Lauantaina mentiin yhdeksi yöksi mun serkkujen mökille, ja meillä oli siellä tosi kivaa. Kokattiin herkullisia hamppareita, lapset söivät marjoja suoraan pensaasta, mäkin pääsin ajelemaan elämäni ensimmäistä kertaa pellolla pikkumopolla, ja oli muutenkin paljon hauskaa tekemistä. Taapero nautti sydämensä kyllyydestä kun sai juosta koko päivän ulkona ihan vapaasti, hakea punaviinimarjoja syötäväksi aina kun huvitti, ja kastella kukkia omalla pikku kastelukannulla (ja omia sukkia). Mun serkku harjoitteli omalla isommalla mopolla ajamista mökkitiellä, kun hän täyttää parin viikon päästä 15, ja saa sitten mopokortin. Mäkin kävin kyydissä istumassa, ja ihan hyvin tuntui jo sujuvan hänellä.

Isommat tytöt pääsivät käymään kalassa mun serkun kanssa, ja olivat saaneet pari kalaakin! Mä myös kalastin itse juuri tuolla samalla mökillä pienenä ihan eka kertaa, ja sain pienen ahvenen, josta mun tietämättä kokattiin myös mulle ruokaa. Se ilme kun tajusin syödessäni, että syön juuri sitä mun kalastamaa, ja ”juustoksi” ristimää kalaa, oli varmasti näkemisen arvoinen. Voi niitä aikoja, lapsuuden kesiin liittyy niin paljon lämpimiä muistoja. Lapset nimesivät sitten tribuuttina lauantaina toisen kalan Juusto junioriksi.

Siinä kun alettiin laittamaan sänkyjä lapsille, mä iskin varpaani mökin takan edessä olevan laatoituksen reunaan niin pahasti, että se vääntyi. Varvas meni aivan mustaksi ja turposi, ja oli pari päivää ihan tosi kipeä. Nyt alkaa onneksi jo vähän helpottaa, vaikka ilkeän näköinen se on edelleen. Onneksi se oli vain nimetön varvas, eikä pikkurilli tai pottuvarvas. Varmasti paranee äkkiä, kunhan malttaa antaa sen parantua rauhassa. Saattoihan siihen tulla joku hiusmurtuma, mutta eipä varpaalle oikein mitään voi tehdä.

Onneksi tämä on ihan pikku juttu vain, eikä mitään sen vakavampaa. Varpaasta huolimatta meillä oli mahtava reissu, ja niin kiva viettää aikaa mökkimeiningeissä. Saunottiin puusaunassa ja istuttiin ulkotakan äärellä puoleen yöhön asti höpöttelemässä. Sen myöhempään mä en pysy hereillä, kun meidän mini herää jo ennen seitsemää joka aamu. Paitsi mökillä häntä nukutti tietenkin kasiin asti, se vasta oli luksusta, kun sai täydet kahdeksan tunnin unet.

Sunnuntaina käytiin vielä syömässä mun tädin perheen, mun äidin ja mun papan kanssa, ja selattiin mun  äidin kanssa läpi kaikki meidän vanhat valokuva-albumit. Nämä muutaman päivän reissut Ouluun on aina melko intensiivisiä, ja touhua täynnä. Onneksi paljon kivaa tekemistä, ja rakkaita ihmisiä. Katsellaan sitten syksyllä, että milloin päästään taas käymään siellä. Ikävää tuli taas kaikkia, mutta kivaa oli palata kotiinkin.

Tänään ajeltiin tosiaan Oulusta kotiin, ja huomenna alkaa arki. Huomenna on suuri päivä meille kaikille, ja tänään lapset menivät aikaisin nukkumaan, niin huominen tulee vielä nopeammin! Reput on pakattuna, vaatteet valittuna ja herätyskello soimassa, vaikka tuo meidän mini varmasti herätyskellona toimiikin. Nyt on tämä kesä paketissa, ja syksy saa tulla.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille <3

Tultiin eilen illalla kotiin puoli yhdeksän maissa, ja pakko myöntää, että nyt on kyllä ihanaa olla kotona! Vaikka tuli taas kauhea ikävä kaikkia Oulun sukulaisia ja kavereita, ja Kreikkaan lähtisin koska tahansa uudelleen, on ihanaa olla melkein kolmen viikon reissaamisen jälkeen taas kotona. Lapsetkin nauttivat, kun on kaikki omat tavarat ja lelut, ja pihalla naapuriasuntojen lapset, joita he olivat jo ikävöineet. Onneksi meillä on jääkaapin ovessa mun kummipojan iso kuva, jotta häneen syvästi ihastunut kuopuksemme voi 300 kertaa päivän aikana käydä osoittamassa sitä ja kutsumassa mun kummipoikaa nimeltä, kun ikävä yllättää.

