Mitä me ostetaan ruokakaupasta ja miksi

10.10.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin kanssa.

Muutama viikko sitten kirjoitin asioista, jotka omalla kohdallani ovat vaikuttaneet mun ruokasuhteeseen ja jotka ohjasivat ennen valintojani ruokakaupassa. Kirjoitin teinivuosistani ja niistä ajoista, kun hinta oli tärkein vaikuttava tekijä ruokaostoksille. Nykyään olen siitä onnekkaassa asemassa, että pystyn tekemään ruokaostoksia myös muilla perusteilla, kuin pelkästään hintalappuja tuijottamalla. Tänään ajattelin tehdä katsausta siihen, mitä meidän kauppakassista löytyy ihan tavallisena arkipäivänä ja miksi.

Näissä kuvissa on esillä meidän tavalliset täydennys-ruokaostokset keskeltä viikkoa. Ne eivät ole koko viikoksi, vaan muutamaksi päiväksi, kaveriksi sellaisille jutuille, joita kotoa jo löytyy. Tässä on kuitenkin esillä paljon sellaisia juttuja, joita me käytetään säännöllisesti ja ostetaan usein ja siksi tämä oli mun mielestä hyvä esimerkkikassi tähän postaukseen. Etenen tuotteiden kanssa samassa järjestyksessä kuin meidän lähi- K-Supermarketin pohjapiirros menee.

Hevi-osastolla mun ostoskäyttäytymistä ohjaa eniten satokausiajattelu. Pyrin ostamaan niitä hedelmiä, vihanneksia ja marjoja, jotka kulloinkin ovat parhaimmillaan. Suosin ehdottomasti kotimaista ja lähellä tuotettua tällä osastolla, mutta ostan myös joskus ulkomaisia satokaudelle ajankohtaisia vihanneksia ja hedelmiä, joita ei Suomesta välttämättä saa, kuten vaikkapa talvella persimoneja ja klementiinejä. En ole ehdoton valinnoissani ja kyllä me syödään välillä myös avokadoja sekä esimerkiksi USA:sta tuotua bataattia vuoden ympäri, mutta pääosin suositaan satokausiajattelua.

K-Supermarketin hevi-osastolla mun mielestä ihaninta on se, että niin monissa eri vihanneksissa ja hedelmissä lukee tarkasti kenen tilalta se on tullut. Tuottajia nostetaan isosti esiin. Tulee hyvä mieli ostaa joltain tietyltä tuottajalta, eikä vaan ”tomaattia”. Tuotteiden yhteydessä on kerrottu laajasti mistä kunnasta ja miltä tilalta keneltä tuottajalta tuote on, ja näin saa myös tiedon siitä, kuinka pitkän matkan tuote on kulkenut kaupan hyllylle.

Näin syksyllä satokauden mukaan mun ostoskoriin päätyy usein kotimaisia juureksia kuten porkkanaa, punajuurta, keltajuurta ja raitajuurta, sipulia, kurpitsaa, sieniä kuten suppilovahveroita ja kanttarelleja ja hedelmistä etenkin omenoita. Viime viikolla ostin myös kotimaisen valtavan vesimelonin meidän 8-vuotiaan synttäreille. En edes tiennyt, että niitäkin kasvatetaan Suomessa! Kauppareissujen ostetuimmat jutut hevi-osastolta meillä on varmaan ympäri vuoden kotimainen kurkku ja tomaatti, sekä tuoreet yrtit. Niitä vaan kuluu niin älyttömästi joka päivä.

Juustohylly on mun heikkous ja sieltä mä ostan varmasti eniten ulkomaista, vaikka arkijuustoissa kotimaista suosinkin. Mä rakastan voimakkaan makuisia erilaisia juustoja ja vietetään juustoiltaa ehkä kerran kuussa Oton kanssa. Meidän lasten suosikki on valkohomejuusto, jota saa kotimaisenakin vaihtoehtona. Testaillaan aina vähän erilaisia juustoja ja oikeastaan koskaan ei ole vastaan tullut sellaista, joka EI olisi maistunut meille aikuisille.

K-Supermarketeissa on tosi hyvä juustovalikoima, eikä tarvitse lähteä sen suurempaan kauppaan maistellakseen uusia jännittäviä herkkuja. Parhaat juustohillot löytyy muuten myös Pirkka Parhaat -sarjasta: juustohillo-pakkauksessa on kolme erilaista hilloa, joista mun ehdottomat lempparit on greippi ja inkivääri.

