Muistatteko kun sanoin heti hiukset värjättyäni, että harmittaa kun joudun hautaamaan mun punaisen Rebecca Minkoffin Mini Loven kaapin perälle koska se ei sovi yhteen violetin kanssa? Mä muistan. Se oli hätiköityä ajattelua, tottumattomuutta ja epävarmuutta, sillä kyllähän hitsi vieköön violetin ja punaisenkin voi saada toimimaan. Se on mun lempilaukku ikinä, ja haluan käyttää sitä. En mä voi pelkän tukan värin takia sitä jättää käyttämättä!

Kaksi räikeää väriä yhdistyvät parhaiten toisiinsa, kun niiden kanssa yhdistelee jotain ei niin räikeää. Valkoista, beigeä, vaaleaa. Ja laukku jotenkin sopi paremmin tukkaan, kun laukun kanssa punaista oli myös huulipuna. Jotenkin mun mielestä ne toimivat, vaikka aluksi olin epäileväinen. Mutta kyllähän punaista ja violettia on monissa vaatteissakin ja kuoseissa yhtäaikaa, kyllä ne voivat toimia yhdessä. Ei pastellivioletin tukan tarvitse tarkoittaa vaan mustaa, harmaata ja valkoista niinkuin aluksi pelkäsin. Sitä voi yhdistellä eri vaatteisiin ihan yhtä helposti kuin ruskeaa tai vaaleaakin tukkaa.

Joillekin riittää se että väriä löytyy tukasta, mutta mulle näköjään ei. Liian rajoittavaa, kun olen tällainen vaatekameleontti: toisena päivänä tennareissa, revityissä mustissa housuissa ja bomberissa, toisena kauluspaidassa ja klassisessa trenssissä. Musta ei koskaan tule hienoa naista jolla on aina klassisen tyylikkäät vaatteet, eikä musta koskaan tule sitä coolia tyyppiä jolla on aina uusimmat trendit päällä. Mä olen jotain siltä väliltä, höystettynä satunnaisella verkkarihengailulla, liian lyhyillä hameilla ja liian rennoilla asuilla.

Takki H&M / Paita H&M / Housut ZARA / Kengät Primark / Kello Tommy Hilfiger* / Rannekoru Tommy Hilfiger* / Korvakorut Marc by Marc Jacobs / Laukku Rebecca Minkoff / *saatu blogin kautta.

Olipa ihanaa kääriytyä beigeen trenssiin pitkästä aikaa, olen kaivannut sitä koko talven kun se on roikkunut vaaterekillä, ja on ollut liian kylmää pukea sitä päälle. Se on kaikessa klassisuudessaan vaan niin ihana, ja täydellinen työvaate. Sen kanssa on helppoa pukea myös mekkoja, ja pitäisikin taas käyttää enemmän mekkoja nyt kun ilmat tästä lämpenevät entisestään. Mun suurin ongelma on vaan sukkahousut! Siis ennen käytin ihan tyytyväisenä mustia sukkahousuja mutta ne on alkaneet tuntua tunkkaiselta. Ihonväriset sukkahousut taas ovat aina olleetkin tunkkaiset. Ainoat hyvältä tuntuvat vaihtoehdot ovat ylipolvensukat ja paljaat sääret mutta ne saavat kyllä odottaa sitä että säät ovat +15 astetta. Mistä mä löytäisin kivat sukkahousut jotka ei olisi tunkkaiset tai mauttomat?

Asu hot or not? Mitä mieltä olette punaisen ja violetin yhdistelmästä tässä asussa?

Ihanaa tiistaita kaikille <3

Eilen tuli kuukausi täyteen näillä violeteilla hiuksilla. Se kuukausi on mennyt nopeasti, ja siis voin kertoa että ikinä en ole tuntenut mitään hiusväriä näin omakseni! Vaikka alkuun hiukset tuntuivat työläiltä, väri haalistui nopeasti ja en oikein tiennyt miten saisin sekoitettua sen täydellisen sävyn jolla koko tukassa on tasainen väri – tämä kaikki on ollut sen arvoista.

