Kaksikielisyys-kuulumisia

04.08.2019

Lupasin päivittää meidän kaksikielisyys-kuulumisia sitten, kun kuopus on aloittanut dagiksen. On ollut vaan niin paljon kaikkea muuta asiaa tässä keväällä ja kesällä, että tämä aihe on unohtunut aivan kokonaan. Edellisen kerran olen kirjoittanut kaksikielisiyydestä yli vuosi sitten, joten nyt on ihan hyvä hetki tehdä tilannekatsausta ja palata tähän aiheeseen, josta moni on sanonut, että se on jopa yksi kaikkein eniten kiinnostavista aiheista mun blogissa. Pahoittelut, että palaan siihen niin harvoin! Lähinnä sitä vain haluaa varmistaa, ettei toista aina samoja juttuja vaan olisi myös jotain uutta kerrottavaa. Nyt on, vuodessa ehtii tapahtua paljon kehitystä.

Meidän koululaisella on jo ekaluokka takana ja toinen luokka alkaa alle kahden viikon kuluttua. Ensimmäisellä luokalla äidinkielen (ruotsin) lisäksi koulussa alkoi myös suomen kieli. Suomen tunteja oli muistaakseni kerran viikossa ja oppilaat oli jaettu kahteen eri ryhmään. Toinen ryhmä oli MoFi eli niille, joille suomi on toinen äidinkieli. Toinen ryhmä oli NyFi eli niille, joille suomi on uusi kieli. Meillä molemmat kielet on kotona tasavahvoja, joten esikoinen oli siinä MoFi -ryhmässä. Me saatiin nähdä suomen kielen tehtäviä ja välillä niihin kuului yhdessä tehtäviäkin juttuja. Aika rentoa ja leikin omaista oli suomen opiskelu vielä ekaluokalla, kuten oletin etukäteen. Tämä kahteen eri ryhmään jakaminen on mun mielestä tosi hyvä juttu, niin silloin ei tarvitse kenenkään turhautua tunneilla siitä, ettei opetus vastaa omaa tasoa.

Nyt 2. luokalla ruotsinkielisissä kouluissa Helsingissä alkaa jo kolmas kieli, eli englanti. Käsittääkseni suomenkielisissä kouluissa englanti alkaa jo ekaluokalla, mutta ruotsinkielisissä sitten vuotta myöhemmin, ettei tule liikaa uutta kerralla. Esikoinen on jo odottanut englannin tunteja, sillä hän tykkää kovasti kielten opiskelusta ja englanti on tuttu kieli monista hänen lempparisarjoista ja leffoista, sekä musiikista. Mä uskon vahvasti että kolmen kielen cocktail sujuu hyvin ja odotan jo innolla, että päästään näkemään tyypin englannin läksyjä. Hän suunnittelee jo aloittavansa saksan tai ranskan opinnot 5. luokalla, jännä nähdä kumman hän sitten valitsee, tai pysyykö tämä haave.

Ruotsin kieli on esikoisella edelleen ehkä aavistuksen vahvempi kuin suomi, mutta hän on tässä kuluneen vuoden aikana lukenut ihan älyttömästi pitkiä kirjoja ruotsin lisäksi myös suomeksi. Olen huomannut että suomeksi lukeminen on tukenut tosi paljon sitä suomen kieltä, ja vaikka hän käyttää arjessa ruotsia tosi paljon, suomen kielen kielioppi on parantunut lukemisen ansiosta. Olen iloinen siitä, että hän voi lukea molemmilla kielillä ja käyttää molempia mielellään. Esikoinen puhuu ruotsia mieluusti isälleen ja siskoilleen.

