Kaksikielisyyden hyödyt

23.09.2019

Viimeksi kesällä kirjoittaessani meidän perheen kaksikielisyydestä, sain yhden aika törkeän kommentin siitä, kuinka sekä kaksikielisyys että varsinkin juuri ruotsin kielen opettaminen toisena kielenä on hyödytöntä (ja jopa haitallista). Toki tiesin jo silloin, että kaksikielisyydestä on merkittävää hyötyä ja kommentti lähinnä nauratti, mutta nämä tiedossani olleet hyödyt perustuivat kuitenkin lähinnä meidän perheen omiin kokemuksiin ja fiiliksiin vuosien ajalta.

Mua alkoi kiinnostaa se, että voiko kaksikielisyydestä olla jotain muutakin hyötyä kuin se, että saa kielen kaveriksi toisen kulttuurin, pystyy hakemaan opiskelemaan kahdella kielellä, saa tukea muiden germaanisten kielten opiskeluun ja on etulyöntiasemassa työmarkkinoilla (ainakin pääkaupunkiseudulla). Lähdin selvittämään asiaa.

Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomessakin oli vallalla käsitys, että aivot eivät kykene oppimaan kahta tai useampaa kieltä yhtä hyvin kuin yhtä kieltä, vaan molemmat/kaikki kielet jäävät kaksikielisillä heikoiksi. Silloin monet lapset kasvatettiin yksikielisiksi, vaikka olisi ollut mahdollisuus kaksi- tai monikielisyyteen. Onneksi nykyisin tiedetään paremmin. Aloin googlettelemaan aihetta ensin lehtiartikkeleiden (ja innostuttuani myös virallisten tutkimusten) pohjalta.

Ensimmäinen hyöty johon törmäsin, oli se, että kaksikielisyys parantaa kognitiivisia taitoja. Tästä löytyi artikkeleita niin New York Timesista, Tiede-lehdestä kuin Talouselämästäkin. Tarkempi tutustuminen aiheesta tehtyihin tutkimuksiin paljasti, että se ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaista. Aiheesta on väitelty puoleen ja vastaan vuosien ajan ja tehty useita (yli sata) eri tutkimuksia. Vuonna 2018 Åbo Akademissa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin 152 aiempaa tutkimusta ja todettiin jo, että aiempien tutkimusten esittelemät kognitiiviset hyödyt ovat liioiteltuja, eikä todellisia kognitiivisia hyötyjä voida osoittaa todeksi aiempien tutkimusten perusteella. Sen jälkeen on kuitenkin tehty ainakin kaksi uudempaa tutkimusta (esim. tämä), joissa myös analysoitiin kaikkea aiempaa tutkimusmateriaalia, myös tätä Åbo Akademissa tehtyä tutkimusta. Niissä nähtiin edelleen mahdollisena se, että kognitiivisia hyötyjä olisi, mutta todettiin, että aihetta pitäisi tutkia lisää laadukkaasti ja pitkäaikaisesti.

Toistaiseksi on siis vielä mysteeri, että pitävätkö hyödyt paikkansa täysin tai osittain vai eivät. Taitoja, joihin kaksi- tai monikielisyyden on useissa eri tutkimuksissa todettu vaikuttavan positiivisesti ovat mm. konfliktien hallinta, keskittyminen annettuun tehtävään, työmuisti, ongelmanratkaisukyky, multitaskaus ja  irrelevantin ja relevantin erottaminen toisistaan. Näiden hyötyjen on arveltu perustuvan siihen, että kielestä toiseen vaihtaminen on jatkuvaa kognitiivista stimulaatiota aivoille.

Tästä on vaikeaa tehdä mitään päätelmiä oman kokemuksen pohjalta myöskään, koska vertailupohja puuttuu täysin. Mulla on kokemusta vain meidän lapsista ja heidän kognitiivisista taidoistaan. Kun niitä ei voi verrata mihinkään, niin en osaa mitenkään itse arvioida, onko kaksikielisyys vaikuttanut niihin.

Toinen hyöty, jota eri artikkeleissa ja tutkimuksissa vahvasti tuodaan esiin on se, että aivojen ”harmaan aineksen” (gray matter) määrä lisääntyy kaksi- ja monikielisillä. Kaksikielisyys siis jopa muokkaa aivojen rakennetta. Mitä hyötyä siitä harmaan aineksen lisääntymisestä sitten on? Harmaa aines koostuu hermosolujen solukeskuksista ja tuojahaarakkeista, joiden määrä alkaa vähentyä 30 ikävuoden paikkeilla. Kaksikielisillä solukeskuksia ja tuojahaarakkeita on tutkittu olevan enemmän kuin yksikielisillä, jolloin aivojen vanheneminen on mahdollisesti hitaampaa. Toki aivoja voi stimuloida miljoonalla muullakin tavalla, mutta kaksikielisyys on ainakin todella jatkuva ja luonteva, helposti arjessa toteutuva tapa. Myös aikuisena uuden kielen opiskelu voi tuoda samaa hyötyä.

