Terkut Oulusta, tultiin tänne lomanlopetuslomalle

06.08.2019

LLL – eli loman-lopetus-loma. Tehtiin se viime vuonna ja tehdään se tänäkin vuonna. Tultiin vielä kesän lopuksi muutamaksi päiväksi Ouluun mun tädin luokse hengailemaan ja rentoutumaan. Tekee hyvää ottaa kunnon rentoutusviikko vielä ennen kuin ensi viikolla palataan heti kunnolla arkeen. Heti eka viikolla Otolla on jokapäiväistä läsnäoloa vaativa intensiivikurssi koululla ja lapsilla alkaa koulu, eskari ja dagis sekä kaksi harrastusta + yhden harrastuksen tutustumistunnit. Ja mulla on vielä se viisaudenhampaan poisto. Kuulostaako siltä, että tarvitaan yksi viikko rentoilua ja hellää huolenpitoa sukulaisten huomassa? Musta ainakin.

Huomenna lapset menevät yökylään mun äidin luo ja me mennään syömään kahdestaan Oton kanssa. Oikea syy yökyläilylle oli se, että torstaina tehdään Oton kanssa kunnon työ- ja koulupäivä. Ai että tekee hyvää saada yksi kokonainen 8h työpäivä, kun ollaan koko kesä vedetty taas sillä perinteisellä ”silloin kun ehtii eli nipistetään yöunista tai omasta ajasta” -meiningillä.

Ensi viikolla toki arki alkaa ja sen mukana normaalit työajat ma-ke, mutta mun on pakko saada tehtyä töitä ensi viikolle varastoon, kun en pysty yhtään ennustamaan miten selviän siitä viisaudenhampaan poistosta ja pystynkö sen jälkeen pariin päivään tekemään mitään. Sormet ristissä, että se ei ole niin paha kuin mun ekalla kerralla oli.

Tuon yhden kokonaisen työpäivän lisäksi tarkoituksena on täällä nähdä kavereita ja sukulaisia, kuten mun pappaa, äitiä ja tädin perhettä ja serkkuja. Lisäksi aiotaan saunoa, katsella sarjoja iltaisin ja nauttia vaan Oulun rennosta meiningistä muutaman päivän ajan. Viikonloppuna ajellaan takaisin, kun Otolla alkaa koulu heti maanantaina.

Tänään kun lähdettiin ajamaan, me ajettiin Indieplacen toimiston kautta. Meidän piti käydä podcast-studiossa nauhoittamassa yksi lause (Oikeasti yksi lause!). Me haluttiin lisätä yksi tietty juttu jaksojen alkuun, mikä piti saada tallennettua ennen ensi viikkoa. Oli aika hauskaa kun nopeasti vaan ajeltiin hissillä ylös toimistoon, istahdin kuulokkeet päässä podistudioon, sanoin yhden lauseen pari kertaa eri tavalla ja se oli siinä. Sitten lähdettiin kiireen vilkkaa takaisin alas, että päästiin aloittamaan matkan teko. Kertakaikkisen hupaisa aloitus matkalle, mutta nyt sekin on tehty, eikä edes mennyt kauan.

Tämä loma tulee siinäkin mielessä hyvään saumaan, että sekä tokaluokan aloittava esikoinen että eskarin aloittava keskimmäinen alkavat olla jo hieman tulisilla hiilillä. He odottavat ihan älyttömän paljon sitä, että pääsevät kouluun ja eskariin. Nyt ei ehdi jännitys kasvaa liian suureksi kun on täällä vielä niin paljon kaikkea hauskaa tekemistä, ettei sitä koulun alkua varmasti muista edes ajatella.

Mä ajattelin leipaista mustikkapiirakkaa täällä joku päivä sekä tehdä sille kaveriksi vaniljakastikkeen. Äiti viime viikolla marmatti mulle puhelimessa, että hänkin haluaa saada mustikkapiirakkaa, joten ehkä mun pitää sitten viedä sitä tuliaisiksi. Tein viime viikonloppuna ekaa kertaa itse vaniljakastiketta ja siitä tuli aivan taivaallisen hyvää tosi pienellä vaivalla. Täytyy ehdottomasti tehdä jatkossakin vaniljakastikkeet itse. Tästä tuli nyt tällainen perinteinen sillisalaattihöpönlöpöpostaus, mutta tätä meille just nyt kuuluu.

