Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Gigantin kanssa.

Mä olen saanut suuren kunnian toimia Gigantin brändilähettiläänä ja testailen siis uusia tuotteita tänä vuonna ja kerron kokemuksistani teille! Tää on ihan huippusiisti juttu mulle ja vielä enemmän ehkä Otolle, joka nauttii kaikesta elektroniikkahifistelystä vielä tuhat kertaa enemmän kuin minä. Testaillaan siis yhdessä täällä ihan innoissamme.

Ihan ekaksi mä sain testilainaan Microsoft Surface Pro 6 Tabletin sekä tyylikkään Type coverin, jolla Surface pro muuntuu tabletista läppäriksi. Tässä on käytössä Windows 10 Home eli ihan täysi Windows. Tehoakin riittää, sillä Surface Pro 6 sisältää 8. sukupolven Intel Core -prosessorin. Loistavista spekseistä huolimatta Surface Pro on ultrakevyt ja helppo ottaa mukaan. Se painaa vain n. 1,7kg!

Tässä postauksessa mä kerron mun yhdestä kokonaisesta työpäivästä (eli eilisestä keskiviikosta) tunti tunnilta, ja pääsette näkemään, miten hyvin Surface Pro 6 kulki päivän ajan mun mukana. Millainen on yhden bloggaajan (tai vaikuttajan) yksi työpäivä vuonna 2019? 

Keskiviikko 20.3.2019 – Mun työpäivä

Klo: 07.00 Herätys, suihku, omat ja lasten aamutoimet ja aamupala.

Klo: 8.45 Lapset lähtevät Oton kanssa päivähoitoon & kouluun. Aloitan työnteon käymällä aamun aikana tulleet sähköpostit & kommentit läpi. Mä teen töitä aina seisten kotona, koska se on mun niskalle ja hartioille parempi.

Klo: 9.15 Päivää aiemmin otettujen kuvien editointia Lightroomilla. Surface Pro 6 jaksaa hyvin pyörittää raskaita ohjelmia, kuten Lightroomia, Photoshopia ja Adobe Premiereä prosessorin ansiosta. On tosi tärkeää, että kuvien editointi on sujuvaa eikä ohjelma töki koko ajan. Toinen tosi tärkeä juttu kuvia editoidessa on tarkka ja realistisesti värit toistava näyttö. Surface Prossa on korkearesoluutioinen PixelSense kosketusnäyttö, joka näyttää kuvat juuri sellaisina, kuin ne on otettu.

Klo: 10.00 Lisään kuvat maanantaina kirjoitettuun postaukseen ja suoritan hakukoneoptimoinnin postaukselle valmiiksi. Ajastan postauksen illaksi.

Klo: 10.15 Käyn läpi kampanjaohjeet myöhemmin ilmestyvää kampanjapostausta varten. Kirjaan itselleni ajatuksia ylös ranskalaisilla viivoilla ennen kuin alan kirjoittamaan.

Klo: 10.30 Alan kirjoittaa kamppispostausta valmiiksi. 

Klo: 12.00 Kamppispostaus on viittä vaille valmis: Loput tekstistä lisään, kunhan saan kuvat otettua ja editoitua. Teen kauppalistan kamppiskuvia varten.

Klo: 12.30 Syön lounasta. Samalla luen blogeja ja selaan instafeedin läpi.

Klo: 12.45 Käyn läpi kalenteria ja suunnittelen tulevien viikkojen postausaikataulua. Ehkä n. 2/3 postausten aiheista suunnittelen aina valmiiksi ja 1/3 jätän tilaa spontaaneille ajatuksille ja ajankohtaisille aiheille. Usein postauskalenteri päivittyy ja muuttaa muotoaan, mutta mun mielestä on tosi hyvä, että on sellainen runko jota seuraan. Se auttaa hyvin välttämään myös tyhjän paperin syndroomaa. Kun on aina takataskussa valmiiksi monta ideaa, ei tule sitä hetkeä, että ei yhtään tietäisi mitä kirjoittaa. Haluan myös pitää huolen, että sisältö on tarpeeksi vaihtelevaa. Suunnittelemalla sitä ennakkoon pystyn vaikuttamaan siihen, että sisältö on tarpeeksi monipuolista.

Klo: 13.15 Editoin Photoshopilla blogille uutta bannerikuvaa. 

Klo: 14.15 Korjaan meikit, vaihdan vaatteet koska en jaksakaan laittaa farkkuja ja pakkaan tavarat. Nappaan Surface Pro 6:n mun käsilaukkuun mukaan, koska sillä on tosi hyvä tehdä muistiinpanoja tapahtumassa. Käsilaukkukokoinen  super ohut ja kevyt läppäri on best, koska en yhtään tykkää  kantaa mukana useampia kasseja. On ihanaa, kun se mahtuu kätevästi käsilaukkuun.

Klo: 14.30 Lähdetään Oton kanssa kohti keskustaa ottamaan asukuvia. Tsekkaan matkalla sähköpostit ja instagramin DM:t ja vastailen viesteihin.

