Kaksikielisyyskatsaus

10.06.2020

Tätä on toivottu pitkään, pahoittelut, että on kestänyt. Teen näitä kielikatsauksia aina sopivan hetken tullen ja silloin, kun on jotain relevanttia kerrottavaa. Nyt on oikeastaan aika hyvä hetki tehdä kielikatsaus, sillä meidän 3-vuotias on ollut nyt kolme kuukautta päiväkodista kotona ja hän on kuullut ruotsin kieltä ainoastaan Otolta (ja isosiskoilta) näiden kuukausien ajan. Edessä on vielä yhdeksän viikkoa kesälomaa ennen paluuta varhaiskasvatuksen pariin, joten Otolla on yksin iso vastuu kielen ylläpitämisestä ja opetuksesta. 

Voin sanoa, että alkuun kun 3v jäi kotiin, mua vähän jännitti miten kielen käy, kun sitä kuulee vain yhdeltä  aikuiselta. Pelkäsin, että ruotsin kieli ottaa takapakkia, mutta en olisi voinut olla enempää väärässä. Käytiin hyvä keskustelu kielestä heti silloin kotiin jäämisen alkumetreillä Oton kanssa ja oltiin yhtä mieltä siitä, että nyt on erityisen tärkeää olla johdonmukainen, vaikka yleensä ollaan arjessa menty melko rennolla meiningillä. Nyt täytyy pitää erityisen hyvin huoli, että ruotsia puhutaan kotona ja ollaan luettu mahdollisimman paljon ruotsiksi yhdessä. Myös minä olen lukenut 3-vuotiaalle paljon ruotsiksi (kuten lauantain postauksessa mainitsinkin). 

Koen, että kielen taso on pysynyt vähintään samana, jollei parantunutkin. Se ilahduttaa mua tosi paljon ja on ollut iso helpotus. 3-vuotias osaa muodostaa pidempiä lauseita ruotsiksi ja hän ymmärtää todella hyvin lähes kaiken mitä luetaan tai puhutaan. Hän myös erottaa kielet selkeästi eri kieliksi ja tietää, että Oton kanssa puhutaan ruotsiksi ja mun kanssa suomeksi. Hän puhuu kyllä edelleen mieluummin (ja useammin) suomeksi, mutta ruotsiakin käyttää ja esim ruotsiksi kysyttyyn kysymykseen vastaa yhtä usein ruotsiksi kuin suomeksi. 

Ollaan kannustettu lapsia myös leikkimään keskenään ruotsiksi. Meidän isommat lapset mielellään käyttävät ruotsin kieltä leikissä myös ja silloin pienimmäinenkin helposti innostuu puhumaan ruotsia, jos isosiskotkin puhuvat sitä. Se myös auttaa, että isommat muistavat kaikki päiväkodin tutut ruotsinkieliset lasten lorut ja laulut, joita me ei Oton kanssa tiedetä ainakaan kaikkia. Monesti lapset laulavat ja loruttelevat keskenään. 

Ollaan katsottu paljon ruotsinkielisiä lastenohjelmia ja elokuvia (kuten tavallisestikin) ja kuunneltu pihalla Yle 3XM-kanavaa koko kevät. Areenasta ollaan katsottu ruotsinkielisiä lastenohjelmia Buu Klubbenista ja Netflixissä saa valittua myös ruotsin kielen moniin ohjelmiin. 3-vuotiaalle Areenan suomenruotsalaiset lastenohjelmat ovat toki helpompia, sillä Netflixissä puhuttu kieli on riikinruotsia, jota on haastavampi ymmärtää. Meidän isommat ymmärtävät hyvin jo puhuttua riikin ruotsiakin, kun he ovat harjaantuneempia kuuntelemaan sitä.