Ihanaa iltaa kaikille ja kivaa koulupäivää kaikille jotka aloittavat huomenna tai ylihuomenna koulun! <3


Meidän juhannus 2019

24.06.2019

Juhannus on ohi ja tänään me ollaan käyty jo Haaparannalla. Juhannusta vietettiin ensin perjantaina Oton serkun luona täällä Oulussa ja muuten sitten täällä mun tädillä. Se on kyllä ihan mahtava juttu, että Otollakin on sukua täällä Oulussa ja Oulun lähellä, niin pystytään aina tapaamaan molempien sukulaisia samalla reissulla. En olisi kyllä heti arvannut kun Ottoon tutustuin 8,5 vuotta sitten, että tämä(kin) asia on meillä yhteistä. Toki Otolla on paljon mua enemmän sukua myös pk-seudulla, mutta kuitenkin.

Mä tein meille kukkaseppeleet juhannukseksi itse ja tytöt pitivätkin niitä innoissaan päässä taaperoa lukuunottamatta. Hänkin innostui siitä hetkeksi, kunnes sitten viskasi sen nurkkaan jossain vaiheessa. Mutta se oli enemmän kuin ok. Ihanaa. että siitä riitti iloa hänellekin.

Meidän juhannusaatto sujui hyvän seuran, loistavan ruuan ja kauniin auringonpaisteen merkeissä. Ouluun oli luvattu pelkkää vesisadetta koko perjantaiksi, mutta koko päivän paistoikin kaunis aurinko ja oli lämmintä. Nautittiin siitä täysin rinnoin olemalla ulkona ja käymällä jopa uimassa vielä illan päätteeksi läheisessä järvessä. Mä en uskaltautunut uimaan kun tuuli oli aika kova ja olin jäässä jo matkalla, mutta muut uivat niin rohkeasti. Illalla lapset nukahtivat sekunneissa toiminnantäyteisen päivän jälkeen.

Lauantaina me lähdettiin aamulla mun tädin kanssa kunnon 6km lenkille ja meillä olikin loistava ajoitus, sillä viimeisten parin sadan metrin aikana alkoi satamaan pieniä pisaroita ja sitten satoikin lähes koko loppupäivän. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä täällä oli ihan hillitön myrsky, jota mä en edes huomannut ollenkaan kun nukuin vaan tyytyväisenä. Eilen aamulla kun herättiin ja lähdettiin käymään mun äidillä niin huomattiin, että joka puolella on kaatuneita puita (!!!) ja oksia ja lehtiroskaa on kaikki tiet täynnä. Ihan hassua, miten mä missasin koko myrskyn aivan täysin.

Sadepäivä-lauantaita me vietettiin lasten kanssa Go! Vive a tu manera -maratonin parissa, kun uudet 2. kauden jaksot ilmestyivät juuri sopivasti perjantaina. Mä olin todella odottanut niitä, sillä tytöt on koko kevään katsoneet niitä 1. kauden jaksoja uudelleen ja uudelleen ja osasin kaikki laulut jo ulkoa vaikka unissaankin.

Juhannussunnuntai kului kyläluutaillessa, kun käytiin ensin mun äidin luona pari tuntia ja illemmalla kävin vielä mun papalla. Lapset pomppivat trampalla puolet päivästä ja katsottiin me vähän Go!-sarjaakin. Illalla mun täti kertoi saaneensa vanhan kasibittisen Nintendo-pelikonsolinsa toimimaan vielä ja me otettiinkin sitten Tetris- ja Super Mario -matsit Oton ja lasten kanssa. Tuo ikivanha Nintendo on ainoa pelikonsoli, joka mulla on koskaan ollut (lainassa tädiltä) ja nuo kaksi ainoat konsolipelit, joita mä olen koskaan jaksanut pelata pidempään kuin viisi minuuttia. No okei, Singstarin lisäksi. Vitsi mikä nostalgiaryöppy kun sai sen vanhan kulmikkaan ohjaimen käteen. Tetriskin alkoi heti luonnistumaan ja muistin vieläkin mistä löytyy kukat, sienet ja kolikot Super Mariossa.

