Disko pimeässä ja vegaaninen massaman curry | Earth Hour 2020

25.03.2020

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n & Indieplacen kanssa ja sitä on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Mulla on suuri kunnia olla tänäkin vuonna mukana levittämässä sanaa WWF:n Earth Hourista, jota vietetään jälleen tämän viikon lauantaina klo 20.30-21.30. Earth Hour on ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jota on Suomessa vietetty jo vuodesta 2009. Kaikki ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan Earth Houriin. Mekin ollaan vietetty Earth Houria lasten kanssa jo vuosia ja siitä on tullut meille hauska perinne, että tehdään aina jotain jännittävää pimeässä sen tunnin ajan.

Tänä vuonna me aiotaan pitää pimeässä disko, jota harjoiteltiinkin jo hieman etukäteen lasten kanssa, jotta saatiin hauskat kuvat tähän postaukseen. Laitettiin eko-glitterit poskille, bilevaatteet päälle ja tanssittiin kuin viimeistä päivää. Lauantaina bailataan pimeässä taas ja näytetään sammuttamalla valot, että mekin olemme mukana kiinnittämässä huomiota ympäristön tilaan ja ilmastokriisiin sillä symbolisella eleellä.

Viime vuosina WWF on halunnut kiinnittää Earth Hourin aikana huomiota erityisesti ruuan ympäristövaikutuksiin. Kirjoitin jo vuosi sitten Earth Hour -postauksessa meidän ruokailutottumusten muutoksesta ja siitä, kuinka olin lakannut mainostamasta blogissani punaista lihaa ja siipikarjan lihaa. En myöskään ole yli 1,5 vuoteen jakanut enää reseptejä, joissa on käytetty niitä. Olen pitänyt näistä periaatteista kiinni, vaikka se on tarkoittanut kieltäytymistä jopa kymmenistä arvokkaista kaupallisista yhteistöistä. Olen kuitenkin kokenut tärkeäksi sen, että en omalla toiminnallani edistä lihan syöntiä enää yhtään enempää. Kestävästi pyydetyn MSC-sertifioidun kalan syönnin puolesta sen sijaan puhun edelleen, kuten tekee myös WWF kalaoppaan avulla.

Vaikka me ei edelleenkään olla luovuttu täysin lihan syönnistä, me ollaan vähennetty sitä reilusti entisestään. Nykyisin voisi sanoa, että kasvisruoka oikeasti on meidän arkiruokailuissa se normi ja liharuuat ovat enemmän sellainen spessujuttu. Lisäksi kuluneen vuoden aikana olemme vaihtaneet yli puolet käyttämistämme maitotuotteista vastaaviin kasviversioihin. Se on ollut myös tosi iso muutos. Edelleen käytämme jonkin verran myös maitotuotteita, mutta vähintään yhtä paljon käytämme esimerkiksi kotimaista kauramaitoa, kotimaisia kaurapohjaisia ruuanlaittovalmisteita ja nyt uusimpana (kiitos teidän suositusten) myös herkullisia kasvipohjaisia ”juguja”.

Vaikka Suomessa lihan kulutuksen kasvu näyttää onneksi pysähtyneen, maailmalla lihaa syödään yhä enemmän. Ja Suomessakin lihaa syödään edelleen aivan liian runsaasti. Tällä hetkellä ruoantuotanto on maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen aiheuttaja ja suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy eläinperäisen ruoan tuotannossa. Ruoan ilmastopäästöistä jopa 80 prosenttia syntyy eläinperäisestä tuotannosta, ja maatalousmaasta jopa 83 prosenttia on eläinperäisen tuotannon käytössä. Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna.

Suomalaisten runsas lihankulutus mm. rehevöittää Itämerta, kuormittaa ilmastoa ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti naudanlihan tuotanto kuormittaa ilmastoa, sillä naudan luontaisessa ruuansulatuksessa syntyy metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Kannattaa myös muistaa, että suomalaisten ruuan kulutuksen vaikutukset ulottuvat Suomen rajojen ulkopuolelle. Syömämme ruuan tuotantoon tarvittavasta maa-alasta jopa 40 % on Suomen rajojen ulkopuolella. Yli 90 % suomalaisten kuluttaman ruuan monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu muualle maailmaan. Eikö kuulostakin epäreilulta?

Lihan globaalin kysynnän kasvun vuoksi tarvitaan lisää laidunmaita ja peltoja rehun viljelyyn. Peltojen tieltä kaadetaan mm. sademetsiä, minkä vuoksi villieläinten elintila pienenee ja elinmahdollisuudet heikentyvät entisestään.

