Heräsin: klo 7.30 ja menin suihkuun. Mun rytmi on hieman myöhäistynyt siitä aiemmasta aamuseiskasta ja herätään yleensä koko perhe nykyisin tasan kasilta. Tämä muutos tuli kellojen siirron yhteydessä tänä keväänä. Heräsin siis ihan yksin kellon soittoon klo 7.30 ja kävin rauhassa suihkussa.

Söin aamiaiseksi: kaksi leipää kurkulla, tomaatilla ja juustolla ja join ison lasin vettä ja kupillisen kahvia kauramaidolla.

Ajoin metrolla: keskustaan tapaamaan ystävääni Riikkaa. Oltiin sovittu klo 9.30 treffit PR-toimiston eteen, kun meidän piti mennä käymään pressipäivässä. Me pölhöt oltiin kuitenkin katsottu aika väärin ja se alkoikin vasta klo 11.00. Onneksi meillä oli myös toinen pressitilaisuus jonne piti mennä, joten käveltiin sitten Punavuoreen toiseen tilaisuuteen.

Ihastuin: Kaunis Veera -second hand -liikkeeseen, jonka ikkunoiden ohi käveltiin matkalla Balmuirille Riikan kanssa. Meidän piti mennä piipahtamaan siellä tilaisuuden jälkeen, mutta ei ehdittykään kun meillä meni niin paljon aikaa. Ihan pakko palata sinne joku päivä, mä ihastuin suunnilleen kaikkeen, mitä näyteikkunoista bongasin.

Söin lounasta: toisen PR-toimiston tilaisuudessa Riikan kanssa. Tarjolla oli salaatteja, makkaraa ja tapasjuttuja.

Kiiruhdin: kotiin, koska Otolla oli klo 13 alkaen koululla tilaisuus, johon hänen piti osallistua, ja tänään on meidän taaperon vapaapäivä. Tehtiin siis puoliltapäivin läpsystä vaihto ja Otto lähti koululle samalla kun mä tulin kotiin.

Ihmettelin: taaperon megapitkiä päiväunia. Olin varautunut siihen, että en saisi tehtyä juuri mitään työhommia sillä aikaa, kun Otto on koululla ja minä taaperon kanssa. Hän kun nukkuu yleensä n. 1,5h päikkärit vain. Tänään hän nukkui kuitenkin jopa kolme tuntia päiväunia ja mä kerkesin naputella oikein kunnolla.

Silitin: 6-vuotiaalle valkoiset culottes-farkut, jotka hän ehdottomasti halusi jalkaan. Ne on kyllä tosi coolit, voisin käyttää itsekin samanlaisia. Ne olivat aivan megaruttuiset pesun jäljiltä ja silitin niitä hyvän tovin.

Söin illalliseksi: ruokakaupan sushibuffasta ostettua sushia. Oltiin oikeasti ostamassa kaupasta vaan leipää nopeasti ohikulkumatkalla, mutta paikalla oli sushimaistattaja ja lapset halusivat sitten maistaa. Ja kun he olivat maistaneet lohi-tuorejuustomakeja, niitä oli ehdottomasti saatava ruuaksi tänään. Kaikki kolme herkuttelivat hyvällä halulla eri susheilla, kuten myös minä. Ihan mieletöntä edistystä kun nykyään monista monista eri kaupoista saa hyvää sushia. Muistan miten maailmaa mullistavia pakastesushipakkaukset olivat vuonna 2011 kun niitä ekan kerran löysin kaupasta. Aika pitkän tien on ruokakaupat kulkeneet siitä monessakin asiassa.

Ulkoiltiin: omalla pihalla ihanassa ilta-auringossa. Otto laittoi bObles-keinun paikoilleen vanhan vauvakeinun tilalle ja lapset olivat siitä innoissaan..

Pelasin: lasten kanssa jalkapalloa. Meidän taapero on todella kiinnostunut jalkapallosta ja ”pelataan” sitä melkein joka ilta. Pitäisi varmaan ostaa hänelle ihan oikea harjoitusjalkapallo pehmoisen vauvojen muumipallon sijaan. Toisaalta, pehmopallo on ihanan turvallinen ja sillä voi pelata omassa olkkarissakin.

Mua odotti kotiovella: ihana kukkalähetys blogisynttäreiden kunniaksi. Tuli kyllä niin hyvä mieli yllätyksestä!