Isompien kielen kehityksestä ei oikeastaan ole mitään sen kummempaa kerrottavaa. Heille ruotsi on lähes samalla viivalla suomen kanssa niin, että ruotsi ihan aavistuksen vahvempi. Molemmilla on todella laaja sanavarasto kummallakin kielellä ja he käyttävät molempia ihan yhtä luontevasti. Meidän tuleva ekaluokkalainen lukee nykyisin myös ruotsiksi, kun vuosi sitten tehdyssä katsauksessa kirjoitin, että hän lukee vain suomeksi. Se on ollut hieno muutos ja auttanut hiomaan kielioppia ja sanajärjestyksiä entisestään. Kielitaito laajenee heillä koko ajan ja siitä on iso kiittäminen eskarin, koulun ja Oton lisäksi myös kirjoja. 

Vaikka 3-vuotiaan ruotsin kieli ottaisi aavistuksen takapakkiakin kesän aikana, uskon, että syksyllä päiväkodissa se taas vahvistuu entisestään. En ole yhtään huolissaan. Mutta toistaiseksi tosiaan olen ainakin aivan yllättynyt siitä, että takapakkia ei ole ollenkaan tullut. Täytyy nostaa Otolle hattua siitä, että hän on jaksanut olla tosi johdonmukainen. Kuten syksyllä kirjoittelinkin, ei aina olla oltu niin johdonmukaisia näissä kaksikielisyyshommissa ja siksi olenkin niin iloinen tämänhetkisestä tilanteesta. Tästä on hyvä taas jatkaa. 

Aiemmin olen listannut paljon esimerkiksi sanoja, joita kuopus on oppinut, mutta nyt taito ei ole enää muutamia tai muutamia kymmeniä sanoja, vaan kokonaisia lauseita, niin ei oikein pysty samalla tavalla tekemään listausta. Mutta joitakin viime aikojen mieleen jääneitä lausahduksia oli ainakin se, kun hän sanoi, että ”Jag tycker om den här bok.”, kun siinä oli hienosti oikea sanajärjestys ja kaikki. Ja tietysti sydäntä lämmittää aina kun hän sanoo Otolle ”God natt gumman”, kuten Ottokin sanoo aina lapsille. Olen aina ajatellut, että gumman tarkoittaa jotain kultaa tai muuta söpöä, mutta oli pakko googlettaa tätä postausta tehdessäni varmuuden vuoksi. Hämmennys oli suuri kun se tarkoittaakin vanhempaa naista, kuten mummelia tai eukkoa. Otto on siis tajuamattani kutsunut meidän lapsia mummeleiksi joka ilta syntymästä asti. No, mutta, nyt siis sydäntäni lämmittää entistä enemmän (ja naurattaa), kun 3v sanoo iltaisin isälleen ”God natt gumman”.

Koen, että kaksikielisyys on ihan valtavan suuri rikkaus. On mahtavaa, kun lapsilla on kaksi eri kieltä. He voivat nauttia kulttuurista ja kirjoista kahdella eri kielellä ja ruotsin kielestä on ollut valtavasti hyötyä myös englannin ymmärtämisessä ja ääntämisessä heille, vaikka koulussa enkkua ei vielä ole ollut. Kaksikielisyyden hyödyistä tein myös viime syksynä postauksen, jonka tekeminen oli tosi mielenkiintoista. Otin syksyllä postausta varten selvää useista kaksikielisyydestä tehdyistä tutkimuksista ja opin paljon uutta. Paljon jäi ilmaan myös kysymyksiä. Luin nyt postauksen jälkeen ilmestyneen artikkelin joulukuulta 2019 Harvard Medical Schoolin sivuilta, jonka oli kirjoittanut Ji Wook Kim. Artikkelissa kerrottiin esimerkiksi siitä, kuinka lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että kaksikielisyys hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä ja saattaa parantaa kognitiivisia taitoja.

