Parasta on olla kotona

15.12.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa.

Tässä vuodenajassa parasta on oikeasti se yhdessäolo. Kun on pimeää ja kylmää (eikä edes lunta) tulee oltua harvinaisen paljon yhdessä sisällä. Toki ulkoillaankin niin paljon kuin pystytään, mutta kyllä sitä väistämättä tulee enemmän hyggeiltyä näin syksyisin ja talvisin. Se on mun mielestä I-H-A-N-A-A! Koska vaikka rakastan mennä ja tehdä lasten kanssa, rakastan ihan hirveästi myös vaan olla kotona ja nautiskella.

Meidän vihkipappi sanoi meidän vihkimisessäkin puhuessaan mua ja Ottoa yhdistävistä tekijöistä, että ”te olette molemmat koti-ihmisiä”, ja vaikka mua nauratti se termi silloin, niin se on kyllä niin totta. Koti-ihmisellä hän tarkoitti sitä, että me viihdytään kotona, yhdessä lasten kanssa. Ollaan onnellisimmillamme juuri silloin, kun saadaan olla kaikki yhdessä. Niissä höpsöissä ohikiitävissä hetkissä, kun joku lapsista sanoo jotain hauskaa, kaikilla on mukava olla ja ollaan yhdessä lähekkäin.

Me ollaan spontaaneja ja rakastetaan käydä erilaisissa paikoissa ja näyttää lapsille elämää ja maailmaa, mutta sen vastapainoksi rakastetaan ihan hirveästi myös vaan olla ja öllöttää kotona. Siinä ei ole tapahtunut mitään muutosta näiden kohta viiden naimisissa ollun vuoden aikana, paitsi ehkä ollaan vaan muututtu vieläkin enemmän koti-ihmisiksi.

Tämä on näkynyt myös vaatekaapissa: siinä missä ennen mun vaatekaapin mukavimmat vaatteet olivat yhdet kulahtaneet verkkarit, nykyään mulla on useampia ihan vaan mukavaan kotihengailuun tarkoitettuja kivoja vaatteita. Kotona mikään ei saa kiristää eikä puristaa, vaan pitää olla rento fiilis. Ollaankin Oton kanssa just sellaisia, että heti kun päästään kotiin niin vaihdetaan oloasuihin. Mä en pysty hengaamaan kotona farkuissa ellei meillä ole vieraita tai jotain, se tuntuu niin oudolta!

Jo vuosien ajan meidän lemppari-yökkäreitä lapsille on olleet Polarn O. Pyretin yökkärit, jotka ovat myös tämän kaupallisen yhteistyöpostauksen aiheena. Miksi? Koska ne ovat luomupuuvillaisia, pehmeitä, kauniita ja ennen kaikkea pitkäikäisiä. Niissä on aina käännettävät resorit, mitkä tekevät vauvojenkin yökkäreistä pitkäikäisiä. Varsinkin isompien lasten yökkärit kestävät vuosia niiden resoreiden ansiosta, koska esim. mekkomalliset yökkärit eivät kovin helpolla jää pieneksi. Meidän esikoinen käyttää edellleen pari vuotta sitten mummolta joululahjaksi saamaansa PO.Pin sydänkuvioista mekkoyökkäriä koosssa 98/104, vaikka hänen nykyinen vaatekokonsa on 128. Ja siinä ei ole edes lyhyet hihat, kun resorit on vaan käännetty auki.

Kuopuksella on edelleen käytössä PO.Pin haalariyökkäri viime vuodelta, joka on kokoa 74/80, vaikka hän käyttää muuten vaatteissa jo kokoa 86/92. Niska-haaramitta alkaa kohta loppua, mutta hihoissa ja lahkeissa olisi vielä kasvunvaraa. Vielä vähän aikaa sitten hän käytti isosiskonsa vanhaa 68-kokoista Polarn O. Pyretin yökkärihaalaria, joka on ollut hänen kahdella sokeriserkullaan isosiskon jälkeen käytössä. Se on edelleen aivan priimakuntoinen ja lähtee kiertoon vielä seuraaville pikkukäyttäjille.

Vaikka lapsilla ollaan käytetty PO.Pin yökkäreitä vuosikaudet, ei olla tajuttu Oton kanssa, että Polarn O. Pyretillähän on aikuistenkin paitoja ja leggareita! Mä pohdiskelin ääneen mätsääviä yöasuja koko perheelle jouluksi, ja sain kuulla, että PO.Piltahan niitä löytyy! Tai no, nämä meidän mätsäävät yöasut ei virallisesti ole yöasuja, vaan ihan vaan leggareita/kalsareita ja paitoja. Näitä ollaan käytetty lapsilla muutenkin monet vuodet arkivaatteina, mutta ne menevät loistavasti myös kerrastona tai yökkäreinä. Maailman mukavimmat hengailuvaatteet hengittävästä luomupuuvillasta, ja aikuisillekin unisexinä, eli menee sekä mulle että Otolle.