Hain postista: uudet henkkarit itselleni. Henkilökortti vanheni tänä keväänä, kun meidän häistä (ja sukunimen vaihdosta) tuli kuluneeksi se viisi vuotta. Vitsi miten eri näköiseltä mä näytän nyt verrattuna viiden vuoden takaiseen kuvaan. Ainakin silmämeikin määrä on vähentynyt n. 90%.

Ilahduin: kun luin kaupunkikirjasto Oodin eteen rakennettavasta leikkipuistosta. Se kuulostaa ihan mielettömän ihanalta paikalta, jonne todellakin haluan lasten kanssa mennä. Puisto valmistuu uutisten mukaan kesäkuun aikana, joten sinne pääsee leikkimään jo pian.

Kävelin: askelmittarin mukaan 12 500 askelta, eikä se (mun puhelin) ollut edes mun taskussa tai missään lähettyvillä silloin kun pelasin jalkapalloa sisällä puoli tuntia tai silloin kun seisoin mun tietokoneen ääressä taaperon päiväuniaikaan.

Aion vielä: katsoa Oton kanssa  vähän sarjoja ja tehdä iltapalaa. Rakastan meidän rauhallisia sohvaperunailtoja.

Mikä teitä on ilahduttanut tänään? Mikä on yllättänyt? Mitä olette tehneet?

Vaikka viime viikonloppu oli hyytävän kylmä verrattuna edeltävään, se oli ihana ja tunnelmaltaan lämmin. Ja sunnuntaina sentään lämpeni jo vähän lauantaihin verrattuna ilmatkin. Lauantain lumisateet naurattivat lapsia, mutta eivät niin Ottoa, joka oli koko päivän noutamassa ja laskemassa venettä vesille (ei meidän omaa, meillä ei ole venettä). Mutta onneksi meillä tytöillä oli lämmintä ja hauskaa koko päivän. Leikittiin stailausleikkiä (=glitteriä lapsille poskiin ja lapset saivat meikata mut), pelattiin Eye Found It! -peliä, meillä oli kaveri käymässä ja herkuteltiin hyvillä ruuilla. Illalla katsottiin Putous-finaali koko perhe yhdessä, kun Ottokin oli kotiutunut.

Sunnuntaina herkuteltiin pitkästä aikaa banaaniletuilla (joista multa muuten kysyttiin moneen kertaan instassa, että miten saan ne pysymään niin hyvin kasassa). Mä teen banaaniletut aina tosi simppelisti: 1 banaani/2 munaa/ muutama tippa vanilja-aromia. Eli kun laitan 4 banaania, laitan 8 munaa. Paistan letut rypsiöljyssä meidän superhyvällä lettupannulla. Ekat 1 tai 2 ei yleensä pysy ihan kokonaisena, mutta siitä se sitten lähtee. Tärkeintä on iso lasta ja se, ettei tee liian isoja lettuja, muuten niitä ei saa käännettyä. Kääntäminen vasta sitten, kun lettu on kokonaan hyytynyt päältä, vaikka ei ole vielä käännetty. Ja banskujen pitää olla mielellään mahdollisimman kypsiä, ei haittaa vaikka olisi jo ihan mustuneita. Mulla kestää aina ihan törkeän kauan paistaa ne banskuletut, koska pannulle mahtuu vain 2 kerrallaan ja ne on aika pieniä. Mutta kun paistaa rauhassa eikä liian kovalla lämmöllä, niin ne eivät pala kiinni ja pysyvät kasassa.

Käytiin Fallkullassa rapsuttelemassa eläimiä ja syöttämässä vuohille ja lampaille ruohoa, kun niitä saa syöttää kädestä.  Sunnuntaille onneksi tosiaan ilmat jo lämpesivät huomattavasti ja saatiin nauttia mielettömän upeasta auringonpaisteesta.

Taaperoa niin nauratti suloiset vuodet ja lampaat, jotka nuolivat hänen pieniä sormia samalla, kun hän antoi niille ruohoa. Hän ei olisi millään malttanut lähteä kotiin, kun nautti niin paljon eläimistä. Oli se kyllä ihanaa munkin mielestä. Eläimissä on jotain niin rauhoittavaa ja ihanaa, tekee hyvää aina välillä käydä vähän rapsuttelemassa. Vaikka Helsinki muuten on kovin kaupunkimainen niin on ihan mahtavaa, että täältäkin löytyy upea Fallkulla ja myös Haltialan tila ihan läheltä, niin pääsee viettämään aikaa eläinten parissa helposti.

