Olen törmännyt viime aikoina somessa liian moneen artikkeliin siitä, kuinka joulu aiheuttaa stressiä ja ikävää fiilistä tai kuinka moni perhe ei voi viettää sellaista joulua kuin haluaisi, vaan joulu menee esimerkiksi rampatessa kyläpaikasta toiseen. Joulu on yksi vuoden ihanimpia juhlia (mulle) ja tuntuu kaukaiselta ajatukselta, että en voisi viettää sitä kuten itse haluan. Ymmärrän, että olen tosi ”onnekas” siinä, että saan viettää perheeni kanssa juuri sellaisen joulun kuin itse haluan. Toisaalta, onnekkuus joulun vietossa on seurausta epäonnesta ja surusta: meillä on molemmilla vain yksi vanhempi ja meidän vanhempien yksi ainoa elossa oleva isovanhempi on niin kaukana, että vierailu jouluaattona ei onnistu, koska vietämme joulua kotona.

Siksi me kaikki keräännytään yhteen paikkaan, eli meidän kotiin, viettämään joulua, eikä kukaan ramppaa minnekään. Jouluna hiljennytään muistelemaan myös kaikkia heitä, jotka eivät enää voi viettää meidän kanssa joulua. Viedään kynttilät haudalle ja rakkaat ihmiset on ajatuksissa. Vaikka nautin siitä, että ollaan meillä kaikki yhdessä paikassa, muistelen myös suurella lämmöllä ja rakkaudella niitä omia lapsuuden jouluja, kun vierailtiin tädeillä, enolla ja mummulassa.

Ajattelin jakaa vielä muutaman viime hetken vinkin rennompaan jouluun:

1. Uskalla viettää sellaista joulua kuin itse haluat, tarkoitti se mitä tahansa.

2. Jos sinulla on lapsia, älä stressaa joulun pyhinä ruutuajasta tai siitä, syövätkö lapset liikaa herkkuja. Joulun aikana voi katsoa useammankin joululeffan tai pelata pukin kontista paljastunutta konsolipeliä kaikessa rauhassa, se on enemmän kuin fine. Jos arkena pitää kiinni rutiineista ja karkkipäivistä, niin se ei haittaa, että lomalla antaa vähän löysää. Silloin kun lapset katsoo leffaa tai pelaa, voi hyvin itsekin rentoutua lukemalla tai miten ikinä haluaa.

3. Jakakaa vastuu joulun järjestämisestä, mikäli mahdollista. Mä en ikinä saisi järjestettyä meidän joulua yksin. Otto kokkaa kaikki ruuat yhdessä mun kanssa ja lapsilla on joulun aikaan seuraa myös mummusta. Oton perhe hoitaa tuoreet joulukalat ja mädit paikan päälle, niin meidän ei tarvitse enää jouluaattona tai aatonaattona hikoilla kaupassa, vaan voidaan keskittyä lämpimien ruokien kokkailuun.

4. Oton vinkki: rento asenne ratissa! Joulun aikaan on paljon liikennettä ja helposti tulee ajateltua olevansa itse tosi kiireinen ja tärkeä omassa autossaan. Kaikilla muillakin on kiireitä ja tärkeät määränpäät ja jos jokainen huomioisi joulun alla oikein ekstra paljon muitakin kuskeja, liikenne sujuisi paljon jouhevammin.

5. Jos paketointi on inhokkihommaa, se sujuu paljon mukavammin joululeffan tai äänikirjan ja glögimukillisen parissa. Varsinkin jos on vielä seuraa! Tai sitten kannattaa hyödyntää paketointipisteitä kauppakeskuksissa. Eilen esim. Kampin 3. kerroksessa oli ilmainen paketointipiste, jossa ei ollut yhtään jonoa.

6. Älä ainakaan stressaa joulusiivouksesta. Kukaan ei muistele jälkeenpäin sitä, kuinka siisti joku kaappi oli jouluaattona tai oliko uunin luukku likainen vai puhdas. Se uuni menee kuitenkin sotkuun kinkun paistosta, joten sama se on pestä vasta joulun jälkeen.

7. Tee mahdollisimman paljon niitä asioita, joista itse tykkäät. Älä stressaa muiden odotuksista tai luo itse itsellesi liikaa paineita.

