Maailman suurin kynttiläillallinen ilmaston puolesta | WWF Earth Hour

23.03.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n kanssa.

Ensi viikolla, 30.3. vietetään taas Earth Houria. Monella on se virheellinen käsitys, että Earth Hour on joku sähköttömyys-tunti tai energiansäästötempaus. Oikeasti Earth Hour on WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma, johon ihan kaikki voivat osallistua. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Varsinkin näin vaalien alla on mun mielestä vielä ihan extratärkeää näyttää se voima, mikä meistä ihmisistä löytyy ja kertoa, että huoli ilmastosta on suuri ja kaipaamme päätöksiä, jotka ovat kestäviä ilmaston kannalta.

Tänä vuonna Earth Hourin teemana on ”Osallistu maailman suurimmalle kynttiläillalliselle ilmaston puolesta”. Tapahtuman keskiössä on siispä tänä vuonna erityisesti ympäristöystävällinen ruoka. IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin mukaan on lähes mahdotonta rajata ilmaston lämpeneminen tavoiteltuun 1,5 asteeseen ilman ruokavalion radikaalia muutosta. Tällä muutoksella tarkoitetaan erityisesti lihankulutuksen muutosta. Meillä Suomessa syödään jopa 81 kiloa lihaa per henkilö vuodessa. Se on paljon! Ruoka muodostaakin jopa viidenneksen meidän hiilijalanjäljestä eli saman verran kuin liikenne. Huh! Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmaston kannalta olisi kestävää syödä punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa. (lähde: https://www.earthhour.fi/tietoa/ruokatietoa/)

Jos eri suositusten mukaan terveyden kannalta sopiva kerta-annos punaista lihaa on 70-100g, se tarkoittaa mun logiikalla, että meidän tulisi päästä tuosta 81 kilosta henkeä kohden siihen, että lihaa syötäisiin maksimissaan 5,2kg vuodessa per henkilö. Sinne on vielä todella pitkä matka koko maan laajuisesti.  Mä olen ylpeä voidessani todeta, että me aletaan olla tuossa ilmaston kannalta kestävässä tavoitteessa meidän perheen punaisen lihan syömisen osalta.

Vähentäminen ei ole tapahtunut hetkessä, vaan pikkuhiljaa ja luonnollisesti. Kun ei olla pakotettu luopumaan itseämme lihasta, vaan ennemmin etsitty maistuvia ja kiinnostavia uusia kasvisruoka-aineksia ja -reseptejä, ei ole tuntunut siltä, että jostain joutuisi luopumaan. Ennemminkin ollaan vaan saatu uusia maukkaita ruokia repertuaariin ja lihan syöminen on vähentynyt siinä samalla kuin itsestään. Mä haluan aina jos mahdollista ajatella sen kautta, mitä hyvää saan, kuin sen kautta mistä joudun luopumaan. Meillä on Suomessa ihan älyttömän hyvä tilanne, koska esimerkiksi laadukkaita ja maukkaita kasviproteiineja on todella paljon erilaisia tarjolla ja kaupoista löytyy muutenkin nykyään valtavasti vegevaihtoehtoja.

Kyse ei ole ruuan ilmastovaikutuksissa pelkästään siitä, mitä me ihmiset syömme, vaan myös siitä mitä ruuaksi kasvatettavat eläimet syövät. Esimerkiksi yli 80 prosenttia Suomeen tuotavasta soijasta menee eläintuotantoon. Suurin osa siitä sikojen ja broilerien ruoaksi. Vaikka nauta ja lammas ovat sian ja broilerin lihaa huonompia ruokavaihtoehtoja ilmaston kannalta, myös broilerien ja sikojen kasvatus kuormittaa ilmastoa liikaa.