Tehtiin tänään ihan älytön kauppareissu, sillä tavoitteena on, että ei ainakaan viikkoon tarvitsisi kertaakaan miettiä mitä syödään, tai lähteä kauppaan ostamaan jotain tärkeää, mikä on loppunut.  Ollaan viimeiset kaksi ja puoli viikkoa syöty lähestulkoon joka päivä ainakin kerran ulkona, ja siksi haluttiin nyt suunnitella kunnon ruokalista ja täyttää jääkaappi ja pakastin kaikilla terveellisillä herkuilla, joita on helppo valmistaa. Reissussa on niin helppo vaan lähteä ulos syömään tai tilata jotain ruokaa, ja vaikka se on kivaa, niin kyllä siinä ehtii tulla ikävä kaikkia niitä kotona valmistettavia lempiruokia. Seuraavan viikon ruokalistalla on ainakin lohiburgereita, huli-huli -kanaa, nuudeliwokkia ja itse tehtyä spydäriä.

Oulussa oli niin ihanaa olla, ja olen iloinen kun tiedän, että päästään sinne vielä loppukesästä uudemman kerran. Käytiin mun tädin perheen kanssa perinteinen Vauhtipuisto-reissu, ajettiin yhtenä päivänä Haaparannalle karkkiostoksille (ja Max Hamburgareen), käytiin iltauinnilla Nallikarissa, leikittiin leikkipuistossa ja kyläiltiin Oton serkun luona. Isommat tytöt kävivät yhden yön yökylässä mummulassa, ja olivat tykänneet kovasti. Mun äiti asuu yksiössä, niin siksi me aina Oulussa yövytään mun tädin isossa omakotitalossa, kun sinne mahdutaan hyvin koko perhe. Mutta isommat tytöt mahtuvat kyllä hyvin yökyläilemään mummun luoksekin. Käytiin monta kertaa kylässä mun papalla, ja käytiin siellä mun mummun haudalla, mistä kirjoitinkin. Se oli mulle tosi tärkeää.

Yksi ihanimmista jutuista Oulussa, oli nähdä yhtäaikaa mun kahta kaveria, joiden kanssa ollaan viimeksi oltu kaikki yhtä aikaa samassa kaupungissa vuonna 2011! Siis uskomatonta, miten voi niin nopeasti mennä aika. Ja siinä kun oltiin kolmestaan, niin tuntui kuin välissä ei olisi yhtään vuotta. Toki nyt ollaan yhteydessä toisiimme muutenkin usein, mutta kun asutaan kaikki kolme eri kaupungeissa, on vaikeaa sovittaa aikatauluja yhteen niin, että nähtäisiin kaikki kolme yhtäaikaa. Nyt kuitenkin satuttiin kaikki olemaan Oulussa, ja oli ihan kuin silloin vuonna 2011, tai kaikkina niinä meidän teinivuosina. Nauru raikasi, ja huonot läpät lensivät. Niin parasta!

Ihanat reissut, mutta niin ihana olla kotona, kun Kreikan ja Oulun välissä ehdittiin käydä vain yksi päivä kotona pesemässä pyykkiä. Nyt edessä on ainakin muutama viikko ihan vaan Helsingin lomailua. Helsinki on maailman siistein kesäkaupunki, ja nyt otetaan kaikki irti Helsingin kesästä vaihteeksi. Pakko mennä käymään kotieläintilalla, Allas Sea Poolilla, Lintsillä ja Uutelassa. Nyt kun kauppareissu on hoidettu tänään, voidaan seuraava viikko vaan ottaa rennosti, ja tehdä sitä mitä milloinkin huvittaa!