Klo 14.55 Ollaan asukuvauspaikalla ja todetaan, että sää on keskustassa aivan kammottava. Päätetään jatkaa suoraan Allas Sea Poolille. Vaikka ylläolevassa kuvassa näyttää niin seesteiseltä, niin todellisuus oli aivan toinen. Lämmintä +4 astetta, räntää satoi vaakasuoraan ja tuulta oli 10 metriä sekunnissa. Olin aivan litimärkä päästessäni sisälle, vaikka seisoin ulkona n. 2 minuuttia.

Klo: 15.05 Saavun Allas Sea Poolille, jossa on PING Studio -tilaisuus. Aiheena on Faktaa vai Fiktiota, eli luotettava tieto. Miten somevaikuttajat voisivat omassa työssään olla edelläkävijöitä ja toimia vastuullisemmin kuin jopa suuret mediatalot? Aihe on aivan super mielenkiintoinen, ja tosi kiva päästä isompaan tilaisuuteen tapaamaan kollegoita sankoin joukoin, kun alkuvuosi on ollut enemmän täynnä pieniä tapahtumia. 

Klo: 15.30 Ohjelma alkaa ja nappaan Surface Pro 6:n esiin. Siinä on edelleen hyvin akkua jäljellä, vaikka en laittanut johtoa kiinni kun irrotin sen lounaalla. En pakannut johtoa edes mukaan, sillä Surface Pro 6:n akkukesto on 13,5 tuntia. Ihan huoletta voi siis unohtaa johdon kotiin vaikka olisi perus 8h työpäivän  verran pois kotoa. Tällainen muutaman tunnin koulutustilaisuus sujuu siis Surfacelta aivan leikiten ja akkua riittää hyvin vielä kotonakin. Mä en itse saanut testiin Surface Peniä, jollainen tähän settiin myös on saatavilla. Sillä on varmasti ihan super kätevää tehdä muistiinpanot lennosta.

Klo: 18.00 PING Studio loppuu ja mä lähden kävelemään Allas Sea Poolilta kohti metroasemaa. Metrossa vastailen viesteihin ja tsekkaan vielä sähköpostit läpi.

Klo 18.45 Kotona! Äkkiä ruokaa naamariin, Otto oli onneksi tehnyt ison satsin niin mullekin riitti ja jäi vielä lounastakin. Lasten kanssa hengailua ja leikkimistä, satujen lukemista ja iltatoimet, sekä iltapala.

Klo 20.30 Lapset nukkumassa. Postauksen julkaisu ja jakaminen Facebookissa ja Instagramissa. Kommenttien julkaisu ja vastaus muutamaan DM:n.

Klo 21.00 Työpäivä ohi. Katsotaan Oton kanssa Temppareita (meidän ei-niin-salainen pahe) sohvalla. Ruutu+ ei jostain syystä toiminut telkkarilla, joten katsottiin vielä kaksi jaksoa Temppareita Surface Pro 6:lla, ilman johtoa. Akkua näytti edelleen olevan jäljellä yli 40% siinä vaiheessa kun toka jakso Temppareista loppui. Laitoin silti yöksi lataukseen. Surface Pro 6 on kiva, kun sitä voi käyttää sekä tabletti- että läppäritilassa. Siinä on viihdekäytössä se tabletin helppous, mutta kuitenkin läppärin teho ja myös jalusta, jolla se pysyy paikallaan, niin ei tarvitse kädessä pidellä, jos ei jaksa.

Työpäivän tunnit yhteensä: 10h15min matkoineen keskustaan ja takaisin, matkat vähennettynä 8h45min. 

Tämän testijakson jälkeen olen kyllä todella vakuuttunut Surface Pro 6 Tabletista, ja harmittaa palauttaa se! Se sopii niin hyvin mun työtarpeisiin, että mielelläni jatkaisin testijaksoa pidempäänkin, heh. Surface Pro 6 on tosiaan saatavilla Gigantista ja siellä voi käydä myös tutustumassa siihen paremmin, jos kiinnostuit tämän kokemuksen perusteella.

Sellainen oli mun yksi työpäivä tällä viikolla. Jokainen päivä on tietysti erilainen sisällöltään ja se on just se, mitä mä mun työssä rakastan. Koskaan ei ehdi tylsistyä eikä työpäivät tunnu tasapaksulta, kun kaikkea pääsee tekemään ja kokemaan niin monipuolisesti.

Helmikuussa meidän arki muuttuu jälleen, sillä Otto aloittaa opintovapaan. Ja me ei enää maltettaisi odottaa sitä! Siitä tulee niin ihanaa, kun saadaan olla joka päivä yhdessä. Tämä syksy on ollut todella intensiivinen meidän kahden kokopäivätyön, yhden koulun ja yhden kotihoidossa vielä olevan taaperon kanssa, mutta sumplimalla ollaan selvitty hyvin. Vielä on pari intensiivistä kuukautta jäljellä, ja keväällä helpottaa oikein kunnolla.

