Tänään rakas kotikaupunkini Helsinki juhlii syntymäpäiviään, ja koko kaupunki on ollut täynnä ihania tapahtumia ja menoa ja vilskettä. Helsinki on mulle rakas paikka ja sillä tulee aina olemaan erityinen merkitys mulle, vaikka joskus jonnekin muualle muutettaisiinkin. Mä rakastan sitä miten Helsinki on kasvanut, kehittynyt ja kaunistunut päivä päivältä siitä asti kun mä olen täällä ensimmäiset muistoni luonut 90-luvun alussa.

Helsingissä on aivan omanlaisensa kaupunkikulttuuri, hurja määrä mahtavia ravintoloita, tapahtumia enemmän kuin jaksaa edes käydä ja paljon paljon rentoja ja inspiroivia ihmisiä. Myös lapsille tämä kaupunki on kuin unelmien täyttymys, sopivassa suhteessa kaupungin tarjoamia vaihtoehtoja ja kuitenkin myös luonto ja esimerkiksi upea saaristo ihan lähellä. Helsingissä kukoistaa Startup-kulttuuri, yhteishenki ja tekemisen meininki. Täällä on hyvä olla.

Tänään me suunnattiin ensimmäistä kertaa mun elämässä Herttoniemen kartanoon, jossa oli Helsinkipäivän kunniaksi kotieläimiä sekä kaikenlaista pientä tapahtumaa. Eläimiä pääsi silittelemään ihan läheltä, ja lisäksi me käytiin vanhassa talomuseossa katselemassa ja ihmeteltiin traktoria ja vanhanajan työhevosta. Ihana aurinkokin helli meitä hetken aikaa kun ulkoiltiin. Lapset olivat aivan ihastuksissaan eläimistä.

Kartanovierailun jälkeen me hurautettiin vielä keskustaan, ja käytiin kuuntelemassa Robinia Radio Aallon Helsinkipäivän konsertissa Kaisaniemenpuistossa. Me oltiin niin innoissamme siellä kartanolla että tultiin vähän turhan myöhään paikalle, ei nimittäin enää mahduttu sisään itse konserttialueelle. Mutta onneksi lapset näkivät meidän olkapäiltä kuulemma ihan tarpeeksi Robinia ja olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Siitä puhuttiin koko kotimatka ja vielä illallakin.

Loppuilta me keskityttiin ensin syömiseen – uusia perunoita tottakai, niinkuin kesällä joka sunnuntai. Ruuan jälkeen käytiin vielä lasten kanssa pyöräilemässä. Kyllä se pyöräily vaan sujuu kerta kerralta paremmin, instassa ja snapissa (@iinalaura) on videotakin näkyvillä miten meidän esikoinen polkee!

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille <3

Hah, sainpas otsikon oikein kun mulle pari kertaa jo kuittailtiin siitä että kun sanaa Lahti taivutetaan, kuuluu D jättää pois vaikka kielioppi mitä väittäisi. Eli joo, lauantai vietettiin Lahessa, tutustuen kaupunkiin, herkutellen ja uusia tyyppejä tavaten. Matkaan lähdettiin koko perhe, sillä olin pyytänyt että saan ottaa perheeni mukaan vaikka päivää ei alunperin miksikään lasten päiväksi järjestettykään, ja meidän muksut olivat ainoita paikalla. Meillä on vaan juuri nyt niin paljon kaikkea, Otolla monta työmatkaa tulossa ja muutenkin yhteinen aika kortilla, joten ajattelin että en halua olla yhtään ylimääräistä sekuntia erossa mun murusista. Onneksi sain ottaa mukulat mukaan, ja saatiin nauttia kivasta päivästä kaikki yhdessä.

Tunnin ajomatkan jälkeen Lahtipäivä alkoi brunssilla Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella keskustassa. Syötiin hyvin ja juteltiin päivän suunnitelmista. Hotellilta löytyi myös oma pöytä gluteenittomia tuotteita, ja muutenkin saatiin navat täyteen herkkua murkinaa. Hotellilta suunnattiin bussilla Pikku-Veskulle, eli Pikku-Vesijärvelle. Siellä pääsi halutessaan kokeilemaan Suppailua Kitetirrin sponsoroimana. Suppailu näytti superhauskalta, pakko päästä vielä kokeilemaan lämpimämpänä päivänä! Sillä aikaa kun osa porukasta suppaili, me käytiin lasten kanssa kävelemässä ja ihmettelemässä lähiympäristöä. Löydettiin sorsavauvoja, pieni leikkipuiston tapainen sekä ulkokuntosali jossa lapset kiipeilivät ja keinuivat sen ollessa tyhjillään.