Teki ihan super hyvää pitää pieni tauko ja olla avaamatta tietokonetta kolmeen päivään. Sai rentouduttua täysillä ja nautittua vaan täällä olosta. Ihan parasta. Nyt jaksaa hyvin taas uudella innolla. Akkujen lataaaminen on tosi tärkeää aina välillä, mutta sen vaan aina ehtii unohtaa miten suuri vaikutus sillä levolla on, kun vaan porskuttaa eteenpäin.

Nyt on levätty ja nyt on hyvä fiilis. Meillä jatkuu Oulumeiningit vielä tämän viikon, ihanaa olla täällä yhdessä rakkaiden kanssa kaikessa rauhassa. Olen niin kiitollinen meidän ihanan rakkaudentäyteisestä juhannuksesta ja kaikista ihmisistä täällä.

Tänään oltiin tosiaan siellä Haaparannalla ja tällä viikolla meillä on luvassa paljon kavereiden ja sukulaisten näkemistä, treffit Oton kanssa kun lapset menevät mummolaan yökylään, sekä mun serkun rippijuhlat viikonloppuna.

Blogi päivittyy ihan tavallisesti taas nyt tauon jälkeen. Huomenna on luvassa ainakin toivottuja arkiruokajuttuja!

Ihanaa viikkoa kaikille <3


Oulussa rentoutumassa

29.06.2018

Päätettiin jo ennen Kreikan matkaa, että lähdetään heti reissun jälkeen vielä Ouluun. Intensiivinen ja toiminnantäyteinen Kreikan reissu oli ihana, mutta sen jälkeen verkkainen hengailu Oulussa, missä lapsilla on ympärillä sekä samanikäistä seuraa että useita tuttuja turvallisia aikuisia meidän lisäksi, on ihanaa vaihtelua. Täällä saa rentoutua ihan eri tavalla, kuin sitten taas Kreikassa. Kreikassa rentouduttiin irtautumalla töistä ja olemalla 100% ajasta yhdessä perheen kesken. Täällä rentoudutaan sillä, että lapsia on katsomassa useampi silmäpari meidän lisäksi, ja heillä on koko ajan uutta ihmeteltävää ja tekemistä. Ja vaikka mäkin olen palannut töiden pariin, olen saanut tehtyä niitä puolet nopeammin kuin ennen Oton lomaa, kun saan tehtyä ne heti silloin kun inspiraatio iskee.

Ollaan jatkettu täällä pitkään nukkumista (jes! ysin aamuja edelleen!), syöty hyvää ruokaa, saunottu pitkän kaavan mukaan, tavattu mun äitiä ja muita läheisiä ja pompittu trampoliinilla. Säät nyt ei ole niin suosineet, mutta ollaan me päästy uloskin onneksi. Lapsia nyt ei niin kiinnosta vaikka tuulee, sataa ja on sääskiä, kun ulkona on tekemistä.

Pahimmalla kaatosateella lapset on pelanneet Minecraftia mun kummipojan kanssa, ja porukalla ollaan pelattu Unoa ja Afrikan tähteä. Mä olin ihan unohtanut Unon säännöt, vitsit se on hauska peli! Ihan pakko ostaa se kotiinkin. Meillä on paljon lauta- ja korttipelejä, mutta jostain syystä ei Unoa, vaikka se oli päiväkodissa ja alakoulussa ihan mun lemppari. Seuraavalla kauppareissulla nappaan sen ostoskoriin.

Eilen leipaisin pellillisen mustikkapiirakkaa, jota vietiin tänään mun papallekin syötäväksi. Hän oli iki onnellinen tuoreesta mehevästä mustikkapiirakasta, ja maistui se meille muillekin. Oli kiva viedä itse tehtyä herkkua, kun yleensä tulee vaan napattua kukkia ja pullapitko kaupasta matkalla.

