Aina ajoittain meidät valtaa pieni uudistuksen halu, joka pakottaa vaihtamaan tavaroiden paikkoja kotona. Ollaan asuttu nykyisessä asunnossa pian kaksi vuotta, ja sinä aikana vaihdettu lukemattomia kertoja huonekalujen paikkoja, makuuhuoneita ja kaikkea mahdollista. Oikeastaan ainoa joka on säilynut muuttumattomana, on ollut keittiö. Verhot ja astiakaappien sisältö on laitettu uuteen uskoon, mutta muuten keittiö on pysynyt prikulleen samana. Alunperin kun käytiin katsomassa asuntoa pari viikkoa ennen kuin se valmistui, mä rakastuin juuri suureen keittiöön ja asunnon pohjan avaruuteen.

Silti mä olen koko tämän melkein-kaksi-vuotta pitänyt keittiötä ainoana mahdollisena spottina meidän ruokapöydälle, mikä on taas täysin vienyt sen kaiken keittiön tilavuuden, mihin alunperin ihastuin. Viikko sitten me päätettiin kuitenkin kokeilla, josko meidän ikuinen murheenkryyni, pieni nurkkaus keittiötä vastapäätä, olisi kuitenkin tarkoitettu meidän ruokapöytää varten. Ja olihan se! Nyt kun silmä on tottunut tässä viikon aikana, tuntuu ihan äärettömän typerältä, ettei pöytä aiemmin ole ollut siinä. Hyvä puoli tässä on se, että nyt koti tuntuu kuin uudelta! Viimein me ollaan osattu sijoitella tavarat niin, että täällä oikeasti tuntuu juuri niin tilavalta kuin tämä asunto on.

Olkkarin nurkassa on ollut vuoroin työpöytä, mun meikki-koru-sälälipasto, ja pyykkiteline, haha, mutta nyt se sai tosiaan ruokapöydän säilytettäväkseen ja en voisi olla tyytyväisempi. Ruokailutilaan tarvitaan kuitenkin nyt tauluja tai julisteita seinille, sillä se on ihan auttamattoman tyhjän näköinen vain yhden pienen magneettitaulunsa kanssa. Lisäksi meidän ikuisuusprojekti ”maalataan ruokapöytä, tuolit ja syöttötuoli valkoiseksi” odottaa edelleen toteutustaan.

Voi jos vain löytyisi aikaa ja jaksamista laittaa tuo pieni asia kuntoon, niin olisi kiva! Mä rakastan meidän ruokapöytää juuri sen mallin takia, enkä halua ikinä luopua siitä, mutta haluaisin maalata sen valkoiseksi. Tuolit sensijaan voisin vaihtaa valkoisiin tai mustiin pinnatuoleihin ihan koska tahansa. Olen metsästänyt niitä kirppiksiltä ja huutiksesta, mutta yleensä ne ovat joko ihan jäätävän värisiä, tai huonokuntoisia (tai molempia), tai sitten käytetyksi ylihinnoiteltuja. Ei sillä että tämä nykytilanne olisi sen parempi kuin jäätävän väriset tuolit, hehe.

Ja koska en ole vielä kolmen vuoden aikana saanut edes meidän omaa ruokapöytää maalattua, niin en uskalla luottaa siihen että saisin tuolejakaan. Lopputuloksena meillä hengaisi kuusi eriväristä tuolia joista tarttuisi tikkuja pyllyyn, ei kiva! Haussa on siis uudet pinnatuolit, mutta mistä niitä saa uusina? Elloksella näin, mutta sinne oli joku kommentoinut, että olivat tosi huteria? Lisäksi meillä on ihana kaunis uusi kattolamppu, joka pitäisi vain asentaa keittiöön, mutta siihen tarvitaan porakonetta, eikä olla saatu aikaiseksi lainata vieläkään vaikka naapurista löytyy, ja ollaan asiasta juteltukin monta kertaa. Aina vaan unohtuu kun on kaikkea muuta mielessä! Ehkä saataisiin vielä lamppu kattoon ennen ensi viikon synttärijuhlia?

