Tänään on jo perinteeksi muodostuneen äitienpäivä videoina -postauksen vuoro. Jos raskausajan äitienpäiväkin lasketaan, oli äitienpäivä 2014 jo mun neljäs, ihan hurjaa! Meidän päivä sujui rennoissa ja mukavissa merkeissä, perheen kesken. Äiti ja mummuni ovat valitettavasti molemmat kaukan pohjoisessa, joten heitä ei päästy nyt juhlistamaan, mutta soiteltiin ja laitettiin tyttöjen kanssa paketit mummuille jo hyvissä ajoin menemään postissa, ja olivat kuulemma mieluisia. Myös minä sain ihanan äitienpäivälahjan ja -kortin, mutta enempää en paljastakaan vaan nyt on videoiden vuoro!

Toivottavasti tykkäsitte videoista, meillä oli ainakin hauskaa niitä kuvatessa, ihan mahtava äitienpäivä. Mä aion tänään katsoa aiemmat äitienpäivävideot, ja äitienpäivän kunniaksi laitoin kaikki vanhat äitienpäivävideot julkiseksi, ne löytyvät mun Youtube-kanavalta, jos joku haluaa hihitellä. Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille, huomenna palailen uusin kujein!

Ihanaa äitienpäivää kaikille! Sain äitienpäivän kunniaksi teille arvottavaksi Braun Silk-épil 7 Dual epilator -epilaattorin, jollainen mulla on itselläni ollut testissä nyt kevään ajan. Silk-épil 7 Dual epilator on vedenkestävä epilaattori, jossa on integroitu Venus-höylä mukana. Epilaattorin mukana tulee kolme erilaista ajopäätä, epilaattori jossa mukana Venus-höylä, Efficiency-pro ajopää, jonka sisäänrakennettu ohjauskampa nostaa lyhyimmätkin ihokarvat pystyyn ja ohjaa ne epilaattorin pinsetteihin, sekä herkille ihoalueille tarkoitettu ajopää.

Mä en ollut koskaan aiemmin kokeillut epilaattoria, ja suoraansanoen olin kauhuissani kun luin tuotekuvausta neljästäkymmenestä pinsetistä, jotka karvoja nyppivät. Hetken aikaa tuijottelin pakettia kylppärin kaapissa, enkä uskaltanut avata. Sitten eräänä maanantaina pari kuukautta sitten otin itseäni niskasta kiinni, sivelin sheivausgeelit säärille ja laitoin epilaattorin pörräämään. Yllätyin iloisesti! Tokihan se pienesti nipistelee, kun monta karvaa irtoaa kerralla, mutta kipu oli ihan minimaalista siihen verrattuna mitä pelkäsin, ei lähelläkään kulmakarvojen nyppimistä esimerkiksi. Sellaista pientä kutitusta ja nipistelyä.

Ajotulos yllätti mut totaalisesti, en voinut uskoa, että niin pienellä nipistelyllä olisin saanut muka sääret ihan sileäksi, mutta totta se oli! Nyt olen tosiaan käyttänyt epilaattoria n. pari kuukautta. Ensimmäisen kuukauden suositus on epiloida kerran viikossa, jotta karvankasvu alkaa vähenemään, ja epilointia ei tarvitsisi sen jälkeen tehdä niin usein. Ensimmäisen kuukauden ajan epiloin siis joka maanantai, ja nyt olen viimeksi epiloinut pari viikkoa sitten, eikä säärissä näy karvan karvaa.

Mun mielestä on loistavaa, että tuotetta voi käyttää sekä kuivalle iholle, että suihkussa. Itse epiloin aina suihkussa, sheivausgeelin kanssa. Epilaattorissa on myös loistava Smartlight-toiminto, joka on pieni, voimakas valo, minkä avulla pienimmätkin karvat näkee myös suihkussa. Smartlight muistuttaa päivänvaloa, ja on yllättävän kirkas.

