinnat huomioiden, jokaisessa tuotannon vaiheessa.

100 % Vapaan lehmän maidon tuotantoon käytetystä sähköstä on tuuli-, vesi- ja aurinkotuottoista ja 90 % meijerin lämpöenergiasta bioenergiaa. Kaikki maitotilat sijaitsevat lähellä meijeriä, jotta logistiikka on mahdollisimman tehokasta. Juustoportin pakkausratkaisut vähentävät hävikkiä: esimerkiksi jugurtteihin on tulossa hävikkiä vähentävät taitokset, jolloin purkki on helpompaa puristaa täysin tyhjäksi.  Maitotuotteissa on myös jopa 3 viikon päiväykset.

Juustoportti jatkaa omaa kehitystyötään, jotta maidon hiilijalanjälki saadaan entistä pienemmäksi. Esimerkiksi viljelyä kehittämällä voidaan saada aikaan hiilinieluja. Jokaiselle Vapaan lehmän maitotilalle lasketaan oma hiilijalanjälki ja tuottaja voi sitten verrata sitä Juustoportin muiden tilojen keskiarvoon. Sitten voi toimia pienentääkseen oman tilansa hiilijalanjälkeä.

Mun mielestä on aika hienoa, että kuluttaja voi nyt valita yhdessä maitopurkissa eläinten, tuottajien ja myös ympäristön hyvinvoinnin. Toivottavasti yhä useampi myös valitsee sen. Ja toivottavasti myös muut tuottajat ottaisivat mallia Juustoportin hienosta esimerkistä, Juustoportti on todellinen edelläkävijä maidon tuotannossa koko Euroopalle. 

Millä perusteella sinä valitset kaupassa maidon, jota ostat kotiin? Montako purkkia teillä kuluu maitoa viikossa?


21 Responses to “Hiilineutraalia maitoa”

  1. Nimetön sanoo:

    Mitä muita kalsiumin lähteitä teillä on kehitelty, jos maitoa ei kulu?

  2. SiruH sanoo:

    No nyt! Kiitos ihsn hirveästi tästä postauksesta. En oo ollut tietoinen tästä hiilineutraaliudesta ollenkaan. Pitääpä heti selvittää, mistä meidän alueen kaupasta tuota saisi. Tuppaa menemään purkkitolkulla viikottain, vaikka koko ajan enenevässä määrin yritetään siirtyä kasvivaihtoehtoihin.

  3. Nimetön sanoo:

    En yleensä kommentoi juurikaan somessa, vaikka aktiivisesti seuraan monia perhebloggaajia. Nyt oli kuitenkin pakko, koska alan viittä vaille valmiina opiskelijana tämä aihe on lähellä sydäntä. Olen mukana myös hankkeessa, joka juurikin pyrkii edistämään viljelymenetelmiä joiden avulla maataloudessa syntyviä päästöjä pyritään sitomaan maaperään, joten senkin puolesta aiheesta kirjoitettu postaus kiinnosti. On mahtavaa lukea välillä myös tällaisia kirjoituksia, joissa positiivisella otteella kirjotetaa suomalaisesta ruuantuotannosta ja nostetaan esiin niitä vahvuuksia joita ulkomaalaisissa tuotteissa ei välttämättä ole. Jo ihan eläinten hyvinvointiin, kasvinsuojeluaineiden käyttöön ja ylipäätään elintarviketurvallisuuteen kiinnitetään täällä niin paljon enemmän huomiota kuin monessa muussa Euroopan maassa, että olisi ihanaa kun tuottajat saisivat vähän enemmän arvostusta ja korvausta tehdylle työlleen.

  4. Jensku sanoo:

    Meillä menee päivässä 1-1,5litraa maitoa ja sitä juo ruoka juomana minä ja 3 lasta, käytämme myös kahvissa ihan maitoa miehen kanssa kumpikin ja myös kahvia kuluu paljon päivän aikana, joten maitoa kuluu kyllä 😀 meille tärkeintä maidon ostamisessa on kotimaisuus mutta myös hinta! Meillä menee niin paljon rahaa kuulaudessa ihan päivittäistavara ostoksiin, joten maito on yksi mistä on tingittävä, koska itse en taas syö lihaa ja mies taas ei pelkkiä kasviksia, joten joudun tekemään joko 2ruokaa tai kasvisruoan johon voi lisätä itse lihan, tingimme kyllä monesta muustakin kuin vain maidosta, mutta nythän oli maidosta kyse 😀

  5. E sanoo:

    Meillä juodaan ihan tavallista laktoositonta kotimaista kevytmaitoa. Itse en käytä maitoa kun aamukahvissa pienen lorauksen, mies juo kahvia 1-2 krt viikossa ja silloin laittaa myös kahviin maitoa. Hän saattaa joiden tiettyjen ruokien kanssa myös joskus ottaa lasin maitoa. Viikkokulutus n. 1,5l, litra varmaan muuten riittäisi muttei kestä avattuna sitä 7 päivää. Turhan usein tulee kaadettua viemäriin purkin pohjat kun ei tule käytettyä aina niin paljoa..

