Terveisiä meidän kahdelta pieneltä tontulta torstaipäivään! Me kuvattiin tuossa yksi päivä vähän tonttukuvia, kun halusin kokeilla erilaisia juttuja tulevaa blogijoulukalenteria varten. Tonttutytöt tonkivat innoissaan rekvisiittaa joulukoristelaatikosta, ja naureskelivat kuinka koristenauhat kutittivat varpaita. Nämä nyt eivät ole varsinaisesti sitä mitä hain, kun tavoitteena olivat värilliset kuvat, mutta ei se mitään, tytöt on söpöjä aina. Ja en voi olettaa onnistuvani heti keinovalon kanssa, kun yleensä kuvaan aina luonnonvalossa eikä mulla ole mitään kokemusta jouluvalojen tuomisesta kuviin mukaan. Harjoittelemalla varmasti oppii paremmaksi ja saa värien sävyt kohdilleen.

Tytöt laskevat jo öitä siihen että saavat avata omista joulukalentereistaan ensimmäiset luukut. Onneksi ei ole enää pitkä aika! Ja mäkin kyllä haluan oman joulukalenterin, pitää käydä ostamassa mullekin joku suklaakalenteri vielä ennen maanantaita että saa äidillekin pientä piristystä pimeisiin joulukuun aamuihin.

Me ollaan oltu ihan kotosalla tänään ja rakenneltu Lego Friendseillä aamusta asti, yritetään saada kaikki sarjat kasaan ennenkuin Otto tulee kotiin töistä. Ihan parasta! Kuopus vaan on vähän eri mieltä tästä kasaamisesta ja meiltä jotenkin kummasti esikoisen kanssa aina puuttuu juuri sellainen pala mitä tarvittaisiin, kun Zelda on tarvinnut niitä omiin rakennelmiinsa. Mutta hauskaa on ollut, tätähän tämä on kun toinen on isompi ja pikkutarkka ja toinen on vähän pienempi ja suurpiirteisempi, haha.

Meidän päättäväinen kuopus on myös alkanut entistä päättäväisemmäksi ja häneltä tulee kyllä niin hassuja juttuja taas jatkuvasti että on vaikea pitää pokkaa. Hän esimerkiksi tuli tänään itse mun kainaloon kun istuin tuolilla ja sanoi sitten kovin painokkaasti mulle että ”ÄITI, ET VOI TULLA NOIN LÄHELLE!”. En kestä, mikä pieni ketku!

Tämä viikko on mennyt jotenkin ihan hujauksessa, huomenna on muka jo perjantai! Tänään mä suuntaan hetkeksi illalla kaupungille rentoutumaan mun kaverin Jemmin kanssa, kun mennään pariksi tunniksi shoppailemaan ja kahville. Tulee kyllä niin tarpeeseen, en muista edes milloin olen viimeksi käynyt yksin jossain muualla kuin töissä. Ihanaa mennä vähän pyörimään keskustaan ja höpöttelemään ja ehkä löytämään jotain kivaa! Ainakin uudet aurinkolasit ajattelin ostaa itselleni (näin superhyvään sesonkiaikaan) kun voitin silloin Indiedays Blog Awardseissa Instrumentariumin lahjakortin, enkä tarvitse silmälaseja. Pitää käydä katsomassa jos löytäisin jotkut kivat arskat, vaikka marraskuun loppu ei ehkä se otollisin aika tarjonnan kannalta olekaan.

Loppuviikon aikana luvassa vielä ainakin päivän asua, helppo ja yliherkullinen leivontavinkki, kuulumisia ja pikkujouluja! Ja tietty kaikkea muutakin kivaa mitä me nyt keksitään.

Ihanaa torstaipäivää kaikille<3

Voi mikä viikon alku jälleen; nuoremmalla neidillä on elämänsä ensimmäinen silmätulehdus. Kun miettii omalle kohdalle niin silmätulehdus on kyllä yksi rasittavimpia tauteja ikinä, mutta häntä ei onneksi tunnu vaivaavan. Silmätipat saa helposti laitettua ja muuten hän touhuaa menemään kuin koska tahansa muulloinkin. Vaikeinta on pitää tyttöjä edes vähän erossa toisistaan ettei silmätulehdus tarttuisi toisellekin. Onneksi tipat tuntuvat auttavan hyvin, ja onneksi silmätulehdus ei ole mikään vakava vaiva, vaan oikealla hoidolla nopeasti lähtevä juttu.