Proteiiniosastolla suosin kotimaista tuoretta kalaa sekä kasviproteiineja ja vapaiden ulkokanojen (luomu)munia. Meidän ostoskärryyn päätyy jonkin verran myös kotimaista broileria, eikä kieltäydytä lihasta silloin, kun sitä tekee mieli. Näin lokakuussa me kuitenkin vietetään semi-lihatonta lokakuuta, eikä osteta kotiin ollenkaan lihaa, vaikka muuten sitä saatetaan tulla syöneeksi jossain, esim. lapset koulussa. Tämä on mennyt aika iisisti ainakin ekojen 10 päivän ajan, eikä ole kertaakaan tullut tilannetta, että lihaa olisi kaivannut kotiin. Nykyisin on hyvin helppoa löytää erilaisia hyvänmakuisia kasviproteiineja, meidän suosikkeja on esimerkiksi perus-Härkis, sekä beanit-suikaleet. Tykkään siitä, että kaikki kylmässä olevat vegeproteiinit löytyvät yhdestä hyllystä meidän lähi K-Supermarketissa. 

Leipähyllyllä meidän ostoskoriin päätyy useimmin kauraa ja ruista, mutta lapset tykkäävät myös paahtoleivästä. Välillä herkutellaan kotimaisilla artesaanileivillä, kuten cashew-karpalo-chiabattalla. Sen päälle ei tarvitse muuta kuin voita ja avot! Mutta se on pelkkää vaaleaa leipää, joten meillä se on sellainen viikonloppuherkku ja muuten suositaan kuitupitoisempia vaihtoehtoja.

Maitohyllyllä meidän kärryihin tarttuu barista-kauramaitoa kahvimaidoksi. Ostetaan aina pieniä 2dl tölkkejä, koska yksi sellainen kestää meillä Oton kanssa kahvimaitona juuri sen viisi päivää, jonka purkki säilyy avattuna. Näin ei tule hävikkiä, kun ei muuhun käytetä. Lapset ovat tänä syksynä vaihtaneet omasta halustaan maidon tilalle kauramaidon, jota käyttävät esim. kaakaossa ja murojen kanssa. Jugurtin he syövät edelleen maitopohjaisena ilman lisättyä sokeria. Mun omia lempijugurtteja on Helsingin meijerin lähellä tuotetut jugurtit, joista omena ja puolukka on ehdottomasti parhaat. Meidän lähi K-Supermarket oli eka kauppa, jossa näihin törmäsin jo vuosia sitten ja olen niin iloinen, että niitä saa edelleen ja muutkin ostavat pienen tuottajan juguja, joita en koskaan ole nähnyt esimerkiksi markkinoitavan missään.

Kuiva-aine- ja säilykehyllyiltä valitsen kärryyn usein erilaisia papuja ja linssejä, riisiä ja pastaa (arjessa yritän suosia tummaa ja täysjyvää, mutta herkuttelen joskus kyllä valkoisella). Lisäksi meille ostetaan kaurahiutaleita puuroon ja leivontaan sekä täysjyvämuroja ja granoloita, joihin ei ole lisätty sokeria tai joissa sitä on hyvin vähän. Näiden lisäksi tulee ostettua myös pähkinöitä ja siemeniä, kahvia ja kookosmaitoa, sekä erilaisia maustekastikkeita.

Pakastimeen ostan joskus helppoja arkiruokia, kuten täysjyvä-kalafileitä, punajuuri-kasvispullia ja erilaisia perunapakasteita.  Sekä tietenkin jäätelöä! Rehellisyyden nimissä on myös myönnettävä, että me ollaan edelleen pakastapizzan ystäviä ja sitä tulee  myös syötyä vähintäänkin kerran kuussa, ellei useamminkin. Se on meidän kauppa-pahe.

Me ei olla missään ruoka-asioissa ehdottomia ja kaikkein eniten ruokaostoksia ohjaavat maku, helppous ja terveellisyys, mutta pyritään tekemään hyviä valintoja silloin kun se tuntuu luontevalta. Kun on tehnyt muutoksia ruokavalioon pikkuhiljaa, niihin on ollut helppo sopeutua ilman luopumisen tuskaa, kun ei oikeastaan olla luovuttu mistään. Joskus me ostetaan myös jotain tosi epäterveellistä ja kauheaa ja nautitaan siitä täysillä. Se on ihan fine, kun suurimmaksi osaksi pyrkii elämään monipuolisella ja värikkäällä ruokavaliolla.

