Disko pimeässä ja vegaaninen massaman curry | Earth Hour 2020

25.03.2020

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n & Indieplacen kanssa ja sitä on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Mulla on suuri kunnia olla tänäkin vuonna mukana levittämässä sanaa WWF:n Earth Hourista, jota vietetään jälleen tämän viikon lauantaina klo 20.30-21.30. Earth Hour on ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jota on Suomessa vietetty jo vuodesta 2009. Kaikki ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan Earth Houriin. Mekin ollaan vietetty Earth Houria lasten kanssa jo vuosia ja siitä on tullut meille hauska perinne, että tehdään aina jotain jännittävää pimeässä sen tunnin ajan.

Tänä vuonna me aiotaan pitää pimeässä disko, jota harjoiteltiinkin jo hieman etukäteen lasten kanssa, jotta saatiin hauskat kuvat tähän postaukseen. Laitettiin eko-glitterit poskille, bilevaatteet päälle ja tanssittiin kuin viimeistä päivää. Lauantaina bailataan pimeässä taas ja näytetään sammuttamalla valot, että mekin olemme mukana kiinnittämässä huomiota ympäristön tilaan ja ilmastokriisiin sillä symbolisella eleellä.

Viime vuosina WWF on halunnut kiinnittää Earth Hourin aikana huomiota erityisesti ruuan ympäristövaikutuksiin. Kirjoitin jo vuosi sitten Earth Hour -postauksessa meidän ruokailutottumusten muutoksesta ja siitä, kuinka olin lakannut mainostamasta blogissani punaista lihaa ja siipikarjan lihaa. En myöskään ole yli 1,5 vuoteen jakanut enää reseptejä, joissa on käytetty niitä. Olen pitänyt näistä periaatteista kiinni, vaikka se on tarkoittanut kieltäytymistä jopa kymmenistä arvokkaista kaupallisista yhteistöistä. Olen kuitenkin kokenut tärkeäksi sen, että en omalla toiminnallani edistä lihan syöntiä enää yhtään enempää. Kestävästi pyydetyn MSC-sertifioidun kalan syönnin puolesta sen sijaan puhun edelleen, kuten tekee myös WWF kalaoppaan avulla.

Vaikka me ei edelleenkään olla luovuttu täysin lihan syönnistä, me ollaan vähennetty sitä reilusti entisestään. Nykyisin voisi sanoa, että kasvisruoka oikeasti on meidän arkiruokailuissa se normi ja liharuuat ovat enemmän sellainen spessujuttu. Lisäksi kuluneen vuoden aikana olemme vaihtaneet yli puolet käyttämistämme maitotuotteista vastaaviin kasviversioihin. Se on ollut myös tosi iso muutos. Edelleen käytämme jonkin verran myös maitotuotteita, mutta vähintään yhtä paljon käytämme esimerkiksi kotimaista kauramaitoa, kotimaisia kaurapohjaisia ruuanlaittovalmisteita ja nyt uusimpana (kiitos teidän suositusten) myös herkullisia kasvipohjaisia ”juguja”.

Vaikka Suomessa lihan kulutuksen kasvu näyttää onneksi pysähtyneen, maailmalla lihaa syödään yhä enemmän. Ja Suomessakin lihaa syödään edelleen aivan liian runsaasti. Tällä hetkellä ruoantuotanto on maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen aiheuttaja ja suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy eläinperäisen ruoan tuotannossa. Ruoan ilmastopäästöistä jopa 80 prosenttia syntyy eläinperäisestä tuotannosta, ja maatalousmaasta jopa 83 prosenttia on eläinperäisen tuotannon käytössä. Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna.