Muuten meillä on kyllä ollut ihan normimeininki, mä olen tehnyt etätöitä kun tytöt ovat olleet kotona. Saatiin pikkujoulukutsukin, ja jos ei vaan silmätulehdus iske lopulle perheelle niin sunnuntaina olisi luvassa vähän pikkujouluilua tutulla kaveriporukalla lasten kanssa. Täytyy toivoa että päästään juhlimaan! Joulukorttikuvatkin meidän pitäisi vielä kuvata, joten varmaan myös sitä luvassa tällä viikolla, ellei olla kaikki ihan pink-eyena  viikonloppuna, hahha. Onneksi niillä joulukorteilla ei taida olla kiire, kun ei meillä ole muutenkaan tullut viime torstain jälkeen postia koska postilakko.

Tuntuu hassulta ajatella että jouluaattoon on enää tasan kuukausi, mutta kieltämättä mä odotan kovasti loppuvuotta, ja alkuvuotta 2016 kun tehdään muutaman viikon ajan kevyempää työviikkoa Oton kanssa. Tai siis Otto tekee, ja se helpottaa munkin elämää kun meillä on neljä koko perheen yhteistä kotipäivää muutaman viikon ajan joka viikko. Todettiin että saadaan hänen lomistaan enemmän irti tällä tavalla, kun ollaan koko perhe yhdessä ne päivät kotona, kuin niin että hän olisi pitänyt lomansa yksin putkeen niinäkin päivinä kun mä olen toimistolla. Tällä hetkellä ajatus edes kolmesta yhteisestä vapaapäivästä putkeen tuntuu taivaalliselta, ja voin kuvitella että ne muutamat viikot tulevat tuntumaan niin hyvältä. Enkä voi sanoin kuvailla miten taivaalliselta tuntuu ajatus, että ensi vuonna jossakin vaiheessa mullakin on ihan oikea loma!

Ainiin muuten, osa teistä varmaan luki jo Indiedaysin Buzzista, että oululainen Kaleva osti Indiedays Oy:n. Täytyy sanoa että aika siistiä! Itse kuitenkin olen viettänyt ison osan elämästäni Oulussa, sekä kesälomia lomaillen että muutaman vuoden siellä asuen, ja Kaleva on sillä tavalla tuttu media mulle, kun Kaleva tuli meille kotiin siellä asuessa ja sitä usein lueskelin. Mitään muutoksia tämä ei mihinkään mun blogin pitämisessä tai Indiedaysin sivustossa tuo, mutta hauskaa että molemmissa mun työpaikoissa on nyt Oulukin jotenkin mukana. Oulu on mulle tärkeä kaupunki! Ja joo, tiedän että tämä ei liity mitenkään mihinkään, musta se on vaan kiva ajatus.

No joo, hyvällä fiiliksellä tähän tiistaiaamuun ja työjuttujen pariin! Ihanaa päivää kaikille <3

Meille tapahtui kaikkea kivaa, ja hauskaa ja hassua ja kummallistakin. Meillä oli vapaapäivä, ja aamulla ei pidetty mitään kiirettä tyttöjen kanssa. Ulkona oli sellainen koiranilma, että hengattiin pyjamat päällä puolillepäivin ja sitten rupesin laittamaan lounasta. Uunin luukkua avatessa mulla jäikin lapsilukko käteen ja iski pieni hämmennys että mitä ihmettä juuri tapahtui! Soitin kuitenkin huoltoyhtiöön ja sieltä tullaan onneksi pian korjaamaan se. Onneksi ei tarvitse itse miettiä tuollaisia sen enempää, muuten olisi kauhea stressi. Yritin mä kyllä laittaa sitä takaisin paikoilleen mutta siitä on joku liitososa kokonaan irti niin ettei itse ole edes mahdollista sitä korjata.