Keskimmäinen aloittaa ihan pian esikoulun ruotsiksi. Hän on osannut lukea jo 1,5 vuoden ajan ja kirjoittaa vielä kauemmin, mutta edelleen hän lukee ja kirjoittaa vain suomeksi. Me ollaan kannustettu molempien kielten kirjojen pariin, mutta ei koskaan pakotettu tai painostettu. Hän ei vielä ole itse halunnut opetella lukemaan tai kirjoittamaan ruotsiksi, mutta eskarissa ja koulussahan sitä ehtii ihan hyvin sitten oppia. Eihän luku- tai kirjoitustaito ole ollenkaan pakollinen vielä eskarissa millään kielellä.

Koen, että ainakin esikoisella kielitaito otti kaikkein suurimman harppauksen eteenpäin juuri esikoulussa, joten ehkä samaa on odotettavissa myös keskimmäisellä? Hän käyttää kyllä ruotsin kieltä puheessa todella sujuvasti ja ymmärtää ihan yhtä paljon ruotsiksi kuin siskonsa, mutta kieliopissa, lähinnä sanajärjestyksissä, on välillä vielä harjoiteltavaa hiukan. Mutta sehän on vain hyvä, että on jotain mitä harjoitella. Keskimmäiselle suomen kieli on tainnut aina tuntua hieman luontevammalta ja hän puhuu suomea kotona enemmän kuin ruotsia. Isälleen hän vastaa ruotsiksi, mutta esim. siskoilleen puhuu suomea. Hänkin kuitenkin mielellään katsoo ruotsinkielisiä sarjoja ja kuuntelee satuja yhtä mieluusti molemmilla kielillä.

Kuopus aloitti ruotsinkielisen dagiksen maaliskuun alussa ja se sujui tosi hienosti. Nyt hän on tietysti ollut jo kaksi kuukautta kotona kesälomalla, mutta kevät toi kielitaitoon jo paljon lisää. Hän oppi dagiksessa ymmärtämään vielä paremmin kaikki arkipäivän perusasiat ruotsiksi. Sieltä tarttui nopeasti myös uusia sanoja ja sellaisia arkipäiväisiä lauseita: God morgon pappa, tack för maten, kom hit, NÄÄÄÄ, gå ut, klä på sig ja leka. Vaikka hän ei aina osaa vastata ruotsiksi, sen huomaa että hän ymmärtää, koska osaa vastata ruotsiksi kysyttyyn kysymykseen oikein suomeksi. Joskus hän myös toistaa Oton ruotsiksi sanoman lauseen suomeksi kysyvästi, ikään kuin varmistaakseen, että ymmärsi sen oikein.

Dagiksesta tarttui myös ihania lauluja ja loruja, ”ramsoja”. Hän laulelee usein bä bä vita lamm ja tykkää leikkiä baka baka kaka. Yhdessä vaiheessa kuopus kieltäytyi täysin kuuntelemasta ruotsinkielisiä satuja, eikä vastannut jos hänelle puhui ruotsia, vaan suorastaan närkästyi. Siskot ovat kuitenkin sinnikkäästi opettaneet hänelle Ryhmä Hau -pentujen nimet myös ruotsiksi ja nyt hän kuuntelee Ryhmä Hau -satuja myös ruotsin kielellä mieluusti ja opettaa ruotsinkielisiä nimiä (samat kuin englanniksi) meille vanhemmille. Hän katsoo esim. Buu-Klubbenia ruotsiksi, mutta suuttuu jos vaihtaa esim. Netflixissä suosikkisarjan ruotsin kielelle suomen sijaan. Jännää katsoa miten kieli lähtee taas kehittymään sitten, kun hän jatkaa dagiksessa nyt syksyllä.

Arjessa me jatketaan edelleen samaa vuosien varrella hyväksi havaittua tapaa, että lasten ollessa hereillä Otto puhuu ruotsia ja mä puhun suomea, siis myös toisillemme. Se on kaikkein selkeintä, niin ei tarvitse kenenkään vaihdella. Se ei haittaa ettei meillä ole yhteistä kieltä, kun kaikki ymmärtävät molempia yhtä hyvin. Silloin kun meillä on suomenkielisiä kavereita tai sukulaisia kylässä tai ollaan itse jossain kylässä, missä ei puhuta ruotsia, käytetään kaikki suomea.

