Hyvää juhannusta kaikille! Me ollaan täällä mun tädillä ja eilen oli aivan ihana juhannusaatto mukavalla porukalla. Laitettiin yhdessä ruokaa ja istuttiin porisemassa myöhään yöhön. Mun pappakin oli täällä meidän kanssa ja moni muu sukulainen myös, sekä mun äiti ja Armas. Tosi kiva ilta, ja ihanaa kun saatiin vähän aurinkoakin vaikka aika kylmä ilma oli. Grillailtiin ulkona ihan uskomattoman hyvät pöperöt joiden kanssa syötiin erilaisia salaatteja ja vesimelonia ja juustoja.

Tein tytöille kukkaseppeleet, mua naurattaa kun lähdettiin vielä iltapäivällä Ideaparkkin etsimään sellaista paksumpaa rautalankaa että saisin helpot kehikot seppeleille, mutta sitä ei löytynyt mistään. Ostin sitten kasviensidontanarua Tigerista, ja kun tultiin takaisin mun tädille niin hän totesi että heillä olisi ollut sitä juuri samaa narua. Nooo, tulipahan päivän kuntoilut kun hiihdin hullua vauhtia Ideaparkin päästä päähän, hah.

*Novan Mini Rodini Pre AW17 -haalari ja Tiaran vaatteet saatu Lilla Companysta

Seppeleistä tuli aika kivat vaikka itse sanonkin, ja oli ihana kun tästä ihan läheltä löytyi vaikka kuinka paljon kukkia. Me käytiin Zeldan kanssa kahdestaan retkellä keräämässä niitä ja oli niin mukavaa höpötellä kaikkea, miten pienistä asioista lapset ilahtuvatkaan. Seppeleiden teko oli muuten huomattavasti helpompaa kun käytti tuota rautalankakehikkoa, tai siis nelinkertaisesta kasviensidontanarusta pyöriteltyä kehikkoa. Viime vuonna käytin seppeleisiin pelkkiä kukkia ja siinä kesti huomattavasti kauemmin, tämä oli ihanan yksinkertaista.

Eilen illalla katsottiin Hula Hula Suomea ja tanssittiin täällä, porukan seniorit kun olivat laittaneet oikein puhelimeen muistutuksen että 22.00 pitää tanssia. Lapset olivat innoissaan kun aikuisetkin intoutuivat tanssiin.

Tänään ohjelmassa on ainakin vierailua mummun luona hoitokodissa, ja sitten varmaan vaan ulkoilua kun näyttää olevan niin mukava ilma. Ehkä tuolla on tänään vähän lämpimämpää kuin eilen, pitäisiköhän laittaa vaikka krokettipeli pystyyn? Jos ei tuule pahasti niin ajellaan ehkä illalla Oton kanssa asukuvailemaan johonkin lähelle. Pitäähän se nyt käyttää hyödyksi, kun pääsee kerrankin ihan rauhassa kuvaamaan. Pieni ajelu autolla kahdestaan käy myös ihan treffeistä, ainakin meille kun harvoin päästään olemaan kahdestaan.

Toivottavasti teilläkin on ollut ihana juhannus hyvässä seurassa <3

Ollaan oltu täällä nyt reilun viikon verran, ja fiilis on ihanan rentoutunut. Vaikka kotonakin on tietysti rentoa niin täällä sitä voi rentoutua vielä aavistuksen enemmän, kun on koko iso suku ympärillä ja sellainen koko kylä kasvattaa -meininki. Täällä voi vaan poiketa nopeasti käymään kaupassa ja huikata lapsille että ”äiti ja isi käy Novan kanssa kaupassa”, ja lapset jatkavat tyytyväisinä leikkejään mun serkkujen kanssa. Ja illalla kun lapset jo nukkuvat, voi hyvin mennä Oton kanssa kahdestaan saunaan ilman itkuhälytintä ja istua löylyissä vaikka tunnin, kun tietää että mun täti kyllä hoitaa jos joku sattuu heräämään kesken unien.