Suomalaisten runsas lihankulutus mm. rehevöittää Itämerta, kuormittaa ilmastoa ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti naudanlihan tuotanto kuormittaa ilmastoa, sillä naudan luontaisessa ruuansulatuksessa syntyy metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Kannattaa myös muistaa, että suomalaisten ruuan kulutuksen vaikutukset ulottuvat Suomen rajojen ulkopuolelle. Syömämme ruuan tuotantoon tarvittavasta maa-alasta jopa 40 % on Suomen rajojen ulkopuolella. Yli 90 % suomalaisten kuluttaman ruuan monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu muualle maailmaan. Eikö kuulostakin epäreilulta?

Lihan globaalin kysynnän kasvun vuoksi tarvitaan lisää laidunmaita ja peltoja rehun viljelyyn. Peltojen tieltä kaadetaan mm. sademetsiä, minkä vuoksi villieläinten elintila pienenee ja elinmahdollisuudet heikentyvät entisestään.

Me ei perheenä todellakaan olla ruuan kuluttajina tai kuluttajina muutenkaan täydellisiä, vaan meillä on vielä pitkä matka edessä. Tehdään kuitenkin parempia valintoja siellä, missä voidaan. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa. Kuten olen usein kertonut, aloitimme yhdestä kasvisruokapäivästä viikossa ja vuosien saatossa olemme pikkuhiljaa edenneet siihen, että nyt meillä ei välttämättä ole enää edes yhtä liharuokapäivää joka viikko. Pienistä muutoksista tulee suuria, kun niistä pitää kiinni. Kasvisruokaa oppii valmistamaan, kun kokeilee sitä helppojen ja herkullisten reseptien kautta. Vaihtamalla edes yhden liharuuan viikossa kasvisruokaan tai kestävästi pyydettyyn kalaruokaan, voi tehdä ilmastoteon joka viikko.

Vaikka alkuun voi tuntua hankalalta keksiä mitään tai oppia tykkäämään kasvisruuasta, se onnistuu vain aloittamalla. Yksi toimiva keino on aloittaa suosituista klassikko-kasvisruuista, jotka ovat helposti lähestyttäviä ja täynnä makua: ekana tulee mieleen esimerkiksi avokadopasta, uunifetapasta, tortillat ja tacot tai erilaiset curryt. Kaikki toimivat loistavasti, eivätkä ole syyttä nousseet suureen suosioon. Kasvisruoan syöminen ei tarkoita luopumista mistään, se tarkoittaa uusien ihanien ruokien ottamista repertuaariin vaihtoehdoksi niille samoille vanhoille liharuuille.

Kyselin tammikuussa Instagramin puolella, että kuinka moni mun seuraajista syö kasvisruokaa säännöllisesti arjessa ja  1386 vastaajan vastaukset menivät näin: 679 vastasi, että syö 0-2 kertaa viikossa kasvisruokaa, 270 vastasi että syö 3-5 kertaa viikossa kasvisruokaa ja 435 vastasi, että syö useammin kuin viisi kertaa viikossa tai pelkkää kasvisruokaa. Yli puolet söi siis vähintään kolme kertaa viikossa kasvisruokaa, mikä on ihan mahtavaa! Harmi kun ei ole aiempaa kyselyä, niin ei voi verrata tuloksia. Ehkä pitää toteuttaa tällainen uudelleen esimerkiksi vuoden päästä ja verrata vastauksia sitten. Nyt haluan kuitenkin omalta osaltani kannustaa kaikkia kokeilemaan rohkeasti kasvisruokaa ja ajattelin jakaa teille mun makurikkaimman vegaanisen ruuan, jota itse osaan valmistaa. Tämä on niiiiiin täynnä makua!