Katsottiin eilen leffaa ulkoilun jälkeen ja herkuteltiin lasagnella. Mukavan rauhallinen viikonloppu ja paljon kaikkea kivaa tekemistä. Oli kiva viettää chilli kotiviikonloppu edellisen viikon (ihanan) polttarihulinan jälkeen. Tällä viikolla luvassa on paljon kaikkea kivaa, sillä keskiviikkona on mulle tärkeä päivä (kuka muistaa mikä päivä on 8.5.?) ja torstaina ja perjantaina mulla on kivoja töihin liittyviä menoja. Viikonloppuna juhlitaan myös äitienpäivää, jota odotan innolla lähinnä siksi, kun tiedän saavani silloin ainakin tosi hyvän aamupalan ja paljon haleja.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille!

PS: Tuntuuko muistakin, että maanantait on tällä hetkellä huomattavasti kivempia kuin yleensä, kun saa aina aloittaa viikon katsomalla Game Of Thronesin uusimman jakson?

Olin viikonloppuna polttareissa, kun mun ystävä Emmis menee pian naimisiin ja minä saan olla hänen kaasonsa. Tämä oli mulle suuri kunnia, sillä Emmis oli myös mun kaaso mun omissa polttareissa ja häissä, ja sain järjestää Emmiksen polttarit yhdessä mun toisen kaason Netan kanssa. Hauskaa sinänsä, että myös viime vuonna vietin juuri tämän saman kyseisen vappua edeltävän viikonlopun polttareissa, silloin oli Emilian Game Of Thrones -polttarit. Tästä voisi tulla vaikka perinne, että joka vuosi on jonkun ihanan polttarit tänä samana viikonloppuna, ei haittaisi yhtään!

Mä tykkään hirveästi järjestää juhlia, joten tämä oli mulle aivan ihana piristys tähän kevääseen! Polttareissa on myös ihan älyttömän hauskaa aina se, että pääsee tutustumaan moniin uusiin ihmisiin. Yleensä jos on ystävä jonkun kanssa, niin tämän ”jonkun” muutkin läheiset ystävät ovat sellaisia tyyppejä, joiden kanssa myös itsellä synkkaa hyvin. Näin kävi tälläkin kertaa ja oli tosi kivaa tutustua niin moneen uuteen ihanaan ihmiseen, joista on kuullut paljon, mutta joita ei ennen vaan ollut tavannut.

Meille sattui polttaripäiväksi aivan mieletön lämmin päivä. Se oli varmasti tämän kevään kaikkein lämpimin päivä. Ihan älyttömän hyvä tuuri siis, koska jo seuraavana päivänä viileni taas ja tänään on ollut alle 10 astetta! Me oltiin lauantaina ilman takkeja ja tuli suorastaan hiki ulkona. Niin hyvä! Just sellainen sää jonka tilasinkin, hah.

Polttaripäiväksi oltiin järjestetty kolme hauskaa polttarileikkiä, ihana hotellihuone, itsetehty brunssi, illallinen ravintolassa, escape room- peli ulkona sekä tietysti sitten illalla jatkot yökerhossa. Polttaripaidat tilattiin Englannista Henparty Superstoresta. Ne olivatkin ihan loistavat, kun ei tarvinnut miettiä asuja koko päivänä, eikä morsiamenkaan tarvinnut stressailla, että mitkä vaatteet pakkaa mukaan.

Mä ajattelin itse asiassa kirjoittaa vinkit polttareiden järjestämiseen kaason näkökulmasta, sillä nyt on takana jo kahdet järjestetyt polttarit, sekä tietty omat polttarit sieltä ikuisuuden takaa. Tehdessä oppii ja on tullut mieleen sekä kivoja leikkejä, että hyödyllisiä vinkkejä esim. porukan kokoamiseen, yhdessä suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vastaanotin itse asiassa myös muutaman viestin, joissa tätä pyydettiin, joten kaason polttarivinkkipostaus on luvassa aivan tässä lähiaikoina, niin ehtii vielä toivottavasti auttaa mahdollisimman montaa tämän kesän kaasoa (ja morsianta).