Ollaan käyty katsomassa mun mummua hoitokodissa ja ajeltu Haaparannalle ja käyty Kemissä moikkaamassa Oton sukulaisia. Paljon ollaan vietetty aikaa sukulaisten kanssa ja se on ihan parasta. Onneksi ollaan molemmat niin perhekeskeisiä ihmisiä että väenpaljous ja yhdessäolo ei meitä ahdista, vaan nimenomaan on ihanaa. Huomenna on jo juhannusaatto, hirveää vauhtia taas mennyt tämä aika täällä. Me pidetään isolla porukalla juhannusjuhlia täällä mun tädin luona ja saadaan tänne serkkuja ja mun äiti ja pappa, ja isotäti perheineenkin illanviettoon, tulee varmasti mukavaa. Saa vain nähdä että miltä tuo sää näyttää huomenna, että onko perinteiset juhannuksen räntäsateet vai jopa ihan aurinkoa. Jos vain sää sallii niin päivällä piipahdetaan torilla, ja illalla sitten grillaillaan porukalla.

Jonkinlaiset juhannusseppeleetkin pitäisi tytöille vielä värkätä jos vain löydän tarpeeksi sopivia kukkia. Ehkä he lähtevät niitä etsimään yhdessä mun kanssa tänään? Viime vuonna tein seppeleet heille ekaa kertaa ja eihän se edes ollut kovin hankalaa, vaan aika hauskaa. Ja tytöt näyttävät niin ihanan söpösiltä kauniit seppeleet päässään.

Musta tuntuu että Nova on kasvanut taas ainakin kilometrin sinä aikana kun ollaan oltu täällä, ja muutenkin on alkanut matkimaan ja tekemään vaikka mitä hassuja juttuja. Hän matkii päristelyä ja huulten paukauttamista ja yskii herrasmiesyskää kun haluaa huomiota. Ja ne naurunkiljahdukset mitä hän päästelee kun nuuskuttaa hänen masua tai hyppyyttää, on niin suloisia.

Ja jos on meidän kuopus kasvanut niin ai että on kyllä nuo isommatkin. Puolitoista viikkoa isompien lasten seurassa ja he ovat muka itsekin niin isoja ja itsenäisiä. Yleensä heitä saa halia sohvalla vaikka koko illan jos haluaa mutta nyt he touhuavat kokoajan mun pari vuotta vanhemman kummipojan kanssa ja käyttävät mun teini-ikäisen serkun kanssa koiraa lenkillä ja menevät ja tulevat pihalle ja sisälle aivan omia aikojaan. Hyvä että ruokapöydässä kerkeää istua hetken paikoillaan. Käytiin ostamassa esikoiselle oma kruisailulauta (tämä on nyt korjattu että ei ole skeittilauta ei), ja hän sillä kovasti harjoittele etenemistä. Apua! Missä mun pienet vauvat on<3

Mä päivittelen kyllä juhannuskuulumisiakin tänne mutta haluan jo nyt etukäteen toivottaa aivan ihanaa juhannusaattoa kaikille, toivottavasti säät suosivat <3

Täällä sitä ollaan taas pohjoisessa, Nova nukkuu ekoja päikkäreitä isin kainalossa ja tytöt leikkivät ulkona mun serkun kanssa. Ihanaa olla täällä, ja meillä on vielä aika huikea synttäriviikko tiedossa, sillä tällä viikolla juhlitaan sekä Oton, mun mummun että tyttöjen pikkuserkun synttäreitä. Lähdettiin eilen tänne aamupäivällä ajelemaan ja tultiin alkuillasta perille. Matka lähti vähän hitaasti käyntiin, kun ensimmäinen vaipanvaihto tapahtui jo kilsan päässä kotoa tankatessa, hah. Puolet matkasta sujui onneksi kuin unelma: Nova nukkui ensimmäiset 350km putkeen. Sitten tehtiin vähän pidempi pysähdys ja sen jälkeen neiti nukkui vielä tunteroisen, mutta loppumatkasta sitten hän oli hereillä perille asti ja pysähdeltiin muutamaan kertaan kun kaukalossa istuskelu ei hänelle oikein maistunut. Mutta päästiinpä perille kuitenkin.

Osasin myös odottaa että ei varmaan enää nukuta ihan niin paljoa enää tällä reissulla kuin viimeksi, kun ikääkin on tullut pari kuukautta lisää. Onneksi on keksitty turvakaukalolelut, rapisevat kirjat ja pureskeltava kirahvi, niillä pääsi eteenpäin kuitenkin.

Nyt alkaa hellittää alkukesän työsumakin pikkuhiljaa, keskikesän aika kun on vähän hiljaisempaa aina markkinoinnissa. Mä pidin viime viikolla päiväkirjaa mun työviikosta, ja kunhan saan sen koostettua postaukseksi niin saatte vähän kurkata siihen että miltä päätoimisen bloggaajan arki voi näyttää. Tällä viikolla arki taas näyttää ihan eriltä, kun ollaan täällä Oulussa ja ei ole niin paljoa hommaa. Mutta joo, ei siitä sen enempää nyt, vaan sitten varsinaisessa postauksessa.