Olkkarissa on nyt hyvä järjestys, jota ei varmaan muuteta tässä kodissa enää ikinä! Mutta olkkaria on kiva piristää uusilla tekstiileillä, ja me saatiin nyt vihdoin hommattua uusi matto meidän vanhan, pilalle menneen maton tilalle. Matto on isompi kuin vanha matto, ja tekeekin olkkarista kivasti kotoisan tuntuisen. Matto pitää hommata myös keittiöön, sinne ajattelin pitkää ja kapeaa raidallista mattoa. Uusi matto on ostettu Anttilasta, ja se on Annon Latu -villamatto koossa 160x230cm ja värinä harmaa.

Mä oon tosi tyytyväinen tällä hetkellä nyt olkkariin ja keittiöön, mutta lastenhuoneessa tulee pian tapahtumaan suuria muutoksia, kun Zelda saa pinnasängyn sijaan lastensängyn. Meillä on vielä suunnittelu ihan kesken, mutta samalla on tarkoitus uusia huoneen säilytyssysteemejä, ja koettaa saada aikaiseksi mahdollisimman paljon tyhjää lattiatilaa tytöille leikkejä varten. Ja tosiaan tuota ruokailuryhmän maalaamista tai ainakin tuolien uusimista, pitääm miettiä koska silmiä särkee kun tuota kolmen eri puunsävyn yhdistelmää katselee, vieläpä valkoista tyhjää kontrastiseinää vasten jolloin kaikki oikein korostuu.

Jos teillä on sanottavana rohkaisevia tsemppisanoja siitä, että ruokailuryhmän maalaaminen on tosi helppoa ja nopeaa, niin saa kertoa, ehkä mä innostun! Nyt kuitenkin hyvää yötä kaikille, ja ihanaa alkavaa viikonloppua. Mä palaan huomenna!

Yksi tämän syksyn lempparikuoseista on mulle ollut ns. ruutupaperikuosi, eli valkoisella pohjalla ohutta mustaa ruutua. Joku eilen kyselikin mun ruutupaperikuosisen kaulahuivin perään, ja keväällä myös, kun aloin huivia käyttämään. Ihastuin kuosiin ensimmäisen kerran kuukausia sitten, kun sain kyseisen huivin yhdestä tilaisuudesta goodiebagissa mukaani. Tämän syksyn Monkin malliston Nika-huivi taisi olla pienimuotoinen hitti jo keväällä, sillä muistan että parissakin blogitapahtumassa ennen lämpimiä säitä näkyi vaatesäilytyksessä näitä samoja huiveja joka toisen takin hengarissa roikkumassa.

Monkin huivi on ihanan lämmin, iso ja yksinkertainen, sopii monenlaiseen eri asuun. Eilen oli aika lämmin päivä, illallakin vielä 18 astetta, mutta flunssan jälkeen en uskaltanut ottaa riskejä vaan verhouduin ihanaan huiviin. Siitä taitaa tulla tämän syksyn lemppariasuste!

Huivi Monki* / Nahkatakki Sheinside* / Farkut Gina Tricot / Kello Guess* / Käsikoru Glitter* / Kengät Topshop / Laukku Coach / * = saatu blogin kautta

Viimeinen Sheinsiden paketin vaate jonka sain vasta nyt kuvattua päälläni, on myös ruutupaperikuosinen, ainakin melkein. Ruudut eivät ole niin ohuita kuin vaikkapa tuossa huivissa, mutta mustavalkoisia kyllä, ja tykkään jakusta ihan älyttömästi! Se on lämmin, mutta kevyt, sillä se on sellaista  hassua kangasta, neopreeniä vai mitä se on. Hauska jakku jokatapauksessa, jakun mallin perusteella ei olettaisi tosiaan kyseessä olevan sellainen kangas. Tämä on myös kivan lyhyt ja menee nätisti tiukan nahkatakin alle. Mä oon käyttänyt tätä tosi paljon tänä syksynä, mutta jostain syystä sain vasta nyt kuvattua sen.

