Kokeilin jotain vähän uutta, nimittäin uusimmasta K-ruoka -lehdestä bongaamaani jouluisen Rocky Roadin ohjetta. Se kuulosti niin herkulliselta että en vaan voinut jättää testaamatta, ja nyt kun olen maistanut itse on pakko vinkata teillekin! Alkuperäisessä ohjeessa on neljä ainesosaa, minun versiossani vain kolme. Lisäksi herkun valmistamiseen menee vain 10min valmisteluaika + 30min pakastimessa tai tunti jääkaapissa kovettumiseen.

Talvinen Rocky Road

200g valkosuklaata

n. 60g kuivattuja karpaloita

3-4 keskikokoista piparia

Sulata pilkottu suklaa. Murskaa piparit ja leikkaa karpaloita vähän pienemmäksi muruksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja kaada leivinpaperilla vuorattuun pieneen vuokaan tai lautaselle. Laita pakkaseen puoleksi tunniksi, tai tunniksi jääkaappiin. Leikkaa sitten sopivan kokoisiksi annospaloiksi ja tarjoile esim. glögin kanssa iltaherkkuna. Nam!

Mitkäs on teidän lemppareita helppoja talviherkkuja, sellaisia jotka pyöräyttää käden käänteessä jos tulee vaikka yllärivieraita? Tämä taitaa olla mun uusi suosikki! Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille <3

Tänä vuonna joulu oli juuri sellainen kuin olin haaveillutkin, eli ihan paras. Kukaan ei ollut kipeänä, mitä jännitin aattoaamuun asti. Kaikilla oli hyvä fiilis, ja herättiin pirteänä kinkun paistoon ja riisipuuronkeittoon puoli yhdeksän maissa. Lapsetkin nukkuivat vähän pidempään, ja heräilivät sopivasti riisipuurolle yhdeksän maissa. Aamiaisen jälkeen kokkailtiin vähän aikaa, ja lähdettiin sitten koko perhe yhdessä pulkkamäkeen purkamaan vähän joulujännitystä. Taas kävi niin että pulkkamäessä oli niin hauskaa että melkein missattiin Lumiukko telkkarista, mutta onneksi kerettiin juuri ja juuri kotiin kun vähän laitettiin tossua toisen eteen!

Lumiukon ja pulkkamäen jälkeen oli joulusaunan vuoro. Mä rakastan käydä keskellä päivää saunassa, se on jotenkin niin ihanaa ja rentoa. Zelda on myös ihan saunafani, mutta Tipa ei oikein tykkää. Laittauduttiin saunan jälkeen rauhassa, kun aamu oltiin menty verkkarilinjalla, ja sitten tehtiin viimeiset ruokavalmistelut ja kuorrutettiin kinkku, josta tuli paras kinkku tähän mennessä! Kolmas kerta toden sanoo, vai miten se meni?

Jouluruoka oli herkullista, ja tänä jouluna maistui jopa Tiarallekin. Zelda ei niin ruuasta välittänyt, mutta kinkku oli hänenkin mieleensä. Mä päädyin sitten tekemään peruslaatikoiden lisäksi bataatti-vuohenjuustolaatikkoa, joka ylitti kaikki odotukset! Se oli aivan täydellistä, ja sitä aion tästä eteenpäiin tehdä joka joulu. Bataatti ja vuohenjuusto sopivat yhteen tosi hyvin, ja laatikko oli ihanan pehmeän makuista.

Ruuan jälkeen lapset alkoivat olla aivan täpinöissään, kun odottivat joulupukkia niin kovasti. Meille piti tulla tänä vuonna joulupukki, mutta hän peruuttikin sitten vain pari päivää ennen jouluaattoa, jolloin ei lähialueen pukeilta löytynyt enää vapaita aikoja. Meidän piti sitten vähän improvisoida, ja päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että pukki oli jättänyt paketit meidän ulko-oven taakse kirjeen kanssa, ja hänellä oli kiireessä unohtunut jopa tonttulakki siihen lahjasäkkien päälle.

Lapset olivat aivan haltioissaan kirjeestä, ja tietenkin lahjoista, eivätkä tuntuneet olevan pettyneitä siitä että joulupukki ei ehtinytkään sisälle asti. Tiara painoi pukin unohtaman lakin päähänsä ja toimi hienosti lahjojenjakotonttuna meille, äidin pienellä avustuksella.

