*Postaus sisältää PR-näytteenä Kappahlilta saadun takin. 

Miksi, oi miksi meillä ei ole lunta?! Me ollaan niin toivottu lunta monta viikkoa jo, mutta sitä ei vaan tule. Mutta mä pidän vielä peukkuja pystyssä, koska mun facebook-muistoissa tuli juuri vastaan kuva aurinkoisesta ja lumettomasta kotipihasta vuodelta 2014, just tältä päivältä eli 16.12.. Muistan, että se oli juuri se joulu, kun me mentiin jouluaattona pulkkamäkeen. Eli toivoa on vielä! Vaikka nyt ei ole lunta, niin sitä voi aivan hyvin sataa vielä vaikka pulkkamäen verran niin, että saataisiin valkea joulu. Se olisi ihanaa!

Me käytiin eilen hoitamassa vähän vielä joulun tarvittavia ostoksia, ja nyt alkaa olla suurin osa jo kasassa. Jonkin verran ruokia ostetaan vielä ensi viikolla, ja mulla taitaa olla vielä kolme lahjaa, jotka pitää ostaa. Muuten ollaan jo voiton puolella, ehkä parhaiten valmistauduttu ikinä! Huomenna Otolla on viimeinen tentti ja deadlinet koulujutuissa, ja ensi viikko on joulukalenterin viimeinen viikko, ja mulla on silloin viimeiset sovitut työjutut. Sitten me aiotaan ottaa niin rennosti kuin ikinä mahdollista! Vaikka Otolla ei ole lomapäiviä tämän vuoden puolella, on tänä vuonna joulun pyhät sattuneet niin hyvin, että saadaan kuitenkin monta yhteistä vapaapäivää putkeen.

Mulla oli eilen päällä tällainen kylmän päivän rento asu: farkut ja kukkatakki. Samaa asua olen rokannut aiemminkin, tosin eri housuilla ja kengillä. Mun pitkä untuvatakki on parasta silloin kun ulkoillaan tai on 20 astetta pakkasta, mutta ostoksille se ei kyllä mitenkään sovi, kun se on niin iso ja painava ja siinä tulee heti kuuma. Muutaman kerran olen erehtynyt se päällä kaupoille, ja katunut sitä joka kerta. Siinä tulee hiki alta aikayksikön. Tämä kukkatakki sen sijaan on ihanan kevyt ja rento, eikä siinä tule tukala olo.

Takki Kappahl (saatu) | Neule Gina Tricot | Farkut Gina Tricot | Kengät Timberland | Laukku Gucci |

Nämä kengät on uudet, ne on klassikko, josta haaveilin monta vuotta. Mä olen käyttänyt monta vuotta talvikenkinä Crocsin duck bootseja (olisko ne vuodelta 2014), ja edelleen ne on ihan hyvässä kunnossa, ja voin käyttää niitä oikeasti kylminä päivinä. Kaipasin kuitenkin jo sellaisia siistimpiä talvikenkiä, joilla voi lähteä tapaamiseen tai tehdä mitä vaan. Timberlandin Premium 6″ klassikkokengät sopivat tähän tarkoitukseen mun mielestä täydellisesti. Ne on siistit, mutta rennot, ja sopii monenlaiseen eri asuun.

Niinkuin vaatekaapin kulmakivet -postauksessa kirjoitinkin, oon huomannut, että mulle itselleni paras kenkävalinta on usein joku klassikkomalli klassikkovärissä. Ne kestävät kaikkein pisimpään itselläni, enkä kyllästy niihin. Klassikot ovat usein klassikoita ihan syystä: niissä on jotain, mikä tekee niistä ajattomia ja kestäviä vuodesta toiseen. Toivottavasti nämä osoittautuvat yhtä hyväksi klassikoksi kuin aiemmat klassikkohankintani.