Parasta täällä on ehdottomasti se, että saa nähdä kaikkia rakkaita ihmisiä jotka täällä asuvat. Olen kyllä niin kiitollinen siitä, että meillä on niin ihanat sukulaiset, joiden luona saa aidosti olla kuin kotonaan, ja ollaan yhtä suurta perhettä kaikki. Vaikka asutaankin kaukana, on hienoa, että täällä on aina olemassa tämä ihana turvaverkko jonka luokse saa tulla. Ja toki sama toimii toisinkin päin, kesällä mun serkku on tulossa meille Helsinkiin viikoksi, ja mekin hoidetaan täällä mun kummipoikaa, jotta hänen vanhemmat pääsevät vuorostaan halutessaan treffeille.

Aivan ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille, ja rakkaita terveisiä Oulusta <3 PS: Kiitos mahtavista vinkeistä mitä laitoitte hyttysenpuremiin, kun postasin instastoryyn muutaman paukaman, hah! Äidinmaito auttoi!


Vuoden viimeinen ilta ja vuoden ensimmäinen päivä

01.01.2018

Ihanaa tammikuun ensimmäistä kaikille! Edellinen vuosi on paketissa, ja ensimmäinen sivu on käännetty vuodesta 2018. Meidän vuosi vaihtui rennoissa ja mukavissa tunnelmissa täällä Oulussa mun tädin luona. Saatiin meidän kanssa juhlimaan mun tädin perheen lisäksi myös mun äiti, sekä mun pappa. Meillä ei ollut sen suurempaa ohjelmaa, muuta kuin perinteinen hodaribuffet jolla herkutellaan melkein joka uusi vuosi, sekä perus tähtisadetikkuja ja raketteja. Me ei ostettu yhtään raketteja itse, mutta tädin mies oli panostanut ja saatiin ihastella toinen toistaan hienompia ilotulituksia. Ikkunasta näkyi hienosti myös monen muun raketit, kun tässä vieressä on iso kenttä jonne monet menivät ampumaan niitä. Käytiin ulkona katsomassa raketteja jo hyvissä ajoin illalla, ja loppuilta ihasteltiin ilotulitusta sisätiloista ikkunoista.

Lapset saivat leikkiä minikokoisilla ”confettitykeillä” joita ostin Flying Tigerista, ja ihanat säästäväiset lapset keräsivät confetit kerta toisensa jälkeen uudelleen, laittoivat confettitykkiin ja ampuivat taas ilmaan. Ihailtavaa viitseliäisyyttä. Valotikkulasit olivat myös kova hitti, oli itsekin pakko testata niitä ja olivathan ne nyt hauskat. Aamulla vielä kun heräsin, niin lasit loistivat yksin täällä pimeässä talossa.

Isommat lapset saivat valvoa, mutta nuorimmainen nukahti jo melko aikaisin yöunille, eikä häiriintynyt raketeista. Hän nukkui pisimmän unipätkänsä ikinä, melkein neljä ja puoli tuntia putkeen, ennen kuin heräsi ekan kerran. Se oli aika yllättävää, kun talon ympärillä kuitenkin paukkui jatkuvasti. Ehkä ”metelissä” oli turvallista nukkua, kun uni maittoi niin hyvin. Me aikuiset sinniteltiin että nähtiin vuoden vaihtuminen, ja puoli yhdeltä olinkin jo tyytyväisenä unten mailla. Ei vaan pysty valvomaan enää niin pitkään mitä joskus ennen, enkä kyllä haluakaan. Siinä oli ihan tarpeeksi että sai pussata Ottoa vuoden vaihtuessa. Oli ihan parasta herätä pirteänä uuteen vuoteen ja päivään, yhdessä meidän nauravaisen kuopuksen kanssa.

