Huh, vihdoinkin kaikki kiireet on selätetty ja nyt vietän jo toista päivää kotona. Ei sillä etten kiireistä tykkäisi, tai toivoisi että eteeni tulee vielä lisää näitä mahtavia kokemuksia – mutta kyllä tavalliset kotihengailupäivät tekevät niin hyvää! Karo oli meillä lauantaista tiistaihin asti ja meillä oli kyllä niin hauskaa taas. Ollaan Karon kanssa niin samanlaisia, villin innovatiivisia ihmisiä ja meidän lennokkaissa jutuissa ei moni pysy perässä, mutta mä oon kyllä varma että Karo-neidin kanssa tullaan kokemaan vielä ihan huikeita juttuja!

Maanantaina meillä oli välipäivä kiireistä, Zelda täytti silloin puoli vuotta ja me otettiin Zeldasta kuvia (tai siis Karo otti). Ihan järkyttävää että nyt on jo lyhyempi aika neidin 1v-synttäreihin kuin mitä synnytyksestä on kulunut, ei tämä vain voi olla totta! Zelda on ottanut taas sellaisia kehitysharppauksia että neidin kuukausipostauksesta tulee varmaan kilometrin mittainen, joten sitä joudutte vielä muutaman päivän odottamaan että saan kirjoitettua kaiken ylös.

Tiistaipäivän kemuista teen ihan oman postauksen kunhan saan kaiken kuvamateriaalin toivottavasti itselleni, mutta kuten Facebookissakin kerroin niin meillä oli ihan huippuhauskaa! Aamulla vallitsi jännittyneen odottava fiilis kun herättiin ja tuntui että me ei keretä mitään ennen juhlia! Kävin päivällä paniikkishoppailemassa itselleni mekon ja sukkahousut Itiksestä äidin kanssa ja illalla valmistauduttiin Emilian ja Karon kanssa meillä yhdessä ennen kuin lähdettiin kohti BB-taloa. Mä en malta odottaa että pääsen kertomaan enemmän niiden kuvien kera! Blogin FB-sivuilta löytyy kuva meidän asuista jo näin etukäteen!

Päivän asu / Takki Asos / Paita ZARA / Tuubihuivi Pieces / Pipo Asos / Farkut DrDenim / Nilkkurit ZARA

Eilen vielä Emilia, Alisa ja Henni kävivät meillä kylässä Avan ja Noah-Michelin kanssa ja pikkutytöt leikkivät innoissaan Tiaran tavaroilla. Ava oli jo niin ison tytön näköinen söpössä polkkatukassaan! Kuvia me ei eilen ehditty ottamaan kun visiitti oli pikainen, harmi! Tänään mun äiti on lähdössä takaisin Ouluun täältä meidän hullunmyllystä ja me mennään tyttöjen kanssa saattamaan äitiä. Tulee taas kauhea ikävä äitiä mutta toivottavasti tavataan taas pian! Tiara on käyttänyt Mörköä ulkona joka päivä ja kuulemma kaikki vastaantulijat ovat kehuneet miten hienosti Tiara osaa taluttaa.

Nyt täytyy alkaa valmistautumaan lähtöön, mutta mä palailen myöhemmin kunhan saan niitä kuvia! Ihanaa torstaipäivää kaikille♥

Mulla on takana sellainen action-pläjäysviikonloppu että mökkiytynyttä kotiäitiä hirvittää edes muistella! Mutta hauskaa on ollut ja aivan huikeita kokemuksia. Lauantai alkoi hääjuoksulla Messukeskuksessa ja viikonloppu huipentui BB-finaalin eturiviin. Hääjuoksusta ja messuista kirjoitan enemmän hääblogin puolelle kunhan saan kaikki kuvat itselleni ja haastatteluvideon Ellen Jokikunnaksen haastattelusta Lumoavan messuosastolta ladattua youtubeen Oton puhelimesta, mutta sen verran voin paljastaa että hääjuoksussa voitettiin palkinnoksi Junior sviitti skumppa-aamiaisella hääyöksi Hotelli Bestwestern Premier Katajanokalta, eli entisestä Katajanokan vankilasta. Ihan huippu palkinto, mä oon niin iloinen!