Jakku Sheinside* / Toppi Sheinside* / Farkut Gina Tricot / Kaulakoru Glitter* / Rannekoru Glitter* / Kello Guess* / Kengät H&M / Laukku Coach / * = saatu blogin kautta

Tykkäättekö ruutupaperikuosista? Millainen on teidän syksyn lempparihuivi?

En uskalla kyllä nyt enää nuolaista ennen kuin tipahtaa, eilen nimittäin illalla olin jo ihan sitä mieltä että nyt on hyvä fiilis. Aamullakin olo oli suhteellisen okei, mutta eiköhän sitten Zeldan päiväuniaikaan mulle iskenyt vielä migreeni. Jokohan tää nyt riittäisi tältä erää? Migreeni ja oksetusolo menivät onneksi ohi kun sain nukuttua päiväunet, ja heräsin parempivointisena. Ruuan jälkeen me lähdettiin käymään lähikaupassa ja pienellä kävelyllä, ja lapset olivat niin onnessaan kun pääsivät yhdessä ulos edes hetkeksi ekaa kertaa viikkoon. Onhan Tiara toki ollut kerhossa, mutta kyllä noi naperot vaan tykkäävät kaikkein eniten kun saavat yhdessä tutkia ja höpöttää ulkona.

Zeldastakin on kuoriutunut jo oikea pikakävelijä, hän on oikeastaan isosiskoaan nopeampi, kun tavoitteena on ainakin toistaiseksi vain päästä mahdollisimman nopeasti eteenpäin, eikä pysähtyä kolmen sentin välein tutkimaan. Ainoan poikkeuksen tekevät kaivonkannet, jotka ovat aivan äärettömän jännittäviä, ja niiden kohdalla pitää aina pysähtyä ja kiljaista ”Katoooo! Äiti! Katooo!”.

Välihuomautus: kirjoittaminen keskeytyi äsken kun mulla alkoi ekaa kertaa varmaan neljään vuoteen vuotamaan verta nenästä! Siis ymmärrän kyllä, 1,5v allerginen nuha viereisen rakennustyömään takia, ja flunssa siihen päälle varmaan kuivattavat nenän limakalvoja, mutta miks just nyt?! Onko tänään joku perjantai 13. päivä ja mä en ole vaan huomannut, haha! Yritin vielä oikein vältellä kirjoittamasta että ”nyt voin hyvin” tai ”nyt olen parantunut” ettei vaan tulisi uudelleen huono olo, mutta ei auttanut. No ehkä se tästä…

Takaisin asiaan, eli ulkoiluun. Kauniissa, kosteassa syysillassa alkoi niiiin tehdä mieli lähteä jo lenkille, mutta päätin odottaa vielä tämän päivän, ja katsoa huomenna sitten fiiliksiä. En missään nimessä halua sairastuttaa itseäni uudelleen siksi että lähden liikkeelle liian aikaisin, mutta kaipuu liikuntaa kohtaan on kova. Toivottavasti tämä vajaan viikon tauko ei aiheuta mitään hirveää takapakkia! Pari hyppyä hyppelin Tiaran kanssa, kun hän innostui pomppimaan, kuulemma tulee hienoja kuvia jos hyppii!

Loppuviikoksi on luvassa vaikka mitä kivaa tekemistä, ja huippujuttuja myös blogin puolella, joita tänään jo vähän suunnittelinkin. Eihän flunssa nyt maata kaada, saadaan olla iloisia että selvittiin pelkillä flunssilla eikä tarvittu antibiootteja, mutta kyllä kieltämättä on välillä ollut vähän lannistunut fiilis, mikä on valitettavasti täälläkin sitten näkynyt. Mutta miksikään valitusblogiksi tässä ei olla muuttumassa, älkää pelätkö! Mä kaivan nyt mun positiivisen asenteen takaisin tuolta jostain sängyn pohjalta, ja aion olla huomenna hyvävointinen! Ja yksikään flunssa ei ole enää meille tervetullut tänä syksynä, prkl!