Tänään me mennään varmasti moikkaamaan mun isovanhempia, ja muuten vain hengaillaan täällä mun tädin luona ja ollaan ulkona, täällä on aivan ihanan näköinen päivä tulossa. Aurinko paistaa ja ei tuule yhtään. Saapa nähdä laitetaanko tässä joku päivä uima-allaskin tuonne tädin pihalle, viime kesänä se oli täällä kova hitti ja tytöt pakkasivat bikinit mukaan ihan innoissaan että pääsevät uimaan. Ja jos tässä sää ihan kunnolla muuttuu helteeksi niin ehdottomasti lähdetään käymään myös Nallikarissa joku päivä uimassa ja rakentamassa hiekkalinnoja.

Ajateltiin käydä reissun aikana myös Vauhtipuistossa, ja Ainolan puistossa leikkimässä, ja tehdä kaikkea muutakin kivaa. Synttäreitäkin juhlistetaan, tosin varmaan aika rauhallisesti ruokailun ja kakun merkeissä ihan päiväsaikaan.

Nyt mä otan toisen kupin kahvia ja luen Kalevan läpi, niinkuin joka aamu Oulussa ollessani. Paperisessa sanomalehdessä on jotain niin paljon rentouttavampaa kuin hektisissä nettiuutissivustoissa. Ihanaa keskiviikkoa kaikille <3

Ai että, meillä on kyllä ollut niin ihanat kaksi viikkoa Oulussa. Meidän piti lähteä kotiin tänään, mutta sääennusteen luvattua lumimyrskyä ja jäätävää tuulta päätimme siirtää lähdön huomiselle. Ihan hyvä ehkä, kerettiin jäädä vielä nauttimaan mun tädin tänä aamuna leipomista vappumunkeista, nam! Tämä reissu on ollut mulle kultaakin kalliimpi, eikä vähiten siksi että olen voinut viettää niin paljon aikaa mun rakkaiden isovanhempien luona.

Mun mummuni muistisairaus on edennyt vauhdilla, ja tiedän että sillä että ollaan käyty melkein joka päivä isovanhemmillani on heille suuri merkitys. Pappa on päässyt rauhassa yksin pitkille kävelylenkeille ja me ollaan sillä aikaa pidetty mun mummullle seuraa. Hän viettää edelleen osan kuukaudesta hoitokodissa, mutta nyt sattui sellainen jakso että hän oli koko tämän ajan kotona niin ollaan voitu olla arjessa avuksi. Lapsetkin tykkäävät käydä mun isovanhemmilla, siellä kun on paljon mun ja mun serkkujen vanhoja leluja ja piirustuksia ja valokuvia, joita on kiva katsella.

Yksi niistä syistä miksi olen niin iloinen tästä aikatauluttomasta vuodesta on nimenomaan se, että pitkästä välimatkasta huolimatta voidaan viettää tänä vuonna enemmän aikaa mun isovanhempien kanssa, koska voidaan tulla tänne Ouluun.

Vaikka rakastan olla täällä niin ihan kiva lähteä välillä kotiinkin. Keretään olla muutama päivä kotona ennen Tukholman reissua ja pestä pyykkiä, siivoilla ja juhlia vappua. Meillä ei ole vielä mitään vappusuunnitelmia, mutta varmaan mennään ainakin käymään jossain vapputorilla ostamassa vähän metrilakua ja ulkoiluttamassa lasten ilmapalloja. Perinteiset perunasalaatit ja nakitkin varmaan laitetaan.

Viime vuonna meillä oli ihana brunssi lasitetulla parvekkeella, tänä vuonna ei ole vaan meidän oma piha vielä siinä kunnossa että siellä voisi brunsseilla. Mutta jos sää sallii niin en pistäisi piknikkiäkään pahitteeksi. Täällä Oulun lumimyrskyssä vaan tuntuu kovin epätodennäköiseltä että maanantaina voisi suunnata piknikille, heh.

Tytöt ovat viihtyneet täällä mun serkkujen kanssa ihan hirmu hyvin, mutta kuulemma on jo vähän ikävä omia lelujakin. Laitetaan varmaan kunnon barbieleikit pystyyn kunhan ollaan päästy kotiin. Tänään suunnitelmissa on pakkailua, munkin syöntiä ja varmaan käydään vielä vikan kerran moikkaamassa mun isovanhempia ja mun äitiä.