Lauantai-iltana vilkkaan messupäivän jälkeen Karomuru tuli Seinäjoelta tänne ja liittyi mun ja Oton seuraan kun oltiin menossa istumaan iltaa meidän ystävien Kaislan ja Simon luo Espooseen. Zelda ja Tiara jäivät mummunsa hellään huomaan kotiin nukkumaan ja me vaihdettiin vapaalle. Oli kiva nähdä monta rakasta ystävää pitkästä aikaa ja istua ihan rauhassa, aikuisten juttuja jutskaillen. Me tytöt kiharreltiin toistemme hiuksia ja pojat oli poikia, hahah. Vähän meni myöhäiseen mutta kerrankos sitä, oli mun ja Oton eka kerta yhdessä ulkona Zeldan syntymän jälkeen jos ei niitä yksiä lasillisia lasketa jotka käytiin siemailemassa laivalla lasten ollessa hytissä nukkumassa mun äidin kanssa.

Eilen meillä olikin sitten Karon kanssa jännittävä päivä kun suunnattiin BB-studioon kun meidät oli kutsuttu katsomaan Finaalia Jokakoti BB-kilpailun voiton kunniaksi. Meille oli varattu eturivin paikat ihan keskeltä suoraan lavan edestä ja oli kyllä hauskaa päästä seuraamaan kaikkia tapahtumia niin läheltä. Tunnelma studiossa oli mahtava ja fiilis ehkä vähän epätodellinen, telkkarissa kaikki näyttää aina niin mahtipontiselta vaikka oikeasti studio oli just sellainen kotoisa ja mukava eikä mikään megahalli. Hauska kokemus!

Nyt onkin tullut aika julkistaa ketkä pääsevät meidän kanssa BB-taloon! Päätös on ollut ihan uskomattoman vaikea, hakemuksia on tullut kymmeniä ellei jopa yli sata ja tuntuu ihan hullulta että joudun päättämään näin ihanien ihmisten välillä. Mä sain valita kolme tyyppiä, mikä on suuri kunnia. Mun lukijoistani mukaan pääsevät kommentilla pitkän hakemuksen laittanut Linkku, joka on ollut blogini ahkera kommentoija jo pitkään. Kuten olen täällä kertonutkin, mulle kommentit on hirvittävän tärkeitä ja mä koen että mun täytyy ehdottomasti palkita ahkerasta kommentoinnista kun kerran mahdollisuus on!

Linkun seurana taloon pääsee myös ylläolevissa kuvissa esiintyvä Kaisla. Kaisla on mun kaveri, kyllä, mutta Kaisla on myös ollut mun blogin lukija jo silloin kun ei vielä tunnettu. Kaisla laittoi myös mulle s-postilla niin loistavat perustelut, että en missään nimessä voinut jättää valitsematta häntä. Kaisla on mahtava tyyppi ja mä takaan että teillä kaikilla taloon menijöillä on Kaislan kanssa hauskaa.

Kolmas taloonpääsijä lähetti myös niin koskettavan hakemuksen, että en voinut olla valitsematta juuri häntä. Fannin kertomus rankasta vuodestaan sai mut valitsemaan juuri hänet. Mä oon ihan varma että juuri teidän kolmen kanssa mulla ja muilla taloon lähtijöillä on ihan mahtava reissu! Kiitos ihan huikean paljon kaikille hakeneille vielä kerran, mä toivon että eteen tulee vielä lisää näin uskomattoman siistejä mahdollisuuksia, ja toivon että ensi kerralla tälläisen mahdollisuuden osuessa kohdalle mä saan valita enemmän mahtavia ihmisiä mukaani. Olette maailman parhaita lukijoita kaikki♥