Meidän perheessä kaikki saavat vaikuttaa omalta osaltaan siihen, mitä kaupasta ostetaan ja otetaan lapset aktiivisesti mukaan keskusteluun ruuasta ja ruokaan liittyvistä arvovalinnoista. He tietävät miksi vähennetään lihan syömistä, miksi vältellään ruokahävikkiä ja miksi suositaan lähellä tuotettuja satokausivihanneksia. Haluan opettaa lapset rakastamaan ja arvostamaan ruokaa ja myös huomioimaan sen, mitä tapahtuu ennen kuin ruoka päätyy kauppaan ja kaupasta lautaselle.

K-Supermarketin arvoihin ja ajatuksiin ruoasta voi tutustua lisää heidän sivuillaan. Ne ovat hyvin linjassa omien ajatusteni kanssa. Arvot ja ajatukset sekä rakkaus ruokaa ja arvostus tuottajia kohtaan tulee vahvasti esiin ihan jokaisella kauppareissulla ja se on mun mielestä tosi kunnioitettavaa. 

Millaiset arvot ja valinnat ohjaavat teidän kauppareissuja? Mitä teiltä löytyy joka viikko ostoskassista?

PS: Kuunnelkaa muuten ihmeessä tämä kaunis biisi, jonka K-Supermarket on tehnyt. Otto on lauleskellut sitä jo muutaman viikon ja mä vasta nyt tajusin, että kyseessä on K-Supermarketin mainosbiisi.


Maailman suurin kynttiläillallinen ilmaston puolesta | WWF Earth Hour

23.03.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n kanssa.

Ensi viikolla, 30.3. vietetään taas Earth Houria. Monella on se virheellinen käsitys, että Earth Hour on joku sähköttömyys-tunti tai energiansäästötempaus. Oikeasti Earth Hour on WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma, johon ihan kaikki voivat osallistua. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Varsinkin näin vaalien alla on mun mielestä vielä ihan extratärkeää näyttää se voima, mikä meistä ihmisistä löytyy ja kertoa, että huoli ilmastosta on suuri ja kaipaamme päätöksiä, jotka ovat kestäviä ilmaston kannalta.

Tänä vuonna Earth Hourin teemana on ”Osallistu maailman suurimmalle kynttiläillalliselle ilmaston puolesta”. Tapahtuman keskiössä on siispä tänä vuonna erityisesti ympäristöystävällinen ruoka. IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin mukaan on lähes mahdotonta rajata ilmaston lämpeneminen tavoiteltuun 1,5 asteeseen ilman ruokavalion radikaalia muutosta. Tällä muutoksella tarkoitetaan erityisesti lihankulutuksen muutosta. Meillä Suomessa syödään jopa 81 kiloa lihaa per henkilö vuodessa. Se on paljon! Ruoka muodostaakin jopa viidenneksen meidän hiilijalanjäljestä eli saman verran kuin liikenne. Huh! Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmaston kannalta olisi kestävää syödä punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa. (lähde: https://www.earthhour.fi/tietoa/ruokatietoa/)

Jos eri suositusten mukaan terveyden kannalta sopiva kerta-annos punaista lihaa on 70-100g, se tarkoittaa mun logiikalla, että meidän tulisi päästä tuosta 81 kilosta henkeä kohden siihen, että lihaa syötäisiin maksimissaan 5,2kg vuodessa per henkilö. Sinne on vielä todella pitkä matka koko maan laajuisesti.  Mä olen ylpeä voidessani todeta, että me aletaan olla tuossa ilmaston kannalta kestävässä tavoitteessa meidän perheen punaisen lihan syömisen osalta.

Vähentäminen ei ole tapahtunut hetkessä, vaan pikkuhiljaa ja luonnollisesti. Kun ei olla pakotettu luopumaan itseämme lihasta, vaan ennemmin etsitty maistuvia ja kiinnostavia uusia kasvisruoka-aineksia ja -reseptejä, ei ole tuntunut siltä, että jostain joutuisi luopumaan. Ennemminkin ollaan vaan saatu uusia maukkaita ruokia repertuaariin ja lihan syöminen on vähentynyt siinä samalla kuin itsestään. Mä haluan aina jos mahdollista ajatella sen kautta, mitä hyvää saan, kuin sen kautta mistä joudun luopumaan. Meillä on Suomessa ihan älyttömän hyvä tilanne, koska esimerkiksi laadukkaita ja maukkaita kasviproteiineja on todella paljon erilaisia tarjolla ja kaupoista löytyy muutenkin nykyään valtavasti vegevaihtoehtoja.