Tunnelmallista viikonloppua kaikille. Kolme yötä jouluun on!

Heippa ihanat!

Huomenna aamulla ilmestyy joulukalenterin viimeinen luukku, ja sitten se on siinä: JOULU! Joulu, jota on fiilistelty innolla, laskettu öitä, toivottu ja luotu odotuksia. Vaikka mäkin täällä joulua hehkutan, ja olen sitä kovasti odottanut, en halua ottaa siitä liikaa paineita. Tiedän jo etukäteen, että kaikki ei varmasti mene jouluaattona ihan oppikirjan mukaan, ainakaan meillä. Me ollaan vähän tällaisia sähliä, ja aina joku menee vähän sinne päin. Se on ihan ok, enemmänkin kuin ok. Joulun ei tarvitse olla millään mittapuulla täydellinen, meille se on täydellinen kun saadaan olla yhdessä.

Jouluna ei kannata kiristellä hermoja jos joku jouluruoka ei onnistu, joulupukki on vähän myöhässä (tai 20min ajoissa niin kuin meidän pukki viime vuonna joka tuli kesken ruokailun), jollekin tulee flunssa tai jos lapset ovat tavallista rauhattomampia. Heillä on aivan hitsin jännä päivä kuitenkin, jouluaatto! Silloin pitää ymmärtää vähän tavallista enemmän hillumista, kyllähän sitä itsekin muistaa kuinka uskomattoman jännittävää se joulupukin odottaminen oli. Täytyy silti kehaista omia lapsia, ja todeta että he kyllä ainakin edellisinä jouluina ovat olleet kärsivällisempiä kuin itse olin lapsena, vaikka innoissaan toki ovatkin.

Vähän niin kuin onnellisuus, on joulu myös pitkä matka, eikä pelkkä määränpää. Koko tämä odotus ja valmistautuminen, ja ne pienet hetket ovat joulu. Paketoiminen glögimukin kanssa yömyöhällä, joulukalentereiden avaaminen, porkkanalaatikon paistaminen, joulumarkkinoilla käyminen, joulukorttien lähettäminen, herneiden liottaminen ja kinkun kuorrutus. Vaikka siihen yhteen päivään ladataan paljon odotuksia, täytyy muistaa että meillä on ollut jo ihan mielettömän ihana joulu tähän asti, eikä joulu ole vain se yksi päivä. Joten jos aattona joku menee vähän sinne päin, niin sitten menee. Se ei ole sen kummempaa.

Huomenna aamulla päälle napsautetaan Joulupukin Kuumalinja, laitetaan riisipuuro hellalle kiehumaan, ja aletaan valmistautua pukin tuloon ja joulun kohokohtaan meille aikuisille, eli ruokailuun. Jouluruuat ovat valmiina huomenna viimeisteltäviä tuoresalaatteja ja jälkkäreitä lukuunottamatta, kattaus on aloitettu, pöytäliinat silitetty ja vaatteet valittuna. Paitsi kinkkukin on vielä kesken, se pitää vielä kuorruttaa ja kastike tehdä valmiiksi mummun reseptillä. Aattoaamun paketit sentään odottavat jo lapsia kuusen alla, he kun hipsuttelivat äsken nukkumaan. Esikoisen sanoin ”jouluaattoa edeltävänä iltana on parempi mennä ajoissa nukkumaan, että jaksaa sitten hyvillä yöunilla odotella joulupukkia ja viettää kivan päivän”. Hän on kuulkaa fiksu tapaus, täytyy ottaa mallia, ja yrittää päästä itse nukkumaan myös ajoissa tänään, kinkkupuuhista huolimatta.

Tästä joulusta tulee ihana, mä olen siitä varma. Ainiin, jännitetään täällä myös yhtä aika isoa ja monta vuotta odotettua juttua: esikoisella heiluu ensimmäinen hammas. Irtoaakohan se tänä jouluna jo?! Ollaan koko perhe ihan innoissaan tästä suuresta merkkipaalusta.

Maailman ihaninta jouluaattoa kaikille, muistakaa tsekata jossain välissä joulukalenterin viimeinen luukku! <3