Mulla on yksi elämäni huikeimmista viikonlopuista takana, kiitos kaikille siinä mukana olleille! Tänään mä otan niin iisisti kuin mahdollista, pussailen meidän puolivuotiasta pikkupullaa ja kaksivuotiasta prinsessaa ja panikoin huomisista vaatteistani Karon kanssa. Ja huomisen jälkeen en kyllä liiku kotoa ainakaan loppuvuonna, kun tuntuu että näiden muutaman päivän sisälle on mahtunut ihan överipaljon menoa ja meininkiä! Tällä viikolla blogissa on luvassa juhlahumun lisäksi Zeldan puolivuotispostaus, paljon toivottu meikkipostaus ja myös pari kivaa ylläriä! Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille♥

Miltä kuulostaisi skumppa, supermaukkaat herkut ja kolme huippuloistavaa äitibloggaajaa juhlimassa kanssasi? Miltä kuulostaisi tämä kaikki, ensi viikolla, BB-talossa? Mulle on useampaan kertaan ehdoteltu jonkinlaista lukijailtaa/-tapaamista ja tämä on nyt kolmen blogiäidin tapa yhdistää ainutkertainen tilaisuus ja lukijoiden tapaaminen! Kuten moni teistä tietääkin, me olemme mukana Jokakodin järjestämässä BB-bilekilpailussa Karostardustin Karoliinan ja Mutsis On -blogin Emilian kanssa. Kilpailun voittaja ei ole vielä selvinnyt, mutta koska olemme jo pitkään olleet kirkkaassa johdossa, ajattelimme tehdä nyt ennakkovalmisteluja kilpailun mahdollista voittoa varten ettei varoitusaika jää liian lyhyeksi. Kilpailun voittaja selviää sunnuntai-iltana BB-finaalilähetyksessä ja tiistaina 15.10. voittajat saavat BB-talon käyttöönsä omia bileitä varten.

Me lupasimme teidän ääniä pyytäessämme, että otamme bileisiin lukijoita mukaan. Meillä on mahdollisuus ottaa mukaamme yhteensä seitsemän huipputyyppiä ja minulla on kunnia valita heistä kolme. Jos haluat olla yksi niistä jotka pääsevät kanssamme BB-taloon pippaloimaan, toimi näin:

• Osallistuaksesi sinun tulee olla vähintään 18-vuotias (ja kyetä todistamaan se)
• Käy antamassa äänesi blogibileille tästä jos et vielä ole käynyt
• Keksi mahtavat perustelut miksi juuri sinun tulisi päästä mukaan
• Jätä kommentti tähän postaukseen tai lähetä s-postia osoitteeseen couturecouture@windowslive.com
• Kolme parhaiten perustellutta lukijaani pääsee mukaan
• HUOM! Sinun tulee kommenttia lähettäessäsi olla ehdottoman varma että pääset juhlimaan tiistaina jos voitto osuu kohdallesi!

Onnea kilpailuun! Keksikää huippuperustelut ja pitäkää peukut pystyssä, että me voitetaan. Hyvältä näyttää ainakin tällä hetkellä!

Heippa! Nyt on etukäteiset synttärijuhlat juhlittu ja meillä oli ihan mahtavan mukavaa! Kommelluksilta ei tietenkään vältytty ja kaikki oli ”vähän sinne päin”. Me päätettiin Oton kanssa että ei oteta turhaa stressiä mistään ja iloisesti oltiinkin vielä aivan vaiheessa kun ensimmäiset vieraat jo saapuivat. Onneksi meidän sukulaiset ja ystävät ovat ihania rentoja tyyppejä ja ketään ei haitannut se että siinä samalla näperreltiin vielä toast skageneita valmiiksi ja paisteltiin vähän mutakakkua ja karjalanpiirakoita uunissa, mikä ”hieman” lisäsi muutenkin hikisen kuumaa tunnelmaa.