Tämä on nyt just sellainen ”neule ja farkut” -perusasu, joita halusin välttää tänä vuonna. Mutta hitsi vieköön, kun on pakkasta, niin kyllä ne vaan housut on jotka mun jalkaan eksyy, eikä hame. Ainakin suurimmaksi osaksi. Nyt kun on kylmää, muistan, miksi puin viime talvenakin niin usein neuleita ja farkkuja asukuviin. Aion tehdä tähän loppuvuoteen vielä jonkinlaista koontia tämän vuoden asuista, ja käydä läpi sitä, miten onnistuin tavoitteessani lisätä jälleen asujen määrää blogissa tämän vuoden aikana.

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille! Löytyykö teiltä Timberlandin kenkiä? Miten ovat kestäneet? Ja hei, pukeeko joku näitä hameen kanssa? Koska mä haluaisin pukea ne myös hameen kanssa, mutta mietin, että sopiiko ne yhteen? Mitä mieltä olette?

Viimeiset kuusi joulua me ollaan vietetty käytännössä aika samalla kaavalla: kotona. Aamulla lastenohjelmia, lounasaikaan riisipuuroa, iltapäivällä joulupukki, sitten rauhallista jouluruokailua runsaassa pöydässä. Ilta lahjojen avaamista, lasten lelujen kasaamista ja uusien lautapelien testailua, sekä toinen satsi jouluruokaa. Lasten mentyä nukkumaan kirjojen lukemista yökkäreissä ja joululimppua.

Tänä vuonna me tehdään kuitenkin toisin, sillä tänä vuonna me mennään jouluksi Oton perheen luokse koko porukalla. Aamu ollaan toki kotona, ja ehkäpä keitetään aamuksi jo se riisipuuro, sekä viimeistellään mukaan otettavia jouluruokia. Mutta sitten suunnataan autolla Kauniaisiin koko porukka (myös mun äiti, jonka Oton sisko tulee hakemaan toisella autolla, sekä Armas-koira), ja sitten ollaankin siellä.

 

 

Me ollaan luotu viime vuosina sellaiset omat jouluperinteet, joiden mukaan aina rakennetaan se jouluaatto, ja me rakastetaan kaikkea meidän joulussa. Vaikka se ensimmäinen joulu omassa kodissa aikoinaan jännitti, ja tuntui siltä, että voiko joulua edes ollakaan jos ei koko suku ole ympärillä, niin ollaan todellakin saatu todeta, että kyllä kotona voi olla ihan loistavan tunnelmallinen ja ihana joulu. Tuntuu jopa hassulta, että tänä jouluna me vietetäänkin erilaista joulua. Nyt se onkin vaihtunut niin päin, että voiko joulu tuntua joululta, jos EI ole kotona. Ennen vuotta 2012 en koskaan ollut viettänyt joulua kotona, vaan aina sukulaisten luona.

Mutta uskon vahvasti, että kyllä voi tuntua, onhan se ennenkin tuntunut. Joulussa ei mulle ole kysymys siitä paikasta missä ollaan, vaan yhdessäolosta ja joulumielestä. Ja niitä löytyy aivan takuuvarmasti myös Oton perheen luota, kuten myös hillitön määrä herkullista ruokaa, se joulupukki, lautapelejä ja kaikkea ihan sitä samaa mitä löytyisi kotonakin. Kotona olemista huomattavasti tärkeämpää on se, että saadaan viettää joulua yhdessä rakkaiden ihmisten kanssa. Tästä tulee varmasti aivan ihana joulu, ehkä ihanin kaikista ikinä!

Mulle on silti tosi tärkeää, että me kokataan jouluruuat myös itse, ja niin me myös tehdään. Osa ruuista otetaan mukaan, niin saadaan aaton ruuanlaittovastuuta jaettua koko porukalle. Osa ruuista kuitenkin jää myös kotiin, sillä saadaan aaton jälkeen joulunpyhinä myös mun tädin perhe Oulusta meille syömään jouluruokia ja yökyläilemään. Saadaan siis tänä vuonna tavallaan kaksi sukujoulua, mikä on ihanampaa kuin olisin ikinä voinut kuvitella.