”Numerous studies have found that the onset of Alzheimer’s disease is delayed by 4-5 years in bilingual Alzheimer’s disease patients when compared to monolingual Alzheimer’s disease patients regardless of sex, lifestyleeducation, and occupation. ” – Ji Wook Kim

”With the advent of big data analysis and brain imaging technology, we are now slowly understanding the biology of language acquisition and its effects on cognitive health. Many studies on the cognitive benefits of bilingualism from infancy suggests that bilingualism in children should be encouraged.”  – Ji Wook Kim 

Nämä ovat ilahduttavia tuloksia, koska meidän suvussa Alzheimerin tautia on ollut ja olen nähnyt läheltä mitä se pahimmillaan tekee. Artikkelissa Ji Wook Kim kirjoittaa myös kaksikielisyyden herkkyyskaudesta, jolloin kielen oppiminen on helpompaa kuin aikuisena. Lisää voi lukea Harvard Medical Schoolin sivuilta http://sitn.hms.harvard.edu/flash/2019/bilingualism-start-early-and-earn-all-your-benefits/

Selvää on, että edelleen tutkimusta tarvitaan lisää aiheen ympäriltä. Olisi todella kiinnostavaa, mikäli kaksikielisyyden kognitiiviset hyödyt pystyttäisiin osoittamaan vielä nykyistäkin aukottomammin. Jään odottamaan tulevaisuuden tutkimuksia aiheesta (tai jos teillä on parempaa tietoa tuoreista tutkimuksista, joita en itse löytänyt, niin saa ehdottomasti linkata)!

Olisi kiinnostavaa kuulla taas teidänkin kaksikielisyyskuulumisia! Miten muilla 3-vuotiailla menee kielen kanssa? Entäs ekaluokkalaisilla? 

Tsekkaa myös kaksikielisyyteen liittyvät aiemmat postaukset:

Kaksikielisyyskuulumisia v. 2019

Kaksikielisyys – kuinka se sujuu nyt v. 2018

Kuinka sujuu kaksikielisyys v. 2016

Kaksikielisyys – isin ja tyttären oma juttu v. 2013

Tehtiin myös viime syksynä Oton kanssa podijakso liittyen meidän perheen kaksikielisyyteen ja sen voi kuunnella:

Spotifyssa TÄSTÄ

Soundcloudissa TÄSTÄ

Apple Podcasteissa TÄSTÄ 


Kaksikielisyyden hyödyt

23.09.2019

Viimeksi kesällä kirjoittaessani meidän perheen kaksikielisyydestä, sain yhden aika törkeän kommentin siitä, kuinka sekä kaksikielisyys että varsinkin juuri ruotsin kielen opettaminen toisena kielenä on hyödytöntä (ja jopa haitallista). Toki tiesin jo silloin, että kaksikielisyydestä on merkittävää hyötyä ja kommentti lähinnä nauratti, mutta nämä tiedossani olleet hyödyt perustuivat kuitenkin lähinnä meidän perheen omiin kokemuksiin ja fiiliksiin vuosien ajalta.

Mua alkoi kiinnostaa se, että voiko kaksikielisyydestä olla jotain muutakin hyötyä kuin se, että saa kielen kaveriksi toisen kulttuurin, pystyy hakemaan opiskelemaan kahdella kielellä, saa tukea muiden germaanisten kielten opiskeluun ja on etulyöntiasemassa työmarkkinoilla (ainakin pääkaupunkiseudulla). Lähdin selvittämään asiaa.

Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomessakin oli vallalla käsitys, että aivot eivät kykene oppimaan kahta tai useampaa kieltä yhtä hyvin kuin yhtä kieltä, vaan molemmat/kaikki kielet jäävät kaksikielisillä heikoiksi. Silloin monet lapset kasvatettiin yksikielisiksi, vaikka olisi ollut mahdollisuus kaksi- tai monikielisyyteen. Onneksi nykyisin tiedetään paremmin. Aloin googlettelemaan aihetta ensin lehtiartikkeleiden (ja innostuttuani myös virallisten tutkimusten) pohjalta.