Kirjoitin viimeksi vuosi sitten sanamokista, joita meidän lapsilla tuli kääntäessään puhetta suoraan ruotsista suomeksi. Ne ovat oikeastaan aikalailla jääneet pois nyt. Toisaalta, suomenkieliseen puheeseen on sekoittunut enemmän ruotsia ja englantia on sekoittunut molempiin kieliin. Eli enää ne eivät ole mokia, vaan enemmänkin sellainen tarkoituksellinen valinta. Esimerkiksi kun lapset kertovat jotain ja kuvailevat, että joku oli ”tyyliin” jonkunlainen, niin he käyttävät tuon suomenkielisen sanan sijaan ruotsin sanaa ”typ”. Esimerkiksi että ”siellä oli typ 20 ihmistä” tai ”se oli typ metrin kokoinen”. Varmaan siksi, koska se on lyhyempi sana ja puheenhan pitää olla aina muka mahdollisimman tehokasta ja nopeaa lasten ja nuorten mielestä.

Sellaisia kaksikielisyyskuulumisia! Jatketaan näistä, ehkä sitten taas vuoden päästä? Koen, että tällä hetkellä meillä on tosi hyvä tilanne tämän kieliasian suhteen ja uskon, että kaksikielisyys säilyy luontevana meidän lasten elämässä tästä hamaan tulevaisuuteen asti.

Tsekkaa myös kaksikielisyyteen liittyvät aiemmat postaukset:

Kaksikielisyys – kuinka se sujuu nyt v. 2018

Kuinka sujuu kaksikielisyys v. 2016

Kaksikielisyys – isin ja tyttären oma juttu v. 2013

Mitenkäs muilla kaksikielisillä perheillä? Miten koulun aloitus on vaikuttanut kielen kehitykseen? Mitä mieltä olette vieraiden kielten opetuksen ajankohdista? Miten on sujunut päiväkodin aloitus kaksikielisillä lapsilla? Mitä kieltä teillä puhutaan suomen lisäksi?


30 Responses to “Kaksikielisyys-kuulumisia”

  1. Avatar Elisabeth sanoo:

    Edelleen ruotsinkielisenä nämä ovat suosikkikirjoitukseni blogissasi :) On niin kiinnostavaa lukea teidän kaksikielisestä arjesta ❤️

    xxx
    E
    http://www.elisabethrundlof.com

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Ihana kuulla, kiitos paljon <3 Mustakin on kivaa kirjoittaa tästä aiheesta ja kuulla aina muiden kokemuksia!

  2. Avatar Anna sanoo:

    Eikö sua haittaa, että ne oppii nyt ihan umpiturhan kieliparin? Suomi ja ruotsi on kumminkin molemmat tosi haastavia äidinkieliä, jotka ei anna mitään oikeaa identiteettiä ja pilaa työelämän aika vahvasti. Ehkä 90-luvulla syntyneellä tilanne oli vielä eri, mutta nyt… Harvalla kaksikielisellä molemmat kielet edes on yhtä hyviä ja parikymppisenä onkin hauska huomata, miten oma kirjoittama teksti on täyttä paskaa muiden ikäisten tekstiin verrattuna ja että samalla katotaan säälivästi, kun puhut jotain Suomen muumiruotsia. No, sähän tiedät nä jo, ihmettelen vaan kun ei edes lasten tulevaisuus kiinnosta.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Suomi ja ruotsi ei todellakaan ole turhia kieliä, eikä kaksikielisyys estä oppimasta molempia kieliä sujuvasti. Lisäksi ruotsin kielen opiskelu tukee loistavasti myös esim. muiden germaanisten kielten kuten englannin ja saksan opiskelua. Kielten opiskelu ei ikinä ole turhaa. Lisäksi kielen mukana tulee myös toinen kulttuuri, ihmiset ja verkostot, jotka jo itsessään ovat älyttömän arvokas asia. Ei suomenruotsia puhuvat ruotsissa mene kenellekään mitään jättekivaa sanomaan ja ainakin itse ihan suomenkielisenä tulen kouluruotsillani hyvin toimeen Ruotsissa käydessämme ja asioidessamme.