Kyse ei ole ruuan ilmastovaikutuksissa pelkästään siitä, mitä me ihmiset syömme, vaan myös siitä mitä ruuaksi kasvatettavat eläimet syövät. Esimerkiksi yli 80 prosenttia Suomeen tuotavasta soijasta menee eläintuotantoon. Suurin osa siitä sikojen ja broilerien ruoaksi. Vaikka nauta ja lammas ovat sian ja broilerin lihaa huonompia ruokavaihtoehtoja ilmaston kannalta, myös broilerien ja sikojen kasvatus kuormittaa ilmastoa liikaa.

Soijaviljelmien alta kaadetaan sademetsiä, mikä taas heikentää luonnon monimuotoisuutta. Se ajaa villieläimet ahtaalle ja pienentää samalla hiilinieluja. Reilussa 40 vuodessa villieläinten määrä onkin romahtanut. Me ihmiset syömme villieläimiltä elintilat, pilaamme maaperän ja lisäämme hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia ilmakehään. Soija olisi loistavaa ruokaa ravintoarvoiltaan  myös meille ihmisille, mutta tällä hetkellä suurin osa soijasta kulkeutuu meidän lautasille eläinten kautta. (lähde: https://www.earthhour.fi/tietoa/ruokatietoa/)

Vaikka suurin osa ruuan ilmastovaikutuksista syntyykin alkutuotannossa, ruuan hiilijalanjälki koostuu monesta muustakin asiasta, kuten sen kuljetuksesta. Me suositaan nykyään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi satokausituotteita, lähellä tuotettua sekä sertifioituja ruoka-aineita. Monet ulkopuolisten toimijoiden sertifikaatit takaavat, että ruoka on tuotettu ympäristön kannalta kestävämmällä tavalla kuin sertifioimattomat vaihtoehdot. Joitakin mun ostopäätöksiä ohjaavia sertifikaatteja ovat esim. UTZ-sertifiointi kahvi- ja kaakaotuotteissa ja MSC-sertifiointi kala- ja äyriäistuotteissa. Myös WWF:n kalaopas kannattaa tsekata, jos haluaa lisätietoa vastuullisista kalavalinnoista.

Kun puhutaan siitä, miten ruoka vaikuttaa ilmastoon, on hyvä muistaa myös ruokahävikin minimoiminen. Jos ruokaa heittää roskikseen, on kaikki sen siihen asti aiheuttama haitta ilmastolle ja ympäristölle ollut aivan turhaa. Ruuanjämät menevät loistavasti lounaaksi ja niitä voi jatkojalostaa uusiinkin ruokiin. Nykyisin on myös paljon tarjolla erilaisia palveluita kauppojen ja ravintoloiden ruokahävikin vähentämiseen, ja mikä parasta: samalla voi saada itselleen tosi hyviä ruokia paljon edullisemmin kuin tavallisesti.

Me ei todellakaan olla ruuan kuluttajina täydellisiä ja meillä on paljon vielä parannettavaa myös ilmaston kannalta. Tärkeintä on kuitenkin, että yritetään parhaamme ja huomioidaan näitä asioita aktiivisesti arjessa, joka päivä. Pienilläkin teoilla on merkitystä ja yhdessä pienistä valinnoista ja muutoksista muodostuu kestävämpi elämäntapa. Itseltään ei tarvitse kieltää kaikkea (edes ilmaston mielestä), mutta on hyvä miettiä mikä vaikutus niillä omilla valinnoilla on kaikkien meidän yhteiseen tulevaisuuteen. Jo se, että lisää yhden kasvisruokapäivän viikkoon vaikuttaa merkittävästi, ja ainakin mun kokemuksella se yksi kasvisruokapäivä laajenee siitä helposti ajan saatossa siihen, että viikossa onkin enää yksi punaisen lihan päivä.