Lahjoja availlessa saatiin kulumaan loppuilta, omat paketit avattiin Oton kanssa vasta juuri ennenkuin lapset menivät nukkumaan. Lapset olivat aivan onnessaan kaikista lahjoista, ja nämäkin kaksi päivää on kyllä saatu hyvin kulumaan uusien lelujen kanssa. Lelut ovat menneet iloisesti sekaisin jo, ja molemmat leikkivät yhdessä uusilla jutuilla sulassa sovussa, vaikka jännitin että tuleeko sitä perinteistä ”tämä on minun!” -taistelua.

Mä sain Otolta maailman ihanimman lahjakortin joululahjaksi, sitä lukiessa meinasi itku tulla. Sain kuin sainkin myös ne Marc by Marc Jacobsin korvikset, ja kaikkea muuta kivaa. Otto taisi olla ihan tyytyväinen myös omaan kelloonsa, GTA5-peliinsä ja Juha Vuorisen viimeiseen Juoppuhulluun, joka tosin on ollut mun luettavana tässä ihan ekaksi, kun Otto on keskittynyt pelaamaan. Pääsin itsekin jo testaamaan GTA:ta, ja mä jopa osasin vähän pelata!

Ihana jouluaatto oli kyllä, ihan täydellinen! Tälläistä joulua mä kaipasin sen viime joulun sairastelurumban jälkeen. Nyt vietellään sitten ihan rauhassa vuoden viimeisiä päiviä, ja otetaan rennosti. Blogin kanssa aion ottaa rennommin myöskin kunnon joulukalenterirutistuksen jälkeen, mutta en mä täydessä hiljaisuudessa aio olla! Vierasbloggaan myös Oton kanssa sinne Kaksplussan puolelle vielä ainakin yhden tekstin, jonka linkkaan blogin fb-sivuille.

Meillä jatkuu lasten mentyä nukkumaan tänään Oton ideoima ”Iinansivistämismaratoni”  eli toisinsanoen Star Wars -elokuvien katselu. Ennen eilistä en ollut nähnyt yhtäkään, ja tämä on Oton mielestä järkyttävä aukko sivistyksessä, hahha! Nyt olen siis nähnyt jo yhden, tänään sitten seuraava kehiin.

Rauhallista ja ihanaa Tapaninpäivän iltaa ja viikonloppua kaikille!

Miten teillä sujui joulunvietto? Kuuluuko teidän jouluperinteisiin joulusauna päivällä vai illalla? Mikä on teidän lemppari jouluruoka?

Moikka! Huh, meillä taas tapamme mukaan hiukan venähti tämä jouluruokien laitto, ja tässä vasta odotellaan että saadaan imelletty perunalaatikko uuniin, pariksi tunniksi. Tietenkin olisin päivällä voinut tehdä jo yksin valmisteluita Oton ollessa töissä, mutta meillä on Oton kanssa perinne että ruuat tehdään yhdessä, ja niin halusin tehdä tänäkin jouluna. Kaikki muut laatikot on sentään jo valmiita, lohi graavattu ja herneet likoamassa hernetuuvinkia varten. Ja okei, pakko tunnustaa että osasyy siihen että päivällä en vielä kokannut, oli se että meillä oli vaan niin hauskaa lasten kanssa pulkkamäessä, enkä malttanut sanoa että mennään nyt kotiin kun äidin pitää kokata.

Lähdettiin aamupäivällä tyttöjen kanssa siis pulkkamäkeen. Käytiin ensin pikku kävelylenkki kanavanrannassa, kyllä sai ihan hyvän hien pintaan siinä kun veteli pulkalla kahta neitiä, joiden yhteenlaskettu paino on rapiat 25kg. Sitten mentiin läheiseen puistoon laskemaan mäkeä, ja paikalla oli paljon muitakin lapsia perheineen. Tiarakin niin reippaasti laski jo ihan itse pulkalla, en voi uskoa että hän on kasvanut jo noin isoksi! Niin se kolme vuotta ja kolme kuukautta on vaan vierähtänyt. Zelda laski pulkalla yhdessä mun kanssa, ja hauskaa oli meilläkin, vaikka mun honkkelikoivet ei meinanneetkaan mahtua pulkan kyytiin!

