Tänään on vuorossa yksi toivotuimpia postauksia tänä vuonna: kirjapostaus. Mua on useampaan otteeseen pyydetty esittelemään niin lastenkirjasuosikkeja, meidän lukutapoja ja äidin lempparilukemista ja nyt ajattelin vähän kertoa teille niistä enemmän. Tosin ne mun omat suosikki ”aikuisten” kirjani mä jätän toiseen postaukseen koska muuten tästä tulisi sata kilometriä pitkä ja mulla menisi tämän tekemiseen useiden tuntien sijaan useita päiviä. Mä itse rakastan lukemista, ”luin” jo pienenä hirveästi kirjoja vaikka en oikeasti osannut lukea, äiti luki mulle myös aina paljon ja kun sitten 6-vuotiaana opin itse lukemaan, taivas aukesi. Siitä lähtien mä ahmin kirjoja sinne asti että lukion alussa iski totaalikyllästyminen ja olin pari vuotta lukematta muuta kuin hömppälehtiä.
Ala- ja yläasteella mä luin useamman kirjan päivässä, paitsi Harry Pottereihin saattoi mennä kokonainen päivä tai parikin tietysti jos sivuja oli yli tuhat. Olin suoranainen lukutoukka joka rahtasi kirjastosta pinokaupalla luettavaa kotiin viikoittain. Totaalikyllästymisen jälkeen lukuinto on palannut pikkuhiljaa ja varsinkin Tiaran odotus- ja vauva-aikana tuli luettua paljon. Tällä hetkellä mulla ei oikeastaan ole aikaa paneutua kirjoihin kunnolla koska aina löytyy niin paljon muuta puuhaa, mutta innolla odotan että pääsen taas uppoutumaan edes välillä johonkin ihanaan tarinaan. Sillä välillä mä voin kuitenkin keskittyä lukemaan tytöille, varsinkin Tiara jaksaa jo kuunnella vähän pidempiäkin satuja.
Tiaralle ja Zeldalle on jo kertynyt ihan kiitettävä kirjavarasto, joista pari hyllyllistä on mun vanhoja suosikkeja omasta lapsuudesta ja loput sitten joko kirjakerhosta, itse ostettuja tai lahjaksi saatuja. Vaikka kirjoja on määrällisesti paljon, niitä on kuitenkin kaikkia luettu rakastaen ja ahkerasti, meillä kirjat eivät ole vaan koristeena vaan jatkuvassa käytössä ja harvoin siististi hyllyssä. Omien kirjojen keräilyn lisäksi me ollaan alettu tyttöjen kanssa käymään kirjastossa. Kirjastovierailu on Tiaralle viikon kohokohta kun pääsee tekemään kirjaston jänniä palapelejä ja valitsemaan uutta luettavaa!
Me lainataan yleensä paljon ruotsinkielisiä kirjoja kirjastosta siksi että niitä meillä ei kotona ole niin paljoa, mutta niitäkin on hyvä lukea Tiaran kielellisen kehityksen kannalta. Lisäksi täytyy todeta että mä tykkään ihan hirveästi ruotsalaisista lastenkirjoista, ne ovat hauskoja ja oivaltavia. Esimerkiksi tuo Mjau i köket on mielestäni tosi hauska! Ruotsinkielisiä kirjoja Tiara lukee pääosin Oton kanssa mutta en mäkään niitä kieltäydy lukemasta jos Tiara pyytää. Maisa-, eli Molly-kirjat ovat myös mukavan yksinkertaisia ja niistä Tiara oppii helposti uusia sanoja ruotsiksi.
Ruotsinkielisistä kirjoista tulee valittua ainakin vielä enemmän niitä yksinkertaisempia kuvakirjoja, koska niitä Tiaran on helpompi ymmärtää. Huomasin viimeksi kirjastossa asioidessani että Tiara ei jaksa vielä kuunnella ruotsiksi yhtä pitkiä satuja kuin suomeksi. Mutta sepä ei haittaa, ei tässä ole kiire minnekään vaan ihan rauhassa edetään ettei lukemisesta tai varsinkaan ruotsin kielestä tule hänelle pakkopullaa ja ikävää asiaa vaan mieluisia juttuja! Kotoa löytyvistä ruotsinkielisistä kirjoista Tiaralla on kaksi suosikkia, Den Busiga Bebben borstar tänderna eli ”Touhukas Bebben pesee hampaat” ja Bondgården -eläinkirja.