Soijaviljelmien alta kaadetaan sademetsiä, mikä taas heikentää luonnon monimuotoisuutta. Se ajaa villieläimet ahtaalle ja pienentää samalla hiilinieluja. Reilussa 40 vuodessa villieläinten määrä onkin romahtanut. Me ihmiset syömme villieläimiltä elintilat, pilaamme maaperän ja lisäämme hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia ilmakehään. Soija olisi loistavaa ruokaa ravintoarvoiltaan  myös meille ihmisille, mutta tällä hetkellä suurin osa soijasta kulkeutuu meidän lautasille eläinten kautta. (lähde: https://www.earthhour.fi/tietoa/ruokatietoa/)

Vaikka suurin osa ruuan ilmastovaikutuksista syntyykin alkutuotannossa, ruuan hiilijalanjälki koostuu monesta muustakin asiasta, kuten sen kuljetuksesta. Me suositaan nykyään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi satokausituotteita, lähellä tuotettua sekä sertifioituja ruoka-aineita. Monet ulkopuolisten toimijoiden sertifikaatit takaavat, että ruoka on tuotettu ympäristön kannalta kestävämmällä tavalla kuin sertifioimattomat vaihtoehdot. Joitakin mun ostopäätöksiä ohjaavia sertifikaatteja ovat esim. UTZ-sertifiointi kahvi- ja kaakaotuotteissa ja MSC-sertifiointi kala- ja äyriäistuotteissa. Myös WWF:n kalaopas kannattaa tsekata, jos haluaa lisätietoa vastuullisista kalavalinnoista.

Kun puhutaan siitä, miten ruoka vaikuttaa ilmastoon, on hyvä muistaa myös ruokahävikin minimoiminen. Jos ruokaa heittää roskikseen, on kaikki sen siihen asti aiheuttama haitta ilmastolle ja ympäristölle ollut aivan turhaa. Ruuanjämät menevät loistavasti lounaaksi ja niitä voi jatkojalostaa uusiinkin ruokiin. Nykyisin on myös paljon tarjolla erilaisia palveluita kauppojen ja ravintoloiden ruokahävikin vähentämiseen, ja mikä parasta: samalla voi saada itselleen tosi hyviä ruokia paljon edullisemmin kuin tavallisesti.

Me ei todellakaan olla ruuan kuluttajina täydellisiä ja meillä on paljon vielä parannettavaa myös ilmaston kannalta. Tärkeintä on kuitenkin, että yritetään parhaamme ja huomioidaan näitä asioita aktiivisesti arjessa, joka päivä. Pienilläkin teoilla on merkitystä ja yhdessä pienistä valinnoista ja muutoksista muodostuu kestävämpi elämäntapa. Itseltään ei tarvitse kieltää kaikkea (edes ilmaston mielestä), mutta on hyvä miettiä mikä vaikutus niillä omilla valinnoilla on kaikkien meidän yhteiseen tulevaisuuteen. Jo se, että lisää yhden kasvisruokapäivän viikkoon vaikuttaa merkittävästi, ja ainakin mun kokemuksella se yksi kasvisruokapäivä laajenee siitä helposti ajan saatossa siihen, että viikossa onkin enää yksi punaisen lihan päivä.

Mulle yksi suuri valinta yli vuoden ajan on ollut se, että en mainosta enää blogissani lihaa. Olen kieltäytynyt lukuisista lihakampanjoista tänä aikana. En myöskään jaa enää omia lihaa sisältäviä reseptejä, koska en halua enää kannustaa ketään kuluttamaan yhtään enempää lihaa. Lähden myös riemusta kiljuen mukaan jokaiseen kampanjaan, jossa puhutaan ilmastosta tai jaetaan ympäristön kannalta kestävämpiä reseptejä teille. Siksi mulle on suuri kunnia olla mukana tässä WWF:n kampanjassa jakamassa näitä asioita mahdollisimman monelle.

Me järjestettiin Oton ja lasten kanssa hieman etuajassa kynttiläillallinen olkkaripiknikin muodossa. Se oli lapsista hurjan hauskaa ja jännittävää. Valmistettiin illalliseksi teeman mukaisesti kasvisruokaa. Silloin aikanaan kun itse lähdin kokeilemaan ekoja kasvisruokareseptejä, koin mausteisen ruuan kaikkein helpoimmaksi lähestyä. Yksi ekoja kasvisruokia, joka maistui musta ihan super hyvälle, oli nachopelti tai nachovuoka. Haluan rohkaista kaikkia, jotka eivät yleensä itse kokkaa kasvisruokaa kokeilemaan tätä super helppoa reseptiä, jonka avulla kasvisruokiin on helppo lähteä tutustumaan! Toki tämä on kelpo resepti ihan kaikille muillekin ja maistuu hyvin myös lapsille.

