Moi! Mä sain tänään vähän lisää hääkuvia, ja oon superkiitollinen meidän hääkuvaajille jotka tekevät kovan duunin käydessään puolen vuorokauden kuvamateriaalia läpi! Luonnoksissa on paljon hääjuttuja tulossa heti kunhan kaikki on valmista, mutta tässä välissä päätin tehdä pitkästä aikaa videopostauksen, toivottavasti ei haittaa! Mä huomasin vasta koneelta videota katsoessani että unohdin laittaa huulipunaa (syytän pientä hääpöhnän jälkimaininkia edelleen), älkää tukehtuko nauruun kun katsotte mun nudehuulia!

Ihanaa torstai-iltaa kaikille, mä jatkan jännitystä miten meidän yö sujuu uudella järjestelyllä!

Tässä odotellessani meidän hääkuvia, mä ajattelin kertoa teille vähän lisää mun hääkynsistä, joita moni ihailikin Instagramin puolella jo viime viikolla. Mä kävin ottamassa rakennekynnet häitä varten Kampissa, Salon Milagrossa ihanalla Wilhelmiina Lapveteläisellä. Wilhelmiina on tehnyt Salon Milagrossa kynsiä jo pari vuotta, ja kynsien lisäksi hän tekee ripsipidennyksiä ja on voittanut maskeerauksen SM-hopeaa viime vuonna. Wilhelmiina oli ihan älyttömän mukava tyyppi, juteltiin niitä näitä koko kynsienlaiton ajan ja sain nauttia hetken rauhasta kiireisen hääviikon keskellä. Mulle on tosi tärkeää että tuollaisissa kauneudenhoitotilanteissa kosmetologin/kampaajan/hierojan/kenen tahansa kanssa synkkaa ja juttu luistaa, koska tykkään höpötellä ja meillä kyllä ei ollut sitä ongelmaa että olisi tullut hiljaisia hetkiä.

Oltiin alustavasti Wilhelmiinan kanssa suunniteltukin jo vähän kynsiä, kerroin haluavani mustavalkoista raitaa ja jotain häiden teeman tehosteväreihin sopivaa koristetta. Muhun ei iske perinteiset french manicure -hääkynnet timanteilla, vaan halusin jotain erilaista ja omannäköistä. Koska meidän häissä on aika moderni tyyli, en halunnut kynsiinkään mitään kovin kiehkuraisia kuvioita, tai muuten superkoristeellisia juttuja, vaan näyttävää mutta yksinkertaista. Päätettiin että laitetaan peukaloihin, keskisormiin ja pikkurilleihin mustavalkoraitaa, etusormiin vaaleanpunaista tehosteväriksi ja nimettömiin eli sormussormeen ihanaa hopeista glitteriä, joka sopii sormukseen loistavasti.

Wilhelmiina käytti Crystal Nails -tekniikkaa mun kynsien tekemisessä, mikä on jotain täysin erilaista kuin mitä aiemmissa rakennekynsissäni on ollut. Normaalisti mulle on laitettu se muovitippi ja siihen geelit päälle, mutta Wilhelmiina teki erityisten muottien avulla ne tipitkin geelistä, eli kynsissä ei ole ollenkaan sellaista irto-osaa joka voisi napsahtaa poikki vaan koko kynsi on geeliä. Mä tykkään jo nyt näistä kynsistä niin paljon enemmän kuin niistä missä on muovitippi, nämä tuntuvat paljon tukevammilta ja ovat ihanan sileät ja helpot. En pelkää ollenkaan että kynnet katkeaa, mihin varmasti osaltaan vaikuttaa myös se että jätettiin pituus maltilliseksi.

Me kehiteltiin teille ihanille lukijoille Wilhelmiinan kanssa tarjous, eli jos olette hankkimassa rakennekynsiä tai ripsipidennyksiä, niin aikaa Wilhelmiinalle varatessa kannattaa mainita mun blogin nimi, niin saat alennusta. Wilhelmiinan tavoittaa numerosta 0408376416 ja mainitessasi blogini nimen aikaa varattaessa, saat 25% alennusta rakennekynsistä tai ripsipidennyksistä/ripsihuollosta.

Sain tänään itse kokea sen bloggaajien (kuten myös minun) niin usein käyttämän ärsyttävän sneak peekin, kun meidän maailmanparhaat hääkuvaajat eli Täydenkuunkuvan ihanat Reetta ja Niko lähettivät mulle muutaman otoksen lauantailta. Tiesin että kuvista tulee ihan mielettömiä, sillä olen jo nähnyt kaikki boudoir-kuvauksen tuotokset joista tuli ihan uskomattomia, ja tiesin että Reetta ja Niko osaavat kyllä todella hommansa. Nyt kun olen nähnyt jo muutaman, en malttaisi todellakaan odottaa enää sekuntiakaan että näen loput, mutta toki tiedän että dokumentäärisen valokuvauksen tuhannet kuvat vievät todellakin oman aikansa ja odotan kärsivällisesti että saadaan paras mahdollinen lopputulos.