Saatiin kuitenkin lopulta tarjoilut valmiiksi ja niitä jopa kehuttiin, jee! Mutakakku on mun bravuuri jonka väännän ulkomuistista vaikka unissani, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun tein mansikkalimejuustokakkua. Siitäkin ihmiset tykkäsivät vaikka ulkonäkö olikin vähän mitä oli. Mutta ei se näky vaan se maku, eikö! Ja Tiaran hienot prinsessakynttilät onneksi varastivat kaiken huomion vaikka N-kirjain ei syttynytkään ja vaikka niiden viimein sytyttyä me ei millään meinattu saada niitä puhallettua sammuksiin. Tipan kanssa puhkuttiin kuin viimeistä päivää mutta kynttilät eivät vaan meinanneet sammua millään. Kaikki nauroivat ihan kippurassa kun aina näytti siltä että nyt ne viimein sammuvat ja silti vielä joku jäi palamaan, hah!

Mansikkalimejuustokakun, toast skageneiden, karjalanpiirakoiden ja mutakakun lisäksi tarjolla oli munavoita, Angry Birds -donitseja ja Muumi -keksejä eli todella basicilla varustuksella mentiin. Mä oon huomannut sen että stressaan aina tarjoiluja ja yritän kauheasti hifistellä ja sitten vaan turhaudun kun en onnistu niinkuin haluaisin. Pääsen helpommalla kun teen sitä mitä osaan enkä yritä liikaa! Tarjoilut riittivät oikein hyvin kun ei me mitään megabailuja pidetty, paikalle oli kutsuttu vain lähimmät ja esimerkiksi mun äiti ei valitettavasti päässyt paikalle  Oulusta tällä kertaa. Onneksi äiti tulee meille ensi kuussa taas kylään niin me juhlitaan sitten sekä äidin, Tiaran että mun synttäreitä kun meillä on kaikilla parin viikon sisällä syntymäpäivä. Nyt kuitenkin riittää höpötys ja on kuvien vuoro!

Tiara sai paljon kivoja lahjoja joilla hän innoissaan on leikkinyt tänäänkin koko päivän! Brion junarata on ollut kova sana jo pitkään Polarn O. Pyreteissä vieraillessa ja nyt meiltä löytyy se viimein kotoakin. Junajuttujen lisäksi Tipa sai Tuhkimo-Duploja, vaatteita ja koruja, ihanan keinun joka me kiinnitetään parvekkeen kattoon, suosikkinsa Risto Räppääjän jatko-osan Viileän Venlan meillä aiemmin olleen Risto Räppääjä ja Polkupyörävaras -elokuvan seuraksi ja aivan mielettömän söpön puisen palapelin.

Illalla Tiara nukahti aivan samantien sänkyynsä jännittävän päivän jälkeen onnellinen hymy kasvoillaan, ihana tyttö!♥ Kiitos vielä kaikille vieraille mahtavista lahjoista ja parhaasta seurasta! Mäkin sain paljon lahjoja mun ihanilta kavereilta, mutta niitä esittelen tarkemmin huomenna, sillä nyt on painuttava nukkumaan kun on ollut niin jännä ja kiireinen viikonloppu. Jos ette kuitenkaan malta odottaa niin blogin FB-sivuilla on sneak peekiä yhdestä mun lahjasta. Sinne kannattaa muutenkin liittyä tykkääjäksi kun usein päivitän sinne enemmän juttuja kuin blogiin ja ainakin aiemmin kuin blogiin! Nyt hyvää yötä kaikille teille ihanille♥

Ensi viikolla luvassa myös ainakin Tiaran 2v -kuulumisia neidin oikeana synttäripäivänä, mun mietteitä omasta vanhenemisestani mun oikeana synttäripäivänä, vihdoinkin se bloggaaminen behind the scenes sekä kaikkea muuta hauskaa mistä kerron myöhemmin lisää!

Multa toivottiin mielipidepostausta vanhempien päihteidenkäytöstä ja hetken mietittyäni mä ajattelin nostaa kissan pöydälle. Tämä on aihe joka aivan takuuvarmasti jakaa mielipiteitä! Mun täytyy tunnustaa teille että tämän postauksen kirjoittaminen oli ehkä hankalin aihe mistä olen koskaan kirjoittanut. Ensimmäisiä tunteita mussa itsessäni herättivät jo itse postaustoiveet, jotka käsittelivät ”äitien tupakointia/äitien alkoholinkäyttöä”. Miksi tosiaan ainoastaan äitien päihteidenkäyttö pitäisi nostaa tapetille, mutta isit saisivat sauhutella ja dokailla aivan rauhassa ilman pienintäkään paheksuntaa?