Nachovuoka neljälle (vegaaninen)

1pkt maustamatonta kasviproteiinia (esim. Härkis tai nyhtökaura) tai tex mex -maustettua kasviproteiinia

1ps taco-maustetta (paitsi jos käytit maustettua kasviproteiinia)

1prk mustapapuja

1 punasipuli

2 tomaattia

2 avokadoa

1/2 limen mehu

1 prk maissia

1 purkki omavalintaista salsaa, meidän suosikki hedelmäinen tropical salsa

1 ps nachoja

1prk kaura fraichea

1ps vegaanista ”juusto”-raastetta

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Levitä nachot uunivuokaan tai uunipellille tasaiseksi kerrokseksi. Valuta ja huuhdo mustapavut. Jos käytät maustamatonta kasviproteiinia, lämmitä se pannulla yhdessä taco-mausteen ja valutettujen ja huuhdottujen mustapapujen kanssa. (maustetun voit sekoittaa papujen kanssa kylmänä). Levitä kasviproteiini-papuseos nachokerroksen päälle. Lisää ”juustoraaste” ja paista uunissa n. 10 minuuttia. Pilko sillä aikaa tomaatti, sipuli ja avokadot sekä valuta maissit. Purista limen mehua avokadojen päälle. Tarjoile nachovuoka tuoreiden vihannesten, kaura fraichen ja salsan kanssa. Lisäksi voit tehdä kaveriksi itse guacamolea.

Guacamole neljälle

2 syöntikypsää avokadoa

1 tomaatti

1 pieni punasipuli

1 punainen medium chili

1/2 limen mehu puristettuna

kourallinen tuoretta korianteria

1 tl (reilu) sokeria

ripaus suolaa ja mustapippuria

Poista avokadoista siemenet ja kuoret. Halkaise ja kuori sipulit ja halkaise tomaatti, pilko chili muutamaan palaan. Lisää kaikki ainekset paitsi tomaatit kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella tai sauvasekoittimen silppuriosalla.  Lisää sitten tomaatit ja surauta vielä kerran nopeasti kaikki sekaisin. Tarjoile tex mex -ruuan kanssa.

Earth Houria vietetään ensi viikon lauantaina 30.3. klo 20.30-21.30. Meillä yleensä lapset ovat jo siihen aikaan nukkumassa, mutta ajattelin, että ensi viikolla he saavat valvoa. Syödään vaikka iltapala yhdessä pimeässä ja jutellaan näistä asioista, niinkuin juteltiin tämän olkkaripiknikin aikanakin. Mä toivon, että ensi viikon lauantaina ihan jokainen koti, jonka ikkunat näkyvät meidän ikkunoista, on pimeänä. Osallistukaa tekin Earth Houriin (tästä pääsette Earth Hourin FB-tapahtumaan) ja jakakaa omia tunnelmianne somessa hashtagilla #EarthHourSuomi. Mä postaan silloin meidän fiiliksiä mun Insta Storiesiin mun @iinalaura -tilillä.


Mitä jos lopetettaisiin ilmastosyyllistäminen ja kannustettaisiin mieluummin?

26.10.2018

Tämä on nyt se postaus, jota olen viimeiset kaksi viikkoa kirjoittanut. Alunperin tästä piti tulla aivan erilainen, mutta sadat aiheesta lukemani artikkelit, kommentit, saamani viestit ja kysymykset ovat johtaneet tähän. Mitäs jo lopetettaisiin jo se ilmastosyyllistäminen ja kannustettaisiin mieluummin? Harva ihminen tällä hetkellä on oikeasti autuaan tietämätön omien valintojensa ja tekojensa vaikutuksista. Ainakin täällä Helsingin seudulla aihe on ollut esillä koulun lisäksi jopa varhaiskasvatuksessa, ja minun viisivuotiaanikin osaa luetella hyviä valintoja ja tietää mikä on hiilijalanjälki.