Lopuksi Otto testasi vielä ihan mieletöntä moottoriskeittilautaa, ja lapset pääsivät sen kyydissä bussille riemusta kiljuen. Ulkoilun jälkeen suunnattiin lounaalle Hello! American Dineriin, missä saatiin burgerit sekä bataattiranskalaisia. Myös täällä järjestyi hyvin gluteeniton ja maidoton burgeri esikoiselle. Hello! American Dinerissa oli mukavan rento tunnelma ja ruoka oli herkullista. Bataattiranuja saa valitettavan harvoista paikoista, onneksi tämä oli yksi niistä!

Dinerista me mentiin iltapäiväkahville Lifestylekauppa Sinne Storeen, missä on siis yhdistetty pieni ja tunnelmallinen kahvila sekä lifestylemyymälä. Myymälästä löytyi mm. Vansia, Adidas Originalsia, Sweet SKTBSia ja muita kivoja merkkejä. Myös miesten kosmetiikkaa oli aika hyvä valikoima.

Viimein oli loppuhuipennuksen aika, eli päästiin tapaamaan Ylex Popissa esiintyneitä artisteja backstagelle! Meidän lapset suunnilleen tärisivät innosta, ja oli se itsestäkin aika mieletöntä päästä tapaamaan mm. Evelinaa ja Antti Tuiskua. Parasta oli että Evelina muisti vielä mut, kun oltiin tavattu pari kuukautta aiemmin Björn Borgin pressissä ja olin kertonut että meidän neiti on tosi kova fani. Nyt Tipa pääsi ihan itse moikkaamaan idoliaan! Teki kyllä muhun aivan mielettömän vaikutuksen se että jollakin on noin hyvä muisti. Evelina on muutenkin todella kiva ja oli aivan ihana meidän lapsillekin. Mun muistikortille tuli joku ongelma ja se lakkasi toimimasta juuri silloin kun Otto yritti ottaa meistä kuvaa, ja sain vaan puhelinkuvia. Niin tyypillistä. Sen jälkeen muistikortti toimi vaihtelevasti loppupäivän, nyt en ole uskaltanut sitä enää käyttää ettei jää muita tärkeitä hetkiä ikuistamatta, vaan olen vaihtanut uuteen.

Artistien tapaamisen jälkeen saatiin vielä kuulla Ylex:n juontajilta sekä mediatoimittaja Nadjalta ja kanavan musiikkipäälliköltä siitä millaista radiotyö on. Oli kyllä tosi mielenkiintoista kuunneltavaa, ja etenkin oli mahtavaa kuulla miten erilaisia juttuja työhön liittyy. Ja toki oli kiva päästä moikkaamaan Nadjaa joka on myös mun kollega täällä Indiedaysilla.

Ylexpop alkoi Antti Tuiskun keikalla neljältä, ja me oltiin Tipan kanssa aivan täpinöissään! Zelda nukahti sopivasti Oton syliin, ja me bailattiin Tiaran kanssa kuin viimeistä päivää. Oli ihan mahtavaa, ja laulettiin vaan yhdessä ja tanssittiin. Tiedän kenestä tulee mulle loistava keikkakamu! Ihmisiä oli paikalla aivan hurja määrä ja tunnelma oli katossaan. Antti piti myös koskettavan pienen puheen siitä, miten ei koskaan kannata lannistua vaan olla rohkeasti oma itsensä. Sitä oli hienoa kuunnella.