Mun mielestä molempia vanhempia kuuluu kohdella tasaveroisesti ja siksi kirjoitan tämän tekstin koskien molempia vanhempia eikä vain äitejä, vaikka tietysti äideillä on joitakin tekijöitä jotka tekevät äitien päihteidenkäytöstä vaarallisempaa tiettyinä aikoina kuten raskaus ja imetys. Raskausaikana mulle ainakin oli päivänselvää että en polta yhtäkään savuketta enkä juo pisaraakaan alkoholia. Mä en uskaltanut edes yhtä pientäkään huikkaa maistaa esimerkiksi kaverin uutuussiideristä, vaikka tiedän ettei se yksi huikka varmasti olisi mitään haitannutkaan. Tiedän että jos olisin maistanut pienenkin huikan ja vauvalle olisi raskausaikana tapahtunut jotakin niin olisin syyttänyt siitä itseäni vaikkei se alkoholin maistamiseen olisi liittynytkään.

Se on fakta että päihteet eivät kuulu raskausaikaan. Mä en paheksu äitejä jotka tupakoivat raskausaikana koska ei ole mun asiani paheksua sitä miten muut toimivat, mutta itse en koskaan voisi toimia niin. Kun tiedän tupakoinnin vaarat, en koskaan haluaisi altistaa omia lapsiani niille. Mäkin olen tupakoinut nuorena vaikka se inhottava tapa onkin, mutta lopetin heti tultuani raskaaksi. Mun mielestä on myös erittäin kunnioitettavaa jos isä ryhtyy äidin tueksi raskausaikana ja lopettaa myös tupakoinnin, se helpottaa äidin lopettamista tosi paljon.

Raskausaikoina vältin oman tupakoinnin lisäksi myös passiivista tupakointia. Mun mielestä oli ihanaa että myös mun kaverit osasivat ottaa mut tosi hyvin huomioon ja välttää tupakointia mun seurassa silloin kun kannoin meidän mukuloita mahassani. Passiivinen tupakointi on melkeinpä yhtä vaarallista kuin se että itse tupakoisi, joten on tärkeää pitää huolta siitä ettei altistu myöskään sille. Sama juttu tupakan kuin alkoholinkin kanssa, jos lapsille olisi sattunut jotakin raskausaikana ja olisin itse tupakoinut  – en koskaan olisi voinut antaa sitä itselleni anteeksi. Koska mulla oli mahdollisuus tarjota mun lapsille turvalliset ja terveelliset yhdeksän kuukautta mun masussa, mä tarjosin ne ilomielin.

Myös imetysaikana päihteidenkäyttöä on rajoitettava. Neuvolan ohjeistuksen mukaan alkoholia saisi juoda yhden pienen annoksen silloin tällöin imetysaikana kunhan pitää pari tuntia taukoa imetyksessä, eli se annos olisi hyvä juoda juuri imetyksen jälkeen. Myöskään tupakointia ei suositella imetysaikana koska haitalliset aineet erittyvät myös rintamaitoon. Tupakointi myös lisää kätkytkuolemariskiä jos vauva nukkuu tupakoivan vanhemman vieressä. Mä oon pari kertaa juonut juurikin jossain juhlatilanteessa sen muutaman senttilitran kuoharia ihan hyvällä omallatunnolla ja imettänyt sitten parin tunnin päästä. Olen myös käynyt juhlimassa kerran kun kaasoni ja rakas ystäväni Emmis oli täällä käymässä Rovaniemeltä. Silloin pumppasin maitoa valmiiksi, jätin Zeldan Oton hellään huomaan ja join muutaman annoksen alkoholia. Ja mulla oli super kivaa!

