Kyselin instassa teidän fiiliksiä raskausviikkopostausten suhteen ja ylivoimaisesti suurin osa toivoi viikottaisia päivityksiä, vaikka vaihtoehtona oli kuukausittaiset postaukset, sekä ”harvemmin”. Joten viikottaisilla mennään! Kysyin myös, toivottiinko sisältöä eniten storyihin, blogiin vai molempiin ja päädyin nyt sellaiseen ratkaisuun, että teen raskausviikkosisältöä molempiin, mutta hieman eri kulmalla. Storyihin höpötellen ja blogiin sitten vähän pidemmästi kirjoittaen. Jokainenhan voi sitten itse skipata jommat kummat tai molemmat sisällöt halutessaan, jos raskausaihe ei kiinnosta. Täällä blogissa on samalla hauska välillä myös kurkkia aiempien raskauksien viikkopäivityksiä, niin voi tehdä hieman vertailua eri oireiden ja vatsan kasvun välillä, kunhan raskaus tästä etenee.

Mutta aloitetaanpa siis samalta viikolta kuin edellisessä raskaudessani, eli viikolta 14! Minulla on nyt menossa jo 15. viikko, mutta koska se ei ole vielä täynnä, niin käydään läpi tämä edellinen viikko ensin.

Raskausviikko 14 oli kokonaisuutena helpotus. Se oli oireettomampi ja helpompi kuin yksikään raskausviikko viikon 5 jälkeen. Yhdeksän enemmän tai vähemmän oireisen viikon jälkeen se tuntui niin mielettömän hyvältä!  Sain nukuttua melko hyvin joka yö ja sain tehtyä töitä riittävästi, mikä oli ihan hyvin, kun lapset kuitenkin olivat viikon kotona hiihtolomalla. Päänsärkykään ei vaivannut kuin yhtenä päivänä ja silloinkin se meni ohi paracetamolilla. Myös silmien valonarkuus on alkanut helpottaa vihdoin.

Aloin tuntea ensimmäisiä pieniä hipaisuja jo viikolla 11+4. Nyt 14. raskausviikolla ne jatkuivat ja voimistuivat jo hieman. Silloin jos vauva on oikeassa kohdassa, niin Otto ja lapsetkin voivat jo tuntea pienet tönäisyt ja muljumiset. Ihanaa! Ja niin rauhoittavaa. Se on kyllä parasta kun alkaa tuntea liikkeet, niin sitten saa aina tuntea, että pienellä on kaikki hyvin ja hän liikuskelee. Varsinkin mun alkuraskauden pelkojen jälkeen se tuntuu ihan korvaamattoman arvokkaalta. Odotan jo innolla sitä, kun vauvan liikkeet näkyvät kunnolla ulospäin ja tuntuvat säännöllisemmin.

13. viikolla mulla alkoi tuntua ekoja kevyitä harjoitussupistuksia ja ne jatkuvat liikkeessä nyt edelleen, mutta toki rauhoittuvat sitten levolla. Esimerkiksi kävellessä niitä alkaa tulla melko nopeasti, varsinkin jos kävelee yhtään rivakammin. Tämä on mulle tuttua jo edellisistä raskauksista, enkä sitä säikähdä, mutta toki seurailen tilannetta ja pyrin aina rauhoittamaan ne levolla mahdolllisimman nopeasti. Onneksi olen aina raskauksissa aikaisista supisteluista huolimatta päässyt hyville viikoille, kun olen malttanut tarvittaessa levätä, niin uskon, että osaan tälläkin kertaa kuunnella kropan viestejä.

