Vatsan hyvinvointi auttaa voimaan kokonaisvaltaisesti hyvin

05.07.2020

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Arlan ja Indieplacen kanssa.

Olen ennenkin kirjoittanut teille vatsan hyvinvoinnista, koska aihe on erityisen lähellä mun sydäntä. Kärsin emetofobiasta, jonka vuoksi haluan tehdä kaikkeni sen eteen, että mun vatsa olisi täynnä hyviä mikrobeja ja pystyisi taistelemaan huonoja vastaan. Toki vatsan hyvinvointi on muutenkin tärkeää. Sillä on iso vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, millainen olo vatsassa on. 

Mun vatsa on aina ollut herkkä turpoamaan ja ennen pidin sitä vaan hassun hauskana, kun jonkun aterian jälkeen  vatsa tuntui siltä kuin siellä olisi toinen raskauskolmannes meneillään. Se ei kuitenkaan tuntunut fyysisesti kovin mukavalta, eikä ollut kiva miettiä vaikka aina ennen ravintolaan menoa, että on sellaiset vaatteet päällä joista ei poksahda nappi ruuan jälkeen. 

Olen kirjoittanut #maharauhasta, kun multa on moneen kertaan kysytty, että olenko raskaana, kun vatsa on ollut ihan muuten vain turvonnut. Ei se tunnu kivalta, eikä ole missään nimessä ok. Jokaisen pitää saada turvota rauhassa ilman tungettelevia kysymyksiä. Silti olen onnellinen siitä, että nykyisin vatsa turpoaa enää lähinnä silloin kun on PMS, koska olen löytänyt keinoja huolehtia vatsan hyvinvoinnista arjessa.

Nautin säännöllisesti maitohappobakteereja ja huolehdin riittävästä ravintokuidun saannista ruokavaliolla. Pyrin syömään mahdollisimman monipuolisesti, värikkäästi ja kasvis- ja kalapainotteisesti. Syön säännöllisesti 4-5 ateriaa joka päivä ja pidän huolen riittävästä liikunnasta. Nykyisin liikun lähes joka päivä ainakin suositellun 30 minuuttia ja se jos mikä on vaikuttanut oloon positiivisesti. On niin paljon energisempi olo arjessa, kun liikkuu tarpeeksi. 

Liikunnan ei tarvitse olla mitään hampaat irvessä suorittamista, riittää, että siinä tulee hiki. Yleensä lenkkeilen 3-4 kertaa viikossa yksin tai esikoisen kanssa juoksulenkillä niin, että hän pyöräilee ja minä juoksen. Lisäksi käyn lähes joka päivä puolen tunnin “pyörälenkillä” koko perheen kanssa, eli niin, että lapset pyöräilevät ja me hölkätään. Trampallakin tulee pompittua melkein joka päivä lasten kanssa, kun se on niin kivaa. Siinä missä vielä vuosi sitten jaksoin pomppia yhteen menoon ehkä 10 minuuttia ennen kuin oli pakko pitää tauko, nykyisin jaksan vaikka tunnin. Kestävyys kehittyy nopeasti kun vaan harjoittelee säännöllisesti. Liikunta auttaa myös huolehtimaan säännöllisistä aterioista, koska sen jälkeen ruoka maistuu. 

Ruokavalion ja liikunnan lisäksi myös riittävä lepo on mulle tosi tärkeää. Itse ainakin huomaan heti vatsassa, jos olen nukkunut huonosti. Silloin kun huolehdin kaikista näistä kolmesta, mulle harvoin tulee mitään vatsaongelmia. 

On monia erilaisia keinoja nauttia maitohappobakteereita ja kuitua, mutta yksi helppo, luotettava ja maistuva keino on Arlan uudet Got Guts? -jogurtit. Got Guts? on Arlan uusi sisäiseen hyvinvointiin keskittyvä jogurttisarja. Tuotteet on kehitetty alusta asti Suomessa suomalaisille kuluttajille ja ne valmistetaan kotimaisesta maidosta Sipoossa Arlan meijerissä. 

Yksi Arla Got Guts? -purkki sisältää 50 miljardia tutkittua elävää Bifidobacterium lactis B420TM- bifidobakteeria sekä liukoista ravintokuitua. Bifidobakteerit ovat mikrobeja, joita löytyy luonnollisesti terveen ihmisen suolistosta. Niitä kannattaa tuoda sinne lisää esimerkiksi syömällä niitä sisältäviä tuotteita. 

Arla Got Guts? -jogurteissa oleva B420-bifidobakteeri kuuluu bifidobakteerien sukuun. Sitä on tutkittu Suomessa jo 10 vuoden ajan. Jogurttien sisältämä liukoinen ravintokuitu on myös tärkeä osa monipuolista ja terveellistä ruokavaliota. Suolistobakteerit käyttävät kuitua ravintonaan. On helppoa huolehtia riittävästä kuidun saannista ja hyvistä mikrobeista, kun ne ovat luonnollisena osana ruokavaliota esim. aamu- tai iltapalalla.

