Moikka! Huh miten ihana viikonloppu meillä on ollut, ai että! Pidettiin taukoa kodin laittamisesta koko eilinen päivä ja ajeltiin sadan kilsan päähän kavereiden mökille päiväksi rentoutumaan. Ajomatkat sujuivat kivasti ja perillä oli ihanaa. Kaikki jotka olivat mökillä meidän lisäksi ovat meidän lasten kummeja ja tytöt olivatkin iloisia kun saivat viettää mukavan päivän kummiensa seurassa. Meillä oli niin rentoa, ja mökillä oli niin rauhallista, ei ääntäkään kuulunut mistään ajoittaista kärpäsen surinaa tai hyttysten ininää lukuunottamatta.

Sääkin suosi meitä ja saatiin nauttia auringosta suurin osa päivästä. Vietettiin koko päivä ulkona, pelailtiin mölkkyä ja petankkia ja lapset piirtelivät ja keräsivät kukkia. Heille kohokohta taisi kuitenkin olla mustikkapensaat ja metsämansikat, neidit keräsivät mukiin mustikoita ja mansikoita ja söivät niitä myös suoraan metsästä ensimmäistä kertaa elämässään. Ihan huippua irtautua välillä kaupunkimeiningistä ja lähteä oikeasti syömään mustikoita sieltä missä ne kasvavat.

Grillattiin herkullisia kasvisnyyttejä ja lihaa ja maissia, ja jälkkäriksi Kaisla paistoi meille vielä kunnon letut kermavaahdon ja mansikkahillon kanssa. Kertakaikkiaan just sellainen rentoutumispäivä mitä me ollaan kaivattu ensimmäisen arkiviikon jälkeen, oli ihan parasta. Ja oli muuten ensimmäinen mökkiretki tälle kesälle, toivottavasti ei viimeinen. Kiitos hurjasti meidän ihanille ystäville kutsusta<3

Tänään ollaankin sitten taas puurrettu kotona ja siivottu ja järjestelty ja vihdoin alkaa tuntua että tämä jo edistyykin johonkin, muuallakin kuin olkkarissa. Piipahdettiin laiskoina Itiksen Burger Kingissä syömässä kun oltiin järkkäilty koko päivä, oli ihan ylihyvää. Crispy chicken, se on vaan parasta aina silloin tällöin!

Nämä kuvat on muuten kaikki otettu Oton puhelimella, varmaan sen huomaakin mutta kyllä mun mielestä Oton puhelimessa on tosi hyvä kamera puhelimen kameraksi. Mä unohdin mun rakkaan Olympuksen kotiin eilen kun sinne mökille lähdettiin ja huomasin sen vasta siinä vaiheessa kun pysähdyttiin viisi minuuttia ennen mökkiä ottamaan kuvia isosta lehmälaumasta. Ei mennyt ihan putkeen, mutta voi vitsi ne lehmät olivat söpöjä!

Nyt mä lähden saunaan ja isken jonkun hiusnaamion tähän rutikuivaan tukkaan, ja sen jälkeen vähän Netflixiä ja iltapalaleipiä, täydellinen sunnuntai-ilta siis. Huomenna jatkuu arki ja uudet kujeet!

Toivottavasti teilläkin on ollut ihana ja rentouttava viikonloppu<3

Sää vaikuttaa mulla mielialaan tosi paljon, ja tunnen olevani yleensä miljoona kertaa pirteämpi ja iloisempi aurinkoisella ja lämpimällä säällä. Mutta koska tämä kesä nyt on ollut vähän mitä on, ei siitä auringonpaisteen puutteesta ole voinut oikein masentuakaan, muutenhan kesästä tulisi ihan tylsä. Ehkä kesässä ei kuitenkaan ole tärkeintä se että pääsee mahdollisimman usein rannalle, vaan se kokonaisvaltaisen rento kesäfiilis. Oli sää mikä hyvänsä, valoa kuitenkin on enemmän, ja kesällä on silti se olo että kaikki on mahdollista.