Ensimmäinen hyöty johon törmäsin, oli se, että kaksikielisyys parantaa kognitiivisia taitoja. Tästä löytyi artikkeleita niin New York Timesista, Tiede-lehdestä kuin Talouselämästäkin. Tarkempi tutustuminen aiheesta tehtyihin tutkimuksiin paljasti, että se ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaista. Aiheesta on väitelty puoleen ja vastaan vuosien ajan ja tehty useita (yli sata) eri tutkimuksia. Vuonna 2018 Åbo Akademissa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin 152 aiempaa tutkimusta ja todettiin jo, että aiempien tutkimusten esittelemät kognitiiviset hyödyt ovat liioiteltuja, eikä todellisia kognitiivisia hyötyjä voida osoittaa todeksi aiempien tutkimusten perusteella. Sen jälkeen on kuitenkin tehty ainakin kaksi uudempaa tutkimusta (esim. tämä), joissa myös analysoitiin kaikkea aiempaa tutkimusmateriaalia, myös tätä Åbo Akademissa tehtyä tutkimusta. Niissä nähtiin edelleen mahdollisena se, että kognitiivisia hyötyjä olisi, mutta todettiin, että aihetta pitäisi tutkia lisää laadukkaasti ja pitkäaikaisesti.

Toistaiseksi on siis vielä mysteeri, että pitävätkö hyödyt paikkansa täysin tai osittain vai eivät. Taitoja, joihin kaksi- tai monikielisyyden on useissa eri tutkimuksissa todettu vaikuttavan positiivisesti ovat mm. konfliktien hallinta, keskittyminen annettuun tehtävään, työmuisti, ongelmanratkaisukyky, multitaskaus ja  irrelevantin ja relevantin erottaminen toisistaan. Näiden hyötyjen on arveltu perustuvan siihen, että kielestä toiseen vaihtaminen on jatkuvaa kognitiivista stimulaatiota aivoille.

Tästä on vaikeaa tehdä mitään päätelmiä oman kokemuksen pohjalta myöskään, koska vertailupohja puuttuu täysin. Mulla on kokemusta vain meidän lapsista ja heidän kognitiivisista taidoistaan. Kun niitä ei voi verrata mihinkään, niin en osaa mitenkään itse arvioida, onko kaksikielisyys vaikuttanut niihin.

Toinen hyöty, jota eri artikkeleissa ja tutkimuksissa vahvasti tuodaan esiin on se, että aivojen ”harmaan aineksen” (gray matter) määrä lisääntyy kaksi- ja monikielisillä. Kaksikielisyys siis jopa muokkaa aivojen rakennetta. Mitä hyötyä siitä harmaan aineksen lisääntymisestä sitten on? Harmaa aines koostuu hermosolujen solukeskuksista ja tuojahaarakkeista, joiden määrä alkaa vähentyä 30 ikävuoden paikkeilla. Kaksikielisillä solukeskuksia ja tuojahaarakkeita on tutkittu olevan enemmän kuin yksikielisillä, jolloin aivojen vanheneminen on mahdollisesti hitaampaa. Toki aivoja voi stimuloida miljoonalla muullakin tavalla, mutta kaksikielisyys on ainakin todella jatkuva ja luonteva, helposti arjessa toteutuva tapa. Myös aikuisena uuden kielen opiskelu voi tuoda samaa hyötyä.

Monessa artikkelissa on viitattu tutkimuksiin, joissa on todettu, että kaksi- tai monikielisyys voi hidastaa Alzheimerin tai muiden dementian muotojen etenemistä useilla vuosilla. Tämä perustuu juuri sen harmaan aineksen lisääntymiseen. Munkin lähisuvussa Alzheimerin tautia on ollut, joten olen kiitollinen, jos voin edes jollain tavalla suojata omia lapsia siltä edes vähän, kun olen läheltä sitä seurannut.