Lahjat on kaikki paketoitu ja pakattu lahjasäkkeihin, jotka ollaan ovelasti piilotettu vilttien alle meidän makuuhuoneen viimeiseen nurkkaan. Tytöt nukahtivat yllättävän nätisti vaikka vähän jänskätti että tuleeko se uni kun huomenna on niin kauan odotettu päivä! Nyt vaan kokkaillaan vielä muutama tunti, ja mennään sitten itsekin nukkumaan että jaksetaan herätä kinkun paistoon aikaisin aamulla!

Huomenna luvassa joulukalenterin 24. luukku jossain vaiheessa päivää riippuen meidän ohjelman sujuvuudesta. Olisin toki voinut tehdä vaan jotain ja ajastaa sen aamuksi, mutta halusin tehdä jotain vähän erilaista, sellaista jonka voin tehdä vasta huomenna. Toivottavasti siis ei haittaa jos hetken joutuu odottelemaan, huomenna on varmaan kaikilla aikamoiset joulutohinat päällä! 😉

Karu totuus siitä miltä meidän keittiössä näytti kun alettiin tekemään laatikoita 😀

Kiitos hurjasti kaikille, jotka ovat vastanneet tämän päivän luukun lukijakyselyyn, mä olen lukenut niitä teidän kommentteja kokkailun lomassa koko illan ja ihan mielettömiä tyyppejä sieltä ruutujen takaa kyllä löytyy! Kiitos niin paljon teidän kaikkien ihanan kannustavista kommenteista, ja aivan huippua lukea enemmän siitä millaisia ihmisiä te oikeasti olette! Mä ajattelin koostaa jonkinlaista postausta teidän vastausten perusteella, ei siis mitään nimillä ym. varustettua, vaan ihan vaan sellaisia tilastoja, että minkä ikäistä ja tyyppistä porukkaa teitä näyttää olevan. Sinne saa käydä vielä vastailemassa jos haluaa, ja käykää ihmeessä katselemassa millaisia kanssalukijoita sieltä löytyy!

Ihanaa joulua kaikille jo nyt etukäteen, huomenna tulee vielä erikseen ne oikeat jouluntoivotukset! Toivottavasti saatte kaikki nauttia stressittömästä ja rauhallisesta joulusta<3

Kinkku on jo jääkaapissa sulamassa, juurekset ostettu laatikoita varten ja jääkaapin ylähyllyllä monta pönikkää kuohukermaa. Vielä pitää ostaa sienet, kalat ja voita. Oton kanssa jouluruokien kokkailu on se mistä se joulufiilis lähtee kunnolla päälle, ja odotan jo innolla että päästään tekemään ihania ruokia! Mä kirjoittelin viime vuonna joulukalenterissa meidän jouluruokaperinteistä, ja aika lailla samoilla linjoilla mennään tänäkin vuonna.

Lautasliinat saatu Lapuan Kankureilta.

Laatikoiden suhteen mulla on ollut tapana kokeilla jotain uutta joka vuosi, ja niin tänäkin vuonna. Ekana vuonna tehtiin bataattilaatikkoa, ja viime vuonna punajuuri-vuohenjuustolaatikkoa. Molemmat olivat ihan hyviä, mutta edelleen kaipaan sitä jotain täydellistä laatikkoa jonka voisi liittää vanhojen tuttujen kaveriksi joulupöytään. Jos teillä on siis joku aivan superherkku laatikkoresepti noiden kahden, ja perinteisten porkkana-, lanttu- ja imelletyn perunalaatikon seuraksi niin saa jakaa!

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa mä ajattelin vähän yrittää joulukattauksen kanssa, haha! Siis tarkoitan sitä, että kun kirjoitin hääblogin puolella meidän astiatilanteesta ennen häitä, mä olin tosissani. Aiemmin meillä on joulupöydän kattaus koostunut muovikulhoista, kaupan foliovuoista ja kaikesta muusta ei niin hohdokkaasta. Astiat eivät olleet se ensimmäinen asia johon panostaa kun alkaa rakentamaan ensimmäistä yhteistä kotia, ja odottaa samalla esikoistaan. Kyllä ne oli ne vauvajutut pinnasängystä rattaisiin silloin, kun meidän nuori perhe teki kodin ostoksia.

