Mm. näistä syistä rakastan meidän perhettä

20.01.2020

Koska on maanantai, halusin aloittaa viikon ajattelemalla mahdollisimman paljon lempeitä ja rakkauden täyteisiä asioita. Viikko ei voi alkaa huonosti, jos miettii, mitä kaikkea ihanaa omassa elämässä on. Siispä tässä tulee muutama pieni ja hupsu syy, miksi rakastan meidän perhettä. Näiden lisäksi on tietenkin ne itsestään selvät isot ja merkittävät syyt, jotka on käyty jo läpi miljoonaan kertaan. Mutta mä halusin nyt miettiä näitä pieniä asioita, jotka tuovat onnen ja rakkauden pilkahduksia mun elämään ja arkeen. Toivoisin myös kuulevani (pieniä juttuja), miksi te rakastatte teidän perheitä.

Mm. näistä syistä rakastan meidän perhettä:

Rakastan sitä miten isommat jaksavat kerta toisensa jälkeen leikkiä taaperon kanssa piilosta ja ihmetellen etsiä häntä, vaikka hän menisi piiloon etsijän vieressä seisovan vanhemman taakse. 

Rakastan sitä, miten meillä kaikilla tekee yleensä yhtä aikaa mieli pizzaa. 

Rakastan sitä, miten taapero kysyy isosiskolta, että saanhan mä sitten merkin, kun oon siivonnut mun keittiön. Ja isosisko sanoo että ”joo”, ja ryntää heti askartelemaan pikkusiskolle kunniamerkkiä siivouksesta ja päättää aloittaa siskolle pentupartion, jossa hän saa ansaita merkkejä joka päivä. 

Rakastan sitä, miten Otto herää yllärinä maanantaiaamuna yksin lasten kanssa ja hoitaa yksin kaikki lasten aamutoimet ja viennit, että mä saan nukkua pidempään ja aloittaa viikon rennosti. 

Rakastan, miten isot ovat taaperon oppilaina koulussa ja antavat ”opettajan” opettaa, vaikka kaksivuotiaan opetukset olisivat välillä (lähes aina) vähän höpöjä. 

Rakastan makoilla lattialla taaperon kanssa ja kertoa vaan: rakastan sun ihania pieniä korvia, rakastan sun ihania pikku varpaita, rakastan sun suloista nenää. Rakastan sitä, että lapsi vastaa mulle, ”mäkin rakastan äiti sun kättä”. 

Rakastan sitä, miten taaperon toiveesta mennään usein yhdessä (sohvalle, sisällä) peiton alle katsomaan tähtiä ja avaruutta. ”Pitää olla peitto, koska muuten voi sattua jos tähdet tippuu meidän päälle, kun niissä on sakaroita.” Toim. huom. meidän olkkarin lamput on aurinko ja kuu. 

Rakastan sitä, että kun sanon keskimmäiselle hänen olevan tosi hyvä isosisko ja minun olevan hänestä ylpeä, hän sanoo ottaneensa vain mallia isosiskostaan. 

Rakastan myös ylpeää hymyä esikoisen kasvoilla, kun hän kuulee pikkusiskonsa sanovan näin. 

Rakastan sitä, miten yksi meidän lapsista tulee melkein joka ilta vielä kymmenen minuutin kuluttua nukkumaanmenosta keskustelemaan jostain asiasta, joka on jäänyt mietityttämään, vaikka just puhuttiin ennen hyvänyön toivotuksia kaikesta mahdollisesta, mikä voisi mietityttää. Juuri siksi, ettei tarvitse enää nukkumaanmenon jälkeen hämmentyä yksin mistään. Yleensä silloin nukkumaanmenon jälkeen tulee kuitenkin ne parhaat kysymykset ja ajatukset.

Rakastan katsoa, kun Otto ja tytöt pelaavat yhdessä. Tiedän, miten paljon se merkitsee Otolle ja miten onnelliseksi hän tulee, kun saa jakaa lempiharrastuksensa yhdessä lasten kanssa. Tiedän, miten paljon häntä ilahduttaa se, että he ovat aidosti kiinnostuneita.

Rakastan piirtää yhdessä meidän lasten kanssa. Saan leikkiä opettajaa ja opettaa heille kaiken sen, mitä opin itse lapsena taidekoulussa. Joka kerta he ovat yhtä innoissaan, kun oppivat jotain uutta. Ja joka kerta mä olen yhtä innoissani, kun saan vähän piirrellä ja tuntea onnistumisen tunteita, kun lapset on ihan, että ”wau!”.