Ihanaa keskiviikkoa kaikille <3

Piipahdettiin eilen koko perhe Ruotsin puolella, kun ajeltiin täältä Oulusta Haaparantaan. Torniolainen ystäväni sanoo ”Haaparannalle” mutta mun suussa se kuulostaa niin oudolta että on pakko sanoa Haaparantaan. Anteeksi kaikille jotka ovat eri mieltä. Ollaan jo monta kertaa Oulun reissuilla puhuttu että pitäisi ajella käymään Haaparannassa mutta ei koskaan olla saatu aikaiseksi. Eilen sitten lähdettiin piipahtamaan Candy Worldissa, MAXI ICAssa ja Max Hamburgaressa. Ei me viivytty Haaparannassa paria tuntia kauempaa mutta oli hauska reissu kuitenkin.

Hamstrasin Ramlösaa eri makuina ja Candy Worldista suolaista salmiakkia. Ikeassa ei käyty kun kuitenkin kotona on Ikea aivan naapurissa ja ei meidän autoon muutenkaan mahdu enää mitään kun jo tulomatkalla oltiin kuin sillit purkissa kun mä pakkasin vähän ”runsaasti”. Saa nähdä miten mahdutetaan edes Oulun ostokset mukaan. Ehkä Otto saa auttaa mua pakkaamaan tiiviimmin että mahdutaan kaikki. Se on hassua miten vauva on perheen pienin ihminen mutta vie kyllä varusteineen kaikkein eniten tilaa matkustaessa. Vauvalle on mukana vaunut ja sitteri ja leikkimatto ja kantoreppu ja vaipat ja ties mitkä.

Mä tykkään kyllä ihan hulluna Ruotsista, ja siellä on aina ihana käydä vaikka Ruotsin reissuja on mulla takana jo kymmeniä. Ihan sama onko se sitten parin tunnin reissu Haaparantaan (tämä oli mun kolmas kerta siellä), päiväristeily Tukholmaan tai pidempi reissu hotelleineen kaikkineen. Nautin Ruotsin tunnelmasta ja iloisista ihmisistä siellä. Odotan jo kovasti meidän ensi kuun risteilyä, kun ei olla pariin vuoteen käyty. Kesällä on tarkoitus tehdä vielä vähän pidempi reissu ja ottaa auto mukaan Tukholmaan niin päästään käymään muuallakin kuin vain siellä.

Puolentoista tunnin ajomatka kumpaankin suuntaan meni sutjakkaan ja Nova nukkui onneksi sekä mennessä että tullessa. Multa toivottiin postausta pitkästä ajomatkasta vauvan tai ylipäätään lasten kanssa, ja kunhan ollaan ajettu takaisin kotiin, aion myös kertoa meidän vinkit ja kokemukset. Isompien lasten matkustamisesta olen aiemmin kirjoittanutkin, mutta vauvan kanssa on tietysti omat juttunsa. Tulomatka Helsingistä Ouluun meni niin hyvin että en uskaltanut vielä silloin kirjoittaa postausta, katsotaan nyt vielä matka toiseenkin suuntaan ennen kuin uskallan hehkuttaa että vauvat nukkuvat autossa superhyvin ja pitkäkin reissu onnistuu helposti.

Tytöt olivat aivan innoissaan kun pääsivät ”ulkomaille” ja ihmettelivät että voiko ulkomaille mennä autollakin, eikö aina tarvitsekaan mennä lentokoneella niinkuin Mallorcalle tai laivalla niinkuin Ruotsiin. Siitä saatiin hyvät keskustelut aikaiseksi että millä kaikilla välineillä voi matkustaa minnekin.

Neidit saivat Max Hamburgaren lastenaterioiden mukana kirjat, ja Tiara luki heti oman helppolukuisen kirjansa kun tultiin takaisin tänne mun tädille illalla. Suomeksi Tipa on lukenut jo reilun vuoden ajan mutta ruotsiksi lukeminen on alkanut onnistumaan vasta tänä keväänä. Tuo 35-sivuinen tarina oli ensimmäinen tuollainen kouluikäisten ruotsinkielinen kirja jonka hän on lukenut yhdeltä istumalta kokonaan. Olen kyllä tosi ylpeä ja iloinen siitä miten hienosti lukeminen sujuu.

Mutta joo, sellaista rentoa viikonlopun viettoa täällä. Vielä muutama päivä tätä jäljellä, aiotaan nauttia niistä täysillä. Ihanaa sunnuntaita kaikille <3