Rodos-postauksia on toivottu, ja seuraavaksi onkin tulossa vinkkipostaus sekä koko saarelle, että alueelle jolla me oltiin eli Kolymbia Beachille. Ja näiden lisäksi me kuvattiin reissun aikana muutama sata videoklippiä, joista koostan mahdollisimman pian Rodos-videota! En malta odottaa, että saan sen valmiiksi, ja saan itsekin fiilistellä meidän ihanaa reissua videolta!

Mahtavaa viikonloppua kaikille, ja kiitos aivan ihanista kommenteista ja viesteistä mitä ootte taas laittaneet! Tulee ihan super hyvä mieli kun lukee teidän juttuja. Ootte ihan best <3

Päätettiin jo ennen Kreikan matkaa, että lähdetään heti reissun jälkeen vielä Ouluun. Intensiivinen ja toiminnantäyteinen Kreikan reissu oli ihana, mutta sen jälkeen verkkainen hengailu Oulussa, missä lapsilla on ympärillä sekä samanikäistä seuraa että useita tuttuja turvallisia aikuisia meidän lisäksi, on ihanaa vaihtelua. Täällä saa rentoutua ihan eri tavalla, kuin sitten taas Kreikassa. Kreikassa rentouduttiin irtautumalla töistä ja olemalla 100% ajasta yhdessä perheen kesken. Täällä rentoudutaan sillä, että lapsia on katsomassa useampi silmäpari meidän lisäksi, ja heillä on koko ajan uutta ihmeteltävää ja tekemistä. Ja vaikka mäkin olen palannut töiden pariin, olen saanut tehtyä niitä puolet nopeammin kuin ennen Oton lomaa, kun saan tehtyä ne heti silloin kun inspiraatio iskee.

Ollaan jatkettu täällä pitkään nukkumista (jes! ysin aamuja edelleen!), syöty hyvää ruokaa, saunottu pitkän kaavan mukaan, tavattu mun äitiä ja muita läheisiä ja pompittu trampoliinilla. Säät nyt ei ole niin suosineet, mutta ollaan me päästy uloskin onneksi. Lapsia nyt ei niin kiinnosta vaikka tuulee, sataa ja on sääskiä, kun ulkona on tekemistä.

Pahimmalla kaatosateella lapset on pelanneet Minecraftia mun kummipojan kanssa, ja porukalla ollaan pelattu Unoa ja Afrikan tähteä. Mä olin ihan unohtanut Unon säännöt, vitsit se on hauska peli! Ihan pakko ostaa se kotiinkin. Meillä on paljon lauta- ja korttipelejä, mutta jostain syystä ei Unoa, vaikka se oli päiväkodissa ja alakoulussa ihan mun lemppari. Seuraavalla kauppareissulla nappaan sen ostoskoriin.

Eilen leipaisin pellillisen mustikkapiirakkaa, jota vietiin tänään mun papallekin syötäväksi. Hän oli iki onnellinen tuoreesta mehevästä mustikkapiirakasta, ja maistui se meille muillekin. Oli kiva viedä itse tehtyä herkkua, kun yleensä tulee vaan napattua kukkia ja pullapitko kaupasta matkalla.

Parasta täällä on ehdottomasti se, että saa nähdä kaikkia rakkaita ihmisiä jotka täällä asuvat. Olen kyllä niin kiitollinen siitä, että meillä on niin ihanat sukulaiset, joiden luona saa aidosti olla kuin kotonaan, ja ollaan yhtä suurta perhettä kaikki. Vaikka asutaankin kaukana, on hienoa, että täällä on aina olemassa tämä ihana turvaverkko jonka luokse saa tulla. Ja toki sama toimii toisinkin päin, kesällä mun serkku on tulossa meille Helsinkiin viikoksi, ja mekin hoidetaan täällä mun kummipoikaa, jotta hänen vanhemmat pääsevät vuorostaan halutessaan treffeille.

Aivan ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille, ja rakkaita terveisiä Oulusta <3 PS: Kiitos mahtavista vinkeistä mitä laitoitte hyttysenpuremiin, kun postasin instastoryyn muutaman paukaman, hah! Äidinmaito auttoi!