Vegaaninen massaman curry (6 annosta) / valmistusaika n. 30min 

500g maustamattomia Beanit-suikaleita (tai muuta valitsemaasi kasviproteiinia tai esim. papuja)

4dl basmatiriisiä

3 isoa porkkanaa

3 keskikokoista perunaa

2dl maapähkinöitä

1 iso sipuli

kevätsipulia varsineen

1:n limen mehu

1 tölkki kookosmaitoa

2dl kasvislientä

2rkl ruokosokeria

4rkl massaman curry -tahnaa

4 kaffirlimen lehteä

3rkl Öljyä

Pilko sipulit. Laita paistokasariin öljy ja massaman curry -tahna, sekoita ne keskenään ja anna lämmetä hetken aikaa. Lisää sitten sipulit ja kuullota niitä kasarissa n. 5 minuuttia. Pilko perunat ja porkkanat ja lisää kasariin. Kaada sekaan kookosmaito ja kasvisliemi, sekä kaffirlimenlehdet ja ruokosokeri. Keitä n. 20 minuuttia. Ruskista Beanit-suikaleet nopeasti pannulla. Lisää ruskistetut Beanit-suikaleet ja pähkinät kasariin, keitä vielä 5 minuuttia. Mausta curry limen mehulla.  Tarjoile riisin kanssa. NAM!

Tänä keväänä meidän yksi ilmastoteko tulee myös olemaan (kasvisruuan osuuden entisestään lisäämisen ohella) se, että meidän uudessa kodissa saamme monipuolisen ja hyvän jätteiden lajittelusysteemin käyttöön. Omakotiasumisessa kaikki tulee olemaan meidän omalla vastuulla, eikä voi enää nojata taloyhtiön vastuuseen oikeanlaisten jätepisteiden järjestämisessä. Onneksi lähellä meidän kotia sijaitsee myös lähin kunnan kierrätyspiste, jonne voimme käydä viemässä muovit, metallit, lasit ja muut. Biojäteastia tai kompostori meidän sen sijaan pitää hommata itse ja tulenkin selvittelemään tähän sitä kaikkein kannattavinta vaihtoehtoa.

Vaikka joka kerta puhuessani näistä asioista saan myös syyllistystä niistä asioista, joissa emme ole täydellisiä, koen tärkeäksi avata suuni. Minulla on mahdollisuus kannustaa muita syömään kasvisruokaa ja tekemään pieniä hyviä valintoja ja haluan käyttää sen mahdollisuuden viisaasti. Jos voin kannustaa edes yhtä ihmistä tekemään jotain ilmaston hyväksi, se on sen arvoista. Siksi me ensi lauantaina bailataan pimeässä diskossa ja vietetään Earth Houria. Tule säkin mukaan!

OSALLISTU EARTH HOURIIN:

Earth houria vietetään lauantaina 28.3. klo 20.30-21.30. Voit osallistua yksinkertaisesti sammuttamalla valot silloin, mutta toki voit keksiä myös muuta hauskaa tekemistä pimeässä! Osallistukaa tekin WWF:n Earth Houriin (tästä pääsette Earth Hourin FB-tapahtumaan) ja jakakaa omia tunnelmianne somessa hashtagilla #EarthHourSuomi. 

Miten sinä ajattelit osallistua Earth Houriin? 


Hiilineutraalia maitoa

31.05.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Juustoportin kanssa.

Kuten tiedätte, me ei olla vegaaneja tai edes kasvissyöjiä. Me ollaan sekaaneja, jotka pyrkivät syömään suunnilleen WWF:n uusien ruokasuositusten mukaan. En tiedä tulenko koskaan muuttumaan kasvissyöjäksi tai vegaaniksi, mutta sen tiedän, että olen kulkenut pitkän matkan siitä liha- ja maitotuotepainotteisesta ruokavaliosta siihen mitä mun ruokavalio nyt kasvispainotteisena mutta kaiken edelleen sallivana on. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa jatkuvasti. Tänä kesänä esimerkiksi me, grilliruuan (ja aiemmin myös pekonin) super-rakastajat, emme ole grillanneet vielä kertaakaan punaista lihaa, vaikka grilli on kuumana ollutkin moneen otteeseen. Halutessamme meillä on se mahdollisuus, koska ei olla tehty mitään valintaa, että ei koskaan enää osteta punaista lihaa. Mutta ei vaan olla tehty niin.