Häälahjalistalla meillä olikin siksi paljon astioita, ja tänä vuonna, kiitos ihanien häävieraidemme, meillä on vähän kertakäyttöastiattomampi ja vähemmän muovinen joulukattaus. Ostin meille kauniin Annon raidallisen pöytäliinan, ja kynttilänjalkoja sun muita on tullut ostettua vuosien varrella muutenkin. Ehdottomasti kaunis kattaus tekee paljon, ja lisää ihanaa juhlafiilistä!

Yksi jouluastia kuitenkin on ja pysyy, vuodesta toiseen: Jouluinen muumimuki vuodelta 200-jotain. Sain sen kummitädiltäni lahjaksi, ja se on meillä kyllä ihan arkisessa käytössä, monet kaakaot on juotu siitä! Se on Tiaran lempparimuki, ja niin myös mun.

Mitkä ovat teidän jouluruokabravuureja? Entäs ehdoton jouluruokainhokki?

Koko joulukuun on tullut suollettua aika paljon tekstiä, kun olen tehnyt kaikkien aikojen postausennätykseni joulukalenterin muodossa. Siksi ajattelinkin että jouluaattopostauksen toteutan enemmän kuvapainoitteisesti ja kuvia onkin kertynyt aika liuta! Meidän jouluaatto sujui aika ”sinne päin”, Zeldaa kiusasi korvatulehdus ja antibiootin aiheuttamat masuvaivat ja vauvaparka oli aika surkeana. Nyt on jo onneksi alkanut helpottaa parin viikon sairastelun jälkeen (ensin flunssa ja jälkitautina sitten tuo ilkeä korvatulehdus) mutta jouluaatto oli kyllä yksi rankimpia päiviä tänä vuonna.

Paistettiin kinkku yöllä kun ei ehditty illalla, ja aamulla heräiltiin jo kuuden aikaan koko perhe kun Zeldalla oli niin huono olo ettei uni maistunut. Jotenkin siinä sai sitten kuitenkin kasattua itsensä ja kun Tiara heräsi yhdeksän maissa niin joulutunnelmaakin alkoi vähän löytyä ja maisteltiin riisipuuroa koko perhe. Aamu sujui ruokia loppuun valmistellessa ja iltapäivällä sitten käytiin saunassa, syötiin ja odoteltiin pukin tuloa.

Meillä meinasi tulla oikeastaan kiirus siinä ruokaillessa, korjailtiin juuri viimeisiä astioita pois pöydästä kun pukki ja muori jo kolkuttelivat ovella! Tiara oli aivan haltioissaan eikä jännittänyt pukkia ollenkaan. Tipa jakoi lahjat yhdessä pukin ja muorin kanssa oikeille omistajilleen tosi reippaasti ja lopuksi vielä halasi molempia ja toivotti hyvää joulua, ja sanoi ”kiitos ja näkemiin”! Mä siis pelkäsin ihan turhaan että Tiaraa pelottaisi! Vielä tänäänkin Tipa on innoissaan höpötellyt että pukki tulee taas ensi vuonna ja sitten lauletaan uudelleen ”joulupukki, joulupukki”.

Pukin käytyä me vaan availtiin lahjoja lasten kanssa ja loppuilta sujuikin hyvin kun Zelda innostui hetkeksi omista lahjoistaan ennenkuin nukahti seitsemän jälkeen yöunille. Kipeänä on rankkaa, voi Zelda pientä mitä on joutunut kokemaan ja vielä ensimmäisenä joulunaan raasu. Onneksi jouluja tulee vielä ja Zelda ei tästä joulusta muista vielä mitään. Tiaralle joulu taisi olla uskomaton kokemus ja aika hyvin onnistuttiin vissiin peittämään Oton kanssa edellisen yön valvomisen merkit. Me oltiin kaavailtu vaikka mitä Wii- ja lautapelisessioita mutta lopulta mä nukahdin sohvalle ennen yhtätoista jo ja hipsin siitä sitten kiltisti nukkumaan. Eilen oli vähän aktiivisempi päivä jo mutta se onkin sitten ihan toinen tarina!

Kaikesta huolimatta meillä oli silti ihana joulu, ja tärkeintä oli että Tiara nautti! Miten teidän joulut sujuivat, toivottavasti ei sairastellessa?