Tuntuu jotenkin vielä tavallistakin joulua ihanammalta saada liittää kolme joulua yhteen. Mun perinteinen sukujoulu, Oton perinteinen perhejoulu ja sitten se meidän oma perinteinen joulu kotona. Aika onnekas olo, kun saa tänä jouluna kokea ne kaikki. Silti mä haaveilen, että vielä joskus tulevaisuudessa meidän kotona on joku maailman suurin, ainakin 12 (tai 20) hengen ruokapöytä, jonka ääreen kokoontuu jättimäinen porukka yhteisen aterian äärelle. Mä haluaisin olla just sellainen justiina, joka tekee koko porukalle jouluruuat, ja jonka luokse kaikki haluavat kokoontua viettämään joulua joka vuosi.

Sitä kohti vahvasti pyritään, että vielä joku vuosi me järjestetään megaiso sukujoulu meidän omassa kodissa, ja siitä tulee uusi perinne! Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille <3 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa.

Tässä vuodenajassa parasta on oikeasti se yhdessäolo. Kun on pimeää ja kylmää (eikä edes lunta) tulee oltua harvinaisen paljon yhdessä sisällä. Toki ulkoillaankin niin paljon kuin pystytään, mutta kyllä sitä väistämättä tulee enemmän hyggeiltyä näin syksyisin ja talvisin. Se on mun mielestä I-H-A-N-A-A! Koska vaikka rakastan mennä ja tehdä lasten kanssa, rakastan ihan hirveästi myös vaan olla kotona ja nautiskella.

Meidän vihkipappi sanoi meidän vihkimisessäkin puhuessaan mua ja Ottoa yhdistävistä tekijöistä, että ”te olette molemmat koti-ihmisiä”, ja vaikka mua nauratti se termi silloin, niin se on kyllä niin totta. Koti-ihmisellä hän tarkoitti sitä, että me viihdytään kotona, yhdessä lasten kanssa. Ollaan onnellisimmillamme juuri silloin, kun saadaan olla kaikki yhdessä. Niissä höpsöissä ohikiitävissä hetkissä, kun joku lapsista sanoo jotain hauskaa, kaikilla on mukava olla ja ollaan yhdessä lähekkäin.

Me ollaan spontaaneja ja rakastetaan käydä erilaisissa paikoissa ja näyttää lapsille elämää ja maailmaa, mutta sen vastapainoksi rakastetaan ihan hirveästi myös vaan olla ja öllöttää kotona. Siinä ei ole tapahtunut mitään muutosta näiden kohta viiden naimisissa ollun vuoden aikana, paitsi ehkä ollaan vaan muututtu vieläkin enemmän koti-ihmisiksi.

Tämä on näkynyt myös vaatekaapissa: siinä missä ennen mun vaatekaapin mukavimmat vaatteet olivat yhdet kulahtaneet verkkarit, nykyään mulla on useampia ihan vaan mukavaan kotihengailuun tarkoitettuja kivoja vaatteita. Kotona mikään ei saa kiristää eikä puristaa, vaan pitää olla rento fiilis. Ollaankin Oton kanssa just sellaisia, että heti kun päästään kotiin niin vaihdetaan oloasuihin. Mä en pysty hengaamaan kotona farkuissa ellei meillä ole vieraita tai jotain, se tuntuu niin oudolta!

Jo vuosien ajan meidän lemppari-yökkäreitä lapsille on olleet Polarn O. Pyretin yökkärit, jotka ovat myös tämän kaupallisen yhteistyöpostauksen aiheena. Miksi? Koska ne ovat luomupuuvillaisia, pehmeitä, kauniita ja ennen kaikkea pitkäikäisiä. Niissä on aina käännettävät resorit, mitkä tekevät vauvojenkin yökkäreistä pitkäikäisiä. Varsinkin isompien lasten yökkärit kestävät vuosia niiden resoreiden ansiosta, koska esim. mekkomalliset yökkärit eivät kovin helpolla jää pieneksi. Meidän esikoinen käyttää edellleen pari vuotta sitten mummolta joululahjaksi saamaansa PO.Pin sydänkuvioista mekkoyökkäriä koosssa 98/104, vaikka hänen nykyinen vaatekokonsa on 128. Ja siinä ei ole edes lyhyet hihat, kun resorit on vaan käännetty auki.