Imetys on sitovaa, imetysaikana en itse ainakaan uskalla enkä halua käydä usein juhlimassa. Kerran olen siis käynyt ja seuraavan kerran menen varmaan omilla synttäreilläni, syyskuussa. En halua että maidontuotanto häiriintyy tauoista. En kuitenkaan koe että siinä on mitään pahaa jos käy silloin tällöin pitämässä hauskaa ystävien kanssa, juo muutaman annoksen alkoholia ja palaa virkistyneenä takaisin kun on saanut tanssittua ja purettua stressiä. On niitä varmasti parempiakin keinoja purkaa stressiä, mutta myös huonompia.

Mun mielestäni lapsi ei ole hoidossa silloin kun hän on toisen vanhempansa kanssa, joten sille kuinka usein äiti tai isä saa käydä omien kavereidensa kanssa juhlimassa ei mun mielestä ole lasten kannalta mitään tarkkaa rajaa. Siinä taas on eroja mikä on vanhemmilta toisiaan kohtaan reilua. Mun mielestä ei olisi reilua juosta joka viikko juhlimassa ja jättää lapsia Otolle, eikä se olisi reilua mua kohtaan jos Otto toimisi niin. Lapset sen sijaan eivät tietäisi missä mä olen – sama kai se on lasten kannalta käykö äiti tai isä töissä, juhlimassa vai koiranäyttelyssä toisella paikkakunnalla.

Me ei olla käyty nyt vuoteen yhdessä juhlimassa Oton kanssa, koska ensin olin raskaana ja nyt Zelda on vielä niin pieni etten ole raaskinut jättää häntä hoitoon. Sitten kun tulee aika että me lähdetään joskus juhlimaan yhdessä, Zelda ja Tiara jäävät kotiin ja hoitaja (luultavasti mun äiti) tulee meille heitä hoitamaan. Kotona Zeldalla on varmasti turvallisempi olo olla ensi kertaa hoidossa kun hän on tutussa ympäristössä ja täältä löytyy kaikki tarpeellinen helposti. Tiara on ollut kerran yökylässä 9kk iässä ja muuten hän on ollut aina kotona jos me ollaan lähdetty Oton kanssa käymään jossain. Pienten lasten kanssa mun mielestä hoitokuviot on helpointa järjestää näin ja itsestäkään ei tunnu niin pahalta jättää lasta kun tietää että hän on kotona eikä ole yötä poissa. En kuitenkaan missään nimessä sano että vauvoja tai pikkulapsia ei saisi viedä yöhoitoon muualle, enkä todellakaan usko että se aiheuttaa mitään traumoja että vie hoitoon.

Sitten kun en enää imetä on juhlimaan lähteminen helpompaa, mutta en usko että silloinkaan kovin usein käyn juhlimassa. Vaikka mä en sitten toimikaan enää lapseni ruuanlähteenä, en aio muuttua bile-eläimeksi joka käy krebaamassa ainakin joka keskiviikko, perjantai ja lauantai. Mä oon juhlinut ihan tarpeeksi jo silloin kun ei vielä ollut lapsia, eikä se enää jaksa innostaa samalla tavalla. Joskus varmasti tulee sellainen tunne että olisi ihan mahtavaa käydä tanssimassa jalat kipeiksi ja juomassa pari mojitoa ja silloin voin ihan hyvin mennä, mutta yleensä mukavuudenhalu vie voiton ja istun mieluummin iltaa kotona Oton kainalossa, käyn saunassa ja syön hyvää ruokaa.

Saunasta pääsenkin luontevasti aiheeseen nimeltä saunasiiderit! Saunasiideri, saunakalja, saunalonkero, saunamikävaan on juoma jota mä en koskaan ole oppinut juomaan. Mä oon joskus ostanut itselleni saunasiiderin mutta ne on aina jääneet kaappiin lojumaan ja menneet joko pilalle tai sitten Otto on juonut ne pois. Vaikka kaupassa tuntuu joskus että ”Hei tätä olis kiva maistaa illalla saunassa” niin sitten mä kuitenkin vaan unohdan sen juoman jääkaappiin kun kotona ei käy mielessäkään. Oon näiden vuosien aikana oppinut että mun ei kannata saunajuomia ostaa kun Cokis ajaa saman asian oikein hyvin. En siis näe saunajuomissa mitään pahaa mutta en tiedä miksi ne eivät vain kolahda mulle!