Viikon taiteilun jälkeen mä opin sekoittamaan jo suhteellisen hyvän värin – ID Hair Colorbomb Crazy violetia sekaisin pinkissä pullossa olevan violetin  (Hot Purple) kanssa (oikeesti mä en löytänyt googlettamalla sitä mitenkään sitä merkin nimeä, mutta niitä vaaleanpunaisia pikkupulloja mitä on ainakin Hairstoressa myynnissä). Ja olen siis nyt Oulussa ja mulla ei ole sitä purkkia mukana enkä voi tarkistaa. Toinen on siis kylmempää violettia ja toinen vähän luumumpaa. Näistä kahdesta yhdessä hoitoaineeseen sotkettuna tulee yleensä sellainen kombo josta tykkään. Välillä vähän kylmempi ja välillä aavistuksen lämpimämpi. Tämä on aika hauskaa kun hiusten väri vaihtelee kokoajan.

Pastellivioletti väri vaatii kyllä ylläpitoa, eli joka kerta kun pesen hiukset, mä sekoitan sävytteen hoitoaineeseen ja pidän päässä n. 5-10 minuuttia. Good news is että mä oon vähentänyt suihkussakäyntiä. Siinä missä ennen kävin jokaikinen päivä, nykyään käyn kyllä suihkussa edelleen päivittäin mutta pesen hiukset ainoastaan joka toinen tai joka kolmas päivä. Eivätkä hiukset enää rasvoitukaan samalla tavalla, tai vaadi päivittäistä pesua. Se on tosi jees! Helpottaa elämää.

Mun hiukset ovat jonkin verran tummemman violetit nyt kuin alussa, ihan vaan koska mulla kerran vähän humpsahti väriä hoitoaineen sekaan. Ja sen jälkeen tykästyin vaan tähän vielä vähän tummempaan, jotenkin se tuo enemmän ehkä väriä kasvoille ja on räväkämpi. Kai siihen jää koukkuun että on hätkähdyttävä tukka, varsinkin parin vuoden harmaavarpusena kulkemisen jälkeen. Ja harmaavarpusella tarkoitan siis sitä kuinka annoin pitkään oman juurikasvuni vaan kasvaa ja värin kellastua ja haalistua, enkä pitänyt siitä huolta.

Mä olen kyllä edelleen tosi tyytyväinen tähän tukkapäätökseen, eikä mulla ole aikeita milloinkaan lähitulevaisuudessa vaihtaa väriä. En osaa kuvitella mitään muuta väriä mistä voisin tykätä yhtä paljon, tai mikä tuntuisi yhtä hyvältä, yhtä ”omalta”. Onneksi en jänistänyt vaan toteutin yhden haaveeni! Ainiin, ja ei ole tukka oikeastaan vaikuttanut pukeutumiseenkaan mitenkään. Muuten kuin että mulla on itsevarmempi olo ja olen uskaltanut käyttää ja ostaa enemmän erilaisia vaatteita enkä vaan peitellä itseäni/tyytyä turvallisiin valintoihin. Tämä on ihanaa ja mulla on tosi hyvä fiilis!

Me lähdetään pian käymään mun mummulla, kun täällä Oulussa ollaan. Mukavaa pitkäperjantaita kaikille <3

PS: Muistakaas muuten että -10% alekoodi Salon Pepe Åhmanille on voimassa vielä 31.3. asti! Mainitsemalla varauksen yhteydessä IINAN BLOGI, saatte kaikista kampaamopalveluista Olaplexia lukuunottamatta -10% alennusta. Varauksen voi tehdä joko netissä tai puhelimitse, tsekatkaa lisää Pepe Åhmanin sivuilta.