Tilasin itselleni nyt yhdet äitiys-collegehousut ja pari yläosaa, joita voin yhdistellä mun äitiysleggareihin. Aika pitkälti aion mennä mekoilla ja leggareilla, jotka multa löytyy jo valmiina. Ihan parasta kun tulee kesä, ja ei juurikaan tarvitse miettiä housutilannetta, kun voi olla vaan aina mekko päällä. Eniten odotan sitä, että saa luopua sukkahousuistakin, sillä toistaiseksi jopa ne tuntuvat välillä ärsyttävän ja puristavan kohtua. Tämä on mitä todennäköisimmin mun viimeinen raskaus, joten jos johonkin ihanaan  ja sopivaan odotusajan vaatteeseen törmään niin aion sen kyllä ostaa, mutta niin kauan kuin pärjään jo olemassaolevilla jutuilla niin mahtavaa.

Yksi ostos itselleni tulee kyllä varmaan olemaan kengät, jotkut sellaiset ihanat kesäkengät, jotka voi vaan sujauttaa jalkaan, eikä tarvitse kumartua. Kyllä mulla on pinkit pihacrocsit ja korolliset sandaalit, mutta jotain vähän katseenkestävämpää ja ei-korollista kenties.

Ai että, edelleen pitää melkein nipistää itseäni, että saan oikeasti istua tässä kirjoittamassa tätä(kin) postausta juuri nyt. Alkuvuosi on ollut henkisesti tosi rankka, mutta onneksi se on ohi ja nyt yritän vaan keskittyä positiiviseen ja nauttia. Nauttiminen tuntuu vielä vähän pelottavalta, pelkään, että jos uskallan hengähtää hetkenkin, niin kohta on taas joku uusi pelottava asia kulman takana. Mutta kun ei se pelkääminen kuitenkaan mitään auta vaikka jotain tapahtuisikin, niin yhtä hyvin voin yrittää vaan nauttia. Fiilistellä mahaa, liikkeitä, valmistautua ja luoda mielikuvia ihanasta minityypistä, joka me syksyllä saadaan. <3

Loppuun vielä raskausviikko-checklist, jonka ajattelin lisätä jokaisen viikkopostauksen loppuun, niin on hauska joskus myöhemmin lukea vaikka raskaushimoja sitten!

Checklist raskausviikko 14:

Vauvan koko hedelmänä: Persikka.

Cravings: Minimaissit kung pao -kastikkeessa Itiksen vanhasta kiinalaisesta raflasta, jota ei enää ole.

Oireet: Pieni päänsärky, alaselkäsärky ajoittain, harjoitussupistukset liikkeessä.

Siis vitsi miten paljon lisää valoa aamut saivat hiihtoloman aikana! Tänään kun herättiin, oli jo ihan valoisaa ja näki hyvin laitella aamupalaakin ilman lisävaloja. Nyt kun (kop kop) alkuraskauden migreenit alkavat toivottavasti vähän jo hellittää, pystyn vihdoin nauttimaan tästä upeasta kevään valosta. Olen piileskellyt kaikelta valolta niin paljon kuin olen pystynyt, mutta nyt alan pikkuhiljaa nauttia näistä aurinkoisen upeista päivistä. Ja varmasti muullekin perheelle mukavaa, kun kotona saa puuhastella valoisassa taas, eikä pimeässä tai pikkulampun valossa, kuten koko alkuvuoden.

Hiihtolomaviikko sujahti hurjaa vauhtia ohi, mutta oli kyllä ihanaa kun lapset olivat kotona. Pelattiin lautapelejä, syötiin dippivihanneksia ja pidettiin leffailtaa, ulkoiltiin, luettiin ja askarreltiin. Lapset nukkuivat aamuisin pitkään, itse en kun herään vieläkin yleensä viimeistään puoli kahdeksalta ihan itsestään. Oli parasta aamuisin vaan pitää meidän kuopusta kainalossa ja syödä yhdessä sohvalla leipää ja katsoa samalla piirrettyjä.