En mä ole sitä mieltä että tämä on ihan surkea kesä vain koska säät ovat olleet huonot. Me ollaan koettu jo paljon hauskoja yhteisiä hetkiä viime viikkoina, ja koska viime vuosi on ollut niin hektinen, ja mäkin olen aloittanut säännöllisen päivätyön, niitä vapaita päiviä osaa arvostaa ihan uudella tavalla. Oton loma lähenee loppuaan, tai no ensi viikko vielä, ja sääennusteet näyttävät nollaa hellepäivää. Kyllähän se vähän harmittaa, mutta ihan oikeasti, ei se onni ole säästä kiinni, ei saa olla. Onni tulee noista kolmesta rakkaasta pallerosta, ja siitä että saa olla heidän kanssaan.

Lapset eivät onneksi säästä paljoa välitä, heillä on ihan omat meiningit aina ja melkein mikä tahansa voi olla heidän mielestään ”maailman parasta ikinä”. Sadesäälläkin voi keksiä kaikenlaista hauskaa, tänään me suunnattiin Itiksen leikkiasemalle lasten kanssa ja pyörittiin siellä tunnin verran, ennenkuin lähdettiin syömään. Syömisen jälkeen käytiin tsekkaamassa nopeasti olisiko löydetty mulle vaaleansinistä mekkoa ensi viikolla oleviin ystäviemme häihin, mutta ei löytynyt. Joka paikka oli täynnä valkoisia, punaisia ja mustia mekkoja, juuri niitä värejä joita en joko a) voi laittaa häihin tai b) voi yhdistää uusiin vaaleansinisiin kenkiin jotka ehdottomasti haluan laittaa häihin. Löysin kuitenkin vaaleansiniset rusettipinnit ja pampulat lapsille, ja ne mätsäävät täydellisesti mun kenkiin, pieni voitto sentään hei!

Saapa nähdä mitä huomiseksi keksitään. Huomiseksi oli vain yksi suunnitelma: etsiä Tiaran kadonnut Rainbow Dash -pinni, mutta löysinkin kauan kadoksissa olleen pinnin sohvan rakosesta juuri kun lastenhuoneen ovi oli laitettu kiinni ja tytöt alkaneet nukkumaan. Aikamoinen sattuma! Otto kävi vielä näyttämässä löytynyttä pinniä esikoisellemme, ja vannon että hän nukahti maailman levein korvasta-korvaan -hymy kasvoillaan. Rainbow Dash on tärkeä. Nyt kun operaatio pinnin etsintäkin on jo hoidettu, voisi huomisen ohjelmana olla ei yhtään mikään, mennään fiiliksen mukaan.

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille ja hyvää yötä <3

PS: Mun lempparitee on nimeltään Sadepäivän ilo, vitsit se on hyvää ja nyt alkoi tekemään mieli kun oikoluin postausta ja pysähdyin miettimään tuota otsikkoa. Pitääkin mennä kaivelemaan kaappeja josko sitä löytyisi!

Tultiin tänään aamulla kotiin reissusta, ja tämä päivä  ja ilta on kulunut pyykkiä pestessä, tavaroita purkaessa, ja uudelleenpakatessa. Huomenna otetaan nimittäin suunta kohti Oulua ja mun sukulaisia ja kavereita! Heti kun tultiin aamulla kotiin, mä aloitin tavallisen työpäivän. Tällainen kevyt arkeenpaluu rennon loman jälkeen, haha. No eii, tosi hyvin meni päivä kuitenkin. Tänään pitää mennä aikaisin nukkumaan, sillä kello soi huomisaamuna jo 4.30 että ehditään aikaiseen aamujunaan ja päästään ajoissa Ouluun.

Meidän Oulun reissu ei tule olemaan kovin pitkä, mutta ehtii sitä muutamassa päivässäkin onneksi näkemään ja tekemään jo paljon kaikkea. Ihan parasta nähdä pitkästä aikaa äiti, rakkaat isovanhemmat ja muut sukulaiset sekä tietty kavereita joita en ole nähnyt ikuisuuteen. Lapset odottavat niin innoissaan näkevänsä mun pieniä serkkuja ja muita sukulaisia että eivät meinaa pysyä sekuntiakaan paikoillaan. Ja mä odotan myös kaikkien muiden lisäksi että näen Armaksen, mun äidin chihuahuavauvan joka on kasvanut parissa kuukaudessa varmaan ihan hirmuisesti.