En tiedä johtuuko talvesta vai mistä, mutta koen että tämän violetin tukan kanssa on huomattavasti helpompaa keksiä asuja kuin pari vuotta sitten pastellipinkin tukan kanssa. Ehkä talvella käytän enemmän mustaa, harmaata ja valkoista jotka toki sopivat mihin väriin vaan, tai ei ”ehkä”, vaan käytänkin. Mulla oli silti viikonloppuna päällä myös vaaleanpunainen pipo ja beige takki ja en mä niidenkään kokenut riitelevän kauheasti hiusteni kanssa. Ehkä se on myös asenteesta kiinni? Vaaleanpunainen tukka oli hetken päähänpisto, harkitsematon heittäytyminen joka ei tainnutkaan tuntua yhtään omalta. Violetti tukka on taas melkein puolen vuoden harkinnan tulos, josta pitkään haaveilin ja jota kerkesin miettimään monelta kantilta. Nämä tuntuvat niin multa.

Ja en voi väittää etteikö teidän mielettömän ihana palaute olisi myös rohkaissut mua hiusteni kanssa. Mulla on niistä varma olo. Juuri tämä pukeutumisasia mua jännitti eniten, mutta nyt kun tässä muutaman päivän on totutellut, on huomannut ettei ole mitään sen kummempaa totuttelemista. Hiukset istuvat mun tyyliin.

Puin lauantaina päälleni BikBokin kyljistä avoimen topin, sekä nahkaisen tikatun Bomberin joka on ollut mun luottotakki jo kaksi vuotta. Bomber on kevyesti topattu ja näinä muutaman plusasteen aurinkoisina päivinä se on jo riittävä, etenkin kun lähtee autolla käymään vaan jossain eikä vietä pidempiä aikoja ulkona. Hiukset laitoin rennosti ponnarille vaan, mikä on yksi mun pitkän tukan lempparikampauksia. Ponnari jotenkin freesaa ilmettä tosi paljon, ja tuntuu että kaulakin pitenee ainakin kilometrin kun nostaa hiukset ylös. Tuon topin kanssa mun suurin ongelma on ollut sen korkea kaula-aukko joka ei ole poolokaulus eikä avonainen kaula-aukko eikä mitään fiksua siitä välistä vaan avonaisten hiusten kanssa ihan liian korkealla. Olen suoraan sanoen näyttänyt kaulattomalta. Mutta nyt kun laitoin hiukset kiinni ja pois tieltä, ei kaulakaan näytä sen kanssa niin lyhyeltä.

Ihanaa kun  ilmat lämpenevät ja aurinko näyttäytyy yhä useammin ja useammin, olen nimittäin varsin ihastunut mun joulukuussa ostamiini Ray banin Clubmastereihin ja olen odottanut ihan hulluna että pääsen käyttämään niitä enemmän. Viime viikonloppuna sai ainakin olla arskat päässä jatkuvasti, jes! Kyllä se kevät sieltä tulee!

Takki Sheinside* / Toppi BikBok / Housut Monki / Kengät H&M / Korvikset H&M / Laukku Coach / Arskat Ray Ban Clubmaster / *saatu blogin kautta

Ensimmäinen asu pastellitukassa hot or not? Miten muut pastellihiusten omistajat pukeudutte? Onko jotain väriä mikä teistä on ihan no-no kirkasvärisen tukan/pastellivioletin tukan kanssa?

Mä kävin eilen kampaajalla ekaa kertaa puoleen vuoteen. Ja en käynyt kuulkaas vaan tasoittelemassa latvoja, vaan kuten otsikosta joku ehkä saattaakin päätellä: mulla on ihan uusi hiustenväri. Tämä uusi väri on pitkän harkinnan ja haaveilun tulos. Mä päätin lähteä ulos hius-mukavuusalueeltani (jolla ei aina kuitenkaan ole niin mukavaa), ja kokeilla jotain ihan uutta. Aina mietin että oliskohan se pastelliväri nyt liian radikaali ja voi että ja samaan aikaan olen kuitenkin inhonnut joka päivä peilistä näkynyttä kilometrin juurikasvua ja keltaisia latvoja. Ajattelin että ei se pastelliväri nyt sitä pahempi ainakaan voi olla. Ja niin mä uskaltauduin sanomaan Salon Pepe Åhmanilla työskentelevälle kaverilleni Essille, että haluan pastellivioletit, pitkät hiukset.