Otin vähän stressiä siitä, että meidän hiihtolomalla ei ”tapahtunut mitään” kovin ihmeellistä, koska a) koronarajoitukset ja b) en itse pysty nyt just esim. lasketella tms ja Otto teki töitä koko viikon ja minäkin osan viikosta. Mutta juteltiin lasten kanssa ja he sanoivat loman lopuksi, että heillä oli aivan ihana hiihtoloma ja ei olisi tarvinnut ollakaan mitään enempää. He nauttivat myös siitä, että saivat olla kotona vaan rennosti. Ja kyllä sitä ehtii tulevina vuosina sitten hiihtolomilla reissata ja lasketella pilvin pimein kun se on taas mahdollista normaalisti.

Käytiin Oton kanssa kahdenkeskisellä minilomalla hotellissa ja lapset olivat silloin tätinsä luona yökylässä viettämässä leffa-yökylää karkkibuffalla. Seuraavana päivänä he pääsivät vielä Uunisaareen paistamaan makkaraa ja vaahtokarkkeja ja s’moreseja ja vielä pulkkamäkeenkin. Viikonloppuna ihana lämpö ja aurinko helli kaikkina päivinä ja kevään pystyi jo tuntemaan! Paitsi ehkä tämä on nyt se fool’s spring ja me tullaan kokemaan vielä talvi 1 ja talvi 2 ennen kuin se oikea kevät sieltä joskus tulee, mutta kuitenkin. Kevään voi jo kuulla (ihana lintujen laulu) ja kyllä ulkona on vähän sellainen kevään tuoksukin. Lunta tosin on vaikka muille jakaa.

Jotenkin ihan hullua, että kohta vuosi on vierähtänyt eteenpäin siitä, kun katsottiin hallituksen tiedotustilaisuutta ja lapset jäivät kotiin ja etäkouluun. Ja samaan aikaan pian on vuosi siitä, kun tehtiin asuntokaupat ja muutettiin tänne. Vuosi sitten ei olisi ikinä uskonut, että vielä maaliskuussa 2021 meininki on tämä mitä se nyt on. Hirveää kyllä, miten kaikkeen kuitenkin tottuu ja turtuu. Sitä odotan hyvin suurella mielenkiinnolla, että miltä näyttää maaliskuu 2022. Sitä ei kukaan vielä tiedä, mutta toivon sydämeni pohjasta, että silloin rajoituksia olisi vähemmän, eikä tarvitsisi pelätä.

Kevätlukukausi tuntuu aina menevän nopeammin kuin syyslukukausi, kun lomat ja arkipyhät rytmittävät sitä niin kivasti. Juuri oli hiihtoloma ja nyt on jo pääsiäisnamit ja rairuohotkin saapuneet kauppoihin, kun muutaman viikon päästä vietetään jo pääsiäistä. Pääsiäisestä ei ole kuin muutama viikko vappuun, sitten on helatorstai ja yhtäkkiä onkin jo kevätjuhlan (tai etäkevätjuhlan) aika. Raskauden kannalta tuntuu, että aika kuluu tuskallisen hitaasti, kun sitä vaan odottaa sitä maagista 22 viikon merkkipaalua, mutta samalla tiedän jo nyt, että kyllä tämä aika loppupeleissä tulee kulumaan ihan älytöntä vauhtia. Varsinkin sitten kesä, koska kesäloma menee aina ihan tuplanopeudella kaikkeen muuhun ajankuluun verrattuna.

Tällä viikolla meillä on suunnitelmissa ainakin siementen kylvöä (ekaksi pitää suunnata kaupoille ja päättää mitä kaikkia kasveja me tänä kesänä aiotaan istutuslaatikoissa kasvattaa). Lisäksi on paljon kivoja työjuttuja tulossa, joita odotan innolla! Ihanaa maaliskuun ensimmäistä kaikille <3

PS: Käykää halutessanne vastailemassa IG:ssä raskausaiheiseen kyselyyn, että millaista sisältöä teistä olisi kiva lukea/katsella raskauteen liittyen, niin osaan tuottaa sellaista sisältöä, joka teitä kiinnostaa.