Pyritään tekemään niitä pieniä hyviä valintoja aina kun mahdollista ja yksi niistä paremmista valinnoista on jo pitkään ollut Juustoportin Vapaan lehmän maito. Esimerkiksi mun IG Storyja seuraavat tai jotain meidän aamupalapostauksia joskus lukeneet ovat aivan varmasti törmänneet Vapaan lehmän maitoon tai Vapaan lehmän laktoosittomaan maitojuomaan meidän aamupalapöydässä joskus viime vuosien aikana.

Me ei olla maidon suurkuluttajia, sitä menee 1-2 purkkia viikossa yhteensä. Se johtuu varmasti eniten siitä, että meillä on Oton kanssa molemmilla ollut laktoosi-intoleranssi lapsena, eikä koskaan opittu juomaan maitoa esim. ruokajuomana, koska hyla-maito oli ysärillä pahaa. Lapset kuitenkin juovat välillä maitoa ja käyttävät sitä granolan kanssa. Välillä se on käytössä myös leivonnassa tai ruuanlaitossa. Siksi ollaan ajateltu, että maito on yksi helppo ostosten osa-alue, jossa meillä on mahdollisuus valita parempi vaihtoehto.  Se syy miksi olen alunperin alkanut ostamaan meille juuri Vapaan lehmän maitoa on ne vapaat lehmät.

Juustoportin vapaan lehmän maitotiloilla tuotetaan ensimmäisenä Euroopassa 100% edistyneen tason Welfare Quality®– maitoa. Se tarkoittaa esimerkiksi että:

  •  Lehmät saavat ulkoilla halutessaan vuoden ympäri. Lehmät pitävät vapaaehtoisesta ulkoilusta. Sopivalla säällä on kiva ulkoilla, kun taas helteisellä tai myrskyisellä säällä ne viihtyvät pihaton suojassa.
  • Vapaan lehmän tilojen hoitajat ovat sitoutuneita eläinten parempaan kohteluun ja siihen järjestettyyn koulutukseen. 
  • Eläimillä ei ole pitkittynyttä nälkää tai janoa, ei vammoja, ei sairauksia, ei toimenpiteistä johtuvaa kipua, niillä on mukava lepopaikka ja helppo liikkua ja eläimen ja ihmisen välinen suhde on hyvä.
  • Juustoportti maksaa markkinajohtajaa parempaa hintaa maidontuottajilleen. Näin on tapahtunut jo parinkymmenen vuoden ajan.
  • Maito on 100% GMO-vapaata.
  • Maito on 100% läheltä kerättyä.

Maito aiheuttaa paljon keskustelua Suomessakin tällä hetkellä esim. somessa,  mutta Suomi on kuitenkin maidonkulutuksen kärkimaa ja maitoa tullaan varmasti kuluttamaan Suomessa vielä vuosikausia. Vaikka keskustelu maidosta käy kuumana, suurin osa ihmisistä ostaa maitoa ihan niinkuin ennenkin. Siksi tarvitaan myös uusia innovaatioita. Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat hitaasti, eikä meillä ole varaa odottaa sitä muutosta 30 vuotta. Konkreettisia tekoja ja ilmastoystävällisempää maitoa tarvitaan jo aiemmin.

Eettiset syyt sekä tuottajaystävällisyys ovat jo itsessään tehneet Vapaan lehmän maidosta sen maidon, jota olen ostanut kotiin mieluummin kuin muita maitoja. Viikko sitten sain kuitenkin vielä yhden tärkeän syyn puhua Vapaan lehmän maidon puolesta. Se on hiilineutraalius. Kyllä, luit oikein.

Juustoportin vapaan lehmän maito ja laktoosittomat maitojuomat on nyt myös hiilineutraalia. Ja se on iso juttu.