Juhlameininki on vain jatkunut, sillä tänään on jo vappuaatto! Meillä ei ollut tälle päivälle mitään kovin ihmeellisiä suunnitelmia vielä, ihan normi työpäivä ja nyt illalla syötiin vappuherkkuja. Lapset sokeroivat munkkeja ja leikittiin arvausleikkiä. Kahdella nuorimmalla oli vappunaamiaiset dagiksessa ja meidän taapero ilmoitti eilen, että hän haluaa pukeutua sushiksi. SUSHIKSI. Mietin hetken, että mistäs ihmeestä mä hänelle keksin sushipuvun yhdessä illassa ilman ompelukonetta? Onneksi ihana seuraaja laittoi instassa hyvän linkkivinkin, jonka takaa löytyi helppo DIY-ohje englanniksi.

Tunteroisen ahersin yhdessä lasten kanssa ja sain kuin sainkin sushipuvun valmiiksi. Hän oli illalla niin innoissaan sushina ja aikoi laittaa asun päiväkotiin. Aamulla hän kuitenkin kieltäytyi pukeutumasta sushipukuun, ja kertoi haluavansa pukeutua norsuksi. Norsuasu meiltä löytyi siskojen jäljiltä, mutta norsun päähineen päähän saatuaan hän ilmoitti, että haluaa sittenkin olla supersankari-prinsessa, kuten isosiskokin aikoi olla.

Supersankariprinsessana hän sitten lähti tänään naamiaisiin. Sushipuku oli maailman ihanin ja omaperäisin idea häneltä itseltään. Mulle oli tärkeää tukea tätä ideaa, koska hän oli itse sen keksinyt. Ei siis tosiaan harmita jälkeenpäinkään, että käytin tunnin elämästäni sushipuvun väsäämiseen, vaikka hän ei sitä lopulta laittanutkaan. Tehdessä oli hauskaa ja saipahan monet kaapissa lojuneet vanhat kangaspalat käyttöön. Nyt on valmiina hieno sushipuku tulevaisuuden pukeutumistarpeita varten. Dagiksen jälkeen hän kyllä halusi taas olla sushi, vaikka supersankariprinsessan asukin oli kuulemma ollut hitti.

Vappupäivänä eli huomenna me aiotaan kehitellä jotain hauskaa rennosti ja extempore-meiningillä lasten kanssa. Ihanaa vappua kaikille!

Bongasin Tickle Your Fancy -blogista Julia Toivolan alulle laittaman blogihaasteen rehellisistä arkisista kuulumisista. Mun mielestä idea oli tosi kiva, vaikka oma blogini tietysti muutenkin on arkisempi kuin ulkomaanmatkojen ja ammattikuvaajien upeiden otosten täyttämät blogit. Arkisuus on mun juttu ja tykkään siitä omassa blogissani, vaikka rakastan kyllä itse katsoa niitä upeita matkoja ja inspiroivia täydellisen kauniita kuviakin. Viime aikoina täällä on näkynyt juhlia ja ja Tukholman reissua, nähtävyyksiä ja asuja, vaaleja ja mielipiteitä. Paljon kaikkea ihanaa, mutta ajattelin, että olisi ehkä hauskaa kertoa pitkästä aikaa, mitä mulle kuuluu. Mitä mulle itselleni kuuluu juuri nyt, mitä päässä liikkuu juuri nyt, miltä musta tuntuu juuri nyt. Ja niin mä aion tehdä.

Mitä oikeasti kuuluu?

No ihan oikeasti, olen hoitanut kotona sisällä kaksi päivää kuumeista ja räkäistä taaperoa ja ollaan peruttu kaikki pääsiäisen suunnitelmat perjantain jälkeen. Mun paidassa on räkää, mulla on likainen tukka enkä ole meikannut kahteen päivään. Taapero on ymmärrettävästi ollut tosi tarvitseva ja me ollaan yritetty hoitaa häntä parhaamme mukaan, samalla kun ollaan järjestetty pääsiäismunajahtia sisällä isommille (johon taaperokin ehdottomasti halusi osallistua kuumeesta huolimatta). Ei olla grillattu, ei lähdetty ystävän synttärijuhliin Turkuun, eikä olla nautittu ihanasta auringosta ulkona. No isommat onneksi ovat olleet terveenä ja he ovat olleet aamusta iltaan ulkona molempina päivinä. Mutta me aikuiset ollaan kökötetty 2-vuotiaan kanssa sisätiloissa ja koitettu saada häntä viihtymään kurjasta olosta huolimatta. Ei ihan se pääsiäinen jota suunniteltiin, mutta ei onneksi mitään sen pahempaakaan. Joskus käy näin ja sille ei voi mitään.