Me ei perheenä todellakaan olla ruuan kuluttajina tai kuluttajina muutenkaan täydellisiä, vaan meillä on vielä pitkä matka edessä. Tehdään kuitenkin parempia valintoja siellä, missä voidaan. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa. Kuten olen usein kertonut, aloitimme yhdestä kasvisruokapäivästä viikossa ja vuosien saatossa olemme pikkuhiljaa edenneet siihen, että nyt meillä ei välttämättä ole enää edes yhtä liharuokapäivää joka viikko. Pienistä muutoksista tulee suuria, kun niistä pitää kiinni. Kasvisruokaa oppii valmistamaan, kun kokeilee sitä helppojen ja herkullisten reseptien kautta. Vaihtamalla edes yhden liharuuan viikossa kasvisruokaan tai kestävästi pyydettyyn kalaruokaan, voi tehdä ilmastoteon joka viikko.

Vaikka alkuun voi tuntua hankalalta keksiä mitään tai oppia tykkäämään kasvisruuasta, se onnistuu vain aloittamalla. Yksi toimiva keino on aloittaa suosituista klassikko-kasvisruuista, jotka ovat helposti lähestyttäviä ja täynnä makua: ekana tulee mieleen esimerkiksi avokadopasta, uunifetapasta, tortillat ja tacot tai erilaiset curryt. Kaikki toimivat loistavasti, eivätkä ole syyttä nousseet suureen suosioon. Kasvisruoan syöminen ei tarkoita luopumista mistään, se tarkoittaa uusien ihanien ruokien ottamista repertuaariin vaihtoehdoksi niille samoille vanhoille liharuuille.

Kyselin tammikuussa Instagramin puolella, että kuinka moni mun seuraajista syö kasvisruokaa säännöllisesti arjessa ja  1386 vastaajan vastaukset menivät näin: 679 vastasi, että syö 0-2 kertaa viikossa kasvisruokaa, 270 vastasi että syö 3-5 kertaa viikossa kasvisruokaa ja 435 vastasi, että syö useammin kuin viisi kertaa viikossa tai pelkkää kasvisruokaa. Yli puolet söi siis vähintään kolme kertaa viikossa kasvisruokaa, mikä on ihan mahtavaa! Harmi kun ei ole aiempaa kyselyä, niin ei voi verrata tuloksia. Ehkä pitää toteuttaa tällainen uudelleen esimerkiksi vuoden päästä ja verrata vastauksia sitten. Nyt haluan kuitenkin omalta osaltani kannustaa kaikkia kokeilemaan rohkeasti kasvisruokaa ja ajattelin jakaa teille mun makurikkaimman vegaanisen ruuan, jota itse osaan valmistaa. Tämä on niiiiiin täynnä makua!

Vegaaninen massaman curry (6 annosta) / valmistusaika n. 30min 

500g maustamattomia Beanit-suikaleita (tai muuta valitsemaasi kasviproteiinia tai esim. papuja)

4dl basmatiriisiä

3 isoa porkkanaa

3 keskikokoista perunaa

2dl maapähkinöitä

1 iso sipuli

kevätsipulia varsineen

1:n limen mehu

1 tölkki kookosmaitoa

2dl kasvislientä

2rkl ruokosokeria

4rkl massaman curry -tahnaa

4 kaffirlimen lehteä

3rkl Öljyä

Pilko sipulit. Laita paistokasariin öljy ja massaman curry -tahna, sekoita ne keskenään ja anna lämmetä hetken aikaa. Lisää sitten sipulit ja kuullota niitä kasarissa n. 5 minuuttia. Pilko perunat ja porkkanat ja lisää kasariin. Kaada sekaan kookosmaito ja kasvisliemi, sekä kaffirlimenlehdet ja ruokosokeri. Keitä n. 20 minuuttia. Ruskista Beanit-suikaleet nopeasti pannulla. Lisää ruskistetut Beanit-suikaleet ja pähkinät kasariin, keitä vielä 5 minuuttia. Mausta curry limen mehulla.  Tarjoile riisin kanssa. NAM!

Tänä keväänä meidän yksi ilmastoteko tulee myös olemaan (kasvisruuan osuuden entisestään lisäämisen ohella) se, että meidän uudessa kodissa saamme monipuolisen ja hyvän jätteiden lajittelusysteemin käyttöön. Omakotiasumisessa kaikki tulee olemaan meidän omalla vastuulla, eikä voi enää nojata taloyhtiön vastuuseen oikeanlaisten jätepisteiden järjestämisessä. Onneksi lähellä meidän kotia sijaitsee myös lähin kunnan kierrätyspiste, jonne voimme käydä viemässä muovit, metallit, lasit ja muut. Biojäteastia tai kompostori meidän sen sijaan pitää hommata itse ja tulenkin selvittelemään tähän sitä kaikkein kannattavinta vaihtoehtoa.