  3. Avatar Emmi sanoo:

    Aina mielenkiinnolla luen näitä kaksikielisyydestä kertovia postauksia, kun itse opiskelen kielikylpyopettajaksi (ruotsin kielen). Mielenkiintoista kuulla, kuinka saman perheen lapsilla on eri kielet vahvoja. Meillä myös kaksikielinen perhe, jossa minä puhun suomea ja mies ruotsia. Meidän poika on pari kuukautta Novaa vanhempi ja puhuu kyllä molempia kieliä hyvin,mutta suomi on huomattavasti vahvempi, koska pääosa meidän lähipiiristä puhuu suomea. Suomeksi osaa esim jo pidempiä kuvailuja, spesifimpiä sanoja ja sanontoja,mutta ruotsiksi sanavarasto on arkipäiväisempi ja suppeampi. Poika on kyllä ruotsinkielisessä dagiksessa. Ymmärtää hyvin ruotsia, mutta ei aina osaa vastata ruotsiksi vaan sanoo välillä suomeksi tai sekakielellä. Ja tällä hetkellä on myös ollut vähän ruotsivastaisuutta ilmassa. Ennen antoi mun lukea ruotsiksi kirjoja, mutta nyt kuuluu heti ekan sanan jälkeen tomerasti, että ”Eikä ruotsiksi!!”. Poika on aika tarkka siitä mikä kieli kuuluu kenellekin henkilölle, eikä tykkää että kieltä vaihdetaan. Kovin kiinnostunut on kyllä englannistakin, ehkä siksi kun ollaan matkusteltu. Kyselee päivittäin kaikkia sanoja englanniksi esim ”Mikäs on lamppu eeklanniksi?” 😂 ja sitten kerrotaan ja hän toistaa sen.
    Kielitaito on aina rikkaus ja mikäs sen parempaa kuin oppia se heti pienestä pitäen kun silloin sen helpoiten oppii 😊 ihanaa kun te olette noin kielitietoisia ja myös luette paljon ❤️

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Hei kiitos ihan älyttömän paljon pitkästä kommentista ja siitä, että jaoit noin paljon teidän kokemuksia! Tästä aiheesta on tosi mielenkiintoista lukea muiden kokemuksia ja aina luen niitä mielellään.

      Kuulostaa tutulta tuo ruotsivastaisuus, mutta uskon että se menee kyllä pian ohi niin teillä kuin meilläkin. Tänään meidän 2v sanoi ekaa kertaa ruotsiksi ”kisibrott!” ja mä olin ihan innoissani, vaikka sanoikin sen mulle eikä Otolle. :D Ja meillä myös englanti kiinnostaa, sama ollut vanhemmilla tytöillä pienenä ja vanhin osaa jo aika hyvin englantia ja kirjoittelee mm. fanikirjeita artisteille englanniksi <3

      Kielitaito on todellakin rikkaus ja kiitos hurjasti kauniista sanoista, sekä onnea opettajan opintoihin! Susta tulee varmasti ihana ope kun olet noin mukava ja empaattinen <3

  4. Avatar Niina sanoo:

    Olen instasta seurannut hämmästellen miten teidän nuorin oppi niin aikaisin puhumaan! o: oppivatko vanhemmat sisarukset aikoinaan puhumaan myös yhtä aikaisin?