”Miten lehmän maito voi muka olla hiilineutraalia?” ajattelin, kun kuulin tuon lauseen ensimmäisen kerran. Eihän meidän kahvissa käyttämä kauramaitokaan ole hiilineutraalia. Juustoportin, Luonnonvarakeskuksen Kirsi Usvan ja päästöhyvitysyhtiö Nordic Offsetin Antti Asunmaan presentaatiot kuunneltuani olin kuitenkin vakuuttunut. Maito voi ihan todella olla hiilineutraalia.

Luonnonvarakeskus eli Luke on laskenut Juustoportin koko tuotantoketjun hiilijalanjäljen rehukasvien viljelystä valmiiseen tuotteeseen asti.  Alustavien tulosten perusteella Juustoportin Vapaan lehmän maitojen ja maitojuomien hiilijalanjälki on 0,6–1,2 CO 2-ekv välillä. Juustoportin meijerien toiminta on alustavien tulosten mukaan jo valmiiksi keskivertoa ympäristöystävällisempää, sillä maailmanlaajuisesti maidon hiilijalanjälki on 2,5 CO2-ekv.

Juustoportti hyvittää laskelmien perusteella saadun Vapaan lehmän maitojen ja maitojuomien hiilijalanjäljen Nordic Offsetin kautta Gold Standard-sertifioitujen (päästökompensaatioalan tiukimmin valvottu laatusertifikaatti) projektien avulla Ugandassa ja Etiopiassa. Projekteissa päästöt kompensoidaan investoimalla energiatehokkaampiin kotitalouskeittimiin ja metsien istutukseen. Energiatehokkaat keittimet vähentävät polttopuiden tarvetta ja siten metsien hakkuita ja uusi metsä sitoo hiilidioksidia ja lisää luonnon monimuotoisuutta.

Projektit tehdään YK:n kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti paikallisen väestön hyvinvointi huomioonottaen. Ilmastohyödyn lisäksi projektit lisäävät työpaikkoja, tehostavat ajankäyttöä, saavat aikaan säästöjä ja vähentävät saastuneesta sisäilmasta aiheutuvia haittoja.

Hiilineutraalius ei kuitenkaan ole pelkkää päästöjen kompensointia, vaan myös aktiivista päästöjen vähennystä eläinten hyvinvointi ja tuottajahinnat huomioiden, jokaisessa tuotannon vaiheessa.

100 % Vapaan lehmän maidon tuotantoon käytetystä sähköstä on tuuli-, vesi- ja aurinkotuottoista ja 90 % meijerin lämpöenergiasta bioenergiaa. Kaikki maitotilat sijaitsevat lähellä meijeriä, jotta logistiikka on mahdollisimman tehokasta. Juustoportin pakkausratkaisut vähentävät hävikkiä: esimerkiksi jugurtteihin on tulossa hävikkiä vähentävät taitokset, jolloin purkki on helpompaa puristaa täysin tyhjäksi.  Maitotuotteissa on myös jopa 3 viikon päiväykset.

Juustoportti jatkaa omaa kehitystyötään, jotta maidon hiilijalanjälki saadaan entistä pienemmäksi. Esimerkiksi viljelyä kehittämällä voidaan saada aikaan hiilinieluja. Jokaiselle Vapaan lehmän maitotilalle lasketaan oma hiilijalanjälki ja tuottaja voi sitten verrata sitä Juustoportin muiden tilojen keskiarvoon. Sitten voi toimia pienentääkseen oman tilansa hiilijalanjälkeä.

Mun mielestä on aika hienoa, että kuluttaja voi nyt valita yhdessä maitopurkissa eläinten, tuottajien ja myös ympäristön hyvinvoinnin. Toivottavasti yhä useampi myös valitsee sen. Ja toivottavasti myös muut tuottajat ottaisivat mallia Juustoportin hienosta esimerkistä, Juustoportti on todellinen edelläkävijä maidon tuotannossa koko Euroopalle. 

Millä perusteella sinä valitset kaupassa maidon, jota ostat kotiin? Montako purkkia teillä kuluu maitoa viikossa?