Hirvittävän paljon on kyselty meidän ns. opetuskirjoista, eli kaikista joissa on muotoja, värejä, sanoja, numeroita ja tuttuja asioita. Mä ajattelin ensin esitellä niitä ennenkuin siirryn sitten satukirjoihin ja muihin. Meillä on aika paljon erilaisia opetuskirjoja, mutta Tiaralla on omat suosikkinsa joita lueskellaan päivästä toiseen. Suurin suosikki on Tiaran mielestä nimeltään ”pöllökirja” koska siinä seikkailevat pöllöt niin numeroiden, arkipäiväisten asioiden, sanojen ja niiden paljon kyseltyjen tunteiden maailmassa. Mun mielestä toi ”Oma suuri maailmani” -kirja on tosi kiva juuri siksi että siinä on niitä pöllöjä tekemässä kirjasta erilaisen ja hauskan ja lisäksi siinä on tosi kattavasti sanastoa ja mielenkiintoisia juttuja. Tuon avulla Tiara tosiaan on oppinut tosi hyvin juuri niitä tunteita ja Tiaran lemppareita ovatkin onnellinen kissa ja innostunut sammakko.
Oma suuri maailmani -kirjassa on myös ohjeistus vanhemmille siitä miten kirjaa kannattaa lukea yhdessä lapsen kanssa jotta siitä saa mahdollisimman paljon irti. Mä tykkään siitä että ohjeet on laitettu koska huomaan itsekin löytäväni aina uudenlaisia tapoja lukea kirjaa lapselle kun luen miten kirjan kirjoittajat ovat sen tarkoittaneet. Lisäksi mulla on myös Vau-kirjan vanhempien opas lasten ensimmäisille vuosille josta mä tykkään tosi paljon. Sieltä on löytynyt niin vinkkejä lasten kanssa yhdessä askarteluun, lukemiseen kuin kaikkeen muuhunkin mahdolliseen. Saatiin tuo kirja kun liityttiin Vau-kirjakerhoon Tiaran odotusaikana ja mä oon havainnut monet siinä olevat vinkit tosi käyttökelpoisiksi ja kivoiksi toteuttaa!
Tiara oppi laskemaan kymmeneen kahdella kielellä ollessaan vuoden ja viisi kuukautta, nyttemmin neiti laskee sujuvasti jo kahteenkymmeneen. Tai siis luettelee numerot, laskea Tiara osaa ehkä viiteen sormilla. Joskus pidemmällekin, mutta yleensä sitten menee jo höpöksi. Mutta kirjasta osaa siis esimerkiksi laskea esimerkiksi ”yksi, kaksi, kolme, neljä pientä possua”. Meidän suosikki on ollut tuo ”Ensimmäinen kuvallinen numerokirjani” joka sekin on Vau-kirjasta tilattu. Siinä on tosi selkeästi käyty numeroita läpi ja jokaiselle numerolle on oma sivu tai aukeama, jonka kaikki kuvat havainnollistavat hienosti kyseistä numeroa. Saman sarjan sanakirja kuuluu myös lemppareihin!
Viime aikoina Tiaraa ovat kiinnostaneet tosi paljon värit ja muodot. Niitä löytyy monipuolisesti myös siitä aiemmin mainitusta ”pöllökirjasta” mutta myös pelkästään niille omistetut kirjat kiinnostavat Tiaraa. Tipa onkin oppinut hyvin tunnistamaan muodoista sydänten ja tähtien lisäksi hienosti myös ympyrät, suorakulmiot, kolmiot ja neliöt ja oppii kokoajan lisää. Värit Tiara tunnistaa myös jo tosi hienosti kysyttäessä. Parhaiten Tiara on oppinut niitä selittämisen lisäksi tuosta Vau-kirjan sanakirjasta jossa on perusvärit ja -muodot yksinkertaisesti yhdellä sivulla. Sitten kun sen sivun opit olivat selkeästi perillä, innostui Tiara kokonaisista värikirjoista osoittelemaan eri värisiä asioita.