Toteutettu yhdessä Braunin kanssa.

Osallistuaksesi arvontaan, jätä kommentti tähän postaukseen, keksi itsellesi nimimerkki, ja kirjoita sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonnan palkintona on yksi Braun Silk-épil 7 Dual Epilator jonka arvo on n. 180 euroa. Arvonta-aikaa on 20.5.2014 klo 22 asti.

Tänään, ensimmäistä kertaa mun blogin historiassa, blogisynttäriviikon kunniaksi mun kaveri kirjoitti tänne postauksen, Kaisla, mun rakas ystävä ja yksi  mun kaasoista. Sanoin Kaislalle puhelimessa, että en osaa päättää minkä kaikista postaustoiveista valitsen juuri tälle illalle, kun mieleeni tuli idea jota on toivottu jo kauan sitten, ja niin me sitten sovittiin että Kaisla kirjoittaa pikaisesti jotain, ennen meidän Euroviisuiltamia. Me ei sovittu mitään postauksen sisällöstä etukäteen, ja täytyy sanoa että mulla tuli itku kun Kaisla kopsasi tekstin mulle Fb-keskusteluun että saan sen liitettyä tähän, ja luin sen. Miten mulla voikin olla noin ihania ystäviä? Mutta sen pidemmittä puheitta, annetaan suunvuoro Kaislalle!

Sain suuren kunnian päästä vierailevaksi kirjottajaksi tänne Iinan huikeeseen blogiin! Kovin moni ei voi sanoa, että on niin päässyt tekemään. Sen takia tämä tehtävä toi omanlaisia paineita, vaikka bloggaaminen onkin tuttua mulle. Juteltiin Iinan kanssa puhelimessa ja pohdittiin mikä olisi kiva postaus tälle illalle. Piti olla jotakin jännää ja jotain mitä ei ole aikasemmin tapahtunut tässä blogissa. Iina heitti vitsillä, että minä voisin kirjottaa jotain ja joo – tässä sitä nyt ollaan. : D

Innostuin kyllä todella ideasta ja halusin ehdottomasti tarttua haasteeseen. Aihe jäi vähän hämärän peittoon, kun Zelda kiljui puhelimeen ”kakka! kakka! kakka!” ja sehän sai meidät isommat tytöt naureskelemaan. Ehkä kuitenkin selviän tästä kunnialla. Vaikka ei olla Iinan kanssa tunnettu kuin reilut kaksi vuotta, niin se tuntuu jo reilulta kymmeneltä vuodelta. Tuntuu, kuin olisin kasvanut tuon hymyilevän vaaleatukkaisen naisen kanssa ja leikkinyt hauskoja leikkejä pienessä leikkimökissä. Oltaisiin taisteltu teinivuosina miesten huomiosta ja tehty kaikkea hurjaa.

Pystyn hyvin kuvittelemaan miten meitä on yllytetty tekemään kaikkia tyhmiä juttuja ja niille sitten on naurettu vuosien jälkeen. Iinan kanssa tunnen oloni niin kotoisaksi. Ihan kuin olisin saanut mukaani lapsuuteni kodista oman huoneeni violeteilla seinillä ja saan siellä välillä tanssia, hengailla, piirtää ja lukea. Me jutellaan ihan mistä vaan ja koskaan ei ole sitä tunnetta, että ei ymmärrettäisi toisia.

Tiesin Iinan ennen kun tapasin. Kaikenlaista olin kuullut ja menin vähän varauksen kanssa tutustumaan tähän ”kuuluisaan teiniäitiin”. Ei mennyt kauaa, kun huomasin että tämä ihminen tulee olemaan mulle hirveän tärkeä. Tulisin oppimaan paljon ja saamaan mitä ihanimpia muistoja. Suurimpia saavutuksia, mitä olen tän pienen elämäni aikana saavuttanut on kaikki tulleet Iinan kautta; olen suloisen Zeldan ylpeä kummitäti ja pääsin kaasoksi Iinan ja Oton häihin. Tämän pienen ajan aikana olen oppinut Iinalta kärsivällisyyttä, lempeyttä, onnellisuutta ja nöyryyttä.