Vaikka joka kerta puhuessani näistä asioista saan myös syyllistystä niistä asioista, joissa emme ole täydellisiä, koen tärkeäksi avata suuni. Minulla on mahdollisuus kannustaa muita syömään kasvisruokaa ja tekemään pieniä hyviä valintoja ja haluan käyttää sen mahdollisuuden viisaasti. Jos voin kannustaa edes yhtä ihmistä tekemään jotain ilmaston hyväksi, se on sen arvoista. Siksi me ensi lauantaina bailataan pimeässä diskossa ja vietetään Earth Houria. Tule säkin mukaan!

OSALLISTU EARTH HOURIIN:

Earth houria vietetään lauantaina 28.3. klo 20.30-21.30. Voit osallistua yksinkertaisesti sammuttamalla valot silloin, mutta toki voit keksiä myös muuta hauskaa tekemistä pimeässä! Osallistukaa tekin WWF:n Earth Houriin (tästä pääsette Earth Hourin FB-tapahtumaan) ja jakakaa omia tunnelmianne somessa hashtagilla #EarthHourSuomi. 

Miten sinä ajattelit osallistua Earth Houriin? 


Tällaista on olla kummi eläimille

12.02.2020

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n & Indieplacen kanssa.

Olen jo aiemmin kertonutkin, että toimin WWF:n kautta norppakummina. Kummiksi päädyin vuonna 2014 kun asematunnelissa WWF:n feissari nykäisi mua hihasta. Mulla oli jo silloin suuri heikkous hyviin myyntipuheisiin, mutta tykkäsin erityisesti siitä, että WWF:n kohdalla kyse ei ollut ainoastaan hyvästä myyntipuheesta vaan konkreettisista asioista ja toimista, joihin mulla oli oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. Lähdin mukaan siinä saman tien summalla, joka oli 12 euroa kuukaudessa. Meillä oli silloin rahasta tiukkaa, järjestimme häitä ja niissä oli paljon kuluja, eikä meillä ollut varaa mihinkään ylimääräiseen vain yhden aikuisen keskivertotuloilla. Mua jännitti kertoa Otolle, että olin ryhtynyt kummiksi juuri siksi, koska oltiin yhdessä puhuttu, että yritetään säästää. Se tuntui kuitenkin niin tärkeältä, että lähdin samantien mukaan ja toivoin vaan, että se on Otolle ok. Otto ei epäröinyt hetkeäkään kun kerroin, vaan oli vaan iloinen, että olin lähtenyt mukaan.

12 euroa kuukaudessa oli kuitenkin niin pieni summa, että se tuntui mahdolliselta ja olikin sitä. Kertaakaan näinä vuosina en ole edes huomannut sen katoamista mun tililtä suoraveloituksena, vaikka tiesin, että se sieltä menee. Nykyisin olen nostanut summaa hieman suuremmaksi, koska pystyin, mutta jo kuusi vuotta sitten feissari kertoi hyvin selkeästi mitä meidän norppakummien tuella saa aikaan. Ne olivat isoja, konkreettisia ja tärkeitä asioita:

  • Hankitaan varusteet kinoskolaajille apukinoskolauksiin
  • Katetaan saimaannorpan poikasten pesälaskentojen kulut
  • Tuetaan taloudellisesti saimaannorpan suojelututkimusta
  • Laaditaan vaatimuksia ja aloitteita päättäjille
  • Kehitetään norpparekisteriä suojelutyön tueksi

Ja täytyy myös huomioida se, että 12 euroa kuukaudessa on vuodessa jo 144 euroa. Viidessä vuodessa jo 720 euroa. Pienistä summista kasvaa suuria, kun on säännöllinen kuukausilahjoittaja. Säännöllinen kuukausilahjoittaminen mahdollistaa pitkäjänteisen ympäristön ja luonnon suojelutyön.

Jos haluat nähdä videon apukinoskolauksista, WWF:n Facebook-sivuilta löytyy.

Tykkään siitä, että mulle kerrotaan aina WWF:n kummikirjeissä mitä mun lahjoittamalla rahalla on tehty.  Kun WWF aloitti norppien suojelun vuonna 1979, Saimaassa ui hieman yli 100 norppaa. Vuonna 2019 yksilöitä arvioitiin olevan jo yli 400. Kannan kasvu on selkeä osoitus suojelutyön onnistumisesta, mutta tehtävää riittää, sillä ilmastonmuutos uhkaa norppien tulevaisuutta. Viime vuosien aikana norpille on kolattu aina tarvittaessa apukinoksia pesimistä helpottamaan, mutta apukinoksia ei voida kolata, mikäli lunta ja jäätä ei ole.