Iltapäivällä kävin ostamassa Otolle lahjan, sillä tänään on kansainvälinen Miestenpäivä. Me puhuttiin tästä juuri viime vuonna Oton kanssa, miten tyhmää on että miestenpäivälle vain naureskellaan, mutta naistenpäivä on oikein juttu jota markkinoidaan kuten mitä tahansa muutakin merkkipäivää ja naistenpäivälle on omat lahjat ja ruusut ja happeningit. Toisaalta ainakin Suomessa osasyy päivän ignooraamiselle on varmasti se että täällä se ei ole virallinen juhlapäivä, toisin kuin länsinaapurissamme Ruotsissa, tai esimerkiksi USA:ssa tai Trinidad & Tobagossa. Mun mielestä sen pitäisi olla, sillä miksi Miestenpäivä olisi yhtään vähemmän tärkeä kuin Naistenpäivä?

Miestenpäivän englanninkielisillä nettisivuilla päivän tarkoitusperiä kuvaillaan näin (vapaa suomennos):

”Miestenpäivän juhlimisen tavoitteena on kiinnittää huomiota miesten ja poikien terveyteen, sukupuolten välisten suhteiden parantamiseen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja myönteisten miesroolimallien korostamiseen vastapainoksi tiedotusvälineiden tarjoamille usein kielteisille mieskuville, jotka saattavat lannistaa poikia ja miehiä tuottamasta positiivista panosta läheisiin ja yhteiskuntaan.

Miestenpäivänä kiinnitetään huomiota miehiin kohdistuvaan syrjintään ja se on hyvä tilaisuus juhlistaa tapahtunutta edistystä ja saavutuksia kuten miesten panosta yhteisöihin, perheisiin, parisuhteisiin ja lastenhoitoon.”

Tärkeitä asioita joita on hyvä pysähtyä miettimään. Mun mielestä on hölmöä, että meillä Suomessa ei tätä päivää virallisesti tunnusteta. Mä olen toki juhlapäiviä rakastava ihminen muutenkin, mua ei haittaisi että vaikka joka viikko olisi jokin juhlapäivä, koska ne tuottavat iloa ja hyvää mieltä. Mitä mieltä te olette? Pitäisikö Miestenpäivä ottaa Suomessakin virallisesti juhlapäiväksi?

Otto aamulla harmitteli, kun ei ollut tajunnut että Star Wars Battlefront -peli julkaistaan tänään. Mä kävin ostamassa sen Otolle Miestenpäivälahjaksi, ja herra oli ikionnellinen, oikeasti naama loisti melkein kuin meidän hääpäivänä. Piti kysyä Zeldan kummisedältä neuvoa kun en tiennyt että millä laitteella hän haluaa sitä edes pelata, ja sain kuin sainkin ostettua ihan oikean pelin.

Tuolla se nyt istuu pelaamassa tyytyväisenä, ja mä naputtelen teille tätä. Mun mielestä toisten, etenkin oman perheen, ilahduttaminen on vaan ihan parasta maailmassa. Ja ilahdutus on toki molemminpuolista, Ottokin ajoi tänään parran, kun sanoin sille joskus kuukausi sitten kaikella rakkaudella, ja pilke silmäkulmassa, että haluaisin nähdä sen nätin naaman vielä kerran kaikkien karvojen alta ennenkuin siitä tulee vanha ja rupsahtanut. Otolla on siis ollut parta ja viikset tyyliin vuoden jo. Nyt on tyytyväinen vaimo ja tyytyväinen mies, ja parrankin saa kasvattaa takaisin jos haluaa, hahha!

Ihana torstaipäivä, uunin hajoamisesta huolimatta. Toivottavasti teilläkin on ollut kiva päivä! Ja hei, huippua miestenpäivää, jos joku mies tätä nyt sattuu lukemaan. Kaikille tasapuolisesti ihanaa iltaa<3

Moikka, täällä ollaan edelleen kipeänä ja siksi musta ei ole mitään kuulunutkaan. Mulla on angiina ja keuhkoputkentulehdus, ja sain antibioottikuurin ja tiukan määräyksen levätä, mutta huomenna on tosiaan se Slush ja sinne mun on kyllä ihan pakko mennä. Tämän päivän ja eilisen olen levännyt kokonaan ellei eilistä lääkärikäyntiä lasketa, ja olo on kohentunut sentään vähän että uskon jaksavani ainakin suurimman osan huomisesta.