Bloggaamisessa Iina on auttanut mua myös, ottanut mukaan erillaisiin tapahtumiin ja olen tästä kaikesta super kiitollinen. Ihailen tätä naista niin paljon, että ihan hämmästelen miten tämä teksti on niin ruusuista. Se vaaleatukkainen ja kaunis nainen, joka esiintyy näissä kuvissa ison hymyn kanssa on mahtava. Kahden lapsen äiti (niin kun mitä helvettiä?!? ei uskoisi), lojaali vaimo, ihaltu bloggaaja, rakastettu tytär ja paras ystävä. Iinan kanssa on vuodatettu kyyneliä, naurettu kippurassa, murjotettu, tanssittu – eletty.

©Täydenkuunkuva Haluan toivottaa tälle blogille hyvää synttäriä ja kiitos Iinalle, joka pitä tätä koko hommaa pystyssä! Voin ehkä sanoa lukijoiden puolesta, että Iina – sä rokkaat ja jatka samaan malliin.

– Kaisla

Tampereen reissu ja Minimuotikirppis lähestyy kovaa vauhtia, sillä sehän on jo viikon kuluttua lauantaina! Mä oon käynyt nyt puolet myyntiin tulevista jutuista läpi, ja varastossa odottaa vielä toinen puolisko läpikäymistä. Siellä muistelisin olevan ainakin ihania minikokoisia Polarn O. Pyretin housuja, ja muita söpöjä juttuja! Onneksi Helsingistä Tampereelle suuntaa myös Mammapäiväkirjan Mi, ja mennään Min kanssa samaa matkaa autolla paikanpäälle, niin ei tarvinnut miettiä miten ihmeessä olisin saanut junalla kaiken kuljetettua. Tavaraa on nimittäin PAL-JON!

Vaatteita tulee myyntiin koossa 44-92 eli aika laajasti ja monen ikäiselle. Läpikäydyissä tavaroissa on mm. Mini Rodinia, Polarn O. Pyretiä, Oh Baby Londonia, Nununua, newbietä, Zaraa ja monia muita merkkejä, sekä myös jonkin verran ihan basic-ketjuvaateliikkeiden parhaiten säilyneitä yksilöitä. En lähde kyllä talvivaatteita nyt raahaamaan, sillä niille tuskin on tähän aikaan vuodesta kysyntää. Mutta kesävaatteita, ja myös ihan tavallisia, mihin vuodenaikaan tahansa sopivia sisävaatteita on tulossa myyntiin. Laitan vielä kirsikaksi kakun päälle unipussin, muutamat supersöpöt miniballerinat ja parit töppöset mukaan, vaikka melkein itkettää niistä luopua.

Uskomatonta miten paljon tavaraa meille on kertynyt, olen kerran myynyt aimmin ihan fyysisellä kirppiksellä lastenvaatteita, ja ehkä n. 30-40 vaatetta myynyt nettikirpuilla, tai blogikirppiksellä, ja silti meillä on kahden äitiyspakkauslaatikon verran tavaraa kotona, ja useampi jätesäkillinen varastossa. Ja nämä siis nyt käytössä olevien vaatteiden lisäksi, hupsista. Mutta onneksi on MiniMuotiKirppis, ja toivottavasti saadaan kaikki ihanuudet myytyä uusiin hyviin koteihin.

Sain viime viikolla Muotikirppikselle Uhana Designin suunnitteleman ihanan kangaskassin postissa, ja se onkin päässyt jo ahkeraan käyttöön. Kaunis printtikassi on ollut loistava koulukassi mulle, pitänyt hyvin tavarat sisällään. Tipakin ihastui sen printtiin ja olisi halunnut koko kassin itselleen. Uhana Designin ihania kasseja on mahdollista ostaa netistä tästä linkistä hintaan 10 euroa, tai paikanpäältä tapahtumasta jolloin hinta on 12 euroa.

Kideblogien lukijana sinulla on nyt mahdollisuus varata myyntipöytä edullisesti itsellesi hintaan 25€ (norm. 35€) koodilla kide14. Suoraan pöytää varaamaan pääset tästä linkistä! Paikalle on tulossa jo runsaasti myyjiä, mutta vielä löytyy paikkoja jos haluat päästä kamppeista eroon hyvässä seurassa, mahtavassa tapahtumassa yhden päivän aikana, joka varmasti vetää hurjasti ihania äitejä ostoksille!

Yhteistyössä Minimuotikirppis.

Toivottavasti tavataan lauantaina Tampereen Pakkahuoneella, kello 11-16!

Mua hihityttää, just eilen kävin läpi erään suuren firman vuosikertomusta valmennuskurssilla, samaan aikaan kun olisi pitänyt olla kirjoittamassa tätä postausta. Onneksi Otto eilen pelasti, ja kirjoitti kuulumisiaan. Eilen kuitenkin mun blogini täytti kolme vuotta, uskomatonta mutta totta. Tässä sitä vaan ollaan edelleen kolmen vuoden jälkeen, eikä loppua näy (onneksi)!

”Mä oon ottanut jo monta vuotta sitten tavoitteeksi ja uudenvuoden ainoaksi lupaukseksi sen että jokaisen vuoden tulee olla edellistä parempi ja se on mulla tavoitteena myös blogivuosissa. Mun mielestä se on ihan loistava tavoite ja tähän asti se on toiminut joka kerta.”…”Ihan mielettömiä juttuja on takana ja vielä mielettömämpiä on edessä, siitä olen varma.” Näin kirjoitin vuosi sitten kirjoittamassani vuosikatsauksessa, kun blogi täytti kaksi vuotta. Ehdottomasti tämä piti paikkansa myös tämän kuluneen vuoden kohdalla, suuremmassa mittakaavassa kuin koskaan osasin kuvitella! Ehkä nyt voisin jo vähän hillitä toiveitani, tämä vuosi on nimittäin tuonut mukanaan niin paljon niin nopeasti, että välillä on itse vaikea pysyä perässä kaaoksenomaisen kalenterin kanssa. Kiitollinen olen silti kaikesta mitä olen saanut kokea, enkä vaihtaisi tätä mihinkään!

En villeimmissä unelmissanikaan kuvitellut pääseväni blogin kautta ulkomaille ”työmatkoille” tai etenkään tulevani Suomen ehkä arvostetuimmissa blogiawardseissa, Aussie blog awardseissa lukijoiden valinta -kategorian kakkoseksi. Hääblogini voitti Vuoden hääblogi -tittelin, ja lifestyleblogini pääsi ehdolle myös muissa blogiawardseissa. Kaikesta tästä on kiittäminen teitä ihania ihmisiä siellä ruudun takana, jotka piristätte mua päivästä toiseen, inspiroitte ja saatte tekemään enemmän töitä blogin eteen.

Teille mä tätä kirjoitan, ja lukijaystävällisyys tulee myös olemaan seuraavan blogivuoden suurin tavoite. Lukijaystävällisyydellä en tarkoita sitä, että luopuisin omista näkemyksistäni tai kirjoittaisin blogia jonkun toisen periaatteiden ja toiveiden mukaan. Sillä tarkoitan sitä, että yritän saada ajankäytön hallintaan, postaustahdin säännöllisemmäksi ja ennenkaikkea vuorovaikutuksen blogissa kuntoon. Syksy tuo mukanaan suuria, positiivisia mutta työläitä, muutoksia meidän elämään, useallakin osa-alueella. Sitä ennen mun täytyy kuitenkin oppia aikatauluttamaan blogiarki niin, että selviän kaikista kommenteista, viesteistä ja sähköposteista ja muista asioista ajallaan.