Kuten tiedätte, olen tarkkana lisätystä sokerista niin omassa kuin lastenkin ruokavaliossa ja siksi olenkin niin iloinen, että näihin Got Guts? -jogurtteihin ei lisättyä sokeria ole laitettu. Ne eivät sisällä myöskään esim. mehua, vaan aitoa marjaa ja hedelmää. Siksi niiden makukin on raikas ja hyvä, eikä yhtään keinotekoinen. Got Guts? -jogurtit on pakattu kartonkipakkauksiin ja tyhjät purkit voidaan siis hävittää kartonkikeräyksessä ilman kantta. Got Guts? -jogurtit löytyvät kauppojen jogurttihyllyiltä ja niissä on kolme makua: mustikka, mango sekä maustamaton. 

Kiinnitättekö te vatsan ja suoliston hyvinvointiin huomiota? Milloin teidän vatsa voi hyvin? Entä mikä saa sen voimaan huonosti?


Hiilineutraalia maitoa

31.05.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Juustoportin kanssa.

Kuten tiedätte, me ei olla vegaaneja tai edes kasvissyöjiä. Me ollaan sekaaneja, jotka pyrkivät syömään suunnilleen WWF:n uusien ruokasuositusten mukaan. En tiedä tulenko koskaan muuttumaan kasvissyöjäksi tai vegaaniksi, mutta sen tiedän, että olen kulkenut pitkän matkan siitä liha- ja maitotuotepainotteisesta ruokavaliosta siihen mitä mun ruokavalio nyt kasvispainotteisena mutta kaiken edelleen sallivana on. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa jatkuvasti. Tänä kesänä esimerkiksi me, grilliruuan (ja aiemmin myös pekonin) super-rakastajat, emme ole grillanneet vielä kertaakaan punaista lihaa, vaikka grilli on kuumana ollutkin moneen otteeseen. Halutessamme meillä on se mahdollisuus, koska ei olla tehty mitään valintaa, että ei koskaan enää osteta punaista lihaa. Mutta ei vaan olla tehty niin.

Pyritään tekemään niitä pieniä hyviä valintoja aina kun mahdollista ja yksi niistä paremmista valinnoista on jo pitkään ollut Juustoportin Vapaan lehmän maito. Esimerkiksi mun IG Storyja seuraavat tai jotain meidän aamupalapostauksia joskus lukeneet ovat aivan varmasti törmänneet Vapaan lehmän maitoon tai Vapaan lehmän laktoosittomaan maitojuomaan meidän aamupalapöydässä joskus viime vuosien aikana.

Me ei olla maidon suurkuluttajia, sitä menee 1-2 purkkia viikossa yhteensä. Se johtuu varmasti eniten siitä, että meillä on Oton kanssa molemmilla ollut laktoosi-intoleranssi lapsena, eikä koskaan opittu juomaan maitoa esim. ruokajuomana, koska hyla-maito oli ysärillä pahaa. Lapset kuitenkin juovat välillä maitoa ja käyttävät sitä granolan kanssa. Välillä se on käytössä myös leivonnassa tai ruuanlaitossa. Siksi ollaan ajateltu, että maito on yksi helppo ostosten osa-alue, jossa meillä on mahdollisuus valita parempi vaihtoehto.  Se syy miksi olen alunperin alkanut ostamaan meille juuri Vapaan lehmän maitoa on ne vapaat lehmät.

Juustoportin vapaan lehmän maitotiloilla tuotetaan ensimmäisenä Euroopassa 100% edistyneen tason Welfare Quality®– maitoa. Se tarkoittaa esimerkiksi että:

  •  Lehmät saavat ulkoilla halutessaan vuoden ympäri. Lehmät pitävät vapaaehtoisesta ulkoilusta. Sopivalla säällä on kiva ulkoilla, kun taas helteisellä tai myrskyisellä säällä ne viihtyvät pihaton suojassa.
  • Vapaan lehmän tilojen hoitajat ovat sitoutuneita eläinten parempaan kohteluun ja siihen järjestettyyn koulutukseen. 
  • Eläimillä ei ole pitkittynyttä nälkää tai janoa, ei vammoja, ei sairauksia, ei toimenpiteistä johtuvaa kipua, niillä on mukava lepopaikka ja helppo liikkua ja eläimen ja ihmisen välinen suhde on hyvä.
  • Juustoportti maksaa markkinajohtajaa parempaa hintaa maidontuottajilleen. Näin on tapahtunut jo parinkymmenen vuoden ajan.
  • Maito on 100% GMO-vapaata.
  • Maito on 100% läheltä kerättyä.