Tänään sain kuitenkin tartuttua projektiin, joka mun on pitänyt aloittaa viimeiset 1,5 vuotta. Aina on vaan pitänyt ja pitänyt ja pitänyt, enkä ole saanut aikaiseksi. Kyseessä on asia, jota en koskaan ennen ole tehnyt, joten ensimmäisen askeleen ottaminen on tuntunut pelottavalta. Tänään kuitenkin olin jumissa sohvalla taaperon nukkuessa päikkäreitä mun kyljessä kiinni (enkä saanut liikkua) ja mä vihdoin sain aikaiseksi aloittaa. Siitä mulla on ihan älyttömän hyvä mieli. Se ei ollutkaan niin vaikeaa kuin luulin. Oikeastaan se oli tosi helppoa. Nyt täytyy vaan jatkaa samaan malliin.

Eli mitä mulle oikeasti kuuluu? Hyvää, ihan älyttömän hyvää. Jos suurin ongelma tällä hetkellä on yhden lapsen flunssa niin aika hyvin pyyhkii. On tosi kiitollinen olo, että kaikki on näin hyvin juuri nyt.

Mitä tapahtuu työrintamalla?

Kävin aiemmin tällä viikolla haastattelemassa seuraavaa ihanaa erilaista perhettä ja myös siitä mulle jäi älyttömän hyvä mieli. Tämä postaussarja on mun oma henkilökohtainen suosikki kaikesta, mitä olen tänne vuosien varrella kirjoittanut. Ihan mieletöntä saada tehdä sitä lisää pienen tauon jälkeen. Seuraava osa ilmestyy viikon kuluttua sunnuntaina!

Musta tuntuu edelleen, että olen ihan täynnä intoa ja inspiraatiota kirjoittamisen suhteen ja se on tosi ihana tunne. Se tekee työnteon tosi helpoksi. Ei ole sellaista tyhjän paperin syndroomaa, päin vastoin. Voisin naputella vaikka 24 tuntia putkeen, eikä silti loppuisi sanottava kesken. Mulla on juuri niin, että kun pääsen alkuun, ei jutusta ole tulla loppua.

Olen ollut parissa tosi mielenkiintoisessa tapaamisessa viime aikoina ja tulevien kuukausien aikana on tapahtumassa mulle itselleni tosi isoja ja mielenkiintoisia juttuja. En malta odottaa, että pääsen kertomaan niistä lisää. Oikeastaan tämän tekstin kirjoittaminen oli mulle itsellenikin hyvä herätys. Pohdiskelin aiemmin nimittäin tänään, että junnaankohan mä liian paikallaan tai jotain. Vasta nyt tässä kirjoittaessa tajusin, että moni asia joita on pitkään suunniteltu ja kehitelty on vihdoin pian tapahtumassa.

Töiden suhteen siis todella hyvä fiilis, niitä riittää ja intoa riittää itsellä. Tällä hetkellä työt ja vapaa-aika tuntuu olevan tosi hyvässä balanssissa, vaikka aina sitä työtä löytyisi tehtäväksi enemmän kuin on aikaa.

Parisuhde / perhe /ystävät?

Oton kanssa menee loistavasti. Meidän yhteiset työpäivät on parasta ikinä. Toisaalta nyt, kun yhteistä aikaa on vihdoinkin tarpeeksi, tuntuu myös helpommalta ottaa välillä omaa aikaa. Sekin on ihan parasta. Mulla on tulossa myös ihania juttuja ystävien kanssa tässä lähiaikoina, joita en malttaisi odottaa! Lasten kanssa menee hienosti myös tätä pientä flunssaa lukuunottamatta. Päivä päivältä sitä vaan hämmästelee, miten isoja lapset ovat jo, kaikki kolme. Vaikka pienimmäinen onkin vielä pieni, on hänenkin kanssaan elämä nykyään jo ihan erilaista kuin vaikkapa puoli vuotta sitten. Varsinkin nyt kun on lämmintä, eikä tarvitse enää miljoonia vaatekerroksia ulos, on kaikki helpompaa. Hän laittaa itse kengät jalkaan ja hatun päähän. Isompia ei juuri kotona näe ellei varta vasten tee jotain yhdessä, kun he ovat kaiken liikenevän ajan kavereiden kanssa ulkona.