Saamani kuvat ovat ihan satunnaisia otoksia koko lauantailta niin valmistautumisesta, kuin itse illastakin ja valitsin niistä omia suosikkejani tähän postaukseen. Kuvat ovat mustavalkoisia kaikki, vaikka sain jo muutaman värillisenkin, sillä mä vaan ihastuin näihin mustavalkoisiin kun niissä on ihanaa tunnelmaa. Värikuviakin on luvassa runsaasti, älkää huoliko!

© Täydenkuunkuva © Täydenkuunkuva © Täydenkuunkuva © Täydenkuunkuva© Täydenkuunkuva © Täydenkuunkuva © Täydenkuunkuva © Täydenkuunkuva

Mä oon niin tyytyväinen mun kampaukseen, meikkiin ja hääpukuun että en olisi voinut valita paremmin! Lisäksi olen todella tyytyväinen siihen, että valitsimme Otolle ja bestmaneille asuiksi smokit vaikka se etikettivirhe onkin. Pojat olivat niin tyylikkäinä kaikki, ja tuo Oton mustavalkoraidallinen rusetti kruunasi mielestäni kokonaisuuden! Mä tulen kertomaan yksityiskohtia meidän vaatteista, koruista ja omasta kampauksestani sekä meikistäni hääblogin puolella vielä, kunhan saan yksityiskohtaisemmat kuvat kaikesta ja pääsen kunnolla esittelemään.

Mä oon edelleen täällä ihan sekaisin lauantaista, siinä päivässä oli vaan niin uskomaton tunnelataus. Kaikki rouvat siellä ruudun toisellapuolella varmaan tietävät sen tunteen kun haluaisi vaan elää koko päivän uudelleen, uudelleen ja uudelleen? Olo on jotenkin tosi haikea, eikä mulla oikeastaan ole edes sellaista ”helpotusta” siitä että kaikki on ohi, sillä järjestelytkin sujuivat jotenkin niin kivuttomasti enkä ottanut pahaa stressiä. Mutta kai se on pikkuhiljaa hyväksyttävä, että se päivä meni jo, se meni loistavasti ja antoi meille mielettömiä muistoja, ja keksiä sitten uutta mukavaa odotettavaa keväälle!

Kiitos ihan uskomattoman paljon kaikille teille kauniista sanoistanne ja ajatuksistanne, kyynelistä joita vuodatitte meidän onnen vuoksi ja kommenteista jotka jaksoitte kirjoittaa. Mä oon niin otettu ja onnellinen siitä että siellä ruudun takana on tuollaisia huipputyyppejä♥

Hehkutin paljon etukäteen karkkibuffetia täällä hääblogissa, ja se todella oli menestys! Karkkeja jäi jäljelle yhteensä yhden pienen paperipussin verran, eli ne eivät loppuneet kesken, mutta kaikki olivat niistä innoissaan ja kävivät hakemassa karkkia. Me päädyttiin teidän vinkkien johdosta vuokraamaan karkkibuffetastiat Karkkikauppa Sweetheartista huokeaan 70:n euron hintaan hääpäiväksi, ja se oli kyllä loistava päätös. Oikeilla astioilla lopputuloksesta tuli näyttävä, ja juuri sellainen kuin olin toivonutkin.

Karkkeja me osteltiin vähän sieltä sun täältä, eikä pidetty tarkkaa lukua määristä. Suositus oli että karkkeja olisi n. 8-9 kiloa, eli reilut 100g per vieras, mutta tietenkin tuossa määrässä pystyi vähän joustamaan kun osti isokokoisia, mutta kevyitä karkkeja kuten vaahtokarkkeja osaksi buffaa. Yritettiin valita paljon erilaisia karkkeja, jotta jokaiselle löytyisi jotain sopivaa syötävää.

Osaksi karkkivalikoimaa päätyivät lopulta omenapallot, lakritsitikkarit, lakukermakaramellit, suklaasydämet, suklaamantelit, mustat lakut, mansikkavaahtokarkit, minivaahtokarkit ja mansikan makuiset kovat karkit. Karkit valittiin meidän teemavärien mukaan, ja mielestäni karkit sopivat kivasti yhteen ja vierailtakin tuli kehuja. Itse en ehtinyt edes maistelemaan karkkeja kun oli niin kiire seilata joka paikkaan kun halusi tavata ja jutella kaikkien vieraiden kanssa edes pienen hetken ja tietysti halia aviomiestäkin aina välillä, mutta tärkeintä olikin että vieraat tykkäsivät!