Perinteiseen tapaan kävin läpi kuluneen blogivuoden postaukset, ja valitsin viisi lempparia, ja viisi eniten keskustelua herättänyttä kirjoitusta. Aiemmin olen poiminut viisi ”kohua”, mutta en koe kuluneena vuonna olleen niin montaa varsinaista ”kohua”, että viitsisin niitä erikseen otsikoiden tähän nostaa. Te ihmiset siellä ruudun takana olette olleet niin suurissa määrin asialinjalla, että keskustelu on noussut aivan uusiin sfääreihin ja kommenttibokseissa on ollut mielenkiintoista mielipiteiden vaihtoa, hyvässä hengessä. Mä oon siitä todella iloinen ja ylpeä! Siksi valitsin viisi eniten keskustelua herättänyttä kirjoitusta, enkä negatiivissävytteisiä kohuja.

VIISI LEMPPARIA BLOGIVUODELTA 2013-2014

A Beautiful body

Mami Go Go -Mintun upea haaste, johon hetken epäröinnin jälkeen uskalsin osallistua, oli mulle itselleni tosi tärkeä. Synnytyksestä oli vasta aika vähän aikaa, ja oma vartalo tuntui ehkä vielä vähän vieraalta. Haasteen positiivinen meininki, ja teidän ihanat kommentit tuntuivat kuitenkin tosi hyvältä, ja se antoi mulle voimaa ja itsevarmuutta juuri oikeaan aikaan, hyväksyä vartaloni ja itseni juuri sellaisena kuin olen.

Videovastauksia osa 1 Parisuhde

Saitte kysyä multa ja Otolta kysymyksiä, joille vastattiin videolla. Kysymyksiä tuli todella paljon, ja vielä kolmen osan jälkeenkin osa on vastaamatta. Postauksen tekeminen Oton kanssa oli huippuhauskaa, koska Otto nyt on tuollainen vekkuli tyyppi ja oli kiva kuulla mikä teitä kiinnostaa, ja vastailla yhdessä oikeasti mielenkiintoisiin kysymyksiin. Saipa siinä kuulla Otonkin mielipiteitä asioihin, joista ei ehkä muuten oltaisi edes tultu keskustelleeksi.

Sanoinkuvaamattoman onnellinen

Tuoreena rouvana kirjoitin tunteikkaan postauksen meidän hääpäivästä, ja siitä miltä avioliiton satamaan astelu tuntuu. Vieläkin kirjoitusta lukiessa palaan päivän ihaniin tunnelmiin, ja allekirjoitan joka sanan. Jaksan hehkuttaa meidän hääpäivää kyllä koko loppuelämän, se vaan oli täydellinen päivä! Ja ihanaa oli myös se miten te kaikki mahtavat lukijat iloitsitte meidän puolesta, ja olitte hengessä mukana.♥

8.2.2014

Meidän häistä koostettu kymmenen minuutin videopätkä blogissa keräsi teiltä hurjan määrän ihania kommentteja! Me saatiin juuri tällä viikolla lopullinen, pitkä versio häävideosta joka katsottiin, ja ei löydy sanoja kuvaamaan miten onnellinen olen siitä, että tuo mieletön päivä on tallennettu myös elävänä kuvana. Jonkun mielestä on ehkä rohkeaa tai liian avointa jakaa videota omasta hääpäivästään, mutta me ei koettu siinä mitään pahaa, että näytettiin pieni pala meidän onnesta myös teille. 10 minuuttia oli pieni pala kolmella kameralla 15:sta tunnin aikana kuvatusta materiaalista, mutta siitä välittyi se mieletön fiilis ja rakkaus, joka tuona päivänä vallitsi.