Rakastan sitä, kun Otto on viemässä lapsia nukkumaan ja sitten kuulen heleän taaperon äänen sanovan ”isi, mä haluun et sä vähän halailet mua.”

Rakastan sitä, miten syvällisistä asioista voin jo käydä keskusteluita meidän esikoisen kanssa. Hän ymmärtää jo niin älyttömän paljon!

Rakastan sitä, miten meidän perheessä jokainen kannustaa toista, oli kyseessä iso tai pieni asia. Kun joku oivaltaa jotain uutta, jokainen aidosti hihkuu riemusta.

Rakastan sitä, miten nopeasti lapset innostuvat, kun ehdotan jotain yhteistä tekemistä. Nautin tästä täysillä niin kauan kuin sitä kestää, koska voi tulevaisuudessa tulla sellainenkin aika, kun teinejä ei kiinnosta tehdä yhdessä mitään. Tai sitten ei tule.

Rakastan sitä, että Otto on meidän perheessä se, joka opettaa meidän tytärtä ompelemaan ja paikkaa rikki menneet vaatteet, koska itse olen ompelukoneen kanssa aivan poropeukalo.

Rakastan sitä, että meidän lapsille jokainen sellainen juttu, jonka olen halunnut säännölliseksi osaksi arkea (kuten rakkauden ilmaiseminen joka päivä) on vähintään yhtä tärkeä ja luonnollinen  juttu, kuin mulle.

Rakastan sitä, miten armollisia meidän lapset on. Kun joskus sanon, että ”anteeksi, mua väsyttää ja en nyt jaksa tulla mukaan piiloleikkiin, kun haluan vähän aikaa vaan makoilla sohvalla ja lukea kirjaa”, niin he sanovat, että ”ei se haittaa mitään äiti” ja tuovat vielä mulle peiton.

Miksi sä rakastat sun perhettä? 


26 Responses to “Mm. näistä syistä rakastan meidän perhettä”

  1. Avatar Emma sanoo:

    Aivan ihana postaus! <3

  2. kuinka ihana postausidea! :) saako idean kopioida?

  3. Avatar Taru sanoo:

    Aivan ihana postaus, tuli niin hyvä mieli tästä! Ihan huikea perhe teillä <3

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos ihan hirveesti <3 Ihana kuulla, että tästä tuli hyvä mieli! :)

  4. Avatar TarjaL sanoo:

    Oli kyllä, aivan ihana postaus <3 tänään erityisesti, rakastin sitä, miten rakastuneita sisarukset ovat pikkuveljestään. Ja sitä, miten fiksusti esikoinen oli osannut lohduttaa ja puolustaa luokkatoveriaan, kun toinen toveri sanoi rumasti. Iloa toi taas jälleen kerran lasten hyvä huumori.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos ihan hurjasti, mukavaa että tykkäsit <3 Ja voi miten ihania ja tärkeitä asioita kerroit teidän perheestä <3

  5. Avatar Irina sanoo:

    Rakastan sitä, että sain muuttaa veljeni kanssa asumaan. Saamme toisistamme niin paljon tukea ja seuraa kotoolta kauas muuttaneina.

    Rakastan sitä, kun kokeilemme perheeni kokoontuessa joka kerta, kuinka monta saadaan mahtumaan samaan aikaan sohvalle. Meitä on vanhempien lisäksi 12 lasta, joista lähes kaikki aikuisia.

    Rakastan sitä, että saan perheeltäni rakkautta ja turvaa, sekä koen itseni täydeksi heidän kanssaan.

    Rakastan sisaruksieni erilaisuutta. Olen tämän myötä oppinut paljon myös yksilöllisyydestä.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi vitsi miten ihania juttuja <3 Teillä on varmasti aivan upea perhe! :)