Ylimmät kuvat ovat perjantailta, jolloin pöydästä puuttuivat vielä kahvit, hääkakku ja boolit. Pöydän yllä olleet koristeetkaan eivät nyt vielä näy kuvissa, sillä mulla ei vielä ole tämän parempaa kuvaa niistä puuttuvista jutuista, mutta tulen esittelemään häätarjoiluja lisää vielä aivan omassa postauksessaan kunhan saan kaikki kuvat!

En tiedä mitä sanoa! Koskaan, ikinä, milloinkaan en ole ollut näin onnellinen, eilinen päivä oli täydellinen. 8.2.2014 meni niin nappiin kuin vain on mahdollista, en uskaltanut edes toivoa mitään niin ihanaa. Takki on aika tyhjä nyt, mä oon niin häkeltynyt siitä miten upeita ihmisiä meidän ympärillä on, miten aidosti ja ihanasti meidän läheiset ovat onnellisia meidän puolesta ja ennenkaikkea siitä; miten ihanan aviomiehen vaimo mulla on kunnia olla.

Kun mä kävelin eilen kohti alttaria mun papan taluttamana, mä olin yllättävän rauhallinen. Naureskeltiin papan kanssa ja heitettiin läppää muka aivan tyynenä, mutta mitä lähemmäs kävelin Ottoa, sitä enemmän mua alkoi jännittää, kuulemma mä jopa vähän tärisin. Kuitenkin sillä samalla sekunnilla kun mä siirryin Oton käsipuoleen ja me asteltiin yhdessä alttarille, mut valtasi levollinen fiilis. Miksi jännittää kun on tekemässä sitä mitä on odottanut jo kauan, rakastamansa miehen kanssa?

Se fiilis kun me viimein sanottiin toisillemme tahdon ja pujotettiin sormukset sormiin, oli aivan mieletön. Vihkiseremonian aikana mulla ei tullut yhtään kyyneltä, mutta kirkon takahuoneessa uloslähtöä odotellessa kahdelleen, ensimmäistä kertaa miehenä ja vaimona, meillä molemmilla aukesi kyllä hanat oikein urakalla. Eivät olleet illan viimeiset kyyneleet todellakaan,  mutta jokainen kyynel tuli puhtaasta onnesta. Sitä ei voi uskoa, miten on voinut ansaita jotain näin upeaa ja hienoa elämäänsä.

Kuten mun ystävä totesi Facebookissa, on kuin onnen hyökyaalto olisi pyyhkäissyt meidän päältä eilen. En tiedä mitenpäin olla, kun kiemurtelen tässä vaaleanpunaisessa rakkaushötössä. Eilinen oli niin uskomattoman tunteikas päivä, etten ole kokenut mitään vastaavaa ellei lasten syntymää oteta lukuun. Meidän häissä oli aivan mielettömiä puheita, mutta itse en pitänyt puhetta, keskityin kuiskimaan rakkaudentunnustuksia Oton korvaan. Mutta jos olisin pitänyt puheen, se mitä olisin tahtonut koko hääyleisölle tai vaikka koko maailmalle kuuluttaa, on suunnaton ylpeyteni ja rakkauteni Ottoa kohtaan.

Otto tuli mun elämään kolme vuotta sitten, mullisti kaiken ja teki musta sen ihmisen joka mä oon tänä päivänä. Me oltiin molemmat koettu kovia, mutta meidän rakkaus korjasi kaiken sen mitä aiemmin oli mennyt rikki. Me ollaan kasvettu yhdessä vanhemmiksi, ja tästä meidän yhteinen elämä vasta alkaa. En malta odottaa mitä kaikkea ihanaa saan kokea tuon rakkaan aviomiehenki kanssa vielä elämässä!

Lisää hääkuvia- videoita ja tarinoita on tulossa mahdollisimman pian, suurin osa hääblogin puolelle, sillä But I’m a human not a sandwich palailee jo pikkuhiljaa tavalliseen arkeen useammin ilmestyvine postauksineen ja kommenttien vastauksineen. Mutta vielä tänään mulla on lupa käpertyä Oton kainaloon ja unohtaa kaikki muu. Kiitos tuhannesti teille kaikille ihanille mielettömistä onnitteluviesteistä, kommenteista ja tykkäyksistä. Sen lisäksi että mä rakastan Ottoa ihan uskomattoman paljon, mä rakastan myös sitä että saan blogata ja olla tekemisissä teidän kaltaisten huipputyyppien kanssa harva se päivä. Hyvää yötä ihanat, rouva Hyttinen kuittaa!