Tiara saattaa osoitella erivärisiä ja -muotoisia asioita myös satukirjoistaan joihin voidaankin siirtyä seuraavaksi! Tiara tykkää sellaisista saduista, joissa on myös hauskoja kielikuvia ja hassuja sanoja. Allaolevassa kuvassa oleva Abu-kirja on Tiaran ehdoton suosikki kaikista, jo ensimmäisen sivun ”nokkela ketku” -kuvaus Abu-apinasta teki Tiaraan lähtemätömän vaikutuksen ja nykyään neiti muistaa jo koko kirjan ulkoa.
Jokin aika sitten mä löysin meidän varastosta jättimäisen pahvilaatikollisen mun vanhoja lastenkirjoja ja sieltä löytyneet Maikki Harjanteen Minttu-kirjat ovat sekä mun että Tiaran lemppareita. Tiara haluaa aina kuulla iltasaduksi Abun Kepposten lisäksi Minttu karkaa -kirjan. Musta on ihanan nostalgista lukea Minttuja Tiaralle kun muistan ne omasta lapsuudesta niin elävästi. Minttu-kirjojen kivoihin tarinoihin ei koskaan kyllästy.
Kolmas Tiaran suosikki tällä hetkellä on Vau-kirjan ”Tänään olen aurinkoinen” -kirja jossa on ylläriylläri käsitelty taas niitä tunteita. Tässä kirjassa on mun mielestä tosi hyviä tunnesanoja joita Tiarakin on oppinut käyttämään ja ne on tuotu kirjassa esille niin että pienikin oppii helposti niiden merkityksen. Mä tehostan sanojen merkitystä sillä että eläydyn kuhunkin tunteeseen samalla kun luen, esimerkiksi jos kirjassa puhutaan vaikka surullisesta niin pyrin kuulostamaan mahdollisimman surkealta ja sitten jos taas puhutaan vaikkapa riehakkaasta niin koitan kuulostaa mahdollisimman iloiselta ja innostuneelta.
Tykkään muutenkin lukea satuja eläytyen ja yleensä luen niin että jokainen kirjan hahmo kuulostaa erilaiselta. Tiara tykkää kovasti ja silloin pidemmätkään sadut eivät puuroudu pienen korvissa kun jo äänestä huomaa että kuka hahmo on kyseessä ja mitä on meneillään. Muutan myös saduissa ääntä tunteen ja tilanteen mukaan, jos on meneillään jännittävä kohta niin pyrin kuulostamaan jännittävältä. Onneksi Tiara on aika armelias kuuntelija ainakin toistaiseksi ja mun surkeat esitykset miellyttävät häntä ilonkiljahduksiin saakka!
Ylläolevassa kuvassa on mun suosikkeja meidän tämänhetkisestä kirjavarastosta. Erityisesti odotan että Tiara vähän kasvaa ja päästään lukemaan Mauri Kunnaksen tuotantoa ja nuo kaikki Muumi- ja Peppi -kirjat. Mä rakastan niitä kaikkia ja onkin tullut koluttua ne todella moneen kertaan läpi! Vasemman yläkulman Maitokulho-, Pieni mutta urhea- ja Minttu mummolassa-kirjat ovat sellaisia suosikkeja joita lueskellaan jo nyt. Maitokulho -kirja on Vau-kirjasta myöskin ja siinä on todella makeita iltasatuja ja aivan huikean hienoa kuvistusta. Pieni mutta urhea -kirjassa taas on äärimmäisen symppis pieni ankanpoikanen joka on Tiarankin mieleen. Ja Minttu-kirjat mainitsinkin jo aiemmin.