Matkat?

Meillä on loppuvuodesta tulossa yksi reissu koko perheen kesken, mutta sitä ennen olisi tarkoitus tehdä joku vähän pienempi reissu joko kahdestaan Oton kanssa tai sitten yhdessä koko perhe. Lisäksi reissataan varmasti Ouluun ainakin pari kertaa lähikuukausina.

Harrastukset/Hyvinvointi?

Olen pitänyt kiinni siitä, että olen liikkunut ainakin 3 kertaa viikossa koko kevään. Se on mulle itselleni tosi iso juttu, että en ole repsahtanut, vaan olen pitänyt kiinni tästä tahdista. Olen yhdistellyt kävelyä, juoksua, joogaa, pilatesta ja kehonpainotreeniä. Ja tietty pitänyt hikisiä diskoja kotona lasten kanssa, ne on parasta treeniä.

Inspiroi eniten/vähiten?

Eniten mua inspiroi vahvat naiset, jotka sanovat ajatuksensa rohkeasti ääneen, ihana kevätaurinko joka mahdollistaa kivojen vaatteiden käytön, te mahtavat tyypit, joiden kanssa ollaan käyty ihan mielettömiä keskusteluita ja ajatuksenvaihtoja viime aikoina, sekä meidän lapset, joiden into ja ilo on parasta koko maailmassa. Vähiten inspiroi ehdottomuus, tahallinen ilkeys somessa ja pirujen maalaaminen seinille. Toivo, kannustus ja yhdessä tekemisen meininki on kultaa.

Tällä hetkellä syön/katson/luen?

Syön tällä hetkellä tosi usein Food Market Herkun valmista kukkakaali shaker-salaattia lounaalla. Olen siihen aivan ihastunut, yhdellä viikolla söin sitä neljällä eri lounaalla. Apua! Arkiruuaksi laitetaan tällä hetkellä aika usein Härkis Currya, parsaa eri muodoissa ja kalaa.

Katson tietenkin Game Of Thronesia maanantaisin ja muina päivinä me katsotaan Netflixistä Dynastiaa, joka on ehkä loistavin saippuasarja ikinä. Niin hyvin tehty. Tarjoaa täydellisessä suhteessa ihan älyttömiä juonenkäänteitä, draamaa, voittoja suosikkihahmoille ja nopeaa etenemistä. Aina kun jakso loppuu niin tekisi mieli aloittaa uusi. Vaikka kyseessä on saippuasarja, se on vähän erilainen kuin joku Kauniit ja Rohkeat tai Salkkarit. Ja siis mulle se kertoo paljon sarjan tasosta, että Ottokin on koukussa tähän. Mä itse kun voin tuijotella vähän hömpempiäkin sarjoja, mutta Otto on hieman vaativampi sarjojen katsoja. Sitä ennen katsottiin Sex Education ja Workin’ moms.

Seuraavaksi aiotaan aloittaa After Life. Mä luen edelleen tällä hetkellä Suvi Ratisen Matkaystävää, joka on musta hirveän symppis ja kiinnostava. Sen jälkeen lukulistalla on seuraavaksi Camilla Läckbergin Kultahäkki ja vihdoin myös Michelle Obaman Minun tarinani. Kirjoille pitäisi oikeasti varata enemmän aikaa taas, mutta viime aikoina olen käyttänyt kaiken liikenevän ajan joko kirjoittamiseen tai sarjoihin. Pitäisi ottaa itselleni joku lukuhaaste nyt, koska mulla on niin monta kiinnostavaa kirjaa odottamassa lukemista!

Mitä odotan?

Odotan niitä työjuttuja, joista aiemmassa kohdassa mainitsin ja joista olen hurjan innoissani. Lisäksi odotan kaikkia sovittuja treffejä ystävien ja sukulaisten kanssa.