Hyvää yötä ja mukavaa huomista päivää kaikille<3

Piipahdettiin tänään aamulla Zeldan kanssa Glitter Suomen 10v-synttäreillä Forumissa. Juhliin oli katettu ihana aamiainen, mieletön synttärikakku ja paikalla oli paljon tuttuja. Mä en ehtinyt nautiskelemaan aamiaista tai kakkua, sillä Zelda ei tänään ollut ollenkaan kemufiiliksellä. Pyörittiin paikalla vähän aikaa, ja sitten riennettiinkin jo hakemaan Tiaraa kerhosta. Pieni kerholainen oli aivan fiiliksissä, kun pääsi viimein viikon tauon jälkeen leikkimään kavereiden kanssa. Ollaan oltu Oton kanssa vähän tylsää seuraa flunssinemme. Onneksi mulla alkaa ehkä vähän jo helpottaa, vaikka Otto onkin vielä ihan kipeä.

Zeldan päikkäreiden aikaan mä inspiroiduin koruisasta aamusta, ja me innostuttiin Tiaran kanssa siivoamaan mun lipastoa, jossa säilytän kaikkia meikkejä, koruja ja muuta tilpehööriä. Muistan kuinka lapsena oli aina niin hauskaa, kun pääsi tutkimaan äidin tavaroita, ja meidän neiti esikoinenkin oli aivan onnesta soikeana kun sai lajitella rannekoruja, sormuksia ja kaulakoruja.

On tullut käytettyä vain muutamaa korua aina vuorotellen, vaikka kyllähän noita näyttää löytyvän isompikin valikoima. Sitä ei vaan koskaan kiireessä ehdi/muista/jaksa miettiä muita vaihtoehtoja, kun nappaa vaan aina ne tutut ja turvalliset. Yritin nyt järjestellä korut taas niin, että löytäisi helposti eri vaihtoehdot eikä aina tulisi käytettyä samoja. Alla ennen-räjähdys ja jälkeen-edes-vähän-parempi -kuvat!

Glitterin synttäreiltä sai valita koruja ja asusteita itselleen mukaan, ja mä löysin vaikka mitä ihanaa! Zeldan kanssa ei hirveästi jäänyt aikaa miettiä, mutta kyllä mä olen tyytyväinen valintoihini edelleen. Yritin valita yksinkertaisia ja kivoja, erilaisia koruja syksyksi. Sellaisia jotka toimivat monessa eri asussa, ja ja joita voi yhdistellä tai käyttää ihan erikseen. Mulla ei ennen ole ollut yhtäkään ruusukultaista korua, mutta nyt ihastuin ihan totaalisesti kahteen kauniiseen rannekoruun! Ja yksinkertainen helmikaulakoru on myös mun lempparibloggaaja-Kenzan valinta, ei voi siis mennä pieleen.

Kahden alimman kuvan korut ja asusteet saatu Glitteristä.

Mua jäi harmittamaan, kun joskus muutama kuukausi sitten Tigerissä oli myynnissä vielä vaikka mitä kivoja korupuita, mutta en koskaan ostanut niitä, koska ajattelin etten jaksa alkaa järjestelemään mun sekasortotilassa ollutta korulipastoa. Yritin tässä kuluneella viikolla vilkuilla, jos löytäisin sellaisia sieltä vielä, mutta niitä ei enää ollut! Saa siis vinkata mistä löytäisi kivan näköisiä korupuita, joihin mahtuu paljon koruja. Tuo naulakkoratkaisukin on ihan hauska, mutta naulakolle on usein muutakin käyttöä (siinä on kätevä kuvata esim vaatteita), joten ei jaksaisi joka kerta sitä tyhjentää sen takia.

Tällä viikolla on tulossa vielä kotipostausta muuttuneesta järjestyksestä ja uudesta matosta, asuja, pari arvontaa, ja mahdollisesti myös tyylipostausta, kun sitä on toivottu! Ja lisäksi tietenkin myös kuulumisia, mikäli meille jotain muuta tällä viikolla vielä kuuluu kuin flunssailua, haha. Hitaasti alkanut viikko toivottavasti paranee loppua kohden ja pääsen kunnolla vauhtiin, pahoittelut blogin hiljaiselosta viimepäivinä!