Kuopuksella on edelleen käytössä PO.Pin haalariyökkäri viime vuodelta, joka on kokoa 74/80, vaikka hän käyttää muuten vaatteissa jo kokoa 86/92. Niska-haaramitta alkaa kohta loppua, mutta hihoissa ja lahkeissa olisi vielä kasvunvaraa. Vielä vähän aikaa sitten hän käytti isosiskonsa vanhaa 68-kokoista Polarn O. Pyretin yökkärihaalaria, joka on ollut hänen kahdella sokeriserkullaan isosiskon jälkeen käytössä. Se on edelleen aivan priimakuntoinen ja lähtee kiertoon vielä seuraaville pikkukäyttäjille.

Vaikka lapsilla ollaan käytetty PO.Pin yökkäreitä vuosikaudet, ei olla tajuttu Oton kanssa, että Polarn O. Pyretillähän on aikuistenkin paitoja ja leggareita! Mä pohdiskelin ääneen mätsääviä yöasuja koko perheelle jouluksi, ja sain kuulla, että PO.Piltahan niitä löytyy! Tai no, nämä meidän mätsäävät yöasut ei virallisesti ole yöasuja, vaan ihan vaan leggareita/kalsareita ja paitoja. Näitä ollaan käytetty lapsilla muutenkin monet vuodet arkivaatteina, mutta ne menevät loistavasti myös kerrastona tai yökkäreinä. Maailman mukavimmat hengailuvaatteet hengittävästä luomupuuvillasta, ja aikuisillekin unisexinä, eli menee sekä mulle että Otolle.

En häpeä myöntää, että mun mielestä on ihan super ihanaa mätsätä välillä koko perhe! Ja varsinkin lasten mielestä se on ihan älyttömän hauskaa. Ihanaa, että on vaatteita, jotka ovat samanlaisia ihan kaikille ja sopivat ihan kenelle vaan.

Nämä kuvissa näkyvät sydänyökkärit ovat juuri sitä pitkäikäistä mekkomallia, jota hehkutin tuossa ylempänä. Mä veikkaan villisti, että tuo 86/92-kokoinen sydänyökkäri tulee olemaan kuopuksen käytössä vielä 4-vuotiaana, ehkä myöhemminkin, sillä se mahtui edelleen myös meidän 5v:lle, joka vahingossa puki sen päälle. Jos ei siis halua olla ostamassa uusia yökkäreitä puolen vuoden välein, niin kannattaa sijoittaa näihin. Ne kestävät vuodesta ja pesusta toiseen.

Polarn O. Pyretissä on tänään joulukalenterissa yökkärietu, eli kaikki yökkärit 30% alennuksella! Jos siis teidän yökkärihyllyllä olisi tilaa kestäville ja pehmeille (ja kauniille) yökkäreille, kannattaa klikata ne ostoskoriin tänään 30% edullisemmin. PO.Pin joulukalenterissa on jouluun saakka joka päivä joku 30% etu, joka kestää vain sen yhden päivän ajan. Kannattaa seurata!

Tänä iltana me tehdään meidän oman perhejoulukalenterin luukku, joka kuului tänään näin: joulusatu-ilta, eli jokainen saa valita yhden jouluisan sadun, joka luetaan yhdessä. Tänään luetaan siis viisi joulusatua, koska me Oton kanssa valitaan myös!