Oli ihana tulla takaisin Suomeen aamulla kun aurinko paistoi niin kauniisti ja oli lämmintä, toisin kuin reissuun lähtiessä jolloin keli oli aivan harmaa ja kylmä. Nyt täytyy vain toivoa että kauniit säät jatkuvat, sillä lauantaina me vietetään Oton ja Simon viiskymppisbileitä ja tarkoituksena olisi pitää rennon letkeät puistojuhlat. On meillä ihan hyvä B-suunnitelmakin kurjan kelin varalta, mutta olisi niin ihanaa nauttia auringosta ja piknikkeilystä kavereiden kanssa pitkästä aikaa. Mutta eipäs mennä vielä asioiden edelle, sillä tänään on vasta maanantai, ja meillä on ihan huikea viikko edessä ennen bileitä ja mun ja Oton kahdenkeskistä hotelliyötä, jota odotan kyllä myös niin – ylisana tai ei – megasuperpaljon.

Loma länsinaapurissa teki hyvää, todella hyvää. Nyt on taas hetkeksi energiavarastot ladattu ja jaksaa paremmin. Hassua sinänsä että touhuttiin Ruotsissa ihan ylipaljon ja oltiin liikkeellä aamusta iltaan, mutta silti olo on levännyt. Ehkä ne olivat ne hotellin uber-sängyssä nukutut hyvät yöunet jotka tämän olon mahdollistivat. Hauskaa kuitenkin lähteä myös Ouluun, jossa meininki on ihan erilaista kuin Tukholman sykkeessä, rauhallisempaa ja kotoisaa.

Tytöt ovat olleet ihania höppänöitä tänään, Zelda mm. sanoi mulle että ”Äiti, mä wakahtan tua! Äiti, voi jehnankekka!”. Ihania juttuja tulee molemmilta kyllä. On meillä vaan niin ihanat neidit. Tuossa ylläolevassa kuvassa he leikkivät merirosvoja, ja saivat kannella tauolla ollutta laivan henkilökuntaa hihittelemään ”yarrr! Ohoiiii!” -huudoillaan.

Tällä viikolla on tulossa useampi Tukholma-postaus mm. meidän hotellista, ostoksista ja Junibackenista, ja tietenkin myös kuulumisia Oulusta, sekä vastauksia kysymyspostauksen kysymyksiin. Saa nähdä mitä kaikkea me vielä keksitäänkään, lapsilla on ainakin lennokkaat suunnitelmat. Voisin myös kirjoitella miten matka kahden naperon kanssa ”Tuut-tuut-junalla” luonnistuu. Ja hei, jos bongaatte meitä Oulussa niin  tulkaahan ihmeessä moikkaamaan! Laivallakin törmäsin lukijoihin ja tuli niin hyvä fiilis kun uskalsitte sanoa moit, teidän kanssa on aina ihan huippua jutella.

Mukavaa maanantai-iltaa kaikille <3

Kahdeskymmenes viikon arkiruoka, huhhuh! Kevään aikana välissä on ollut pari viikkoa jolloin olen jakanut arkiruoan sijaan arkiherkun tai esimerkiksi liudan synttäritarjoiluja, mutta tämä on kahdeskymmenes kokonainen kunnon arkiruoan resepti jonka jaan. Äkkiä se aika vaan kuluu! Ja onneksi kesä on tullut, niin on saanut aika paljon vaihtelua ruokavalioon talven tuhtien sapuskoiden jälkeen. Vaikka en tiedä onko kesä grilliherkkuineen ja voikastikkeineen sitten kuitenkaan sen kevyempää.

Nyt mä jaan teille mun kesäisimmän reseptin, joka on niin hyvää että voisin syödä sitä vaikka joka ikinen päivä. Uudet perunat, voikastike ja ihana lohiceviche tai joku sellainen mössö jota tykkään perunoiden kanssa sinappisillin lisäksi syödä. Tämän ruuan kaveriksi tehtiin halloumi-mansikkasalaattia, jonka reseptin olen jakanut viikon arkiruokana jo aiemmin, mutta tällä kertaa tosiaan jätin broilerin siitä pois ja tehtiin pelkkä lisukesalaatti.