  6. Avatar Alexandra sanoo:

    Teidän perhe vaikuttaa niin ihanalta. Tiara vaikuttaa todella fiksulta ja rakastavalta isosiskolta, olisipa minullakin ollut nuorempana tuollainen isosisko. Itselläni on kaksi isosiskoa, mutta he ovat n. 20 vuotta vanhempia kuin minä. Nuorempana aina toivoin (ja joskus edelleen) että minulla olisi suurinpiirtein saman ikäinen sisko tai veli, jonka kanssa voisi puhua. Toki puhun vanhempien siskojeni kanssa paljon, mutta ikäeron ollessa niin suuri… no, tajuat varmaan.
    Mietin joku päivä, että koska olet viimeksi kirjoittanut teidän lasten ruotsinkielestä? Muistaisin, että viimeksi ennen kuin Nova meni dagikseen, vai olenko skipannut jonkun postauksen aiheesta?
    Teidän lapset ovat postausten perusteella erittäin läheisiä. Itselläni on 2-vuotias tytär, Hilma. Yksi nimiehdotuksistani hänelle oli Zelda, mutta mieheni ei lämmennyt sille, vaan halusi perinteisen nimen. Sain silti lopulta suostuteltua hänet antamaan kissallemme nimen Zelda <3.
    Tämä blogi on ehdottomasti paras seuraamistani blogeista. En muista tarkalleen, milloin aloin sinua seuraamaan, luultavasti hieman ennen Zeldan syntymää.
    Piti vielä sanoa Nycin matkasta, kiva kun lähdette, on varmasti upea kokemus. Olimme viime vuonna perheeni kanssa kaksi viikkoa siellä. Aiomme mennä uudestaan, kunhan tyttäremme kasvaa, jotta hänkin muistaisi sieltä jotain. Ennen matkaa emme kauheasti suunnitelleet mitään muuta, kuin että vapauden patsaan haluamme nähdä. Tyttären ollessa 1-vuotias, ei suunnitelmia uskaltanut tehdä liikaa. Suosittelen ehdottomasti menemään joskus lastenkin kanssa sinne!

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos ihan älyttömän paljon <3 Täytyy sanoa, että kyllä on molemmat meidän isot tyypit aivan loistavia isosiskoja, en voisi olla ylpeämpi heistä kummastakin (ja toki pikkusiskosta myös)! <3 Ymmärrän, että suuri ikäero varmasti vaikuttaa väleihin sisarusten kanssa jollain tavalla. Mutta ihanaa, että olette kuitenkin paljon tekemisissä! :)

      En ole hetkeen kirjoittanut tosiaan ruotsin kielestä, mutta siitä on tulossa juttua! Aina kun jotain uutta tapahtuu on hyvä ottaa esille niitä asioita. Kiitos paljon postaustoiveesta <3

      Ihanaa, että teillä on kissa nimeltä Zelda! Hilma on aivan ihana nimi myös, mulla oli itse asiassa lapsena tosi rakas pehmolelu, jolle annoin nimeksi Hilma myös! <3 Ihanaa, että olet pysynyt matkassa näin pitkään ja kiitos ihan mielettömän paljon sun kauniista sanoista. Tuli niin hyvä mieli oikeesti! <3 Ja kiitos myös kun kerroit teidän NYCin kokemuksista! Mekin aiotaan viedä lapset sinne vielä sitten kun ovat isompia. Ihanaa kevättä ja iso kiitos vielä <3

  7. Avatar Alexandra sanoo:

    Edellinen kommentti karkasi… toivottavasti tuli perille.
    Piti sanoa, että vaikutat Iina todella positiiviselta ja tasapainoiselta ihmiseltä, joka osaa tarttua hetkiin ja nauttia kaikesta. Ja lisäksi olet tosi kaunis. Sinä ja Otto sovitte varmasti hyvin toisillenne. Osaisipa sitä itsekin nauttia niistä pienistä arjen hetkistä. Vaikka elämämme ovat todella erilaisia, itse kun olen töissä tietyt tunnit joka päivä, voin kuvitella kuinka mielenkiintoista elämäsi on. Saat tehdä unelmatyötä ja viettää silti paljon aikaa rakkaittesi ympärillä. Itsellänikin olisi suunnitelmissa joskus perustaa oma yritys, mutta se on vielä erittäin epätodennäköistä.
    Hyvää kevättä teille, jos se talvi nyt kerran jättää tulematta. Olisihan se ollut kiva nähdä valkoinen maa hieman pidempään, mutta onneksi lähdemme lappiin muutaman viikon päästä.