En häpeä myöntää, että mun mielestä on ihan super ihanaa mätsätä välillä koko perhe! Ja varsinkin lasten mielestä se on ihan älyttömän hauskaa. Ihanaa, että on vaatteita, jotka ovat samanlaisia ihan kaikille ja sopivat ihan kenelle vaan.

Nämä kuvissa näkyvät sydänyökkärit ovat juuri sitä pitkäikäistä mekkomallia, jota hehkutin tuossa ylempänä. Mä veikkaan villisti, että tuo 86/92-kokoinen sydänyökkäri tulee olemaan kuopuksen käytössä vielä 4-vuotiaana, ehkä myöhemminkin, sillä se mahtui edelleen myös meidän 5v:lle, joka vahingossa puki sen päälle. Jos ei siis halua olla ostamassa uusia yökkäreitä puolen vuoden välein, niin kannattaa sijoittaa näihin. Ne kestävät vuodesta ja pesusta toiseen.

Polarn O. Pyretissä on tänään joulukalenterissa yökkärietu, eli kaikki yökkärit 30% alennuksella! Jos siis teidän yökkärihyllyllä olisi tilaa kestäville ja pehmeille (ja kauniille) yökkäreille, kannattaa klikata ne ostoskoriin tänään 30% edullisemmin. PO.Pin joulukalenterissa on jouluun saakka joka päivä joku 30% etu, joka kestää vain sen yhden päivän ajan. Kannattaa seurata!

Tänä iltana me tehdään meidän oman perhejoulukalenterin luukku, joka kuului tänään näin: joulusatu-ilta, eli jokainen saa valita yhden jouluisan sadun, joka luetaan yhdessä. Tänään luetaan siis viisi joulusatua, koska me Oton kanssa valitaan myös!

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3 


Näistä on meidän viikonloppu tehty

02.12.2018

Joulukuun eka viikonloppu on ollut aika best, vaikka ei samanlaista upeaa ensilunta saatukaan, kuin viime vuonna. Meidän perhejoulukalenterissa luki eilen, että ”käykää moikkaamassa joulupukkia” ja me käytiinkin siis eilen moikkaamassa joulupukkia keskustassa. Eilen oli ihan mielettömän upea sää, ja käveltiin keskustassa ulkona ja tsekattiin jouluikkunoita ja valoja. Iltaa vietettiin kotona, jouluelokuvaa katsellen ja herkutellen. Onneksi ainakin vielä meidän koko perhe fiilistelee joulua yhtä paljon kuin minä. Joulua inhoavalla tyypillä voisi olla näinä aikoina meidän perheessä vähän hankalaa, heh!

Tänä aamuna perhejoulukalenterissa luki, että ”koristelkaa joulukuusi”, ja voi sitä kiljunnan määrää kun se luukku avattiin! Aivan yhtä fiiliksissä kaikki kolme pientä tyyppiä. Ja niin me tänään tehtiin. Joulukuusi paljastuu myöhemmin ensi viikolla perinteisessä joulukalenteriluukussa. Perhejoulukalenteri on tänäkin vuonna täytetty perheen yhteisellä tekemisellä. Joillekin päiville on isompaa, kuten joulukuusen koristelua tai joulupakettien viemistä hyväntekeväisyyteen, ja joillekin päiville pienempää, kuten tonttudiskoa tai joulusatujen lukemista.

Kuusen koristelun jälkeen me lähdettiin ulos yhden päiväkodin pihalle leikkimään. Siellä on lapsista niin hauskaa, kun siellä on sekä pieni ”metsä” että paljon erilaisia leikkivälineitä. Lisäksi sieltä löytyy mm. autonrenkaita, joilla lapset rakastavat leikkiä. Hauska, vähän erilainen päiväkodin piha. Ei meidän päikyn pihalla mitään auton renkaita ollut silloin kun mä olin pieni. Kuopuksen suurinta hupia on kiivetä (äidin tai isin avustuksella) rengastornin sisään ja leikkiä kukkuu-leikkiä sieltä. Uudestaan ja uudestaan hän kyykistyy renkaiden taakse piiloon, ja pomppaa ylös. Ainiin, ja hän on antanut mulle uuden nimen. Mä olen nykyään ”Mami shark du-duu-du-du-du-du”. Isommat lapset pääsivät jo yli Baby sharkista, mutta taapero on vasta viime aikoina päässyt sen makuun.

Keskimmäinen rakenteli siellä kävyistä, havuista, kivistä ja kepeistä tontulle omaa kotia, jonka katossa oli kuulemma ”hålkakoreita” (eli reikäleipiä). Hän järjesteli tikkuja reikäleipien tangoiksi. He kävivät jokin aika sitten päiväkodin kanssa Kruununhaassa Ruiskumestarin talossa (jossa hän näihin hålkakoreihin tutustui), ja mulla tulvahti ihan kaikki muistot omasta lapsuudesta mieleen. Mekin käytiin siellä silloin kun olin vielä alakoulussa, ja siellä oli niin jännittävää kuulla Wickholmin perheen tarinaa ja tutustua kaikkiin vanhoihin tavaroihin. Mä näin oikein mielessäni sen talon kun meidän 5v kertoi heidän vierailustaan. Sinne on muuten aina ilmainen sisäänpääsy, pitää mennä koko perhe joskus käymään siellä.