Mä en myöskään tykkää alkoholista ruokajuomana vaikka Oton mielestä oluella on joihinkin ruokiin pyhä yhteys. Mua ei muiden ruokajuomat kiinnosta mutta itse suosin vettä ja maistelen mieluummin ruoan makua. Mun mielestä se on kuitenkin ihan hyvä että vanhemmat joskus juovat vaikkapa viiniä tai sitä olutta ruokajuomana, näin juuri lapsetkin oppivat näkemään sitä kohtuukäyttöä eikä alkoholista tule sellaista mörköä joka kiinnostaa siksi että sitä ei koskaan näe omassa kodissa. Ehkä mäkin joskus lämpeän uudestaan viinille vaikka nykyään mua ällöttää jo pelkkä ajatuskin, nuorena tuli lipitettyä viiniäkin mutta raskausaikojen pitkien alkoholitaukojen jälkeen mä en hirveästi tykkää minkään alkoholin mausta, mikä on varmaan se suurin syy sille että en juo kovin usein.

Mä oon itse ollut  muksuna monta kertaa ystävien tai suvun kesken illanistujaisissa joissa aikuiset ovat ottaneet alkoholia ja lapset ovat leikkineet ja pyörineet siinä sivussa. Koskaan ei mulle jäänyt pelkoa tai pahaa mieltä tällaisista juhlista enkä näe niissä mitään pahaa. Kaikki osasivat juoda nätisti ja pitää huolen itsensä lisäksi myös lapsistaan. Mun mielestä myös lasten seurassa saa ottaa alkoholia, kunhan muistaa kohtuuden eikä vedä räkäkännejä. Ja lasten seurassa on eri asia kuin vauvojen seurassa, vauvaa en ikinä käsittelisi edes siinä pienessä kahden siiderin hiprakassa eli se yksi annos on ainakin mulle ihan ehdoton maksimi.

Joillakin yksi, kaksi tai kolmekaan annosta ei tunnu missään ja toisilla tuntuu heti. Mun mielestä lasten kanssa hyvä ohjenuora on se että illanistujaisissa sun muissa olisi aina vähintään yksi aikuinen joka on ajokunnossa, eli juonut maksimissaan yhden annoksen alkoholia. Vaikka meillä ei autoa olekaan on ajokunto mun mielestä hyvä raja: jos kykenet turvallisesti ajamaan autoa, kykenet myös huolehtimaan lapsista. Eli teoreettisesti ajatellen, jos me nyt pidettäisiin illanistujaiset joissa on lapsia mukana – jompikumpi meistä vanhemmista joisi vain yhden annoksen tai ei ollenkaan. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu –  joku lapsista voi vaikka sairastua ja tarvita lääkärihoitoa – ja siksi mun mielestä aina on ehdottomasti oltava selvä aikuinen joka lapsen voi viedä lääkäriin.

 Vanhempien päihteidenkäyttö on todella tunteita herättävä aihe. Kaikki vanhemmat toimivat näissä asioissa omalla tavallaan niinkuin omille lapsilleen ja itselleen parhaaksi näkevät ja kaikilla löytyy jokin mielipide aiheesta. Olit sitten isä tai äiti, absolutisti tai alkoholisti – aina löytyy niitä joiden mielestä toimit väärin. Uskokaa mua, absolutistiakin voidaan morkata siitä että hän ei näytä kohtuukäytön mallia – ja isää siitä että hän on tylsimys kun ei lähde juhlimaan joka viikko. Tärkeintä on kuitenkin se että rakastaa lapsiaan ja pitää heistä hyvää huolta!

Tämä on meidän perheen tyyli, Mitenkäs teillä?