    • Avatar Milla sanoo:

      Olen ihan samaa mieltä Alexandran kanssa! En oikeasti tiedä ketään ihmistä, joka olisi niin positiivinen kuin Iina (tai ainakin blogin ja instan perusteella). Olisi kiva tutustua sinuun oikeassa elämässä, mutta se nyt ei ehkä ihan ole mahdollista.
      Iina taisi kirjoittaa kaksikielisyydestä kesällä tai syksyn alussa, jos oikein muistan. Tosin se taisi olla vain postaus kaksikielisyyden hyödyistä.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi ei en kestä miten ihania te olette, kiitos Aleksandra ja Milla niin paljon! <3

      Mulla kyyneleet valuu poskilta kun luen teidän sanoja. Teidän on pakko olla aivan ihania tyyppejä, kun haluatte pyyteettömästi ilahduttaa ja piristää ja jakaa hyvää mieltä <3 Kiitos oikeesti!

      Haluan sanoa Aleksandra sinulle, että jos yhtään haaveilet yrityksen perustamisesta, niin usko sun haaveeseen! Se voi hyvinkin toteutua, vaikka et vielä tietäisi miten. Jos on pienikin idea, puhu siitä sun läheisten kanssa ja pohdi rohkeasti miten lähtisit jalostamaan sitä yritykseksi. <3

      Ihanaa kevättä teille molemmille ja iso halaus täältä <3

  8. Avatar Iida sanoo:

    Vautsi, ootte tehnyt kyllä jotain oikein, ihana kunnioitus teillä kaikilla toisianne kohtaan! :)

  9. Avatar Jenni sanoo:

    Voi miten suloisia juttuja 💖
    Meillä kanssa tyttö 7v muistaa joka päivä kertoa rakastavansa äitiä. Ja veljille sanoo sen myös. Olen niin onnellinen rakkaista lapsistani, että pakahdun.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos hurjasti <3 Ja voi miten ihanasti ja kauniisti puhut perheestäsi <3

  10. Avatar Nimetön sanoo:

    Meidän perhe on avioerossa hajoamassa.
    Mä rakastan sitä, kuinka ihan älyttömän kipeässä ja vaikeissakin tilanteessa ollaan kaikki osattu silti puhua keskenämme kaikesta siitä, mikä muuttuu ja mietityttää. Rakastan sitä, miten avoimesti lapset ovat jaksaneet suhtautua, kysyä ja keksiä hyviä puolia niistä kurjistamien asioista.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Hurjasti voimia koko perheelle kipeään tilanteeseen <3 Ja ihan mielettömän hienoa, että pystytte silti puhumaan keskenään kaikesta, se on varmasti suuri voimavara. <3

  11. Avatar Hippu sanoo:

    Ihana postaus!

    Rakastan sitä, kun teini-ikäiset lapset hoitavat pikkusisariaan, vaikka välillä ei huvittaisi

    Rakastan sitä, kun lapset kertovat innoissaan jostakin päivän tapahtumasta/asiasta

    Rakastan sitä, kun lapset sanovat iltaisin ”hyvää yötä kaikista tärkeimmille ihmisilleni”

    Rakastan sitä, kuinka mieheni osaa käsitellä omia teinipoikiani (heillä on siis eri isä)

    Rakastan sitä, kun näen poikani onnellisuuden tyttöystävänsä kanssa

    Rakastan 3v taaperon hassuja höpötyksiä

    Rakastan siskoni tyttöä, joka asuu naapurissa, ja tulee joka päivä hoidosta tullessaan moikkaamaan

    Rakastan miestäni, joka auttaa kaikessa ja hemmottelee jos itsellä on huono päivä

    Rakastan arjen pieniä hetkiä!

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos ja aivan ihana kommentti, näistä tuli niin hyvä mieli <3 Aivan ihania ja tärkeitä asioita, vaikutatte olevan mahtavan läheisiä kaikki <3

  12. Avatar Susanne sanoo:

    Ihana postaus, pienet jutut on parhaita!

    Mä rakastan sitä, että mies tekee joka aamu mulle aamupalan valmiiksi, jotta mun ei tarvitse vauvan kanssa alkaa pilkkomaan hedelmiä.
    Rakastan sitä kuinka vauvani rauhoittuu iltaisin syliini ja tunkee päänsä mun kaulakuoppaan.

    Lisäksi rakastan sitä kuinka hellästi vauvan serkut aina leikkii hänen kanssaan ja pitävät huolta että hänellä on kaikki hyvin. Näin vauvalla on vähän niin kuin isosisaruksia, vaikka onkin ainokainen.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos ihan hirveesti <3 :) Ja voi miten ihania juttuja, näistä tulee vaan niin hyvä fiilis kun saa lukea! Ja myös vauvakuume, jäätävä vauvakuume :D Ihanaa kevättä teille <3

Kommentoi