Moikka ihanat pitkästä aikaa ja terkut Rodokselta! Tultiin tänään iltapäivällä kotiin, ja loppupäivä on mennyt koomaillessa, ja ihmetellessä jäätävää pyykkimäärää, jota ei tosin alettu vielä purkamaan, ihmeteltiin vaan. Tämän päivän piti olla vielä ihan lomapäivä, mutta lasten mentyä nukkumaan aloin selaamaan kuvia reissulta, ja tuli sellainen fiilis että mun on _pakko_ päästä sanomaan moikat teille jo nyt! Loma oli niin ihana, siis se oli kaikkea sitä mitä toivoin ja vielä paljon enemmän. En uskaltanut edes toivoa, että kaikki voisi olla niin leppoisaa ja ihanaa kuin meillä oli.

Me ollaan ainakin miljoona uutta muistoa rikkaampia, kuopus on oppinut tämän viikon aikana enemmän uusia sanoja ja lauseita kuin koskaan ennen, ja ollaan koettu yhdessä niin paljon kaikkea ihanaa. Mulla on ihan hurjasti kerrottavaa ja näytettävää reissusta, ja tämä ei nyt ole se postaus mihin tiivistän kaiken yhteen, nämä on vaan moikat.  Mulla on kyllä tässä perheessä maailman siisteimmät matkakaverit, joiden kanssa ei tule tylsää. Vaikka kolmen lapsen kanssa matkustaessa ajattelisi, että ei ehdi niin hirveästi rentoutumaan, niin sain mä kuitenkin luettua reissun aikana kokonaisen 350-sivuisen Veitola-kirjan ja ehdittiin katsoa iltaisin leffoja ja dokkareita. Se kokonainen kirja viikossa on huomattavasti enemmän, kuin yleensä saan luettua kuukaudessa tällä työtahdilla.

Reissun aikana kuultiin ainakin n. triljoona kertaa ”miau”, sillä kuopuksen Rodos-harrastus oli kissojen bongailu, ja niiden ihasteleminen, sekä maukuminen. Rodokselta hän valitsi mukaansa myös kissa-pehmolelun (kuinka ollakaan), kissa-postikortteja, ja halusi minidiskossa kissa-kasvomaalauksen. Olen aina tiennyt että hän on eläinrakas, mutta tämän reissun aikana se piirre sai aivan uusia mittasuhteita. Rodos oli eläimiä täynnä, ja ihan luonnossa, eikä missään tarhoissa. Aasit, vuohet, ankat ja lehmät, ja ne kissat.

Isommat tytöt ovat jälleen osoittaneet sen, miten uskomattoman omatoimisia, fiksuja ja ihania tyyppejä he ovat. Miten he voivat olla jo niin isoja, vaikka ovat vielä ihan pieniä?? He osallistuivat yhdessä meidän kanssa matkapäivien suunnitteluun, ja melkein joka päivään sisällytettiin minidisko iltaisin. He kävivät myös omasta erittäin painokkaasta vaatimuksestaan hotellin kansainvälisessä lastenkerhossa, jossa muut lapset olivat saksalaisia, italialaisia, englantilaisia ja ruotsalaisia, ja puhuivat siellä englantia. Mä kerkesin kuulla esittelykierroksen, kun täytin samalla lasten tietoja kerhon infolappuihin. En todellakaan tiennyt, että he osaavat niin sujuvasti englanniksi esitellä itsensä, kertoa ikänsä ja lempiharrastuksensa, joka on muuten dancing.

Parasta reissussa oli se täydellinen yhdessäolo ja hetken fiilistely. Se kun me kahlattiin unelman lämpimässä välimeressä Lindoksen rannalla iltaseitsemältä, ja lapset sanoivat, että tämä on paras reissu ikinä ja he rakastavat meitä universumin ympäri ja takaisin. Oli ihanaa voida olla täysillä 24/7 läsnä omalle perheelle, ilman stressiä deadlineista tai yhtään mistään. Loma teki niin hyvää.