Mukavaa huomista päivää kaikille <3

Mut on vallannut tämän flunssan aikana oikein megaluokan turhautuminen. Kotona öllöttäminen neljän seinän sisällä ei vaan yhtään ole mun juttu, ja nyt kun sitä on vuorotellen sairastelun takia jatkunut jo viikko perjantain pikkupaussia lukuunottamatta, tuntuu että kaikki turhauttaa. On huono omatunto siitä että ei voi lähteä ulos lasten kanssa, harmittaa kun ei saa tehtyä niin paljon hommia kun haluaisi, ja eritoten ärsyttää se että hyvin alkanut kuntoprojekti on paussilla jo kolmatta päivää. Lauantaina oli siis välipäivä joka sisälsi vain venyttelyn, ja sunnuntain ja maanantain olen jättänyt flunssan takia väliin.

Kauniit ilmat ovat hellineet oikein olan takaa, ja täällä me ollaan maattu sohvalla peittojen alla palelemassa. Onneksi huomenna on Tiaran kerhopäivä, niin hän pääsee vihdoinkin sinne kavereiden kanssa leikkimään edes hetkeksi, vaikka me Oton kanssa sairastellaankin. Mulla on itselläni myös menoa kerhon ajan, joten se varmaankin piristää vähän. En vaan osaa rauhoittua silloin kun olisi pakko. Sanokaa pliis etten ole ainoa? Silloin kun on kaikki maailman mahdollisuudet lähteä ja mennä ja tehdä ihan mitä tahansa, mä makoilen ihan mielelläni myös sohvalla.

Onneksi voin lohduttautua sillä että meillä on kiva viikko tulossa viimeistään ensi viikolla, kun mun äiti tulee meille, ja juhlitaan sekä mun, että Tiaran synttäreitä. Mä oon sellainen tyyppi, että rakastan jos on jotain odotettavaa. Vaikka tykkään arjesta, ja koen että se toimii, mun arkea piristää huomattavasti joku pieni projekti, kuten synttärit, joulun odotus, tai loman odotus. On kiva suunnitella, haaveilla, ja lopussa jo laskea öitäkin aina johonkin kivaan tapahtumaan. Tällä hetkellä odotellaan siis synttäreitä, mutta onneksi pian voi alkaa jo odottamaan joulua, ja ennen sitäkin on tiedossa vielä vaikka mitä kivaa.

Ei arjen tarvitse jatkuvaa juhlaa olla, eikä kaikkien odotettavien asioiden isoja. Pienikin breikki aina silloin tällöin, oli se sitten kahdenkeskinen illallinen, kesäloma tai kaverin häät, katkaisee kivasti arkipuuron ja tekee arjesta mielekkäämpää. Nyt kun kaikki sinällään isoimmat asiat kuten lasten syntymät, ja omat häät ovat jo takanapäin, on välillä tullut mieleen että onko vielä olemassa suuria asioita, joista voin haaveilla?

Onneksi haaveita tulee uusia, niiden jo saavutettujen tilalle. Tällä hetkellä mun suurimmat haaveet ja toiveet liittyvät uraan, koulutukseen ja tulevaisuuden mahdolliseen uuteen asuntoon. Näiden haaveiden toteutuminen on kuitenkin vielä pitkällä edessäpäin, ja se on oikeastaan aika jännittävää. Juuri nyt on sellainen fiilis, että kaikki on mahdollista. Mitään ei ole lyöty lukkoon, mitään isoa asiaa ei ole joka juuri nyt sitoisi juuri tiettyihin asioihin tulevaisuudessa, tietyssä paikassa. Sitä ei kuulkaas tiedä mitä me vielä keksitäänkään, jos oikein innostutaan!

Haaveilu on hyväksi, mutta kyllä mä nautin myös tästä hetkestä. En ehkä juuri tästä flunssaisesta hetkestä, mutta nykyisestä elämäntilanteesta kuitenkin. Meillä on kaikki hyvin, eikä pidä lannistua pienestä nuhakuumeesta. Ehkä mä voisin käyttää tämän flunssaillan hyväksi, kun ei oikein jaksa tehdä mitään järkevää, ja askarrella itselleni vaikka unelmakartan koneella.

Mistä te haaveilette?