Monessa artikkelissa on viitattu tutkimuksiin, joissa on todettu, että kaksi- tai monikielisyys voi hidastaa Alzheimerin tai muiden dementian muotojen etenemistä useilla vuosilla. Tämä perustuu juuri sen harmaan aineksen lisääntymiseen. Munkin lähisuvussa Alzheimerin tautia on ollut, joten olen kiitollinen, jos voin edes jollain tavalla suojata omia lapsia siltä edes vähän, kun olen läheltä sitä seurannut.

Aihetta on tutkittu todella paljon, mutta yllättävän vähän on silti saatu absoluuttisia totuuksia. Mä uskon silti, että kaksikielisyydestä on valtavaa hyötyä meidän lapsille ja meidän koko perheelle. Vaikka kognitiivisia hyötyjä ei pystyttäisi näyttämään toteen, ovat tekstin alussa mainitut kulttuurilliset ja kielelliset hyödyt kuitenkin kiistattomia. Ja hei, ehkä munkin aivojen harmaa aines lisääntyy, kun nykyisin tuntuu, että välillä ajattelen ihan vahingossa joitain asioita ruotsiksi. Usein tulee ihan muuten vaan puhuttua ruotsia välillä, ilman, että edes sitä ajattelen.

Kaksikielisyyden tuoma muidenkin kielten opettelun hyöty on myös meidän arjessa tosi selkeä. Ennen meidän Mallorcan reissua latasin huvin vuoksi ilmaisen englanninkielisen Duolingo-appin, jolla opettelin espanjaa. Vielä muakin enemmän appista innostui meidän esikoinen, joka pelasi sillä vaikka kuinka paljon ja lopulta oppi espanjaa sujuvammin kuin minä. Hänellä ei ollut mitään ongelmia kääntää lauseita espanjasta englanniksi ja englannista espanjaksi, sanajärjestykset sujuivat kuin vettä vaan ja ääntämisharjoituksetkin olivat ihan helppoja. Hän tunnisti heti oikeat lauseet monivalintatehtävissä väärien joukosta ja oppi nopeasti hillittömän määärän sanoja. Hän ei ole koskaan vielä ollut yhdelläkään englannin (eikä espanjan) oppitunnilla, mutta  englannin kieli sujuu silti lähes yhtä sujuvasti kuin suomi ja ruotsikin. Ja nyt on repertuaarissa myös ne espanjan alkeet, heh.

Mä jään tosi mielenkiinnolla odottamaan millaisia tutkimuksia aiheesta tehdään tulevaisuudessa. Kaksikielisyys kiinnostaa mua tosi paljon ja haluan tukea meidän lapsia kielten kehityksessä parhaani mukaan. Kielten opiskelu on valtava rikkaus ja ties vaikka sitä itsekin innostuisi opettelemaan vielä uusia vieraita kieliä lasten opintojen mukana sitten myöhemmin.

Me tehtiin tästä aiheesta myös podcast-jakso Oton kanssa, joka ilmestyi tänään. Jakson nimi on Kaksikielisyys lapsiperheessä ja siinä on myös muutaman minuutin osuus lopussa, jossa me keskustellaan Oton kanssa ruotsin kielellä. Myös minä puhun siis ruotsia! Sen julkaiseminen jännitti mua tosi paljon etukäteen, mutta nyt olen vaan tosi iloinen, että tehtiin se. Jaksossa jaetaan rehellisesti kokemuksia kaksikielisyydestä ja Otto kertoo myös muistoja ajoilta, jolloin hän asui lapsuudessa Ruotsissa.

YHDESSÄ S01E07 Kaksikielisyys perheessä -jakson voi kuunnella:

Spotifyssa TÄSTÄ

Soundcloudissa TÄSTÄ

Apple Podcasteissa TÄSTÄ 

Oletteko te huomanneet kaksikielisyydestä konkreettista hyötyä omassa elämässänne tai lapsissanne? Uskotteko, että kognitiiviset hyödyt voivat olla mahdollisia? 