En usko, että syyllistäminen auttaa tässä asiassa piiruakaan, enkä oikeastaan usko sen auttavan missään muussakaan asiassa koskaan ikinä. En myöskään koe tarpeelliseksi listata tekemiäni hyviä valintoja. Jos se ei vielä ole täältä käynyt selväksi, että yritän tehdä parhaani, niin tuskin se käy jatkossakaan. Hyviä vinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseen löytää vaikka TÄÄLTÄ.

Myös minä olen tehnyt Sitran elämäntapatestin, yllättynyt positiivisesti hiililjalanjälkeni pienuudesta keskiarvoon nähden, ja siitä huolimatta todennut, että se on pienuudesta huolimatta täysin kestämättömän liian suuri. Niin kuin lähes kaikkien muidenkin länsimaisten ihmisten.

Mä koen vaikuttajana todella suurta vastuuta fiksujen valintojen puolesta puhumisesta, ja viimeisten muutaman vuoden aikana olen pyrkinyt ottamaan ekologisuusnäkökulmaa täällä yhä enemmän ja enemmän mukaan kaikkeen, missä se on tärkeää huomioida. Vaateostoksiin, vaatteiden huoltamiseen, autoiluun, ruuanlaittoon, ostopäätöksiin, kasvatukseen, sähkön säästämiseen, hyväntekeväisyyteen, luonnonsuojeluun vain muutamia mainitakseni. Käytännössä kaikkia suuria valintoja olen pohtinut myös ilmaston kannalta, ja yrittänyt parantaa niissä asioissa missä olen voinut. Mutta minä en ole täydellinen, en ikinä tule olemaankaan, enkä aio edes yrittää. Niin suurta vastuuta mulla ei ole. Aion silti haastaa itseäni ottamaan vielä nykyistäkin paremmin ilmaston huomioon, ja kokeilla uusia tapoja tehdä kestävämpiä valintoja.

Te seuraajat olette todella tiedostavia ja fiksuja, ja olen saanut teiltä paljon uutta tietoa ja näkökulmia. Todella monet teistä ovat linkanneet hyviä artikkeleita, sekä kannustaneet ja kiitelleet aiheen ottamisesta esille. Silti on kuitenkin se pieni, mutta äänekäs joukko, joka kulkee blogista blogiin, syyllistämässä ja haukkumassa, ja muistuttamassa aina siitä, että kukaan ei koskaan tee tarpeeksi. Ja jos jossain tekeekin oikein ja ekologisesti niin kolmessa muussa asiassa tekee aina ihan päin prinkkalaa. Aina sopivan aiheen tullen voi muistuttaa, että missä on nyt se ekologisuus-näkökulma, ja virheitä voi etsiä jokaisesta pienestäkin asiasta. Itse olen jopa välttynyt kaikkein pahimmilta ryöpyiltä, koska en lennä kovin usein, mutta on multakin tultu vaatimaan blogissa perusteluja siitä, miten olen kehdannut ”hankkia” kolme lasta, kun ei pitäisi ”hankkia” yhtään.

Syyllistäminen ei tietääkseni ole koskaan saanut aikaan mitään suurta tai hyvää. En ymmärrä, miten joku voi kokea sen tehokkaana keinona saada ihmisiä tekemään perustavanlaatuisia muutoksia elämässään. Miten ilmastoa auttaa se, että syyllistetään ihmisiä heidän lapsistaan tai vaikka lemmikeistä, jotka myös saastuttavat ja kasvattavat hiilijalanjälkeä? Ei mitenkään. Tällä hetkellä ilmastoa auttaisi eniten se, että käännettäisiin katse niihin asioihin, joilla ihan oikeasti on merkitystä. Kulutusvalintojen liiallinen korostaminen voi olla Aalto-Yliopiston apulaisprofessori ja kulutustutkija Henri Weijon mukaan jopa vaarallista ilmastolle, koska se vie huomiota pois niistä valinnoista, jotka ihan oikeasti vaikuttavat suuressa mittakaavassa. (lähde: hs.fi) Niistä valinnoista, jotka ratkaisevat planeettamme tulevaisuuden.

Koska otan vastuuni vakavasti, haluan kirjoittaa nyt siitä, millä koen olevan kaikkein eniten merkitystä tässä hetkessä meidän suomalaisten kannalta. Lainsäädännöstä ja ensi kevään vaaleista, jotka ovat erittäin hyvä tilaisuus vaikuttaa. Ensi keväänä Suomessa pidetään eduskuntavaalit, joissa valitaan ne ihmiset, ketkä päättävät meidän asioistamme seuraavat neljä vuotta. Minä aion kiinnittää erittäin tarkasti huomiota siihen, että ihminen ketä valitsen äänestää lupaa tehdä ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja. Millaista ilmastopolitiikkaa minä siis toivon näkeväni tulevaisuudessa?

Läpinäkyvää ja tehokasta. Tällä hetkellä ”Suomen tavoite on pudottaa päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraaliksi Suomi tähtää vuonna 2045. Se tarkoittaa, että tuolloin esimerkiksi metsät sitoisivat kaikki syntyvät hiilidioksipäästöt” (lähde: yle.fi). Nämä muutokset eivät ole riittävän nopeita, vaan Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan Suomen olisi oltava hiilineutraali jo vuonna 2035 ja täysin päästötön vuonna 2050.

Jokainen varmasti ymmärtää, että nämä ovat niin suuren mittakaavan asioita, että niistä puhuttaessa ei ole kyse yksittäisten ihmisten vaatteiden ostamisesta tai kasvisruokapäivän pitämisestä. Tässä on kyse siitä, millaista maatalous- ja metsäpolitiikkaa täällä tehdään,  kuinka paljon Suomi investoi ilmastoystävällisen teknologian kehitykseen, millaisia päätöksiä tehdään fossiilisten polttoaineiden ja niiden verotuksen suhteen, ja  kuinka nopeasti ollaan valmiita tekemään radikaaleja muutoksia. 

Omien hyvin arkivalintojen lisäksi olisi siis syytä tehdä hyviä poliittisiakin valintoja, ja tiedostaa se oman äänen merkitys. Tälläkin hetkellä kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä (lähde: Tilastokeskus) ovat ihmiset, jotka eivät luultavasti ole ilmastonmuutoksen lopputulosta näkemässä, eikä se oletettavasti ole kovin merkittävä tekijä heidän äänestysvalinnoissaan. Siksi on entistäkin tärkeämpää, että me jotka luultavasti v. 2050 elämme ilmaston lämpenemisen seurausten kanssa kannamme kortemme kekoon ja äänestämme sellaista henkilöä, joka on valmis tekemään tehokasta ilmastopolitiikkaa JUURI NYT, eikä joskus sitten myöhemmin.

Mun mielestä siis kaikkein tärkein ilmastoteko tällä hetkellä, on ihan oikeasti ottaa selvää missä politiikassa mennään juuri nyt, ja miettiä hyvin tarkkaan kenelle haluaa äänensä ensi keväänä osoittaa. Se on juuri niin yksinkertaista, että jos ei politiikassa oteta ilmastonmuutosta hyvin laajasti huomioon, ei kohta enää ole tarvetta koko politiikalle, ja ennen maailmanloppuakin painitaan jo hyvin paljon suurempien poliittisten ongelmien kanssa (niistä voi lukea lisää vaikkapa tästä tiivistelmästä Ylen sivuilta) kuin juuri nyt, kun asioille on vielä mahdollista tehdä jotain.

Ja siitä kannustamisesta. Kannustetaan ennemmin toisiamme. Kehutaan hyvistä valinnoista, kannustetaan äänestämään ja vaikuttamaan. Kannustetaan keksimään uusia ilmaston kannalta kestävämpiä ratkaisuja ja kannustetaan ottamaan uusia näkökulmia esiin. Nostetaan esiin ja tuetaan ilmastoystävällisiä innovaatioita. Kiitetään hyvistä päätöksistä ja näytetään mihin meistä on.

#NytOnPakko

Lähteet:

http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/ilmastopolitiikka

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/28259fe8-7b5e-4806-8ab6-7c06739ef5cc/kestavat-kuluttajavalinnat.html

https://yle.fi/uutiset/3-10443963

https://elamantapatesti.sitra.fi/

https://www.stat.fi/til/pvaa/2018/pvaa_2018_2018-04-03_kat_001_fi.html