Mä aloin lukemaan Tiaralle lähes päivittäin kun hän oli noin kolmen kuukauden ikäinen. Zeldalle olen myös aloittanut jo lukemaan kirjoja. Tiara on aina ollut erittäin tarkkaavainen kuuntelija ja niin vaikuttaisi olevan pienempikin neiti. Molempien tyttöjen kanssa ollaan aloitettu lukeminen iloisen värikkäistä pehmokirjoista joissa tekstiä ei ole kuin muutama hassu sana ja edetty sitten vähitellen pidempiin ja ”kirjamaisempiin” kirjoihin. Lisäksi olen lueskellut lorukirjoja ja opetellut niistä erilaisia loruleikkejä joista vauvat usein tykkäävät. Vau-kirjassa lapsen ikätason mukainen kehitys on otettu tosi hyvin huomioon ja sieltä tuli Tiaran vauva-aikana (ja tulee edelleen) joka kuukausi ikään sopiva kirjapaketti.
Pikku-Eetu -kirjat olivat jo ihan vauvana Tiaran lemppareita ja Zeldakin tykkää niistä. Mikä parasta, ne ovat kasvaneet Tiaran mukana ja Pikku-Eetun numerokirja on esimerkiksi tänäkin päivänä Tiaran mielestä hauska kirja. Kivoja loruja oli myös ainakin vuoden 2011 äitiyspakkauksen ”Pikku-poron päivä” -kirjassa. Lorut löytyvät molemmilla kielillä ja tuosta kirjasta Tiara sai ensikosketuksensa ruotsinkieleen sillon kun Otto ei sitä vielä puhunut aktiivisesti kotona.
Yhteenvetona, me ollaan aloitettu lukeminen tosi pienenä, loruilla ja loruleikeillä kirjojen maailmaan tutustuen. Suunnilleen puolen vuoden iästä ollaan luettu enemmän ja otettu iltasadun lukeminen mukaan iltarutiineihin ja mitä enemmän lapsi on kirjoista kiinnostunut, sitä enemmän ollaan sitten luettu. Mä oon myös pitänyt taukoa lukemisesta silloin kun Tiaraa ei ole kiinnostanut (esim. 9kk iässä liikkumaan opettelu oli paljon mielenkiintoisempaa) mutta kokeillut sitten aina varovasti muutaman päivän tai viikon kuluttua että josko se lukeminen olisi taas alkanut kiinnostaa. Nykyään Tiara osaa jo itse pyytää että ”äiti lue minulle satu/abukirja/äiti luetaan numerokirjaa yhdessä!” ja tykkää edelleen lukemisesta hurjan paljon.
Huh, olipas aikamoinen lukupaketti! Mua harmittaa kun olisin halunnut esitellä vaikka miljoonat kirjat vielä tähän lisäksi, mutta ehkä täytyy säästää vähän tulevillekin vuosille ja uusiin postauksiin. Toivottavasti tämä oli sellainen kuin toivoitte! Me lähdetään pian ulkoilemaan kunhan tytöt heräävät päikkäreiltä ja tarkoitus olisi kuvata nyt ne Mini Rodinin ihanat ulkovaatteet. Mahtavaa sunnuntaipäivää kaikille♥
Tänään meillä on aikeissa lähteä ulkoilemaan ja nauttimaan kauniista säästä, miten nämä parhaat kesälomasäät osuivatkin juuri elokuulle? Ihanaa kun aurinko paistaa ja saa nauttia vielä kesästä vaikka syksy onkin kalenterin mukaan alkanut. Ulkoilun lisäksi ajateltiin kipaista kirjastossa hakemassa vähän lisää luettavaa. Enää kaksi yötä meidän laivareissuun ja Tipa on ihan hurjan intona jo valmiiksi pallomerestä ja muista hauskoista jutuista joista ollaan kerrottu, sekä tietysti siitä että hänen rakkaat mummu ja Mörkö tulevat huomenna meille! Kiinnostaisiko teitä muuten meidän Tukholman ostoshaaveet? Voisin kerätä pari kollaasia jos haluatte.