    • Avatar Maiju sanoo:

      Joo sama! Ihmettelin ja ihastelin kun Nova puhui tosi sujuvasti jo aika pienenä. Hän on kyllä niin ihana ja valloittava😍Tulee aina hyvä mieli kun katsoo videoita😊

      • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

        Maiju ihana, kiva kuulla et tulee hyvä mieli <3 mustakin on ihana kattoo niitä höpötyksiä aina myöhemmin :D

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Joo hän oppi kyllä tosi aikaisin, silloin 8kk iässä kuvasin videolle kun hän sanoi jo äiti ja mummu ja kake :D ja on puhunut siitä asti hulluna. Isommat oppi kyllä myös ajoissa puhumaan, meidän esikoinen laski jo 1v3kk iässä kahdella kielellä kymmeneen ja keskimmäinenkin puhui pitkiä lauseita jo alle 2v. En tiedä tuleeko multa joku piilevä papupatageeni sitten :D

  5. Avatar emzi sanoo:

    Ihana kuulla että menee niin hyvin teillä. Itse oon täysin kaksikielisestä perheestä ja muista ikuisesti sen että meillä oli muumeja molemmilla kielillä VHSllä. :D Niistä sit opittiin :D Isä puhu suomea ja äiti ruotsia.

  6. Avatar Kaksikieltä sanoo:

    Meillä kaksikielinen perhe ja yksi lapsi. Oli mielenkiintoista lukea, kuinka saman perheen lapsilla kielen kehitys menee eri tavalla! Siis, kun käytössä on kaksi kieltä. Jännä, kun toisella toinen kieli vahvempi ja toisella päinvastoin. Näitä kuulumisia kiva lukea!
    Meidän lapsi puhuu isänsä kanssa arabiaa ja osaa sitä hyvin. Suomi on tietenkin paljon vahvempi, kun sitä puhutaan ympärillä, päiväkodissa jne, mutta varsinkin lomien aikaan se arabiakin vahvistuu entisestään, kun pääsee näkemään taas sen puolen sukulaisia ja käyttämään kieltä enemmän kuin vain isän kanssa.
    Nyt opettelee innoissaan englannin kieltä – siis kyselee enkun kielen sanoja ja harjoittelee puhumista ja lauseita meidän vanhempien kanssa. Ihan omasta kiinnostuksesta. Meillä alkaakin enkku jo lapsilähtöisesti nyt eskarista ja musta on hyvä, kun kielet aloitetaan varhain! Eikä suoraan hypätä kielioppiin kuten omassa lapsuudessa vaan tutustutaan hiljalleen.

    Kielet on ehdoton rikkaus :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Kiva kuulla, että postaus oli mielenkiintoinen! Kiitos paljon <3 Ja musta sitä on kyl kans niin hauska seurata miten eri tavalla lapset kehittyy, niin kielten kanssa kuin muutenkin :)

      Tosi hienoa et teidän lapsi opettelee jo kolmea kieltä ja että arabiakin on kehittynyt hienosti, vaikka sitä ei niin paljon pääse kuulemaan. Ihana juttu et enkku alkaa jo eskarista, siitä on varmasti hyötyä ja just se et saa rauhassa tutustua kieleen! :)

      Kielet on todellinen rikkaus <3 Kiitos vielä kommentista!

  7. Tosi kiinnostavaa luettavaa! Meidän pieni kaksikielinen täyttää pian vasta vuoden, mutta selkeästi ymmärtää niin suomea kun ruotsiakin sekä tapailee sanoja molemmilla kielillä.
    Meillä isä puhuu lapselle ruotsia mutta keskenämme puhumme suomea, samoin kun isommat sisarukset puhuvat suomea. Isä jää kuitenkin tulevaksi vuodeksi hoitovapaalle vauvan kanssa ja tarkoituksena olisi myöhemmin että hän menisi ruotsinkieliseen päiväkotiin ja kouluun.
    On ollut huikea huomata, miten jo noin pieni voi näinkin luonnollisesti omaksua kaksi kieltä. Toki nyt on tosi aikaista sanoa ja saa nähdä miten se tästä kehittyy :-)
    Oma ruotsinkielen taito ja etenkin ymmärtäminen on kasvanut myös todella paljon tässä vuoden aikana, että ehkä mä tässä vielä joskus uskallan osallistua keskusteluihin ruotsiksi :-D

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos Minttu, ihana kuulla että kiinnosti <3 Ja kiitos kun kommentoit teidän kokemuksia! :) Toi on varmasti tosi hyvä kielen kehityksen kannalta, et teillä isä jää kotiin hoitamaan.