Juhlittiin vuoden ensimmäistä päivää käymällä luistelemassa, sekä ravintolassa porukalla syömässä. Tämä oli keskimmäisen ensimmäinen kerta luistelemassa, sillä viime talvena kun hän oli 3-vuotias, en itse pystynyt luistelemaan ollenkaan kun olin viimeisilläni raskaana, tai juuri synnyttänyt. Mutta nyt päästiin kokeilemaan, ja pienen tasapainon hakemisen jälkeen se alkoi sujumaan oikein hyvin. Loppureissusta hän jo pysyi itsekseenkin pystyssä ilman tukea, wau! Sai olla äiti ylpeänä, miten hän hienosti kerta toisensa jälkeen nousi uudelleen pystyyn, ja kysyi vielä että tullaanhan huomenna uudelleen. No todellakin!

Mielettömän ihanaa uutta vuotta 2018 vielä kerran teille kaikille, sekä kiitos ihanista viesteistä ja uudenvuoden toivotuksista <3


Kesän eka mökkireissu

09.07.2017

Ajeltiin eilen Oton enon perheen mökille tunnin matkan päähän kotoa, ja vietettiin siellä ihana mökkipäivä yhdessä. Eiliselle sattui tosi kaunis ilma. Vaikka oli pilvistä, niin ei tuullut ollenkaan, ja aurinkokin pilkisti aina välillä. Oltiin mökillä puolen päivän aikaan ja syötiin lounasta. Iltapäivä vietettiin rantasaunalla uiden ja saunoen. Tytöt riehuivat vesipyssyjen kanssa, ja Novakin sai kastaa varpaiden kärjet lämpimään järviveteen.

Vesi oli niin lämmintä, että intouduin uimaan itsekin luonnon vedessä parin vuoden tauon jälkeen. Viime vuonna en heittänyt talviturkkiani ollenkaan, ellei Mallorcan reissun uima-allasuinteja lasketa. Ja eihän niitä talviturkin heitoksi lasketa, kun altaat olivat lämmitettyjä. Järvivesi oli virkistävää, puhdasta ja oikeasti mukavan lämmintä, pintavesi oli yli 20-asteista että hyvin tarkeni pulikoimaan. Välillä hipsittiin saunaan ottamaan parit kovat löylyt, ja taas veteen uimaan. Ihan parasta! Lapsetkin nauttivat kun vesi syveni sopivan loivasti, ja rannassa pystyi hyvin kahlaamaan ja leikkimään.

Parin tunnin pulikoimisen ja saunomisen jälkeen alettiin laittamaan ruokaa. Saatiin herkullista muurikkapannulla tehtyä wokkia, ja jälkkäriksi jäätelöä ja suomalaisia mansikoita. Oli kyllä niin herkkua ruokaa ja mukavaa seuraa. Lapset pelailivat Oton serkkujen vanhoja pelejä, kuten dominoa ja neljän suoraa, ja juoksivat koirien kanssa mökin pihalla. Hauskaa ja rentoa yhdessäoloa kaikessa rauhassa.

Illalla ajeltiin kotiin, ja Nova nukahti yöunille jo autossa. Kannettiin hänet sitten vaan suoraan sänkyyn, missä hän jatkoi unia. Oli vissiin jännittävä päivä mökkeilemässä, kun niin hyvin nukutti sitten. Isommillekin tytöille tuli kyllä samantien uni kun menivät illalla sänkyyn, me vielä valvottiin Oton kanssa pari tuntia katsomassa Sons Of Anarchya Netflixistä, niinkuin joka ilta tällä viikolla. Ihanaa kun on vielä muutamia tällaisia ison budjetin huippusarjoja joita ei olla katsottu, kuten SOA, jossa ollaan vasta ekassa kaudessa. Se tunne kun löytää jonkun uuden lempparisarjan joka oikeasti on ihan vanha, ja sitten sitä on vielä monen monta kautta katsomatta, on vaan ihan paras!  Eikä ole enää kovin montaa päivää että Game Of Thrones vihdoin jatkuu, iiks!

Tänään ollaankin vaan leikkipuistoiltu ja siivottu ja oltu omalla pihalla hengailemassa, ihan kiva viettää tällainen rento kotipäivä myös. Ensi viikolla on vaikka mitä kivaa tekemistä, ja ihan hyvä lähteä uuteen viikkoon rentoutuneena ja levänneenä.

Mahtavaa sunnuntai-iltaa kaikille <3