Mulle yksi suuri valinta yli vuoden ajan on ollut se, että en mainosta enää blogissani lihaa. Olen kieltäytynyt lukuisista lihakampanjoista tänä aikana. En myöskään jaa enää omia lihaa sisältäviä reseptejä, koska en halua enää kannustaa ketään kuluttamaan yhtään enempää lihaa. Lähden myös riemusta kiljuen mukaan jokaiseen kampanjaan, jossa puhutaan ilmastosta tai jaetaan ympäristön kannalta kestävämpiä reseptejä teille. Siksi mulle on suuri kunnia olla mukana tässä WWF:n kampanjassa jakamassa näitä asioita mahdollisimman monelle.

Me järjestettiin Oton ja lasten kanssa hieman etuajassa kynttiläillallinen olkkaripiknikin muodossa. Se oli lapsista hurjan hauskaa ja jännittävää. Valmistettiin illalliseksi teeman mukaisesti kasvisruokaa. Silloin aikanaan kun itse lähdin kokeilemaan ekoja kasvisruokareseptejä, koin mausteisen ruuan kaikkein helpoimmaksi lähestyä. Yksi ekoja kasvisruokia, joka maistui musta ihan super hyvälle, oli nachopelti tai nachovuoka. Haluan rohkaista kaikkia, jotka eivät yleensä itse kokkaa kasvisruokaa kokeilemaan tätä super helppoa reseptiä, jonka avulla kasvisruokiin on helppo lähteä tutustumaan! Toki tämä on kelpo resepti ihan kaikille muillekin ja maistuu hyvin myös lapsille.

Nachovuoka neljälle (vegaaninen)

1pkt maustamatonta kasviproteiinia (esim. Härkis tai nyhtökaura) tai tex mex -maustettua kasviproteiinia

1ps taco-maustetta (paitsi jos käytit maustettua kasviproteiinia)

1prk mustapapuja

1 punasipuli

2 tomaattia

2 avokadoa

1/2 limen mehu

1 prk maissia

1 purkki omavalintaista salsaa, meidän suosikki hedelmäinen tropical salsa

1 ps nachoja

1prk kaura fraichea

1ps vegaanista ”juusto”-raastetta

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Levitä nachot uunivuokaan tai uunipellille tasaiseksi kerrokseksi. Valuta ja huuhdo mustapavut. Jos käytät maustamatonta kasviproteiinia, lämmitä se pannulla yhdessä taco-mausteen ja valutettujen ja huuhdottujen mustapapujen kanssa. (maustetun voit sekoittaa papujen kanssa kylmänä). Levitä kasviproteiini-papuseos nachokerroksen päälle. Lisää ”juustoraaste” ja paista uunissa n. 10 minuuttia. Pilko sillä aikaa tomaatti, sipuli ja avokadot sekä valuta maissit. Purista limen mehua avokadojen päälle. Tarjoile nachovuoka tuoreiden vihannesten, kaura fraichen ja salsan kanssa. Lisäksi voit tehdä kaveriksi itse guacamolea.

Guacamole neljälle

2 syöntikypsää avokadoa

1 tomaatti

1 pieni punasipuli

1 punainen medium chili

1/2 limen mehu puristettuna

kourallinen tuoretta korianteria

1 tl (reilu) sokeria

ripaus suolaa ja mustapippuria

Poista avokadoista siemenet ja kuoret. Halkaise ja kuori sipulit ja halkaise tomaatti, pilko chili muutamaan palaan. Lisää kaikki ainekset paitsi tomaatit kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella tai sauvasekoittimen silppuriosalla.  Lisää sitten tomaatit ja surauta vielä kerran nopeasti kaikki sekaisin. Tarjoile tex mex -ruuan kanssa.

Earth Houria vietetään ensi viikon lauantaina 30.3. klo 20.30-21.30. Meillä yleensä lapset ovat jo siihen aikaan nukkumassa, mutta ajattelin, että ensi viikolla he saavat valvoa. Syödään vaikka iltapala yhdessä pimeässä ja jutellaan näistä asioista, niinkuin juteltiin tämän olkkaripiknikin aikanakin. Mä toivon, että ensi viikon lauantaina ihan jokainen koti, jonka ikkunat näkyvät meidän ikkunoista, on pimeänä. Osallistukaa tekin Earth Houriin (tästä pääsette Earth Hourin FB-tapahtumaan) ja jakakaa omia tunnelmianne somessa hashtagilla #EarthHourSuomi. Mä postaan silloin meidän fiiliksiä mun Insta Storiesiin mun @iinalaura -tilillä.