Olipa kivaa pitkästä aikaa puhua ihan vaan siitä, mitä mun päässä liikkuu just nyt. Ja nyt mä haluaisin kuulla mitä teille kuuluu just nyt! Mitä te syötte, luette ja katsotte? Mikä inspiroi teitä just nyt? Mitä odotatte? 

Meillä on täällä 2/3 minityypistä flunssassa, ja alkuviikko on mennyt ensin yhden ja sitten kahden flunssapotilaan kanssa kotona. Onneksi isommat ovat jo aika rentoja flunssapotilaita, kantavat itse peitot yläkerrasta alakertaan ja lukevat kirjoja tai laittavat itselleen ohjelmaa telkkarista. Kuopus on toistaiseksi säästynyt, toivottavasti säästyisi kokonaan tuolta ikävältä flunssalta. Me oltiin viimeksi koko perhe flunssassa joskus alkusyksystä, että ollaan kyllä saatu hyvin olla terveenä tähän asti. Toivottavasti tämäkin menisi nopeasti ohi, ja saataisiin olla terveenä taas.

Ensi viikolla juhlitaan jo meidän kuopuksen 2v-synttäreitä, ja sen jälkeen on meidän 5v-hääpäiväbileiden vuoro. Siksikin olisi mahtavaa jos lapset tervehtyisivät pian, eikä flunssa tarttuisi meille vanhemmille, niin päästäisiin kunnolla jatkamaan juhlien järjestelyitä ja suunnittelua. Mä päivittelen teille loppuviikosta enemmän siitä, missä me pidetään hääpäiväbileet, ja kerron niiden suunnittelusta muutenkin vähän lisää.

Sen vaan sanon, että on niin ihanaa ja kutkuttavan jännittävää suunnitella näitä juhlia ihan kunnolla. Pitäisi oikeasti useamminkin järjestää tällaisia ihania rentoja juhlia, koska jo niiden odottelu on niin ihanaa ja piristävää. On ihana ajatus, että saadaan niin monet läheiset ja rakkaat ihmiset yhteen, vaikka ovat nämä tietty paljon pienemmät juhlat kuin meidän häät aikoinaan.

Sitä ennen kuitenkin ne meidän minin synttärit! Kuopuksen synttäreillä on siis Ryhmä Hau -teema, ja mun pitäisi suunnitella vielä hänen juhliensa koristelut ja tarjottavat. Hänen suurin lempparinsa on tällä hetkellä Kaja, ja Pinterestistä löytyikin aika kivoja ideoita Kajan inspiroimiin Ryhmä Hau -koristeisiin. Synttärikakun ajattelin tehdä banaanikakkupohjalla ja kehitellä sinne väliin jonkun hedelmäisen raikkaan täytteen. Kuorrutukseksi varmaankin voi-tuorejuustokreemi. Pitää ehkä leipoa vielä joku harjoituskakku tässä kun on aikaa, kun en koskaan ennen ole edes kokeillut sellaista leipoa. Koristeissa mennään varmaankin hyväksi havaitulla ilmapalloräjähdys -teemalla, eli ihan superisti ilmapalloja ja joku kiva viirinauha.

Ennen juhlajärjestelyjä mulla on yksi DIY-juttu toiseen lastenhuoneeseen kesken, ja lisäksi kirjoitan tämän viikon aikana loppuun ekan ihanat erilaiset perheet -postauksen, jonka toivon voivani julkaista sunnuntaina. Loppuviikosta pääsette siis toivottavasti näkemään DIY-sisustusjuttua (jos saan sen valmiiksi), kurkkaamaan meidän juhlapaikkaan ja lukemaan ensimmäisen mahtavan perheen tarinan. Ja huomennakin on yksi aika kiva postaus luvassa!

Tämä tammikuu on tuntunut jotenkin vuoden pisimmältä kuukaudelta (heh, no vuoden eka kuukausi eli pisin tähän mennessä). Joulukuu meni niin hujauksessa, että ei sitä ehtinyt edes huomata. Mutta onpahan ainakin otettu kaikki irti jokaisesta päivästä, sehän on vaan hyvä, että ajankulun ehtii huomata, eikä vaan juokse pää kolmantena jalkana. Nyt vaan täytyy toivoa, että päästään terveenä helmikuun puolelle!

Toivottavasti te siellä ruutujen takana ootte terveenä! Ihanaa loppuviikkoa kaikille <3