Aihetta on tutkittu todella paljon, mutta yllättävän vähän on silti saatu absoluuttisia totuuksia. Mä uskon silti, että kaksikielisyydestä on valtavaa hyötyä meidän lapsille ja meidän koko perheelle. Vaikka kognitiivisia hyötyjä ei pystyttäisi näyttämään toteen, ovat tekstin alussa mainitut kulttuurilliset ja kielelliset hyödyt kuitenkin kiistattomia. Ja hei, ehkä munkin aivojen harmaa aines lisääntyy, kun nykyisin tuntuu, että välillä ajattelen ihan vahingossa joitain asioita ruotsiksi. Usein tulee ihan muuten vaan puhuttua ruotsia välillä, ilman, että edes sitä ajattelen.

Kaksikielisyyden tuoma muidenkin kielten opettelun hyöty on myös meidän arjessa tosi selkeä. Ennen meidän Mallorcan reissua latasin huvin vuoksi ilmaisen englanninkielisen Duolingo-appin, jolla opettelin espanjaa. Vielä muakin enemmän appista innostui meidän esikoinen, joka pelasi sillä vaikka kuinka paljon ja lopulta oppi espanjaa sujuvammin kuin minä. Hänellä ei ollut mitään ongelmia kääntää lauseita espanjasta englanniksi ja englannista espanjaksi, sanajärjestykset sujuivat kuin vettä vaan ja ääntämisharjoituksetkin olivat ihan helppoja. Hän tunnisti heti oikeat lauseet monivalintatehtävissä väärien joukosta ja oppi nopeasti hillittömän määärän sanoja. Hän ei ole koskaan vielä ollut yhdelläkään englannin (eikä espanjan) oppitunnilla, mutta  englannin kieli sujuu silti lähes yhtä sujuvasti kuin suomi ja ruotsikin. Ja nyt on repertuaarissa myös ne espanjan alkeet, heh.

Mä jään tosi mielenkiinnolla odottamaan millaisia tutkimuksia aiheesta tehdään tulevaisuudessa. Kaksikielisyys kiinnostaa mua tosi paljon ja haluan tukea meidän lapsia kielten kehityksessä parhaani mukaan. Kielten opiskelu on valtava rikkaus ja ties vaikka sitä itsekin innostuisi opettelemaan vielä uusia vieraita kieliä lasten opintojen mukana sitten myöhemmin.

Me tehtiin tästä aiheesta myös podcast-jakso Oton kanssa, joka ilmestyi tänään. Jakson nimi on Kaksikielisyys lapsiperheessä ja siinä on myös muutaman minuutin osuus lopussa, jossa me keskustellaan Oton kanssa ruotsin kielellä. Myös minä puhun siis ruotsia! Sen julkaiseminen jännitti mua tosi paljon etukäteen, mutta nyt olen vaan tosi iloinen, että tehtiin se. Jaksossa jaetaan rehellisesti kokemuksia kaksikielisyydestä ja Otto kertoo myös muistoja ajoilta, jolloin hän asui lapsuudessa Ruotsissa.

YHDESSÄ S01E07 Kaksikielisyys perheessä -jakson voi kuunnella:

Spotifyssa TÄSTÄ

Soundcloudissa TÄSTÄ

Apple Podcasteissa TÄSTÄ 

Oletteko te huomanneet kaksikielisyydestä konkreettista hyötyä omassa elämässänne tai lapsissanne? Uskotteko, että kognitiiviset hyödyt voivat olla mahdollisia? 

Artikkelin lähteet:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6466577/

https://psycnet.apa.org/doiLanding?doi=10.1037%2Fbul0000142

https://www.annualreviews.org/doi/full/10.1146/annurev-linguistics-011718-011820?journalCode=linguistics

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/Kaksikielisyyden-kognitiiviset-vaikutukset-liioiteltuja.aspx

https://www.washingtonpost.com/national/health-science/speaking-two-languages-may-help-the-aging-brain/2018/12/07/f93489c8-f8b0-11e8-8d64-4e79db33382f_story.html