Tänään lentokoneella lensi takaisin yksi täydellisen rentoutunut ja onnellinen perhe, joka tulee muistelemaan tätä reissua vielä pitkään (voin vaan kuvitella, kun Mallorcan reissu pyöri lasten puheissa lähes päivittäin melkein kaksi vuotta). Olen vaan niin kiitollinen siitä, että saatiin kokea tämä ihana matka yhdessä, ja nyt saadaan vielä nauttia Oton kesälomasta yhdessä koko perhe. Kiitos myös teille aivan ihanista viesteistä, kommenteista ja vinkeistä, joita matkan aikana laitoitte. Mä vastailen kaikkeen alkavan viikon aikana, mihin en vielä ole ehtinyt vastata! Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ja kiitos kärsivällisyydestä tauon aikana <3

Tässä keväällä me ostettiin meille kodin siivous-palvelu, ja ekan kerran jälkeen todettiin, että halutaan siitä todellakin pysyvä juttu. Jokaviikkoiselle siivoojan käynnille en koe tarvetta, mutta otettiin siivous neljän viikon välein toistuvana, ja se on ollut ihan täydellinen ratkaisu. Kerran neljässä viikossa me pidetään rokulipäivä: siivooja tulee heti aamusta, ja mä olen sitten aina lähtenyt kuopuksen, tai tänään kaikkien lasten, kanssa kahvilaan aamupalalle tai näkemään ystäviä. Muutaman tunnin päästä siitä saa tulla puhtautta kiiltelevään ja hyväntuoksuiseen kotiin, ja ai että se on niin luksusta! Näinä siivouspäivinä me ei myöskään laiteta kotona ruokaa. Ei askareita, ei sotkuisia astioita, ei spagettia lattialla.

Toki iltapalalla lattia jo menee sotkuun, mutta ennen sitä saa nauttia edes muutamien tuntien ajan täysin siististä ja puhtaasta kodista. Sotku ei haittaa mua, meillä on aina vähän sotkuista jostain nurkasta, vähintäänkin pyykkejä porraskaiteella, hiekkaa eteisessä ja astioita lavuaarissa (+ leluja siellä täällä). Arjessa yritän siivota joka päivä vähän jotain, että sotku ei pääse kertymään hillittömäksi. Mutta silti se fiilis, kun saa tulla ihanan puhtaaseen kotiin, jonka siivouksen eteen ei ole tarvinnut itse tehdä mitään. Ai että! Lasten mielestä parasta on tietenkin siivoojan pöydälle jättämät viisi karkkia, yksi jokaiselle perheenjäsenelle.

Tämä on ollut yksi sellainen arjen helpottaja meillä, vaikka se kiiltävä puhtaus vain hetken säilyykin. Ei pelkästään se siivous, vaan se yhden päivän totaalirentoutuminen: noutoruoka tai ravintolassa käynti ja täydellinen kotitöiden unohtaminen. Yleensä samalla pidän myös vähän kevyemmän työpäivän, vaikka se ei aina onnistukaan. Mä oon ihan hurjan kiitollinen siitä, että tämä on meille mahdollista. Ja olen kyllä hurjan kiitollinen myös mukavalle siivoojalle, jonka voi ilomielin päästää tänne siivoamaan. Täytyy myöntää, että mua jännitti etukäteen tosi paljon päästää joku tuntematon meille kotiin, varmasti ihan siksi, koska se oli ensimmäinen kerta mun elämässä kun mun kotiin tulee siivooja. Mutta jännitys osoittautui heti ihan turhaksi, ja ollaan oltu ihan super tyytyväisiä tähän ratkaisuun.

Tänään me haettiin Rossosta pizzat kotiin, ja herkuteltiin. Taaperokin sai elämänsä ensimmäistä kertaa maistaa ikiomaa lasten Nalle-pizzaa, ja oli siitä niin haltioissaan. Ihanan rento päivällinen yhdessä, ja onhan se pizza nyt vaan hyvää!

Tällä viikolla siivous oli tosi hyvään aikaan, sillä huomenna meille tulee ystäviä juhlistamaan Oton 28-vuotissynttäreitä. Istutaan ensin iltaa meidän terassilla, kunnes lapsilla koittaa nukkumaanmenoaika. He saavat jäädä tänne tätinsä kanssa nukkumaan, ja me lähdetään jatkamaan iltaa kaupungille aikuisten kesken. Ihanaa päästä juhlistamaan Oton synttäreitä, ja saada kaverit kylään grillailemaan ja syömään kakkua. Kohta mä sotken jauhoilla ja tomusokerilla tuon meidän kiiltelevän puhtaan keittiön, kun alan väsäämään Otolle synttärikakkua. Mutta ei se mitään, en malta odottaa että pääsen maistamaan kakkutaikinaa. Pitäkää peukkuja että saadaan huomenna yhtä kaunis sää kuin tänään!