Kyllä meillä on Suomessa vaan mahtavia artisteja, jotka kaikesta saamastaan huolimatta ovat niin jalat maan pinnalla kuin olla ja voi, ja niin mukavia. Kiitos paljon Visitlahdelle ja Ylex:lle päivän järjestämisestä ja siitä että meidän lapsia huomioitiin niin mukavasti koko päivän ajan. Toivottavasti myös meidän lapset yllättivät positiivisesti sillä että eivät tarvinneet mitään Hoploppeja viihtyäkseen, vaan kulkivat iloisina ja tyytyväisinä koko päivän mukana.

Oli kerrassaan huippu reissu! Pakko lähteä joskus uudelleenkin Lahteen, etenkin näin kesärajoitusten aikaan matka-aika sinne on tosi lyhyt ja kaupunki oli tosi kiva.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille ja toivottavasti teilläkin oli hauska viikonloppu! <3 PS: Sinä ihana joka moikkasit mua tänään Jumbossa, piristit mun päivää superisti, toivottavasti näät tän!

Ja moi te ihanat! Otin toukokuun todella rennosti, mutta nyt on aika ryhdistäytyä ja tehdä kunnolla töitä blogin eteen. Arvatkaa mikä siihen auttaa? Oton työmatkat. Me ollaan kesäkuussa aika paljon kolmestaan tyttöjen kanssa kun Otolla on joka viikko useamman päivän työmatkoja Ruotsiin. Eipähän tarvitse käydä ”Oton kainalo ja Netflix vs. työt” -taistelua, sillä voin istua koneella koko illan niinä päivinä kun Otto on länsinaapurissamme. Ja teen sitä siis enemmän kuin mielelläni, mulla on gigakaupalla niin kuva-, video-, kuin ajatusmateriaaliakin mitä  työstää eteenpäin kun vain otan itseäni niskasta kiinni. Se on ollut hankalaa, kun on liian hyvää seuraa ja hyviä sarjoja kesken, mutta yksinollessa there are no excuses.

Kesäkuu alkoi harvinaisen kesäisissä tunnelmissa, tänä vuonna olen päässyt Mallorcan reissu mukaanlukien viettämään jo enemmän hellepäiviä kuin koko viime vuonna, ja tänään on silti vasta kesäkuun ensimmäinen päivä. Se tuntuu aika huikealta, ja ei voi kuin toivoa että nämä upeat säät jatkuisivat ja kantaisivat jopa sen surullisen kuuluisan juhannuksen yli.

Maanantaina oltiin Hernesaaren rannassa Oton ja lasten kanssa iltakävelyllä, ja ihasteltiin Löylyn mielettömän kaunista arkkitehtuuria. Tytöt keskittyivät enemmän ihastelemaan sitä miten paljon kivoja kiviä rannasta löytyi, joita sai heittää veteen, ja miten hurjan paljon puhalluskukkia oli tien vieressä olevalla nurmikolla. He saivat puhaltaa niitä niin paljon kuin tykkäsivät, ja olivat ihan innoissaan. Kesän bucketlistiä ei ole vielä rustattu, pitäisi ehdottomasti tehdä se, mutta siihen yksi rasti tulee kyllä ehdottomasti olemaan Löylyssä käyminen. Pakkohan se Helsingin hehkutetuin terde on käydä testaamassa, mahdollisesti ystävien ja Oton kanssa jonakin kauniina kesäiltana. Ja ne löylyt myös!

Eilen me harjoiteltiin pyöräilyä, kuten niin monena muunakin kauniina kesäiltana ollaan tyttöjen kanssa tehty, ja se alkaa sujua jo oikein mallikkaasti. Lisää nelivuotiaan polkupyöräilystä luvassa myöhemmin tällä viikolla!

Tänään me ollaan taas oltu töiden ja päiväkodin jälkeen katsomassa Oton pikkusiskon koulumusikaalia lasten kanssa. Se oli ihan mahtava, me tykättiin koko perhe. Saatiin hyvät paikat ja lapset oikein nauraa rätkättivät esitykselle kun se oli niin hauska. Todella taitavia kyllä nämä koululaiset ainakin.

Tiedättekö muuten mikä on mun lempparijuttu kesässä? Se että viimeinen asia mielessä on möllöttää kotona peiton alla suklaalevyn kanssa joka ilta. Sen sijaan on ihanaa lähteä extempore ulos, käydä ostamassa mansikoita (näin jo torilla tänään suomalaisia!) ja pysähtyä kadulle nauttimaan auringosta.