Artikkelin lähteet:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6466577/

https://psycnet.apa.org/doiLanding?doi=10.1037%2Fbul0000142

https://www.annualreviews.org/doi/full/10.1146/annurev-linguistics-011718-011820?journalCode=linguistics

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/Kaksikielisyyden-kognitiiviset-vaikutukset-liioiteltuja.aspx

https://www.washingtonpost.com/national/health-science/speaking-two-languages-may-help-the-aging-brain/2018/12/07/f93489c8-f8b0-11e8-8d64-4e79db33382f_story.html


17 Responses to “Kaksikielisyyden hyödyt”

  1. Avatar LindaWa sanoo:

    Meillä on kaksi ja neljävuotiaat kaksikieliset tytöt ja asutaan Ruotsissa. Mulle on itsestäänselvää että puhun lapsilleni äidinkieltäni ja että he saavat osallistua mahdollisimman kaikkeen suomenkieliseen, mitä vain täällä järjestetään.mun perhe asuu Suomessa, haluan, että maantieteellinen etäisyys on ainoa etäisyys sukuun. Olisi kamalaa, jos eivät pystyisi kommunikoimaan meidän rakkaiden kanssa.
    Aika paljon tulee sekakieltä ja vähän sellanen ruotsinsuomalainen aksentti puheessa, mutta hyödyt on isommat kuin haitat.
    Meidän tytöt ei oikein tottele, jos ohjeistan ruotsiksi tai ihan käsken, siispä vaihdan kieltä lennosta ja oon varmaan päiväkodin muiden äitien mielestä se vihainen suomalainen :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos tosi paljon kun jaoit teidän kokemuksia, näitä on aivan älyttömän mielenkiintoista aina lukea <3 Ja tosi hyviä ajatuksia sinulla, olisin ihan samoilla linjoilla sun tilanteessa! :) Se on kyllä hassua, miten suomen kieli voi kuulostaa muille vihaiselta, vaikka oltaisiin ihan iloisia :D

  2. Avatar Emma sanoo:

    Tosi mielenkiintoinen juttu! Mua kiinnostaisi myös miten ylipäänsä ”hyvä kielipää”/nopea puhumaan oppiminen ilman kaksikielisyyttä vaikuttaa ”harmaaseen ainekseen”, dementiariskiin yms. Tai musiikilliset/matemaattiset taidot.. Täytyypä alkaa tutkia! :)

    Meidän taapero 1v8kk oppi viikon reissulla Bulgariassa muutaman sanan englantia ihan vain mallintamalla, mun mielestä se oli hurjan liikuttavaa <3 Voin vain kuvitella miten hienoa on seurata kaksikielisessä perheessä kielenkehitystä!

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos ihan hirveesti <3 Kiva, että pidit aihetta mielenkiintoisena! :) Ja kyllähän se vaikuttaa, just tästä keskusteltiin mun lääkäri-ystävän kanssa, että ihan jo se, että aikuisena opettelee uuden kielen stimuloi aivoja tosi hyvin! :) Ihana teidän reissu-taapero <3 Se on tosi liikuttavaa kun taapero poimii uusia sanoja, meillä kans taapero oppi ensin värit englanniksi ennen kuin suomeksi tai ruotsiksi :D

  3. Avatar Ninni sanoo:

    Tosi hienoa, että pidät tätä aihetta esillä ja kirjoitat siitä rohkeasti, vaikka kommentit voi välillä olla mitä on. Itse olen ns. itseoppinut kaksikielinen eli vanhemmat suomenkielisiä ja ylioppilastutkinto suomeksi. Olen kuitenkin aina asunut kaksikielisissä ympäristöissä ja kuullut ja käyttänyt paljon ruotsia. Nyt olen naimisissa ruotsinkielisen kanssa, minulla on maisteritutkinto suoritettuna ruotsiksi, olen töissä ruotsinkielisessä työpaikassa ja kaksikielisten lasten äiti. Tämä siis täysin suomenkielisistä lähtökohdista. Omat lapset on vielä sen verran pieniä, että on vaikea sanoa kaksikielisyyden hyödyistä, mutta itselle siitä ei ole ollut muuta kuin hyötyä, enemmän mahdollisuuksia joka paikassa ja laajentaa myös näkökulmaa asioihin kun ei ole kaivautunut niin syvälle omaan poteroonsa.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos paljon <3 Kyllähän noita tulee, siltä ei voi välttyä useinkaan, oli aihe mikä hyvänsä :D Wau, kuulostaa ihan upealta! Mahtava saavutus suomenkielisistä lähtökohdista! :) Mäkin koen, että ruotsin kielen taidosta on ollut pelkkää hyötyä ja se ehdottomasti on antanut myös laajempaa näkökulmaa asioihin! :) Mahtavaa kun jaoit omia kokemuksia, kiitos sulle ja ihanaa syksyä <3

  4. Avatar Nimetön sanoo:

    Kuten löytämistäsi lukuisista artikkeleista ja tutkimuksista voisi todeta, kaksikielisyys ei ole yksilötasolla ihan ongelmatonta. Moni kielellinen vaikeus, on se sitten lukihäiriötä tai vaikka kuullun ymmärtämisen vaikeutta, vaikeuttaa jo sen ensimmäisenkin kielen oppimista.
    Esimerkiksi maahanmuuttajilla toisen kielen oppinen on usein monestakin syystä haastavaa ja ”puolikielisyyden” vaara on todellinen.