Uudet perunat

1,5 kg uusia perunoita

2l vettä

1 tl suolaa

Keitä 2 litraa vettä. Lisää pestyt perunat kiehuvaan veteen, niin että vesi juuri ja juuri peittää perunat eikä yhtään enempää. Keitä 15-20minuuttia perunoiden koosta riippuen. Kaada vesi pois ja laita perunat kattilassa levylle vielä ihan hetkeksi niin että viimeisetkin vesipisarat kiehuvat pois.

Voikastike

200g voita

1/2dl vettä

4 kevätsipulia

1/2tl suolaa

reilusti mustapippuria

Pilko sipulit. Laita kattilaan ruokalusikallinen voita ja kuullota sipulit nopeasti siinä. Lisää loppu voi ja vesi, ja keittele hetki. Lisää mausteet ja tarjoile perunoiden kanssa.

Lohiceviche-mössö

150g graavilohta

1/2 chili

2 kevätsipulia

1/2 limen mehu

mustapippuria

Pilko lohi, sipulit ja chili ihan pieneksi. Purista päälle limen mehu ja lisää mustapippuria oman maun mukaan. Tarjoile perunoiden ja voikastikkeen kanssa.

Helppoja kesäisiä ruokia jotka yhdessä vievät kielen mennessään. Mä en ole koskaan ollut mikään keitettyjen perunoiden ystävä, mutta uusista perunoista olen tykännyt ihan pienestä asti. Niissä vaan on sitä jotain, ja yhä edelleen voikastikkeen ja perunan yhdistelmä tuo mieleen kaikki lapsuuden kesät jotka mummolassa vietin. Ihana, nostalginen ruoka.

Ihanan kesäistä tiistaipäivää kaikille <3

Aivan ihanaa juhannusaattoa teille kaikille! Meidän juhannus ei tänä vuonna sisällä mökkeilyä tai muutakaan matkustusta, mutta paljon herkkuja ja ulkoilua sentään kuitenkin. Sää ei ehkä ole hellinyt, mutta ainakaan ei ole satanut lunta niinkuin viime juhannuksena. Ulkoilun lisäksi ollaan siivoiltu ja leikitty lasten kanssa. Kokkailtiin juhannusaterialle uusia perunoita, silliä, voikastiketta, chilikanaa, grillikesäkurpitsoja ja herkkusieniä pekoni-pippurituorejuustotäytteellä, niinkuin joku ehkä Instagramista bongasikin. Tuon aterian jälkeen on vaivannut sellainen megaluokan ähky että ollaan vaan vyörytty lihapullina Oton kanssa ja yritetty pysyä lasten meiningeissä.

Kaikin puolin kelpo juhannusaatto siis! Nyt olisi tarkoitus katsella vähän leffaa, herkutella vähän lisää, ja vain olla. Ihanaa kun ei ole mitään sen ihmeempää puuhaa, ja muutenkin mukava ottaa rennosti kun ensi viikolla on sitten vähän enemmän kaikkea äksöniä kun lähdetään sinne reissuun.

Muistan omasta lapsuudesta kun aina tehtiin muka juhannustaikoja serkun tai mummon naapurissa asuneen kaverin kanssa, heiteltiin kukkia kaivoon, aina piti kerätä seitsemän erilaista, ja tehtiin muutenkin kaikkea hauskaa. Tyynyn alle en niitä uskaltanut laittaa, kun mulla oli niin pahat siitepölyallergiat muutenkin, mutta se kaivo oli ihan hyvä. Näitä omia perinteitä mä haluan opettaa kyllä meidänkin tytöille. Ei sen väliä onko niillä taioilla oikeasti mitään vaikutusta, mutta tuollaiset hauskat jutut tuntuivat ainakin musta lapsena jännittäviltä ja tainomaisilta.

Huomenna luvassa ainakin päivän asua, nimittäin tätä asua tässä, joka taisi olla mun ensimmäinen hatun sisältävä asu näin aikuisiällä. Pitää vähän katsoa säätä ja fiiliksiä, mutta saattaa olla että repäistään ja lähdetään Lintsille huomenna tyttöjen kanssa katsastelemaan vähän huvipuiston juhannusmeininkejä.

Aivan ihanaa juhannusaattoa kaikille!