Huomenna ja perjantaina me ollaan Kaapelitehtaalla Arctic15- Startup-tapahtumassa, jos joku sattuu pyörimään siellä niin tulkaa ihmeessä moikkaamaan muakin! Aurinkoista ja ihanaa keskiviikkoiltaa sekä alkanutta kesäkuuta kaikille <3

Moikka täältä synttärivalmisteluiden keskeltä! Me ollaan Oton kanssa viimeiset kaksi iltaa leivottu, askarreltu ja koristeltu ja rampattu kaupassa hakemassa synttärijuttuja. Nyt ei ole enää tekemättä kuin puustipopsit, yksi helppo kakku ja täytekakun koristelu. Otto on niin ihanasti auttanut mua kaikessa ja leiponut ja askarrellut Willy Wonkan suklaalevyjä ja meillä on ollut hauskaa yhdessä touhuillessa. Vaikka Otto itse järjestäisi synttärit varmaan vähän eri kaliiperissa, tyylillä ”kaupasta pari jätskiä kulhoon ja nomparelleja päälle”, musta on ihanaa että hän ei yhtään tuhahtele mun synttäri-innolle tai jätä mua yksin laittamaan kaikkea.

En mä olisi saanut puoliksikaan yhtä paljoa tehtyä ilman Oton apua. En malta odottaa että päästään näkemään Zeldan ilme huomenna kun kaikki on valmista!

Koska tämä loppuviikko on ollut yhtä hullunmyllyä synttärivalmisteluiden lisäksikin, mä ajattelin näyttää teille kolme kuvaa näiltä päiviltä. Kolme kuvaa jotka ovat niiiiin ME!

1. Yksi pieni elefantti

Näin söi mummun ostamaa myslipatukkaa meidän pieni kolmevuotias eräänä päivänä. Isosiskon vanha norsupuku on kova hitti tällä hetkellä, ja hän hengailee siinä mielellään kotona. Saa nähdä onko huomenna synttärijuhlissa sittenkin päällä norsupuku silinterihatun sijaan.

2. Rainbow cupcakes

Näistä taikinoista syntyi meidän sateenkaarimuffinssit, niiden tekeminen oli aika hauskaa ja yllättävän helppoa! Lopputulos oli aika hauska. Jali ja Suklaatehdas -teemalla saa tarjota melkein mitä vaan kreisiä ja me ollaan Oton kanssa laitettu mielikuvitus likoon näitä miettiessä.

3. Ryhmä rämä Lapsimessuilla

Tänään käytiin piipahtamassa lapsimessuilla kun mä osallistuin Lapsimessujen Olohuoneessa 45:n minuutin paneelikeskusteluun yhdessä muutaman muun äitibloggaajan sekä kirjailija Ronja Salmen kanssa Kirjan ja Ruusun päivän tiimoilta. Oli ihan tosi hauskaa olla mukana keskustelemassa ja mua jännitti yllättävän vähän olla siinä lavalla, äänikään ei oikeastaan tärissyt ekan lauseen jälkeen! Otto ja tytöt kävivät mua välillä kurkkimassa yleisössäkin, vaikka muuten pyörivät kolmestaan touhuamassa. Oli ihan hauskat lapsimessut vaikka en ehtinyt kauheasti kiertelemään, pari juttua kuitenkin tarttui mukaan siinä kymmenen minuutin pikakiertelyn aikana ja niistä lisää myöhemmin. Tytöt olivat aivan onnesta soikeana kun pääsivät messuille ja saivat vielä ilmapallotkin. Kuvassa myös mun uusi tukka, josta lisää heti kun kerkeän!