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3 

Mulle hyväntekeväisyys on osa vuoden jokaista kuukautta, ja tosi tärkeä juttu muutenkin. Olen toiminut kummina ja kuukausilahjoittajana Planin kautta zimbabwelaiselle tytölle jo useamman vuoden, ja WWF:n kautta olen norppakummina jo neljättä vuotta. Syksyllä tein Punaisen Ristin kanssa yhteistyötä ja olin lipaskerääjänä, eräänä jouluna olin Kauneimpien Joululaulujen edustajana ja lahjoitan Hope Ry:lle ympäri vuoden säännöllisesti lasten pieneksi jääviä vaatteita, kenkiä ja harrastusvälineitä sekä leluja. Haluan tuoda hyvän tekemistä säännöllisesti esiin täällä, koska mun mielestä se on jotain sellaista, mitä jokaisen siihen kykenevän pitäisi ottaa osaksi elämää. On tärkeää antaa omastaan toisille, jos siihen on mahdollisuus.

Joulun alla musta on kuitenkin erityisen tärkeää tehdä hyvää, sillä joulun alla moni avun tarve ja perheiden tuloerot korostuvat. Joulun aikaan mulle on erityisen tärkeää auttaa täällä Suomessa konkreettisesti. Siksi tämä joulukalenterin hyväntekeväisyysluukku on ollut osana blogijoulukalenteriani siitä asti kun meillä oli mahdollisuus ensimmäistä kertaa lahjoittaa omastamme muille.

Joulun aikaan meillä on tapana viedä joka vuosi lahjat Hopen joululahjakeräykseen Itikseen. Joka vuosi lapset saavat valita jokainen yhden lahjatoiveen joka toteutetaan, eli yhteensä ostetaan kolme pakettia nykyisin, kun lapsiakin on kolme. Lapsille on suuri ja tärkeä juttu, että he saavat auttaa toteuttamaan toisten lasten toiveita. Mielestäni tämä yhteinen perinne on myös hyvä keskustelun paikka lasten kanssa. On tärkeää tiedostaa se, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia, ja olla kiitollinen siitä mitä on itse saanut.

Tänä vuonna lapset valitsivat ihan erilaiset toiveet. Yksi valitsi 12-vuotiaan toivoman taikurin tarvikepakkauksen, yksi valitsi 5-vuotiaan toivoman muovailuvahasetin ja yksi valitsi 4-vuotiaan toivomat L.O.L -surprise ja Num Noms -lelut. Samalla he vielä muistelivat edellisinä vuosina ostettuja lahjoja, ja pohdiskelivat, tekiköhän se toissa vuonna ostettu Ryhmä Hau -piirustustaulu saajansa iloiseksi. Musta on ihanaa, että tämä on lapsillekin tärkeä perinne ja asia joka jää mieleen ja jota muistellaan.

Kun kirjoitin tätä luukkua viime vuonna, joku kritisoi sitä, että miksi lahjojen pitää keräyksissä olla nimenomaan uusia ja muovisia, ja uskon, että tämä ajatus vilahtaa monen päässä varsinkin tänä jouluna IPCC:n ilmastoraportin jälkeen. Hopen entinen vapaaehtoinen kommentoi jo viime vuonna tätä asiaa postauksen kommenttiboksissa syntyneessä keskustelussa niin tyhjentävästi, että haluan liittää lainauksen hänen kommentistaan tähän:

”Hopelle voi lahjoittaa käytettyä tavaraa ympäri vuoden, ja Hopen toiminta perustuukin lähes täysin käytettyjen tavaroiden antamiselle eteenpäin. Kyseessä on siis hyvinkin ekologinen toiminta.

Minuakin ahdistaa uuden tavaran hillitön ostaminen ja muovin järjetön määrä. Mutta ymmärrän niitä lapsiakin: kyllähän se on lapselle ihan järjettömän tärkeää saada kerran vuodessa se yksi uusi lelu, kirja tai peli. Helppo se on meidän huudella kierrättämisestä, jotka kykenemme ostamaan uutta kun tarvitsemme tai haluamme. Mutta lapsi, joka joutuu 365 päivää vuodessa käyttämään ilmaista, vanhaa, kierrätettyä tai lahjaksi saatua, ei osaa ajatella ekologisesta näkökulmasta, vaan tietää vain, että kaverit saavat uusia leluja. Joten tällaiselle lapselle se uusi, siis oikeasti uusi ja vain hänelle hankittu nukke jouluna on varmasti paljon isompi asia kuin sille lapselle, joka saa uutta muutenkin. Vaikka hänenkin vaatteensa ostettaisiin pääosin kirpparilta ekologisista syistä. Puhumattakaan siitä, minkä ilon se stressaantunut vähävarainen vanhempi saa, kun pystyy kerrankin antamaan lapselleen ”kunnollisen lahjan.