    On hienoa, kuinka teidän selvästi lahjakkaat lapsenne ovat oppineet kaksi kieltä kerralla! Ei pidä kuitenkaan ajatella, että se olisi ihan tavallista. Moni yrittää varmasti yhtä hyvin tarkoituksin, sitkeästi ja johdonmukaisesti, asiassa koskaan on onnistumatta. Toisille pelkän yhden, äidinkielen, oppiminen on todella tiukassa. Koska olemme erilaisia ja meillä on erilaisia haasteita elämässämme.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Ei se toki ongelmatonta ole yksilötasolla, kuten ei mikään muukaan asia maailmassa. Mutta yleisesti kaksikielisyys on kyllä rikkaus ja siihen kannustetaan myös ammattilaisten toimesta. Tuosta meidän podijaksosta voisi kuunnella senkin, että me ei aina olla oltu niin johdonmukaisia ja sitkeitä tässä, mutta silti ollaan päästy mahtaviin tuloksiin. Kuten niin moni muukin perhe. Haluan pitää aihetta esillä erityisesti siksi, koska haluan kannustaa vanhempia ennemmin kuin lannistaa ja näyttää, että rennollakin meiningillä lapsi voi oppia sen kielen. Lukuisissa mainitsemissani tutkimuksissa on todettu myös esimerkiksi se, että erityislapsille kahden kielen oppiminen on ihan yhtä mahdollista kuin ei-erityislapsillekin.

  5. Avatar Minttu MAMI GO GO sanoo:

    Kiinnostavaa! Meidän uusperhe on tosiaan kaksikielinen (suomi&ruotsi) näiden ”uusien” puolesta ja myös yhteinen lapsi kaksikielinen.
    Itselläni on todettu mm kielellinen oppimisvaikeus, jonka vuoksi siis uusien kielien oppiminen tuntuu lähes mahdottomalta – sanat eivät vaan jää normaalissa opiskelussa mitenkään mieleen jonka lisäksi niitä muutenkin on tosi hankala ylipäätään lukea tai kirjoittaa.
    Mutta se, että nykyisin ympärillä puhutaan ruotsia ja olen saanut itse oppia sitä samaan tyyliin kun vauvakin, on ollut mulle tehokas tapa oppia. Se on mahtavaa ja toivon kovasti että tällä on ollut suotuisia vaikutuksia myös siihen omaan harmaaseen ainekseen :D
    Mun oma suku on aiemmin ollut kaksi, jopa kolmikielisiä ja tosi harmi, että jossain vaiheessa on tullut se yksikielisyys-buumi (jolloin myös isäni suvun sukunimi muutettiin suomenkieliseksi).
    Mitä nyt olen tässä sivussa seurannut esim tuon juuri 1v täyttäneen kielellistä kehitystä ja etenkin ymmärrystä, niin se on ollut ihan huikeaa! Hän on pitkään ymmärtänyt jo vaikka ja mitä molemmilla kielillä ja osaa myös itse sanoa joidenkin esineiden nimet molemmin, riippuen kummalle vanhemmalle tai isovanhemmille puhuu :-)
    Ehdottomasti monikielisyys on suuri rikkaus monella tapaa! Ja lapset oppivat tosi hyvin, joten tottakai sitä kannattaa hyödyntää! :-)

  6. Avatar Johanna sanoo:

    Hyvin mielenkiintoinen aihe ja iso peukku siitä, että olet kunnolla paneutunut asiaan oikeita katsausartikkeleja myöten.

  7. Avatar Sasa sanoo:

    Mielenkiintoinen artikkeli.
    Hei mistä nuo kuvat on?
    Näyttää todella tutulta, mietin voiko olla juuri sama paikka jossa olimme reissussa.