359 päivää imetystä

Imetyspostaus oli mulle tosi tärkeä, ja on edelleen. Imetys oli itselleni lopulta paljon suurempi asia, kuin osasin etukäteen odottaa, ja kirjoittaminen siitä oli hyvä keino purkaa ajatuksia, ja sitä haikeutta mikä imetyksen lopetukseen liittyi. Imetyksen lopetuksesta on jo reipas kuukausi, ja hyvin sujuu Zeldalla ihan tavallisen maidon kanssa, vaikka mä täällä välillä ikävöin vieläkin meidän rauhallisia aamuja sängyssä imettäen, nyyhkis! Oli ihanaa saada lukea myös teidän imetyskokemuksia!

VIISI ENITEN KESKUSTELUA HERÄTTÄNYTTÄ POSTAUSTA BLOGIVUODELTA 2013-2014

Toivepostaus: Palautuminen raskauden jälkeen osa 2

Kirjoitin raskaudenjälkeiseen palautumiseen liittyvistä paineista, ja pirujen maalailusta seinille vartalonmuutosten suhteen. Monella oli sanottavaa aiheeseen, sillä vaikka palautuminen on yksilöllistä, paineita asetetaan joka suunnasta, ja kauhukertomuksilla pelotellaan etukäteen.

Tarina nimen takaa

Kuopuksemme nimi ei ole se kaikkein tavanomaisin, mikä herätti ihmisissä mielenkiintoa, ihailua ja ärsytystä, sekä kaikkea siltä väliltä. Tarina nimen takaa oli meidän tapamme kertoa, miksi Zeldan nimen valitsimme, ja Oton kuvaama video postauksen loppuun sai monet avaamaan sanaisen arkkunsa.

© Täydenkuunkuva

Elämä ruudun toisella puolella

Otto kirjoitti siitä, millaista on olla bloggaajan aviomies. Postaus oli mulle itsellenikin mielenkiintoista luettavaa, sillä onhan se erilaista lukea pohdintaa postauksesta, kuin jutella arkisesti aiheesta. Mä tykkään hirveästi Oton tyylistä kirjoittaa, ja niin tuntuu tykkäävän moni teistäkin, ellen ole ihan väärässä!

Nykyistä ja tulevaa

Toivottu postaus mun tulevaisuudensuunnitelmista herätti paljon ajatuksia kouluvaihtoehdoista, ja amk-yliopisto -vastakkainasettelua. Oli mielenkiintoista lukea mun haaveiden alaa opiskelleiden, tai opiskelevien, kokemuksia ja ajatuksia, ja musta oli ja on ihanaa että te osallistutte niin sankoin joukoin pohtimaan näitä asioita. Antaa itsellenikin aivan uutta näkökulmaa, ja saa pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja!

Näkökulma blogimainontaan

Tuoreimpana lisäyksenä blogivuoden keskustelunherättäjiin, oli postaus blogimainonnasta. Aihe on mielenkiintoinen, ja tapetilla eri medioissa jatkuvasti. Uskon keskustelun jatkuvan yhä voimakkaampana, ja toivon kovasti itsekin kaikille bloggaajille yhteisesti voimassaolevia mainonnan sääntöjä  edelleen, jotka selkeyttäisivät toimintaa kaikkien osapuolien kannalta. Postauksessa valitettavasti vähän virheellisesti puhuin blogimainonnan säännöistä, sillä kyseessähän on vain ohjeistus, jota itse siis noudatan, mutta kaikki bloggaajat eivät välttämättä vielä niin vielä toimi.

Siinä oli kymmenen mun mielestä noston arvoista postausta kuluneelta blogivuodelta. Onko teille jäänyt mieleen jokin näistä postauksista, vai olisiko kenties joku toinen postaus ansainnut paikan tässä listauksessa?

Kiitos vielä kuluneesta vuodesta kaikille, tervetuloa mukaan uusille ihanille lukijoille, ja toivottavasti ensi vuodestakin tulee upea ja aikaansaava blogivuosi! Onnea But I’m a human not a sandwich kolme vuotta!