Maito aiheuttaa paljon keskustelua Suomessakin tällä hetkellä esim. somessa,  mutta Suomi on kuitenkin maidonkulutuksen kärkimaa ja maitoa tullaan varmasti kuluttamaan Suomessa vielä vuosikausia. Vaikka keskustelu maidosta käy kuumana, suurin osa ihmisistä ostaa maitoa ihan niinkuin ennenkin. Siksi tarvitaan myös uusia innovaatioita. Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat hitaasti, eikä meillä ole varaa odottaa sitä muutosta 30 vuotta. Konkreettisia tekoja ja ilmastoystävällisempää maitoa tarvitaan jo aiemmin.

Eettiset syyt sekä tuottajaystävällisyys ovat jo itsessään tehneet Vapaan lehmän maidosta sen maidon, jota olen ostanut kotiin mieluummin kuin muita maitoja. Viikko sitten sain kuitenkin vielä yhden tärkeän syyn puhua Vapaan lehmän maidon puolesta. Se on hiilineutraalius. Kyllä, luit oikein.

Juustoportin vapaan lehmän maito ja laktoosittomat maitojuomat on nyt myös hiilineutraalia. Ja se on iso juttu.

”Miten lehmän maito voi muka olla hiilineutraalia?” ajattelin, kun kuulin tuon lauseen ensimmäisen kerran. Eihän meidän kahvissa käyttämä kauramaitokaan ole hiilineutraalia. Juustoportin, Luonnonvarakeskuksen Kirsi Usvan ja päästöhyvitysyhtiö Nordic Offsetin Antti Asunmaan presentaatiot kuunneltuani olin kuitenkin vakuuttunut. Maito voi ihan todella olla hiilineutraalia.

Luonnonvarakeskus eli Luke on laskenut Juustoportin koko tuotantoketjun hiilijalanjäljen rehukasvien viljelystä valmiiseen tuotteeseen asti.  Alustavien tulosten perusteella Juustoportin Vapaan lehmän maitojen ja maitojuomien hiilijalanjälki on 0,6–1,2 CO 2-ekv välillä. Juustoportin meijerien toiminta on alustavien tulosten mukaan jo valmiiksi keskivertoa ympäristöystävällisempää, sillä maailmanlaajuisesti maidon hiilijalanjälki on 2,5 CO2-ekv.

Juustoportti hyvittää laskelmien perusteella saadun Vapaan lehmän maitojen ja maitojuomien hiilijalanjäljen Nordic Offsetin kautta Gold Standard-sertifioitujen (päästökompensaatioalan tiukimmin valvottu laatusertifikaatti) projektien avulla Ugandassa ja Etiopiassa. Projekteissa päästöt kompensoidaan investoimalla energiatehokkaampiin kotitalouskeittimiin ja metsien istutukseen. Energiatehokkaat keittimet vähentävät polttopuiden tarvetta ja siten metsien hakkuita ja uusi metsä sitoo hiilidioksidia ja lisää luonnon monimuotoisuutta.

Projektit tehdään YK:n kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti paikallisen väestön hyvinvointi huomioonottaen. Ilmastohyödyn lisäksi projektit lisäävät työpaikkoja, tehostavat ajankäyttöä, saavat aikaan säästöjä ja vähentävät saastuneesta sisäilmasta aiheutuvia haittoja.

Hiilineutraalius ei kuitenkaan ole pelkkää päästöjen kompensointia, vaan myös aktiivista päästöjen vähennystä eläinten hyvinvointi ja tuottajahinnat huomioiden, jokaisessa tuotannon vaiheessa.

100 % Vapaan lehmän maidon tuotantoon käytetystä sähköstä on tuuli-, vesi- ja aurinkotuottoista ja 90 % meijerin lämpöenergiasta bioenergiaa. Kaikki maitotilat sijaitsevat lähellä meijeriä, jotta logistiikka on mahdollisimman tehokasta. Juustoportin pakkausratkaisut vähentävät hävikkiä: esimerkiksi jugurtteihin on tulossa hävikkiä vähentävät taitokset, jolloin purkki on helpompaa puristaa täysin tyhjäksi.  Maitotuotteissa on myös jopa 3 viikon päiväykset.

Juustoportti jatkaa omaa kehitystyötään, jotta maidon hiilijalanjälki saadaan entistä pienemmäksi. Esimerkiksi viljelyä kehittämällä voidaan saada aikaan hiilinieluja. Jokaiselle Vapaan lehmän maitotilalle lasketaan oma hiilijalanjälki ja tuottaja voi sitten verrata sitä Juustoportin muiden tilojen keskiarvoon. Sitten voi toimia pienentääkseen oman tilansa hiilijalanjälkeä.

Mun mielestä on aika hienoa, että kuluttaja voi nyt valita yhdessä maitopurkissa eläinten, tuottajien ja myös ympäristön hyvinvoinnin. Toivottavasti yhä useampi myös valitsee sen. Ja toivottavasti myös muut tuottajat ottaisivat mallia Juustoportin hienosta esimerkistä, Juustoportti on todellinen edelläkävijä maidon tuotannossa koko Euroopalle. 

Millä perusteella sinä valitset kaupassa maidon, jota ostat kotiin? Montako purkkia teillä kuluu maitoa viikossa?