En tosiaan halua yhtään vähätellä kirpputoreja ja kierrättämistä, liputan niiden puolesta ihan täysillä, mutta aina ekologisuus ei ole se tärkein ja ainoa arvo. Lisäksi tuossa tosiaan varmasti on pointtina myös se, että termistä ”ehjä ja puhdas” on hyvinkin vaihteleva käsitys ihmisten välillä. Hope, kuten kaikki muutkin hyväntekeväisyysjärjestöt, saavat lahjoituksena uskomattomia määriä puhtaasti roskaa, joten yksittäisten joululahjakeräysten on helpompi olla rajattuina uusiin tavaroihin.”

Siksi siis lahjojen pitää olla uusia. Muuten voi lahjoittaa toki myös käytettyä tavaraa, kuten itsekin teemme.

Käytiin myös eilen Alppilan kirkolla Riikan blogin Riikan apuna paketoimassa meidän lasten kanssa. Riikka järjesti keräyksen, jossa kerättiin lahjoja yrityksiltä vähävaraisten perheiden lapsille. Mukana olivat lahjoittamassa Kustantamo S&S, Greenlips Beayty, Natural Goods company, Iloinen heppu, Gymi, Reima ja Emmy, Papershop, Kiddex, Geffer, Plastex, Familon, Benetton ja Salon Pepe Åhman. Tuli niin hyvä mieli kun tiesin, että niin moni perhe saa apua ja iloa niistä lahjoista. Riikka teki suuren työn lahjoja hommatessaan ja oli ilo olla paketointiapuna. Pakettiin lähti talvivaatteita, pulkkia, kirjoja, leluja, pelejä, kosmetiikkaa, lahjakortteja liikuntaan ja hemmotteluun sekä paljon muuta. Paketit lähtevät kirkon Diakoniatyön kautta apua tarvitseville perheille.

Mulla on tapana joulun ajan hyväntekeväisyysluukussa listata mahdollisimman monta erilaista tapaa auttaa, jotta jokainen voisi löytää sen oman tapansa tehdä hyvää. Lahjoittaminen ja auttaminen on tosi helppoa ja vaivatonta jos niin haluaa, esimerkiksi tekstarin näpyttely on melko simppeliä ja nopeaa, mutta sillä voi tehdä paljon hyvää.

Hope joululahjakeräys

Hope yhdessä ja yhteisesti ry:n joululahjojen lahjoituspiste löytyy Helsingissä kauppakeskus Itiksestä, infopisteen vierestä. Lahjoja voi viedä 16.12. asti, ja lasten täsmätoiveita voi tsekata joko Hopen sivuilta tai suoraan pisteeltä. Piste on auki kauppakeskuksen aukioloaikojen mukaan. Hopella on myös lahjoituslipas, johon voi lahjoittaa verkossa. 

Venner ruokakassit

Terveellisen Venner-ruokakassin voi tilata helposti ja nopeasti vähävaraiselle lapsiperheelle. Ruokakassi sisältää monipuoliset raaka-aineet ja reseptit seitsemään lämpimään kasvisateriaan jopa 6 hengelle, tehokasta Sana-Sol D-vitamiinia tukemaan immuniteettia, kilon hedelmiä ja pullon ravitsevaa oliiviöljyä. Yhdestä kassista perhe kokkaa jopa 42 ruoka-annosta! Ruokakassi toimitetaan suoraan avustettavan perheen kotiovelle. Yhden ruokakassin hinta on 90 euroa, mutta jo 15 eurolla voi osallistua.