Salon Pepe Åhmanilta tarjottiin jo vähän aiemmin minulle vähän pidempiaikaista yhteistyökumppanuutta hiusten osalta, ja kerkesin vielä senkin jälkeen pähkäilemään että uskallanko vai enkö uskalla, moneen kertaan. Nyt on aika tyytyväinen fiilis että kerrankin en ollut nynny ja testasin jotain uutta. Olen myös tosi innoissani nyt kun mulla vihdoin on luottokampaaja, joka patistaa mua käymään käsittelyssä ennenkuin tilanne menee liian pahaksi ks. Ennen-kuvat, hahah. Essi laittaa hiuksia Pepe Åhmanilla Tapiolassa ja Espoon keskuksessa, ja ketjun kampaamoita löytyy myös Tikkurilasta ja Mikonkadulta.

Mun alkutilanne oli siis maantienharmaa tyvi ja kellertyneet latvat, puolipitkä tukka. Hiukset vaalennettiin ja mukana oli tietenkin Olaplex suojaamassa, ja tukka vaalenikin todella hyvin ja ei kärsinyt ollenkaan. Mun hiukset saatiin saman väriseksi pidennysten kanssa, ja sen jälkeen  Essi sekoitteli mielettömän värin jolla ensiksi värjättiin mun oma pää ja sen jälkeen pidennykset. Yllättäen mun omat hiukset, jotka yleensäkin yllättävät, saivat ihan täydellisen värin. Juuri sellaisen jonka halusinkin. Pidennykset sen sijaan (useista aiemmista testeistä huolimatta) eivät yhtäkkiä värjäytyneetkään samanväriseksi kuin mun pää, vaan imaisivat väriä paljon enemmän ja menivät ihan tummaksi. Onneksi Essi sai ne kuitenkin lopulta juuri oikean väriseksi vaikka ne vähän yllättivätkin, ja nyt mä olen mun tukkaan tyytyväisempi kuin moneen vuoteen, ehkä tyytyväisempi kuin ikinä!

B*long -pidennykset* ja BeLonger* -pidennysten hoitotuotteet tarjosi ID Hair, jonka pidennyksiä mulla on ollut aiemminkin silloin kun niitä aktiivisesti käytin muutama vuosi sitten. Pidennykset ovat 45cm pitkät ja kiinni teippikiinnityksellä, joka myös on mulle tuttu juttu. Teipit on mukavan nopea kiinnittää ja helppo irroittaa, ja myöskin muotoilla.

Mulla on teille sellainen huippujuttu, että mainitsemalla varauksen yhteydessä IINAN BLOGI, saatte kaikista kampaamopalveluista Olaplexia lukuunottamatta -10% alennusta maaliskuun loppuun asti. Tämä on aika hyvä alennus ainakin mun mielestä, sillä värit ja muut isommat työt ovat sen verran arvokkaita että tuo alennus tuntuu jo reippaasti. Kampaamoita löytyy tosiaan koko PK-seudulta neljä, ja tämä sama alennus käy niissä kaikissa, kaikille kampaajille. Varauksen voi tehdä joko netissä tai puhelimitse, tsekatkaa lisää Pepe Åhmanin sivuilta. Nyt kannattaa käydä värjäämässä tai leikkaamassa jos on edellisestä käynnistä jo pitkä aika, mulla ainakin oli aivan liian pitkä aika käyntien välissä ja nyt tajusin miten hurjasti uusi kuontalo piristi mua.