      Meillä Otto oli just kotona sillon kun kuopus oli 2kk-9kk niin sillä ei ollut ehkä niin isoa merkitystä siihen kieleen vielä ja silloin aika laiskasti puhuttiinkin suomea. :D Mut tossa iässähän se just tarttuu super nopeesti se kieli ja uudet sanat, niin varmasti saa hyvän pohjan molempiin kieliin teiltä! :)

      Ja joo se kyllä ylläpitää ja kehittää hyvin omaakin ruotsin kielen taitoa kun kuuntelee päivittäin vierestä, mä välillä ihan vahingossa osallistun Oton ja lasten keskusteluun ruotsiksi, jos ne on jutellut pitkään, kun sillon ne ajatukset tulee mun päähän myös ruotsiksi. Ja sanon arjessa esim. useammin "Akta!" kuin "Varo!" :D

  8. Avatar Nk sanoo:

    Poikani menee kolmos luokalle ja hänellä alkaa vasta englanti.vissiin kunnissa/kaupungeissa eroja milloin alkaa

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Joo noissa taitaa olla eroja, Helsingissä alkaa just ekalla jo :).

  9. Avatar Alina sanoo:

    Mielenkiintoinen aihe lukea, vaikka ei itse olisi kaksikielisestä perheestä!

  10. Avatar Nimetön sanoo:

    Lasten kielelliset vaikeudet ovat melko yleisiä. Oman tuntumani mukaan ne ovat joko lisääntyneet tai sitten tulleet paremmin huomatuiksi kuluneiden viime vuosien aikana.

    Kannan huolta niistä lapsista, joille ensimmäisenkin kielen oppiminen ja haltuun otto on vaikeaa. Kun vieraiden kielten opettelu alkaa entistä aikaisemmin ja monen kielen hallitseminen on yhteiskunnassa yleisesti todettu hyve, voi olla vaikeaa kasvaa itseään arvostavaksi oppijaksi.

  11. Avatar Anna sanoo:

    Meillä jo vähän isommat lapset 8v. ja 12v. Mies on ruotsinkielinen, mutta on aina lipsunut sen puhumisesta sillä tuloksella, että nykyään meillä on kotikielenä kaikilla suomi. Vanhempi lapsista meni 5- vuotiaana ja nuorempi 2-vuotiaana ruotsinkieliseen päiväkotiin. Molemmat ymmärsi silloin hyvin ruotsia, mutta eivät sitä ollenkaan puhuneet. Nyt ovat ruotsinkielisessä koulussa ja myös kaikki kaverit ja harrastukset on ruotsiksi. Ruotsi on lapsilla ehdottomasti vahvempi kieli. Täällä suomen opiskelu alkoi esikoisella vasta kolmannella, kuopuksella jo ekalla, mutta todella leikkimielisesti ja kaikki oli samassa ryhmässä. Molemmat tykkää lukea paljon, mutta vain ruotsiksi. Eli näinkin voi kielen opetella, itseasiassa vähän pelottaa, että suomi jää kohta kokonaan heikommaksi.

  12. Avatar Laura sanoo:

    Ei meidän lapsilla ainakaan englanti ole alkanut kuin vasta 3.luokalla 😁 onko jotain vaihtelua sitten paikkakunnittain… ruotsi sitten viidennellä vai kuudennella luokallakohan nykyään, omaan kouluaikaan ruotsi alkoi seiskalla.