Huomenna on sitten the juhlapäivä, toivottavasti kaikki menee hyvin eikä kakusta tai mistään muustakaan tule katastrofia. Jännittää vähän, mutta onneksi paikalle tulee vaan rakkaita ystäviä ja sukulaisia, ja kyllä ne tietävät kaikki että meillä on aina kaikki melkeen eikä just. Eiköhän meillä ole rento meininki ja hyvät bailut.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Käytiin sunnuntaina syömässä Hard Rock Caféssa koko perhe, kun mun siellä työskentelevä kaverini oli meidät sinne pyytänyt tutustumaan. Mä en ollut käynyt HRC:ssä koskaan ennen, en Suomessa enkä missään muuallakaan ja olin tietysti tosi innoissani kun pääsin vihdoin kokemaan ikonisen ravintolan. Mun kaveri kertoi meille, että luvassa on perhesunnuntai ja ohjelmaa lapsille, mutta en tajunnut etukäteen mitä se todella tarkoitti:

Lapsille oli oma nurkkaus ja kaksi ohjaajaa, ja kauheasti piirustusjuttuja, leluja, palapelejä, muovailuvahaa ja vaikka mitä. Ja siis ohjaajat ovat paikalla joka sunnuntai klo 12-16 touhuamassa lasten kanssa. Meidän lapset ovat molemmat käyneet ihan pienestä asti ravintoloissa, ja osaavat yleensä kyllä käyttäytyä tosi hyvin, mutta tämä oli sellainen matalan kynnyksen vaihtoehto, että ravintoloihin tottumattomampikin lapsi varmasti viihtyisi mukavasti.

Me istuttiin ensin mukavaan loosiin, ja lapset saivat omat ruokalistat, värityskirjat ja kynät. He saivat itse tilata haluamansa annokset, ja sen jälkeen he menivät lasten nurkkaukseen leikkimään ohjaajien kanssa siihen asti että ruuat tulivat. Ruuat maistuivat tosi hyvin meille kaikille. Lapset valitsivat kanaa, ja me valittiin Oton kanssa burgerit. Ruoka oli hyvää ja sitä oli tarpeeksi, tai no enemmän kuin tarpeeksi, me ei jaksettu edes jälkkäreitä Oton kanssa, eivätkä lapsetkaan sitten jaksaneet syödä omia jälkkäreitään vaikka me tilattiin ne heille ylläriksi.

Vaikka meillä onkin tässä aika lihaisat burgerit, HRC:ssä oli myös todella herkullisen kuuloinen vegemenu jossa oli useita eri vaihtoehtoja, ja myös lasten omassa menussa oli kasvisruokavaihtoehto, sekä terveellisempiä vaihtoehtoja. Me oltiin syöty muutenkin kevyesti viikonloppuna niin ajateltiin ettei pieni herkuttelu mitään haittaa.

Muhun teki todellisen vaikutuksen (alkoholittoman mansikkabasilikadrinkin lisäksi) se miten kivoja ohjaajat olivat. Siis tämä ravintola on ihan täydellinen vaihtoehto jos haluaa järjestää vaikka kivat äiti-lapsideitit joku sunnuntai. Lapsille on puuhaa ja ohjelmaa ja äiditkin pääsevät höpöttelemään keskenään rauhassa, mutta lapset ovat silti lähellä ja näköetäisyydellä kokoajan. Myös pienemmillekin lapsille oli siellä puuhaa, eli ei tarvitse olla ihan niin iso kuin meidän mukulat jo ovat.

Hard Rock Cafe tarjosi annokset meille.*

Lasten sunnuntait ovat siis HRC:ssä joka sunnuntai, myös nyt pääsiäissunnuntaina jos lammas ja pasha alkavat kyllästyttää. Ja mä ainakin suosittelen, sijainti on helppo siinä Stockaa vastapäätä ja siellä oli oikeasti mukava tunnelma ja me kaikki viihdyttiin. Tämä postaus ei ollut edes sovittu yhteistyö, mutta koska me  tykättiin niin kovasti, halusin kirjoittaa ja kertoa tästä myös teille. Ja koska mä en ainakaan ollut mistään aiemmin kuullut näistä lasten sunnuntaista, halusin ehdottomasti tällaisen piilotetun helmen jakaa myös teidän kanssa. Tästä ei ole mitään juttua Hard Rock Cafen sivuilla, instassa tai FB:ssäkään ja mulle ei koskaan ollut tullut mieleenkään että ”rokkibaariksi” mieltämässäni paikassa voisi olla tällaista toimintaa lapsille! Todella positiivinen ylläri siis.

Oletteko te käyneet HRC:ssä ikinä? Olitteko kuulleet lasten sunnuntaista?