Täällä on yksi ihan ylityytyväinen Twilight Sparkle (niinkuin tytöt mua nyt kutsuvat), joka käy vähän väliä ihailemassa tukkaa peilistä ja on ottanut vähän turhan monta selfietä tänään vain katsoakseen vielä kerran miten kivalta tukka nyt näyttää. Mätsätään muuten Oton kanssa kun hänelläkin on se kylmä violetti pää nyt, aika hauskaa! Lapset ovat aivan onnesta soikeana mun hiuksista, päiväkodissakin aamulla esittelivät niitä kaikille, haha. Mitä mieltä te olette uudesta tukasta? On se nyt ainakin parempi kuin vanha eiks vaan!

Perjantai, ah tuntuu niin hyvältä! Tämä viikko on ollut supertäynnä ohjelmaa, mutta tänään me otettiin rennosti ja luettiin aamulla lasten kanssa kirjoja varmaan monta tuntia sängyssä, yökkäreissä ja sen jälkeen tehtiin tytöille ”Elsa-letit” eli huijausletit miljoonan pikkuisen kumilenksun avulla. Sillä tekniikalla saa jopa lyhyempitukkaiselle kuopukselle ihanan kampauksen tehtyä! Mun äiti tuli meille eilen illalla Oulusta, ja tänään me lähdetään Oton kanssa kahdestaan yöksi hotelliin juhlistamaan tällä viikolla olleita hääpäivää ja vuosipäivää, sekä sunnuntaista ystävänpäivää. Kolme kärpästä yhdellä iskulla!

Alunperin oltiin sovittu äidin kanssa että hän tulee seuraavan kerran meille vasta Zeldan synttäreille huhtikuussa. Mutta mun äiti, ihan paras mummu, soitti viime viikolla mulle ja kainosti kysyi josko voisi tulla käymään jo nyt kun on niin kauhea ikävä lapsia ja meitä. Mitäpä siihen sanomaan, tottakai meille saa aina tulla! Lapset olivat tietenkin aivan innoissaan, ja niin mekin. Me oltiin suunniteltu vaan käyvämme pikaisesti illallisella kahdestaan jossain vaiheessa helmikuun aikana, ja vievämme lapset kaverin luokse leikkimään siksi aikaa, mutta nyt saadaan melkein vuorokauden kahdenkeskinen miniloma.

Isovanhemmista on ollut paljon puhetta blogeissa tällä viikolla, arvatenkin Marja Hintikan innoittamana, ja puhetta tulee olemaan myös täällä, kunhan kotiudutaan lomalta. Nyt tyydyn vain sanomaan että ollaan hitsin onnekkaita, kun meillä on mummu joka 600km päästäkin haluaa ja voi tulla tänne, ja joka kaikesta sairastelustaan huolimatta viettää lasten ja meidän kanssa niin paljon aikaa kun jaksaa. Ja vaikka ei voida nähdä joka viikko tai edes joka kuukausi, on lapsilla mummuunsa tosi läheiset välit.

Me lähdetään pian lasten, mun äidin ja Armaksen kanssa ulos ihmettelemään maahan satanutta lunta. Sitten onkin aika laittautua iltaa varten, sillä töiden jälkeen Otto tulee hakemaan mua ja ajellaan keskustaan Indigo hoteliin yöksi. Varasin sieltä meille huoneen, kun se on tuttu ja kiva paikka jossa ollaan jo kahdesti oltu. Ollaan menossa myös katsomaan Deadpool-elokuvaa ensi-iltaan ja ajateltiin käydä syömässä jossain kivassa paikassa, mutta pöytää ei varattu. Mennään syömään juuri tasan sitten kun siltä tuntuu, eikä kelloa tuijottaen. En malta odottaa että päästään viettämään kivaa aikaa kahdestaan! Ja silti meillä on vielä koko viikonloppu edessä lasten kanssa, siksi valittiin päiväksi perjantai kun jää sitten lauantai ja sunnuntai lasten kanssa touhuamiseen.

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille <3