Huomenna kääntyy (vuokra)auton nokka kohti Helsinkiä, ja kotiudutaan pysyvästi meidän kesäreissuilta. Kieltämättä risteilyreissun ja Oulun viikon jälkeen alkaa olla jo pienoinen koti-ikävä. Oma sänky, oma vaatekaappi ja oma suihku houkuttelevat, vaikka täällä mun tädillä on hieno vastaremontoitu saunarakennus upeine kylppäreineen. Omassa suihkussa vaan on sitä jotain! Ehkä hieman jo kaipaa oman kodin rauhaa, vaikka täällä onkin ollut rento meininki, ja viikko on ollut juuri sopiva pituus reissulle, niin ollaan rauhassa ehditty nähdä kaikkia, eikä hösätty paikasta toiseen 24/7.

Tuntuu että meidän tytöt on kasvaneet ainakin kilometrin isompien serkkujensa seurassa, ja oppineet vaikka mitä uusia taitoja. Zelda on oppinut kiipeämään tuolille ja trampoliinille, ja sanomaan loppu, ruoka ja ihhahhaa. Mieluisaa tekemistä on riittänyt joka hetkelle, ja mekin ollaan Oton kanssa saatu ladattua akkuja kun Zeldalle on ollut monta innokasta syöttäjää ja hoitajaa, ja Tiaralle leikkikavereita. Etenkin Tiaralle oli iso juttu myös vierailla mummunsa kotona ekaa kertaa niin että muistaa, nyt neiti tietää aina kun mummulle soitellaan, että missä se mummu oikein luuraa, on ehkä helpompi sitten miettiäkin päässä että mitä se tarkoittikaan että mummu on Oulussa.

Jokapäiväisten monen tunnin pihaleikkien lisäksi lapset ovat päässeet näkemään kaikkia sukulaisiaan, mökkeilemään, kastelemaan kukkia ja vierailemaan heppatallilla katsomassa heppoja. Zelda oli järkyttynyt kun iso heppa työnsi pään ulos karsinastaan, mutta kovin kiinnostunesti tarkkaili heppoja kokoajan. Tiara säikähti hepan päristelyä, mutta halusi silti innoissaan käydä katsomassa eri heppoja kun mun serkku esitteli suosikkejaan. Tuleekohan tytöistä heppatyttöjä isona?

Tänään näin päivällä mun rakasta Jarppulia keskustassa, sekä serkkuani Riinaa. Oli ihana hengailla, ja vähän aleshoppailla sekä ostaa serkuille tuliaisia. Lisäksi ihana lukijani täältä Oulusta kävi moikkaamassa, ja hänen kauniista sanoistaan tuli niin hyvä fiilis! Ihanaa että te olette niin aktiivisia ja hengessä mukana meidän elämässä, ei voi muuta kuin kiittää sydämen pohjasta teitä kaikkia, jotka kannustatte ja piristätte meitä päivittäin eri kanavien kautta!

Naurattaa muuten hieman mun ja Jarnon identtiset poseerausasennot ja melko samantyyliset takitkin, molemmat ihan vahinkoja!

Shoppailun jälkeen tein jotain mitä en ole tehnyt yli kahteen vuoteen, vietin äidin kanssa pari tuntia kahdelleen, ja suuntasin äidin kanssa kahdestaan lounaalle. Me oltiin sovittu jo Helsingissä, että viimeisenä Oulu-päivänä mennään kahdestaan kiinalaiseen syömään meidän vakkari Kung Po -kanat ja jutellaan oikein kunnolla. Oli ihanaa viettää äiti-tytär -aikaa, yleensä kun ollaan aina liikenteessä koko porukalla ja päähuomion vievät lapset. Käytiin Torinrannan Beijingissä ja ruoka oli superhyvää, mä söin koko annoksen ja tilattiin vielä lisäriisiä, taisi olla ihan pieni nälkä, kun ne annokset on tosiaan ihan rekkamiestasoa kooltaan.

Lounaan jälkeen oli vuorossa vielä viimeinen  vierailu, käytiin moikkaamassa Oton serkkua ja hänen avovaimoaan, sielläkin sai ahtaa herkkukakkua naamariin. Meillä alkaa kyllä nyt monen viikon herkkulakko kotona, aivan liikaa tullut syötyä herkkuja tämän viikon aikana kun joka kyläpaikassa on aina ollut uudet herkut tarjolla, välillä monta kertaa päivässäkin. Mutta onneksi tämä on vain väliaikaista, kotona laitetaan taas ruokavalio kuntoon ja herkutellaan tuoreilla mansikoilla, pensasmustikoilla ja muilla kesäihanuuksilla.

Lomaa on varjostanut ainoastaan yksi ikävämpi juttu, nimittäin mun viisaudenhammas. Ensin päättelin kipeän posken johtuvan vain aftasta, mutta kun kipu ei ollut vielä viikonkaan jälkeen helpottanut, päätin tarkastella suun tilannetta. Viisaudenhammashan se sieltä puskee takahampaan vierestä kauniisti 90 asteen kulmassa, suoraan kohti poskea. Nyt hieman kaduttaa, että yhden traumaattisen viisaudenhampaan poistoeikkauksen jälkeen en antanut leikata muita pois 18-vuotiaana.

Hammaslääkäriin on melkeinpä pakko suunnata, vaikka kylmä hiki puskee jo pelkästä ajatuksesta otsalle. Elättelen vielä pientä toivoa että hampaan puhkeaminen pysähtyisi, sillä se on jo vuosia ollut läpi ikenestä yhden millinkokoisen kulman verran, mutta melko epätoivoiselta tuntuu tämä toiveiden elättely. Saa nähdä miten tässä vielä käy! En jaksa stressata, kun en asialle juuri nyt voi mitään. Ja pitihän se pieni kiusa olla muuten niin ihanalla lomalla, eihän sitä liian mukavaa saa olla näin suomalaisen ajattelutavan mukaan olla, eikö, haha!

Mä lähden nyt pakkaamaan vielä viimeiset jutut ennen huomista, ja sitten nukkumaan, että jaksetaan sitten aamulla olla pirteinä hakemassa autoa. Luvassa on ainakin arvontaa ja kaikkea muutakin hauskaa, pysykää kuulolla! Ihanaa huomista torstaipäivää kaikille! Blogi aktivoituu kunnolla taas kunhan päästään himatunnelmiin!

Moikat Oulusta! Me tultiin tänne eilen päivällä junalla, ja matka sujui paremmin kuin osasin kuvitella 4h yöunien jälkeen. Kummatkin tytöt olivat oikein nätisti koko matkan ja nukkuivat päiväunetkin, niin jaksoivat hyvin myös loppupäivän aikaisesta herätyksestä huolimatta. Ollaan mun tädin luona koko reissu, ja jo heti eilen Tipalla ja mun 4-vuotiaalla kummipojalla klikkasi, ja he ovat leikkineet yhdessä siitä asti. Zeldakin kulkee tyytyväisenä isompien perässä omiaan höpötellen, ja molemmat nukkuivat yön nätisti. Zeldan rytmit ovat menneet reissuiluissa vähän sekaisin ja raukka on jo iltakuuden aikaan niin väsynyt että on pakko laittaa nukkumaan, onneksi unta riittää silti aamuun asti ja tänäänkin herättiin vasta kahdeksalta.

Juhannus sujui suht rauhallisissa merkeissä grillaillen sukulaisten ja ystävien kanssa. Ihanaa olla taas täällä, ja nähdä rauhassa kaikkia ja viettää aikaa. Aina kun joku tulee Helsinkiin meidän luo, on yleensä joku tapahtuma kuten synttärit tai muu sellainen syy tulla, mikä vie aikaa ihan perus hengailulta. Täällä ei kiireestä ole tietoakaan ja se on ihanaa, Oulussa on niin ihanan rentoa, eikä paikasta toiseen hösäämistä niinkuin Helsingissä. Mulla on ollut niin ikävä tätä!

Tiara on ottanut mun kummipojasta mallia ja rohkaistunut hirveästi ulkona leikkimisessä. Eilenkin neiti kiipesi trampoliinille pomppimaan ja keinumaan ihan itse, vaikka varmasti olisi jännittänyt ja arastellut vielä vähän aikaa sitten, eikä uskaltanut mennä yksin. Ihanaa katsoa miten reippaasti toinen leikkii ja tutkii omatoimisesti, ja nähdä miten Tipa nauttii kun pääsee suoraan ovesta ulos pihalle leikkimään aina kun haluaa. Mäkin innostuin vähän pomppimaan Zeldan kanssa trampalla ja toinen oli ihan innoissaan.

Tänään mennään juhannuslounaalle mun mummolaan isolla porukalla, ja nautitaan mummun loihtimista herkuista. Loppupäivä otetaan rennosti, eikä suunnitella liikaa. Mä päivittelen lomakuulumisia, ja kerron pian lisää laivareissusta. Kommentteihinkin yritän viimein saada vastattua sopivan tilaisuuden tullen. Vaikka sää ei ole paras mahdollinen, aika perinteinen juhannussää ajoittaisine raekuuroineen, on seura ihan loistavaa ja korvaa surkean sään 100-0. Nyt on loma, ja stressi kaikonnut kokonaan, maailman paras fiilis. Tästä loma vasta alkaa, ja uskon että kesästä tulee ihan huippu! Ihanaa juhannuspäivää kaikille, nauttikaa vapaista ja kiireettömyydestä<3

Eilen oli Oton 24v-juhlat, ja oli mahtia päästä juhlimaan ystävien kanssa, ja sitä ennen vielä treffeille kahdestaan Oton kanssa. Kyselin teiltäkin ravintolavinkkejä videopostauksessa, mutta päädyttiin lopulta niinkin perusvalintaan kuin Pizza Hutiin, kun tajuttiin ettei olla käyty siellä ikinä yhdessä. Me ei haluttu mennä mihinkään superhienoon paikkaan, koska oltiin pukeuduttu rentoa grilli-iltaa varten, joten Pizza Hut oli oikein hyvä valinta. Mä söin vanhan lempparini Super Supreme -pizzan, ja kyllä se vaan maistui vuosien tauonkin jälkeen yhtä hyvältä.

Oli ihanaa istua ja syödä vaan kahdestaan, ihan rauhassa vailla mitään maidon kaatumisia, pöydälle kiipeämisiä ja muita. Silti huomasin katsovani miten kiva lasten leikkipaikka ravintolassa oli, ja kuinka hauskaa olisi tulla sinne lastenkin kanssa syömään. Aina sitä vaan ikävöi lapsia, vaikka kuinka nauttiikin omasta ajasta. Onneksi tytöt saivat olla tutussa ja turvallisessa omassa kodissa mun äidin kanssa yötä, ja ennen kahdeksaa illalla tuli jo viesti että molemmat nukkuvat rauhallista yöunta.

Pizzareissulta lähdettiin kohti Espoota, Kaislalle ja Simolle valmistautumaan iltaan. Kesällä on yleensä kaikilla aina vaikka ja mitä menoja joka viikonloppu, mutta nyt onnistuttiin saamaan koko porukka kasaan ja kaikki kutsutut tyypit tulivat paikalle. Hengattiin vajaan 20 hengen porukalla ja grillailtiin grillikatoksessa, sekä kuunneltiin musiikkia. Oli ihan parasta nähdä kaikkia pitkästä aikaa! Me oltiin Kaislan ja Karon kanssa vähän vähemmistönä siellä kun kaikki muut olivat poikia, tai no miehiähän nuo taitaa olla jo, mutta mun mielestä poikaporukassa hengaaminen on aina ollut rentoa.

Kaisla oli leiponyt synttärikakuksi mokkapaloja, ja Otto sai kavereilta lahjojakin, uskoisitteko tuota hempeän vaaleanpunakukallista pakettia pojan paketoimaksi, aww! On meillä vaan ihania ystäviä, ei voi muuta sanoa. Mun lahjan Otto saa vasta huomenna teknisistä vaikeuksista johtuen, täytyy toivoa että herran on siihen sitten tyytyväinen kun joutui vielä odottamaan yhden ekstrapäivän.

Grillailun jälkeen me tanssittiin Espoossa vielä pari tuntia, ennenkuin lähdettiin Kaivohuoneelle jatkamaan meininkejä. Kaivolla oli hauskaa, tanssittiin ja jopa pojatkin tanssivat, mitä ei yleensä tapahdu ikinä! Huomaa vissiin mikä mulle oli se paras juttu ystävien näkemisen lisäksi: tanssi, aika paljon tullut hoettua sitä sanaa tässä postauksessa. Mutta minkäs sille mahtaa, mä vaan rakastan tanssia. Ihan loistava ilta kyllä kertakaikkiaan. Yksi teistä ihanista lukijoistakin tuli moikkailemaan, mikä oli hauskaa, vaikka en kyllä ehkä siihen aikaan illasta ollutkaan enää parhaimmillani, haha!

Tänään saatiin nauttia aamulla pitkään nukkumisesta, ja ollaan vietetty päivää vain kotona hengaillen. Tein Oton synttäreiden kunniaksi ruuaksi uuniperunoita katkarapu- ja kylmäsavulohitäytteillä ekaa kertaa elämässäni, ja niistä tuli tosi hyviä! Pitää jakaa reseptit täällä niihin täytteisiin, kunhan saan kirjoitettua ne ylös. Huomenna mä suuntaan valokuvauskoulutukseen pariksi tunniksi, muuten ei ole vielä mitään suunnitelmia. Ihanaa kun  kesäloma on alkanut, tätä on niin odotettu!

Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille ja paljon onnea Otolle<3

Eilen oli ihan mieletön ilta! Käytiin eilen siis Kaislan, #Ihana Mies -arvonnan voittajan Oonan ja muiden Coca-Cola lightin kamppikseen osallistuneiden bloggaajien ja lukijoiden kanssa katsomassa Rock the ballet, jota ennen juhlittiin Savoyteatterin ravintola Preston parvekkeella. Oli huippua lähteä pitkästä aikaa tuulettumaan, ja ennenkaikkea päästä katsomaan upeaa Rock the Ballet -showta. Mä en oikeastaan lukenut showsta mitään arvosteluita tai kauheasti edes taustatietoja etukäteen, sillä halusin mennä paikalle avoimin mielin, ilman odotuksia. Näin jälkeenpäin olen kyllä varma että show olisi ylittänyt kaikki mun odotukset jos sellaisia olisi ollut, se oli nimittäin ihan mahtava.

Kuusi ihanaa miestä, ja yksi ihana nainen jotka tanssivat todella taitavasti, tarinaa kertoen, tunteita herättäen, itkettäen ja naurattaen. Yleisö oli ihan mukana koko shown ajan ja mun käsiin sattui vielä puoli tuntia sen jälkeen kun oltiin lähdetty, kun taputin niin innoissani. Yksi komistuksista vei meidän kaikkien sydämen, ja me oltiin ihan onnesta soikeina kun huomattiin että tyyppi käveli meidän kanssa ulko-ovista yhtäaikaa ulos esityksen jälkeen. Pakkohan sitä oli pyytää yhteiskuvaan, tosi mukava herra oli kyseessä kun suostui ilomielin, raukka joutui siinä viiden asteen vesitihkussa poseeraamaan meidän kanssa.

Esityksen jälkeen meillä oli tarkoituksena vielä juhlistaa vähän pikkulauantaita tyttöporukalla, ja lähdettiinkin Kaislan, Oonan ja Mami Go Go -blogin Mintun, sekä hänen ystävänsä kanssa istumaan Iguanaan. Vaikka me ei tunnettu toisiamme kaikki niin hyvin, puolet porukasta ei ollut nähnyt toisiaan koskaan aiemmin, niin meillä oli kyllä ihan hurjan hauskaa. Roisi läppä lensi ja nauroin niin paljon että varmaan meikitkin levisivät, ellei sade niitä ollut pilannut jo aiemmin.

Iguanasta suunnattiin vielä We Got Beefiin Iso Roobertinkadulle, missä en ennen ollut käynytkään vaikka olen aina halunnut. Mulla on vaan niin harvoin tilaisuuksia käydä baareissa, että yleensä käyn vain aina samoissa vanhoissa paikoissa, joissa tiedän viihtyväni, kun en halua ottaa riskiä että pettyisin jos uusi paikka ei olisikaan mun tyylinen. We Got Beefissä oli tosi rento meininki, hauskaa musiikkia, ja kivoja tyyppejä, vaikka olo olikin vähän orpo ballerinoissa tanssilattialla, kun kaikilla muilla oli tennarit! No mutta, ensi kerralla osaan varautua ja laittaa rennot popot jalkaan.

Tänään sain nukkua pitkään helatorstain ansiosta, ja se oli kyllä niin luksusta! Heräsin vasta kymmenen jälkeen ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen ja nyt olo on kyllä uudesti syntynyt. Sain luettua päivällä hyvin pääsykokeiden ennakkoaineistoakin, sekä sovittua pari tapaamista ja kaikkea muuta tärkeää. Pääsykokeisiin on enää tasan viikko ja vähän alkaa kiriä hiki otsalle, että saanko mä tsempattua ja opittua kaiken niin hyvin kuin haluaisin. Mutta on onneksi vielä aikaa, ja viikonloppu välissä jolloin ehtii keskittyä enemmän.

Huomenna me mennään moikkaamaan kavereita, ja sen jälkeen nautitaan perjantai-illasta, ja siitä että lauantai on meidän perheen yhteinen vapaapäivä. Viikonloppuna toivottavasti sääkin on vähän parempi ja päästään ulkoilemaan, ja ajateltiin nautiskella rauhassa aamupalaa pitkän kaavan mukaan yhdessä.

Huomenna kipaisen hakemassa kaupasta pinkkiä sävytettä, kiitos teidän kaikkien ihanien! Kuten totesin blogin facebook-sivuillakin, mä en varmaan ikinä uskaltaisi kokeilla niin radikaalia hiusmuutosta, ellei teitä kaikkia ihania lukijoita olisi. Kiitos kun tsemppasitte ja annoitte loistavia vinkkejä, miten toteuttaa värjäys helpoiten. Toivottavasti mä onnistun, tulen sitten heti esittelemään tuloksia kun olen kokeillut! Viikonlopun aikana on luvassa vielä kaksi arvontaa, ja lisäksi kuulumisia ja sitä hiusmuutosta, jonka ajattelin kuvata alusta loppuun, mitä ikinä siitä sitten tuleekin. Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille!<3

Moikka vaan kaikille! Mä en voi sanoin kuvailla miten onnelliseksi toi helle mut tekee, ihan mielettömän ihanaa kun voi vaan lähteä ulos ilman mitään uloslähtörumbaa ja koko maailma (tai kaupunki) on avoinna. Torstaina käytiin ihanien äitiystävieni Oonan ja Min kanssa Miltton Showroomin & Hartwallin Low Alco Barissa eli LABissa maistelemassa nimensä mukaisesti low alcohol/alkoholittomia drinkkejä lasten kanssa. Istuttiin ihanan varjoisella ja rauhallisella sisäpihaterdellä parisen tuntia, heitettiin läppää hauskan baarimikko-Andyn kanssa ja juteltiin niitänäitä.

Eilen suunnattiin Oton duunin jälkeen keskustaan koko perhe, pyörittiin kaupoissa pari tuntia, pysähdyttiin kolmensepänaukiolle puhaltamaan saippuakuplia Tiaran kanssa, ja löydettiin kivoja uusia vaatteita, joista osan vilautinkin jo Instagramissa. Illalla laiskoina tehtiin lähikaupan ”salaattibaarissa” tee-se-itse-salaatit, ja syötiin itsemme kauheaan ähkyyn kotona. Tiara sai valita itselleen ja siskolleen mieleiset salaattiainekset, ja molemmat söivät masut täyteen hienosti. Ihan mahtava juttu että saa itse kasata salaatin haluamistaan aineksista, mä en nimittäin koskaan ole ollut mikään kaupan valmissalaattien ystävä, ellei Stockan herkun ihanuuksia, kuten jokirapucaesaria lasketa.

Tänään onkin ollut sitten ylivoimaisesti kuumin päivä, välillä jopa lapsille vähän turhan tukala, mutta ihana päivä silti. Aamu me siivoiltiin kotona, Zelda nukahti syöttötuoliin mun tyhjentäessä tiskikonetta. Värjäsin nopsasti juurikasvun piiloon, ja iltapäiväksi kipiteltiin Aurinkorannalle, minkä jälkeen rakennettiin vielä pihalla hiekkakakkuja ja tytöt keinuivat hyvän tovin.

Ruuaksi nautittiin uusia perunoita, voikastiketta, sinappisilliä ja lapsille lihapullia, kesän ekat uudet perunat on kyllä aina niin ihanat! Mulla oli tältä päivältä kuviakin, mutta yksi mun muistikorteista, juuri se jota tänään käytin, päätti lakata toimimasta yhtäkkiä, ja kuvat meni siinä. Muistikortin tiedostoja ei enää saa auki, vaikka eri laitteet kuitenkin tunnistavat sen. Onneksi en menettänyt kuin tämän päivän kuvat, tuo tapaus sai kyllä miettimään varmuuskopiointia taas kerran, kaikkien tiedostojen pitäisi olla vähintään kahdessa eri paikassa tallessa, mielellään kolmessa.

Kuvissa Zaran uusi toppi ja H&M:n ikivanhat keltaiset shortsit

Huomenna Otto on kotona koko päivän, ajatuskin tuntuu jo niin luksukselta, ettei mitään rajaa! Viikko on ollut antoisa, mutta raskas. Ennakkoaineisto kummittelee mielessä kokoajan, vaikka olenkin lukenut jo jonkin verran. Silti tuntuu että pitäisi tehdä vielä enemmän. Onni kuitenkin että mulla on lapset hoidettavana, niin saan tekosyyn nauttia auringosta ja ulkoilusta päivisin, vaikka oikeasti pitäisi istua kaikki liikenevä aika nenä kiinni kirjassa, haha!

Toukokuun aikana on luvassa vielä ruhtinaalliset kolme arvontaa, ja paljon muutakin asiaa, joten pysykää kuulolla! Ihanaa lauantai-iltaa kaikille<3