Joulupuu-keräys

Joulupuu-keräyksessä kerätään lahjoja lapsille jotka ovat lastensuojelun kohteina, huostaanotettuina, sijaisperheessä, lastenkodeissa tai muutoin vähävaraisen perhetilanteen vuoksi jäisivät ilman joululahjoja. Tällaisia lapsia on pelkästään Pääkaupunkiseudulla yli 10 000. Joulupuu-keräyksen järjestää Keskuspuiston Nuorkauppakamari, sekä paikalliset Nuorkauppakamarit, ja keräyksiä löytyy kaikista isommista ja pienemmistä kaupungeista ja kunnista. Oman kuntasi tilanteen voit tarkistaa keräyksen sivuilta. Helsingin keräyspiste sijaitsee kauppakeskus Forumissa, infopisteen vieressä ja on avoinna tänään klo 11-18 ja huomenna ja huomenna sunnuntaina klo 12-18. Lahjavinkit ja tarkemmat ohjeet löytyvät Joulupuu-keräyksen sivuilta. 

Joulupata-keräys

Joulupatakeräys toimii sekä livenä, että netissä. Livekeräyksiin voi viedä käteistä rahaa, siistiä käytettyä tavaraa ja avaamattomia ruokapakkauksia, lähimmän padan sijainnin voi tarkistaa täältä. Saatu raha, ruoka ja tavara lahjoitetaan vähävaraisille lapsiperheille, pienituloisille eläkeläisille, työttömille ja työkyvyttömille, syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille sekä ruoka-apua tarvitseville opiskelijoille.

Kauneimmat joululaulut -keräys ja -tilaisuudet

Kauneimmat joululaulut-yhteislaulutilaisuuksissa kerätty kolehti, sekä netissä ja puhelimitse saadut lahjoitukset ohjataan tänä vuonna maailman unohdettujen lasten hyväksi. Varoilla tuetaan lasten koulunkäyntiä, varhaiskasvatusta, ravitsemusta ja terveydenhoitoa. Viidellä eurolla saa lisäravinnetta nälkiintyneelle lapselle, kymmenellä eurolla voi antaa koulupuvun orpolapselle. 20 eurolla voi taata odottavalle äidille sairaalasynnytyksen, jotta hän selviää synnytyksestä ja voi huolehtia lapsestaan myös tulevaisuudessa. 

Ole joulupukkina seniorille 

Ole joulupukkina seniorille -kampanjan ideana on lahjoittaa yksinäisille ja vähävaraisille vanhuksille kukkalähetyksiä. Kampanjan järjestäjä on seniorihoivapalvelu Home Instead, kampanjan yhteistyökumppaneina ovat esimerkiksi suurten kaupunkien hoivapalvelut sekä seurakunnat. Osallistuminen on yksinkertaista: tarkista listasta lähin kampanjassa mukanaoleva kukkaliike, ota nimilappu joulupuusta, osta kukka lahjaksi ja jätä se liikkeen myyjälle nimilapun kanssa. Kukka toimitetaan tervehdyksen kanssa vanhukselle liikkeen puolesta. Joulukukkakampanja on käynnissä välillä 12.11.–17.12.2018.

HelsinkiMISSIO

HelsinkiMission varoilla tuetaan yksinäisiä vanhuksia, nuoria ja lapsiperheitä. Esimerkiksi lahjoittamalla 25 € Yksinäinen seniori saa keikka-auttajan apua, kuten apua arjen askareisiin, juttelu- tai ulkoiluseuraa.

Hyvä Joulumieli -keräys

Hyvä Joulumieli -keräykseen on helppoa lahjoittaa rahaa (10€) soittamalla tai tekstiviestillä. Keräyksen järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhdessä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa.. Hyvä Joulumieli -keräys kestää 24.12. asti. Keräykseen lahjoitetuilla rahoilla hankitaan 70€ arvoisia lahjakortteja, joilla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat ostaa jouluruuat. Tänä vuonna keräyksen tulostavoite on n. 2 000 000 euroa, jonka avulla jaetaan 70 euron arvoisia lahjakortteja 28 000 perheelle.