    • Avatar Roosa sanoo:

      Meillä kaksikielisellä paikkakunnalla pitkä kieli alkoi kolmasluokalla (enkku) ja toinen kotimainen eli keskipitkä kieli 7.luokalla.

  13. Avatar Jeppis sanoo:

    Missä tilanteissa Otto sitten puhuu lapsille vain suomea? Kertoisitko näistä lisää?

    • Avatar mandi sanoo:

      Aika usein tuntuu näitä tilanteita ainakin videoilla sattuvan, aina kuulee Oton puhuvan suomea ja Tiarakin puheli isälleen ihan suomeksi tässä vasta jollain videolla… Hmm.

  14. Avatar Nk sanoo:

    Moikka haluan vielä kommentoida tuohon oppimisvaikeus asiaan.Meillä poika tosiaan menee 3 luokalle jossa enkku alkaa.Hänellä todettu kielellinen erityisvaikeus ja koulu on hankalaa.Ikätaso testit tehty ja tulee monta vuotta jäljessä.Äitiä vähän pelottaa miten kielten kanssa menee kun lukeminenkaan ei suju.vapautuksia kun nämä erityis lapset eivät kielistä saa vaikka muu koulukin menee huonosti.Ja kyllä oppimisvaikeudet ovat lisäntyneet ja terapiaan on hankala päästä.Tahti koulussa on nykyään kova ja valitettavasti kaikki eivät pysy perässä mukana.

  15. Avatar Kristiina sanoo:

    Ainakin täällä Tampereella englanti alkaa kolmosella ja ruotsi paljon myöhemmin, mun aikaan eli 8 vuotta sitten ruotsi alkoi yläasteella, valinnaisina oli espanja, ranska, saksa ja venäjä (venäjä niille joilla se oli ollut jo ala-asteella eli toisena äidinkielenä). Mulla oli puoli vuotta espanjaa ja kaksi vuotta ranskaa.

  16. Avatar Jenni sanoo:

    Kielitaidon upeutta ei voi liikaa mainostaa! Itse kaksikielisenä minulle on ollut itsestäänselvyys että lapseni ovat monikielisiä, kävi niin että ovat 4kielisiä pennusta saakka. Ovat nyt 11,9,5 v.
    Vaikka välillä kielet sekottuvatkin,niinkuin iinakin mainitsi niin se ei tarkoita ettei kieltä osaisi vaan käyttää sitä sanaa mikä eka kielelle tuli, sillä juu puhekieli on nopeeta ja kirjoittaessa ei koskaan kielet sekoitu.

    Minun ja lasten äidinkieli on ruotsi. Koulua käyvät ruotsinkielisessä koulussa englanniksi, jonka ovat oppineet neljäntenä kielenä (minä ja mies puhumme enkkua ja tv ja youtube hoitaa lopun) isänsä kanssa kommunikoivat swahiliksi. Vaikka se on minoriteetti kielenä Jota monikaan muu kuin isä ei arjessa puhu, olen ylpeä kuinka sinnikkäästi mieheni on sitä,ja vain sitä, heille puhunut ja lukenut. Suomenkielen he ovat saaneet yhtä sinnikkäältä äidiltäni jota on tukenut muu ympäristö ja naapurit
    /harrastukset yms.
    Perheemme ollessa yhdessä puhumme ruotsia ,swahilia ja englantia (riippuu kenelle puhutaan sillä kieli vaihtuu katseen mukaan) ja se on ok sillä kaikki ymmärrämme kaikkea. Salakieltä meillä ei miehen kanssa koskaan ole ollut ja sitä ei olla kaivattukaan!

    • Avatar Elina sanoo:

      Kuulostaa tutulta. Meillä samat kielet <3 tosin lapset nuorempia, mutta ihana kuulla kokemuksia!

Kommentoi