Norppa on pesimisessään täysin riippuvainen lumesta ja jäästä. Tämä talvi onkin ollut erityisen surullinen, sillä kumpaakaan ei juuri ole ollut eteläisellä Saimaalla. Jos lumikinoksia ei synny itsestään tai niitä ei kolata, kuutit syntyvät jäälle, missä ne ovat täysin paljaana, vailla suojaa kylmältä, häirinnältä ja pedoilta. Esimerkiksi apukinosten kolaaminen, norppatutkimuksen tukeminen sekä norppien pesien ja poikasten laskeminen ovat juuri niitä konkreettisia toimia, joita voidaan tehdä ainoastaan kuukausilahjoittajien tuella.

Haluan opettaa meidän lapsille luonnon monimuotoisuutta ja muiden auttamista jo pienestä asti ja tämä on yksi niistä asioista, joissa koen näyttäväni heille esimerkkiä. Mä en ole täydellinen, enkä voikaan olla, mutta pyrin auttamaan niissä asioissa, missä voin. Koko ajan sellaisia asioita tulee lisää, vaikka en ehdoton olekaan. Mun on täytynyt opetella tämä tiedon hakemisen kautta vuosien varrella, mutta haluan, että mun lapsille luonnosta ja ilmastosta välittäminen ja huolehtiminen on tärkeä osa elämää jo pienestä asti. Sen lisäksi, että puhutaan paljon eläimistä, luonnosta ja ilmastosta, me luetaan yhdessä norpan kuulumisia ja ollaanpa haaveiltu apukinosten kolaajiksi lähtemisestäkin yhdessä, kunhan lapset vähän kasvavat.

Tämä kuukausilahjoittajaksi ryhtyminen vuonna 2014 oli mulle varmaan ensimmäinen ja yksi helpoimpia askeleita alkaa tehdä parempia valintoja, koska se ei vaatinut itseltäni mitään muutosta missään, ainoastaan pienen summan rahaa, jolla oli iso vaikutus. Siitä oli hyvä aloittaa näiden asioiden tiedostaminen ja huomioiminen.

WWF:n missio on: Suojelemme luontoa ja ratkaisemme maapallon vakavimpia ympäristöongelmia innostamalla ihmiset mukaan muutokseen luonnon, ympäristömme ja hyvinvointimme puolesta. Aivan älyttömän arvokasta työtä. WWF n kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi, jolla on toimintaa jo yli 100 maassa.

Vaikka olen itse norppakummi, tällä hetkellä maailma kaipaa kummeja ihan kaikille eläimille. Australian metsäpaloissa kuoli arvioiden mukaan satoja miljoonia eläimiä, mikä on aivan käsittämätön määrä. Jos me haluamme säilyttää luonnon monimuotoisuutta ja eläinlajeja myös lapsille ja lapsenlapsille, nyt täytyy toimia. Me voimme yhdessä vielä vaikuttaa tulevaisuuteen. WWF:n henkilökunta tekee päivittäin arvokasta työtä sen hyväksi, että tuleville sukupolville jäisi elinkelpoinen planeetta.

Tässä muuten pari kuvaa meistä syyskuulta 2014, jolloin kirjoitin WWF:n työstä ekan kerran blogissani. Tuo sama kuvassa näkyvä WWF:n jääkarhupehmo on bongattavissa myös tuoreemmista kuvista, sillä se on edelleen yhden meidän lapsista rakkain pehmo ja aina mukana. 

Kun liityt WWF:n yleiskummiksi, tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin. Nyt WWF kampanjoi vahvasti luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin hillitsemiseksi. WWF:n sivuilta voit myös lukea lisää siitä, mihin kummien lahjoittamia varoja käytetään. Lahjoittajaksi on edelleen mahdollista ryhtyä sillä samalla 12€/kk summalla, jolla minäkin lähdin aluksi mukaan, mutta toki summa voi olla korkeampikin. Kummina saa ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteesta niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.

Mitä enemmän meitä kummeja on, sitä vahvempia olemme yhdessä! Mä toivon, että mahdollisimman moni jolla vain on pienikin mahdollisuus lähtisi tähän mukaan. Se antaa ainakin mulle tosi paljon, kun tiedän, että kummina autan ja tuen luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.