  6. Miina sanoo:

    Kiva, että nostetaan esille maatalouden hyviä puolia. Tuntuu, että aina maatalous, lihan ja maidon tuottajat nähdään kamalina ihmisinä ja ilmastonmuutoksen aiheuttajina, vaikka todellisuudessa Suomessa tehdään valtavan paljon työtä juurikin hiilineutraalisen tulevaisuuden ja eläinten hyvinvoinnin eteen. Itse olen maatilalla kasvanut ja edelleen teen töitä lehmien parissa, jokaisen nimen osaan ulkoa, luonteet ja persoonat myös. Lehmät elävät vapaasti pihatossa, ulkoilevat millon haluavat ja käyvät lypsyllä ja syömässä milloin haluavat. Moista vapautta ei ole monella ihmisellekään tässä maailmassa. Ja maidon ja lihan puhtaus on ihan huippua Suomessa, laatua valvotaan niin tiloilla kuin meijereissäkin. Ja tosiaan antibiottia ei saa olla edes jääminä maidossa, mikä menee meijeriin.

  7. Mirkku sanoo:

    Myös muiden meijereiden tiloilla on pihattoja ja vapaata ulkoilua, esim. Valiolla. Nykyään pihattoja on enemmän, ja toki on olemassa pieniä parsinavetoita, joissa lehmät silti saa ulkoilla koko kesän ja talvellakin kelin salliessa. Eli ei tämä juustoportin vapaan lehmän maito ole loppujen lopuksi sen erilaisempaa kun esim valion maito. Vanhemmillani on valion tila ja heillä on pihatto ja lehmät saa tulla ja mennä ulos vapaasti. Myös muut meijerit pyrkii hiilineutraaliin maitoon ja tiedän, että tiloilla yrittäjät yrittävät tehdä tuotannostaan mahdollisimman ilmastoystävällistä,esim. biokaasulaitokset yleistynee tiloilla. Lannasta voidaan jalostaa traktoreihin ja koneisiin polttoainetta jne.. Puhdasta suomalaista ruokaa kannattaa suosia, oli se sitten lihaa, maitotuotteita tai viljaa tai kasviksia 👍

  8. Ei lehmäntissimaitoa sanoo:

    ’Eettiset syyt sekä tuottajaystävällisyys ovat jo itsessään tehneet Vapaan lehmän maidosta sen maidon, jota olen ostanut kotiin mieluummin kuin muita maitoja.”
    Eettistähän maidon juonti ei ole, vaikka kuinka hiilineutraalia olisi. Se että lehmiä keinosiemennetään kerta toisensa jälkeen, ihan vain jotta vasikat voidaan viedä emoiltaan ja jotta poikaselle tarkoitettu maito saadaan ihmisille on aivan tolkutonta. Ja kuluttajilta on todella julmaa ummistaa silmät siltä miten maito päätyy hyllylle, eläinlapsi tarvitsee äitiään.
    Ihminen ei lehmänmaitoa tarvitse ja kasviperäisiä, hyvän makuisia vaihtoehtoja löytyy nykyään joka lähtöön! Oma suosikkini on Kaslinkin kauramaito!

    ’Maidontuotanto on erottamattomasti sidoksissa lihantuotantoon, sillä suurin osa naudanlihasta on peräisin lypsykarjatiloilta. Lehmät teurastetaan noin 5-vuotiaina, vaikka luontainen elinikä olisi noin 20 vuotta.

    Lehmät tuottavat maitoa jälkeläisilleen samoin kuin ihmisetkin. Jotta maidontuotanto olisi jatkuvaa, lehmän pitää poikia joka vuosi. Lehmät saatetaan tiineiksi useimmiten keinosiemennyksellä. Luontaisesti lehmä imettäisi vasikkaansa vajaan vuoden ajan, mutta maitoteollisuus estää sen, koska maito halutaan ihmisten juotavaksi. Vasikka erotetaan emostaan yleensä miltei heti syntymän jälkeen.

    Maidontuotantoa varten kasvatettavat lehmävasikat jätetään eloon. Ne kasvatetaan maidonkorvikkeilla ja joutuvat lypsylehmiksi jatkuvaan raskauskierteeseen 18–24 kuukauden ikäisinä. Jalostuksen seurauksena lehmillä on muun muassa niin painavat utareet, etteivät ne välttämättä pärjää ilman utareliivejä. Myös esimerkiksi vedinpolkemat, jalka- ja nivelongelmat sekä sorkkasairaudet ovat yleisiä. Sonnivasikat teurastetaan noin 1–2-vuoden ikäisinä ”mulleina”. Osa sonnivasikoista jätetään siitossonneiksi.” -Vegaaniliitto

    • Miljoona tykkäystä sanoo:

      Miljoona tykkäystä tähän kommentiin. Näinhän asia vain on, vaikka kuinka yrittäisi sitä itselleen selitellä tai kierrellä. Kesti aikansa olla rehellinen itselleen, mutta kun sen tein, voin todella paljon paremmin fyysisesti, kuin myös henkisesti, kun tiesin etten osallistu tähän julmuuteen enää. Kiitos hyvin jäsennellystä kommentista! 🙂

    • Miljoona tykkäystä sanoo:

      Ja lisään vielä, että olet Iina täysin oikeassa kun sanot että ”Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat hitaasti, eikä meillä ole varaa odottaa sitä muutosta 30 vuotta. Konkreettisia tekoja ja ilmastoystävällisempää maitoa tarvitaan jo aiemmin.” Menee vain itsellä aina tunteisiin kun mietin lehmäraukkoja ja heidän kärsimystään ja tulee ahdistus, että miksi kaikki eivät vain voisi juoda sitä kauramaitoa.. Mutta ymmärrän pointtisi ja totta sekin on!

  9. Kristiina sanoo:

    Ihan viaton kysymys silkasta mielenkiinnosta! Kauhea alotus😂
    Oon ollut kasvissyöjä 13-vuotiaasta. Syön paljon juustoa ja jätskiä eli vegaani en ole 🙂 Oon aina miettinyt sitä että jos lapsi kysyy miks syötte lihaa, mitä vastaatte? 🙂 Ei siis pelkästään Iinalle kysymys vaan kaikki saa mua sivistää. Oon työskennellyt kauan lasten kanssa ja miettinyt aina mitä siihen vastata. Pelkään aina kun ollaan käyty vaikka silittelemässä lampaita että mitä jos joku niistä kysyy. Mitä siihen vastata?🤦🏻‍♀️

  10. Äiti minäkin sanoo:

    Meillä mennään ainakin toistaiseksi halvimman mukaan. Maitoa hiissataan kaupasta 4 eri laatua; Laktoositonta punaista maitojuomaa, Laktoositonta kevytmaitojuomaa, tavallista kevytmaitoa, sekä rasvatonta maitoa jokaista eri käyttötarkoitukseensa. Maitoa meillä menee ruokajuomana litra per ruokailu, jos ekan pikkumukin jälkeen juodaan vettä ja yleensä parilla ruokailulla juodaan kokonaan vettä. Lisäksi aikuisten kahvit ja esim iltapuuro/mysli yms sekä leivonta. Kaikenkaikkiaan tämä tekee yhteensä päivän aikana yhteensä n. 5litraa 😀 Viikon tai kuukauden maidot on melko iso menoerä suurperheessä joten hinta puhuu kunhan on kotimaista.

  11. Viivi sanoo:

    Hei! Ei liity tähän postaukseen nyt yhtään mut tuli mieleen et puhutko itse ruotsia sujuvasti, sun lapset ilmeisesti puhuu Oton kans ruotsia joten ymmärräks kaiken mitä ne puhuu jne? Voisitko joskus avata tätä asiaa silleen sun näkökulmasta😀

  12. Iida sanoo:

    Mä oon jo pitkään ostanu pelkästään tät maitoa, ihan vaan siks että yksinasuvana on kätevää kun tässä maidossa on PALJON pidemmät päiväykset kun valion tai minkään muun maidossa!

  13. Elina sanoo:

    Kiitos, tähän pitää siirtyä.
    Voisitko kirjoittaa teidän kesägrillailusta, jossa lihan käyttö on jäänyt minimiin? Ohjeita, reseptejä ja vinkkejä?

  14. Mii-a sanoo:

    Meillä juodaan laktoositonta Satamaitoa, koska halutaan tukea ”paikkakuntalaista”. Valion tuotteet on ehdoton ei ei, se on muutenkin jo niin iso yritys, että pärjäävät ilman meidän rahoja.
    Hylamaito on muuten edelleenkin pahaa, ihan liian makeaa, eikä sekään sovi kaikille laktoosi intolerantikolle 🙂

  15. […] Juustoportti kertoi jo, että sen vapaan lehmän maito on hiilineutraalia. Tämä on tieteellisesti tarkistettu. Luke on laskenut Juustoportin koko tuotantoketjun hiilijalanjäljen rehukasvien viljelystä valmiiseen tuotteeseen asti. […]

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.