Oton sisko kävi meillä tänään kylässä ja pelattiin Junior Aliasta. Meidän 7v on aivan ylivoimainen siinä, hän arvaa aina enemmän ja nopeammin kuin aikuisetkaan ja voittaa lähes joka kerta. Pitäisi varmaan siirtyä hänen kanssaan pikkuhiljaa isompien versioon, niin olisi edes jotain haastetta hänelle (tai siis meille tasoituksen mahdollisuutta, eiku). Illalla katsottiin vielä toinen jouluelokuva, The Princess Switch Netflixistä. Se oli musta tosi kiva, perinteinen vähän ennalta arvattava joululeffa, mutta siis juuri siksi ihan loistava.

Sellainen aika rauhallinen ja perhekeskeinen viikonloppu, joka oli todella tervetullutta vastapainoa viime viikonlopun juhlaputkelle. Teki niin hyvää vaan olla yhdessä, eikä ollut mitään pakollista menoa minnekään. Ensi viikko onkin itsenäisyyspäivän ansiosta aika tynkäviikko, ja silloin meidän lapsillakin on neljän päivän loma, kun perjantai on vapaa myös koulusta. Odotetaan sitä innolla, kuten joululomaakin, sillä olisihan tätä viikonlopun aikatauluttomuutta, yökkärihengailua ja rentoa ulkoilua voinut jatkaa vaikka monta päivää putkeen. Ihanaa alkavaa uutta viikkoa kaikille <3

PS: Ihanien erilaisten perheiden hakuaika on nyt päättynyt, ja nyt mun täytyy tehdä hurjia valintoja. Ihan mielettömän suuret kiitokset yli 50 perheelle sydämellisistä, ihanista, mielenkiintoisista, itkettävistä, rakkaudentäyteisistä viesteistä ja tarinoista. Mä en malta odottaa, että pääsen viemään tätä eteenpäin <3 


Kesän eka rantsupäivä

27.06.2016

Eilen kipiteltiin uimarannalle koko perhe heti aamupäivästä kun oli niin mahtavan kaunis ja lämmin sää. Kun päästiin rannalle asti niin aurinko alkoi mennä pilveen, mutta asteita oli onneksi mukavat 26 ja hyvin tarkeni olla rannalla ja vedessä. Rakennettiin tyttöjen kanssa vaikka mitä hiekkajuttuja,  vesiallas veneelle ja pieni hiekkalinnakin. Oli niin hauskaa ja ihanan lämmintä, meri-ilma tuoksui raikkaalta. Ja ei ollut tukalan kuuma kun aurinko ei polttanut, sanoisin oikeastaan että ihan täydellinen biitsikeli.

Joka ikinen kesä mä vaan rakastun uudelleen ja uudelleen tuohon ihanaan rantaan, on kyllä onni että on kävelymatka niin upealle paikalle. Se on ehdottomasti Helsingin upein ranta, ei kalpene ollenkaan Mallorcalle muussa kuin veden värissä ja aurinkotuolien puutteessa, haha. Toivottavasti tästä kesästä tulee pitkä ja lämmin ja saadaan nauttia ihanasta rantameiningistä mahdollisimman monta kertaa.

Siinä on vaan jotain niin rentouttavaa kun makoilee rannalla, kevyt merituuli heiluttaa hiukset silmille ja lasten nauru raikaa. Siihen tiivistyy mun täydellinen kesähetki.

Meillä oli kyllä niin ihana juhannus, että sen voimalla jaksaa hyvin puurtaa taas töiden parissa. Tuntui niin ihanalta, kun tänään Otto tuli töiden jälkeen normaalisti kotiin meidän luo, ja tiedän että tulee huomenna ja ylihuomenna ja yliylihuomennakin. Sillä on niin iso merkitys että on se toinen siinä arjessa mukana.

Perjantaina mun äitikin tulee tänne pitkästä aikaa, ei olla nähty sitten huhtikuun ja Zeldan synttäreiden ja alkaa olla jo kova ikävä! Onneksi on videopuhelut joista mun äitikin on innostunut, ja monesti tytöt hengailevat mummun kanssa eli höpöttävät videopuhelimeen ja kantavat sitä leikissäkin mukana ja esittelevät mummulle omia leikkejään ja vaikka mitä. Kyllä on mahtavaa että videoyhteyden avulla kaukana olevatkin on ihan siinä vieressä. Ja puhelimen näytölle voi antaa halin ja pusunkin.

Nyt eksyin kyllä jo aivan sivuraiteille tästä ranta-aiheesta mutta eikai se mitään haittaa, päämäärätön höpöttelyhän on just mun erityisalaa eikö vain.

Ihanaa maanantai-iltaa kaikille <3