Torstaina käyn kontrollissa että onko tulehdusarvot lähteneet laskuun antibiooteilla, toivottavasti ovat. Mutta tosiaan tästä siis johtuu blogin jäätävä hiljaisuus, pahoittelen. Ei mennyt taas ihan niinkuin olin suunnitellut tämän viikon postausaikataulun. Mutta ainakin on monta hyvää aihetta varastossa, mä olen vaan maannut sängyssä ja miettinyt miljoonaa eri asiaa kun on kerrankin ollut aikaa. Jotenkin en yhtään ajatellut että olen oikeasti kipeänä, ajattelin että on vaan joku pikku flunssa. Mutta ihan hyvä siis että menin lääkäriin, ties miten pahaksi tämä olisi äitynyt jos olisin vaan paahtanut töissä koko viikon tavalliseen tahtiin.

Teet saatu blogin kautta*.

Tytöillä on onneksi kaikki hienosti, he ovat olleet terveenä ja iloisena ja piristäneet mua. Tänäänkin nuorempi toivotti minulle ”Hyvää yötä äitibanaani, minä owen tentabanaani” <3 Toivottavasti meidän pikkubanaanit pysyvät terveenä loppuviikon ja munkin kunto tästä vain kohenisi entisestään niin jos vaikka loppuviikosta päästäisiin jo tekemään jotain kivaa. Ja tosiaan mulle aina moni kommentoi että mä olen tosi usein kipeänä. Tänä vuonna ehkä olen ollut kipeänä sekä keväällä että nyt syksyllä, ja ainakin lääkäri sanoi että pienten lasten vanhemmilla on se paha että sieltä päiväkodista kantautuu kokoajan bakteereja, ja vaikka lapset olisivatkin niille immuuneja itse niin niitä silti tarttuu meihin aikuisiin. Kesällä ja alkusyksystä mä olin ihan terve, että en mä nyt koe sillä tavalla usein kipeänä olleeni. Tottakai toivon että tämä nyt menee tällä ohi ja saan lopputalven olla terve, mutta en itse ole mitenkään huolissani tai stressaa kuitenkaan!

Nyt pakko alkaa nukkumaan kun huomenna on aikainen herätys. Yritän palailla mahdollisimman pian! Hyvää yötä ja ihanaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Kun nyt on tartuttu vähän syvemmin aiheisiin ja kaiveltu historiaakin läpi, on hyvä hetki hypätä takaisin tähän päivään ja suoraan arkeen kiinni. Me valmistellaan töissä isoa uutta juttua, ja ensi viikolla on Slush-tapahtumakin jossa ollaan myös Jevelon kanssa, eli puuhaa on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi. Lasten tarhaviikko on onneksi tältä viikolta jo pulkassa, ja huomenna lähdetään tyttöjen kanssa kaupungille ja piipahdetaan ainakin yhdessä pressissä, ja vietetään muutenkin vähän tyttöjen aikaa. Nyt kuitenkin sitä arkea, nimittäin kuvia meidän tavallisista arkipäivän hetkistä. Mä rakastan tehdä näitä arkikuvapostauksia, koska mulle kertyy aina iso satsi kuvia jotka eivät välttämättä sovi mihinkään postaukseen, mutta jotka ovat vaan kuvina hassuja, tai niihin liittyy jokin hauska tilanne tai tarina.

Paita väärinpäin päällä, sängyllä seisoen. Mä makasin verkkareissa vastaheränneenä sängyllä, ja hän halusi jo kovasti leikkimään <3

”Pappa flyga mig ännu lite, snällaaaa!”

Tässä on isi, Zeldan itse valitsema ja nimeämä haisunäätä Ikeasta<3

Prinsessavilkutus teille!

Tanssitreenien, hippaleikin ja kuurupiilon jälkeen he pistivät lattialle pötköttelemään ja nauraa rätkättivät vaikka kuinka kauan. Mä liityin seuraksi<3′

”Mikä on tämä kummawwinen tontiwwavene? Pitääkö mun työdä tätä”

Ihana iloinen hymy ja koko tyttö, meidän päivänpaiste <3

Prinsessat nukahtavat joskus lattialle kesken prinsessakiireiden, prinsessahameiden ja  minionkorujen kanssa.

Tää viimeinen on kyllä ihan paras! Tyyppi tepasteli mun villahattu päässä varmaan pari tuntia eikä halunnut riisua. Ja kuten huomaatte, meidän kuopuksella on melkein aina prinsessahame päällään kotona, ei ole muita vaihtoehtoja jos hän itse saa päättää.

Ihanaa keskiviikkoiltaa kaikille, huomenna uudet kujeet! <3