  8. Avatar Annika sanoo:

    Mun molemmat isoäidit on ruot

  9. Avatar Annika sanoo:

    Mun molemmat isoäidit on ruotsinkielisiä, mutta kumpikaan ei oo puhunut ruotsia mun vanhemmille just tosta sun mainitsemasta uskomuksesta joka sillon oli valloillaan. Mua itseä harmittaa ettei kumpikaan vanhemmista ollut kaksikielinen tai että ois voinut meille lapsille puhua ruotsia 😂 sen sijaan serkuista löytyy kaksikielisiä vähän joka lähtöön, ja heidän kohdalla on huomannut kuinka yksilöllistä se on jopa kaksikielisille. Siinä missä vanhin puhuu sujuvasti viittä kieltä ja vaihtelee niiden välillä ilman ongelmia (18v), nuorimmalla on ongelmia sanavaraston kanssa kummankin vanhemman kielellä. Toki tähän vaikuttaa ihan todettu kielellinen vaikeus. Nyt yksi sukulaistyttö kasvaa 3 kielen keskellä, niin jännä nähdä miten hänen kieli kehittyy (nyt vajaa 1v). Oma mies mulla ei myöskään ole suomalainen, ja todellakin aiotaan molemmat puhua tuleville lapsille omia äidinkieliä! Mä oon itse opiskellut englantia, saksaa ja ruotsia, ja etenkin ulkomailla arvostetaan erittäin korkealle kielitaito. Vaikka ei oliskaan ihan täysin sujuva, yrittämisellä on jo merkitystä.

  10. Avatar Moomin sanoo:

    Mielenkiintoinen juttu! Kaksikielisyys ja kielitaito muutenkin on todella kyllä rikkaus. Missä Tiara on ehtinyt oppia englannin sujuvasti, jos ei ole vielä ollut enkun tunteja koulussa? :)

  11. Avatar Rolle sanoo:

    Kieliä yliopistossa lukeneena tuli muutama seikka mieleen. Kielen oppiminen on yksilöllistä. Toinen sisarus voi vaivatta oppia molemmat kielet, kun toinen taas takeltelee molemmissa kielissä. Yksilön kielellinen valmius ratkaisee. Kaksi kieltä on vielä mahdollisuus, mutta lapsen opettaminen monikieliseksi (monta kotikieltä pienestä pitäen) on haastavaa ja voi olla, että lapsi ei opi kunnolla mitään kieltä. Vanhempien omia äidinkieliä kannustetaan lapsille puhuttavan, mutta sitä ei suositella, että puhuttaisi jotakin muuta kuin äidinkieltä lapselle. Ei natiivin tasoisen kielisyötteen omaksuminen tuottaa ”puolikielen” osaamisen. Kieli on tapa ilmaista itseä ja olla osa yhteisöä, mitä ei palvele puolittainen kielitaito. Menin sivuraiteille, mutta hienoa, kun perheessä puhutaan molempien vanhempien äidinkieliä. On lapsikohtaista oppiiko lapset molemmat kielet tasavertaisesti. Toki myös se vaikuttaa, mikä on koulukieli ja mikä kotikieli, minkälaista syötettä saa jne. Kaksikielisyys ei itsessään välttämättä tarkoita yhtäläistä kielen osaamista, jos esimerkiksi äitin kanssa puhutaan kotona yhtä kieltä arkikeskusteluissa ja muutoin toista kieltä kaikissa muissa yhteyksissä. Summa summarum, kaksikielisyys on mahdollisuus.

  12. Avatar Mami sanoo:

    Kaksikielisyys todellakin on rikkaus! Siitä tosin olin yllättynyt, kun kuuntelin teidän podin aiheesta, ja Otto kertoi, että koki varsinkin alussa ruotsin puhumisen vaikeaksi ja koki sanavarastonsa olevan ruosteessa. Jos suomi on kummankin vanhemman äidinkieli ja myös tunnekieli, niin koetteko olevan riskiä siitä, että ruotsinkielen taito jää lapsilla jotenkin vajavaiseksi? Sinänsä silllä toki ei välttämättä ole merkitystä, vaikka jäisikin, oppivathan lapset kuitenkin toisen kielen ”ilmaiseksi”, vaikkei kieli olisikaan ihan täydellinen.

  13. Avatar Aura sanoo:

    Meiän perhe on kolmikielinen, suomi, espanja ja englanti. Oon huomannut, että toinen lapsi oppii paljon paremmin kieliä kuin toinen. Kuopus osaa vain suomea ja englantia sekä muutaman lauseen espanjaksi kun taas nuorimmainen vetää sujuvana kotikieliään ja niiden lisäksi vielä ruotsia sekä saksaa. Molemmat ovat saaneet täysin samat valmiudet kieliin, mutta jostain syystä toiselle ei jää päähän samalla tavalla kuin nuorimmaiselle.

Kommentoi