Pelastakaa lapset -joulukeräys

Pelastakaa lapset ry:n joulukeräykseen lahjoittamalla tuet lasten harrastuksia ja opintoja. Lahjoituksen avulla lapset saavat samoja mahdollisuuksia, kuin heidän ikätoverinsa – iloa ja itsevarmuutta sekä mahdollisuuden katkaista köyhyyden kierteen. Lahjoitus onnistuu tekstiviestillä tai verkossa helposti. Jo 10 euron lahjoituksella yksi lapsi pääsee harrastamaan. 

HESY Joulukeräys

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn perinteinen joulutonkkakeräys järjestetään 22.12. asti Lasipalatsilla ja 24.12. asti Megaeläin Itiksessä. Keräykseen voi osallistua antamalla rahaa keräystonkkiin. Lahjoituksen voi tehdä myös verkossa. Joulukeräyksessä saaduilla varoilla kustannetaan yhdistyksen hoidossa olevien eläinten eläinlääkäri-, hoito- ja ruokakuluja. HESYn hoitoon tulee joka vuosi noin 500 heitteille jätettyä eläintä. Eläinten auttamiseen kuluu vuosittain lähes miljoona euroa.

Auttaa voi muillakin tavoin kun lahjoittamalla rahaa tai tavaraa. Kaikki apu on arvokasta. Jollekin läsnäolo on suurin lahja mitä voi antaa. On tärkeää muistaa soittaa läheisille vanhuksille vaikka asuisi itse kaukana, ja käydä kylässä aina kun se on mahdollista. On myös tärkeää auttaa ystävää silloin, kun hän apua tarvitsee. Hyvää voi tehdä pienilläkin teoilla: toivottamalla kaupan kassalle hyvää joulua, kiittämällä terveydenhoitajaa hyvästä palvelusta, lähettämällä yksinäisille vanhuksille joulukortin tai kolaamalla naapurinkin lumet (jos meille nyt lunta sattuisi tulemaan). Autetaan ja välitetään toinen toisistamme kaikin mahdollisin keinoin! Ihanaa viikonloppua <3

Siitä asti kun kesän 2017 lopussa kuvattiin lapsista kesähaastattelu YouTubeen, he ovat kyselleet koska saisivat tehdä uudelleen haastatteluvideon. Meidän piti kuvata sellainen jo tämän kesän lopussa, mutta se unohtui siinä kaikessa tohinassa, kun oli koulun aloitusta, varpaan murtumaa ja muuta. Pitkin syksyä he ovat muistutelleet ”Äiti meidän piti kuvata se kesähaastattelu!”. Kun kerroin tekeväni blogin joulukalenteria, he kysyivät itse saisivatko osallistua joulukalenterin tekemiseen yhdessä mun kanssa. Kyselin, että mitä he haluaisivat tehdä, ja yksi idea oli tämä haastatteluvideo! Ja tietty he saivat osallistua kun niin itse halusivat.

Me pohdittiin yhdessä etukäteen hyvät kysymykset, sitten he saivat itse valita vaatteet ja asusteet (ja sopivat vaihtavansa päähineitä kysymysten puolivälissä, koska molemmat halusivat pitää samaa päähinettä). Videon kuvaaaminen kesti ehkä 10 minuuttia, kun heiltä tuli niin hyvin juttua. Meillä oli ihan älyttömän hauskaa, mä aina kysyin kysymyksiä tytöiltä, ja he saivat miettiä vastauksia. Mahtavia juttuja kyllä kertakaikkiaan.

Heti kun oltiin tehty tämä video, he kysyivät saavatko tehdä lisää videoita. Joten luvassa on vielä toinenkin videoluukku tähän joulukalenteriin, joka ehkä saattaa tai ei saata olla meidän lasten kuvaama (toisin kuin tämä, jonka kuvasin minä). Odotan innolla, mitä tästä projektista tulee!

Ihanaa päivää kaikille <3 PS: JOULUUN ON ENÄÄ 10 YÖTÄ!