Heräsin: Seitsemältä ihan itse, ja jo ennen kuopusta. Hän nukkui viime yönä juuri elämänsä kolmannen täysin kokonaisen yön ilman yhtään herätyksiä. Olo oli aamulla levännyt, kun olin jopa mennyt ajoissa nukkumaan. Näin myös yöllä unta, mikä oli hämmentävää. Jostain syystä mä en nää koskaan unia yöimetyksen aikana, ehkä nukun vain niin kevyesti silloin. En siis ole nähnyt mitään unia melkein vuoteen. Nyt kun en enää imetä yöaikaan, olen nähnyt jo kahtena yönä jännittävää unta parin viikon sisään! Niin hassua ja outoa samaan aikaan.
Puuhasin lasten kanssa: Tämä on ollut oikea lasten lauantai – käytiin ensin tsekkaamassa Suomen suurinta Legonäyttelyä johon meidät kutsuttiin, sitten syötiin lasten valitsemaa ruokaa lounaaksi ravintolassa, ja sitten mentiin Duudsonit Activity Parkiin riehumaan moneksi tunniksi (liput saimme samalla kun menimme katsomaan legonäyttelyä). Oli ihanaa vaan keskittyä lapsiin täysillä, pomppia ja juosta ja kiipeillä ja touhuta puistossa ilman kiirettä.
Matkustin: Autolla matkustettiin Espooseen, sillä näyttely ja sisäleikkipuisto sijaitsivat siellä Isossa Omenassa. Päivän jälkeen kaikki kolme tyttöä vetelivät sikeitä takapenkillä, ja me päätettiin Oton kanssa pitää viikon tokat ”treffit” sillä aikaa kun lapset saivat kunnon päikkärit. Ajeltiin siis toisin sanoen paljon pidempää reittiä kotiin, käytiin ihastelemassa Kantakaupungin katuja, Kaivopuiston rantaa ja Pohjoisrantaa ja kauniin talvisia maisemia. Oli ihanaa vaan ajella ja höpötellä, ja takapenkiltä kuului tasainen tuhina koko sen ajan. Parisuhdeaikaa pitää napata sieltä mistä sitä saa!
Söin lounaaksi: Pasta Carbonaraa, sillä lapset halusivat syödä tänään lounaaksi pastaa. Oli kyllä hyvää, vaikka itse olisin halunnut mennä japanilaiseen ravintolaan ja syödä Donburia. Mutta ehtiihän sitä, tänään mentiin lasten ehdoilla.
Kuuntelin Spotifysta: Ed Sheeranin ja Eminemin Holy Riveriä. Olen päättänyt mielivaltaisesti että seuraava reissu jonka tulen Oton kanssa kahdestaan tekemään, sisältää Ed Sheeranin keikan jossain päin maailmaa. En tiedä meneekö siihen vuosi vai vuosia mutta joskus, joskus on pakko päästä. Kuunneltiin myös siivotessa Justin Timberlaken uutta levyä, siis damn että oon onnellinen että se jäbyli on tehnyt uutta musiikkia! Teinivuosieni suurin ihastus ja hemmetin lahjakas muusikko.
Kokkasin illalliseksi: Kinkkukiusausta, lasten toiveesta sekin. Aika kinkku päivä, siksi mua naurattikin tuo lasten lounasvalinta, kun he olivat jo aiemmin kauppalistaa tehdessäni saaneet esittää ruokatoiveen lauantaille, ja he toivoivat kinkkukiusausta. Tänään syötiin siis possua kahdella aterialla, vaan eipä se mitään haittaa. Huomenna syödään lohta.
Katsoin telkkarista: Putousta lasten kanssa. Lasten toivelauantai päättyi heidän tän hetken lemppariohjelmaansa eli Putoukseen, jonka jälkeen he menivät nukkumaan ”yökylään” eli vaihtoivat ylä- ja alasänkyä päittäin. Tämä Putous-kausi on ainakin tähän asti ollut mustakin tosi hauska, ja ollaan innolla katsottu sitä lasten kanssa. He alkavat olla sen ikäisiä että saavat siitä jotain jo irtikin, aiemmin ei kiinnostanut niin paljoa. Nyt he fanittavat hahmoja ihan täysillä, keskimmäisen lemppari on pirullisen pureva Ansa Kynttilä, ja esikoinen tykkää Amaryllis Yamamotosta, ovathan he Pokemon-faneja molemmat. Tanhupallo on kyllä best mun mielestä.
Otto kokkaa meille iltaherkuksi: Toast Skagenia pitkästä aikaa, namnamnam!! TÄLLÄ reseptillä.
Nauroin: Kun kuopus kaatoi nokkamukistaan vettä lautaselle, ja yritti sen jälkeen hörppiä sitä lautaselta kuin koira. Häntä nauratti itseäänkin kyllä ihan huolella.
Tänään on ollut ihana lauantai, loistava päätös tälle viikolle, joka on sisältänyt sekä ihania hetkiä että paljon velvollisuuksia. Kotimatkalla kuulin vielä radiosta Jay-Z:n ja Alicia Keysin Empire State of Mindin, joka on ollut teinistä asti mun voimabiisi. Kun mä kuulen sen, mä tiedän että vaikka mitä hyvää ja ihanaa on tulossa. Ihan sama vaikka olisi aivan hömppää!
Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3