Alunperihän me oltiin sillä ajatuksella, kun Otto aloitti monimuoto-opiskelut ammattikorkeassa tänä syksynä päivätyön ohella, että katsotaan miten tämä syksy menee, ja miten me jaksetaan. Toistaiseksi ollaan jaksettu hyvin ja molemmat olemme saaneet hoidettua kaiken mitä pitää. Mutta koska vaihtoehtona on myös, että Otto heittäytyy täysillä opintoihin ja suorittaa ne tiiviimmässä tahdissa, hän päätti itse, että haluaa jäädä opintovapaalle. Samalla meidän arjesta tulee rennompaa, ja se ei haittaa ollenkaan.

Hänellä on mennyt koulussa todella hyvin, ja ala on sellainen, joka häntä on aina kiinnostanut. Musta on ollut ihan mieletöntä seurata Oton opintoja, koska hänestä huokuu kilometrin päähän se, miten innoissaan hän on kaikesta, ja miten kotoisa olo hänellä on juuri noiden opintojen parissa. Olen ihan älyttömän ylpeä Otosta.

Muutama viikko sen jälkeen kun Otto jää opintovapaalle, taapero aloittaa osa-aikaisesti päivähoidossa. Näin me saadaan arkeen paljon enemmän perheaikaa ja paljon vähemmän sumplimista. Taapero aloittaa päivähoidon kolme päivää viikossa, jolloin mulle jää kolme kokonaista työpäivää viikkoon ja Otolle kolme kokonaista päivää opintoihin. Ja loput tunnit saa helposti sumplittua pariin iltaan tai yhteen päivään viikonloppuna, siinä missä tähän asti ollaan kumpikin tehty töitä ja/tai opiskeltu lähes joka ilta ja/tai yö ja viikonlopun molempina päivinä vuorotellen Oton päivätyön lisäksi. Monimuoto-opiskelu on luonteeltaan samanlaista kuin mun työtkin, eli helposti itse aikataulutettavissa.

Otto on näillä näkymin opintovapaalla ainakin 1,5 vuotta, joten meillä on edessä aika ihanat yhteiset ajat. Mä nautin tälläkin hetkellä kaikkein eniten Oton etäpäivistä ja siitä, että saadaan olla yhdessä, vaikka Otto tekeekin töitä. Nautin myös ihan hurjasti Oton puolen vuoden vanhempainvapaasta, jolloin myös saatiin olla yhdessä, vaikka mä teinkin töitä. Nyt edessä on jopa 1,5 vuotta yhteisiä työpäiviä, yhteisiä lounaita, ehkä yhteisiä aamulenkkejä ja arjen askareiden hoitamista yhdessä. Voidaan viedä ja hakea lapsia yhdessä, hoitaa kaikki arjen velvollisuudet yhdessä ja höpötellä yhdessä siinä työnteon ja Oton opiskelun lomassa. Ja lisäksi meillä on pienempien kanssa vielä yhteisiä extra-vapaapäiviäkin, eikä heillä edelleenkään tule olemaan pitkiä hoitopäiviä, kuten ei tähänkään asti ole ollut. Koululainenkin voi halutessaan tulla koulusta kotiin suoraan, eikä mennä iltapäiväkerhoon. Tosin hän itse yleensä haluaa aina mennä sinne.

Opintovapaan voi toki keskeyttää, jos tilanne muuttuukin suuntaan tai toiseen ja Otto haluaakin vaikka palata töihin. Eihän sitä ikinä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja on hyvä pitää kaikki ovet avoinna. Mutta jos kaikki menee kuten on suunniteltu, niin meillä on edessä yhteiset ihanat 1,5 vuotta. Vapautta ja yhteistä aikaa. Vähemmän aikatauluja, enemmän yhdessäoloa.

Mä ymmärrän hyvin, että kaikille ei sovi sellainen, että tehdään puolison kanssa kaikki yhdessä ja työskennelläänkin kotoa käsin yhdessä, mutta meille se sopii. Jotkut tarvitsevat omaa aikaa enemmän ja toiset vähemmän, ja sehän on jokaisen parin oma asia. Me ollaan juuri niitä ihmisiä, jotka haluavat katsella toistensa naamoja vaikka 24/7 kyllästymättä. Vaikka ollaan yhdessä paljon, osataan myös antaa toisillemme omaa tilaa. Me osataan olla ”yhdessä yksin” eli keskittyä rauhassa kummatkin omiin juttuihimme, silti siitä nauttien, että välillä voi heittää toiselle tyhmää läppää tai käydä halaamassa. Ja kummatkin kaikkein mieluiten halutaan työskennellä yhdessä.

Tuleva vuosi on ajatuksena jo niin ihana, että se melkein pelottaa. Voiko niin ihanaa ollakaan? Mutta uskon että voi olla. Aiotaan ottaa ilo irti jokaisesta päivästä ja nauttia täysillä. Tämä on vähän niinkuin Oton vanhempainvapaa 2.0, mutta nyt yhteisen perheajan lisäksi molemmat saavat kaivattua rauhallista työaikaa arkipäiviin ja niihin päivän valoisiin tunteihin iltojen ja öiden sijaan. Ja iltaisin ei tarvitse enää vuorotella, että kumpi touhuaa lasten kanssa ja kumpi tekee töitä, kun se riittää, että tekee hommia hoitopäivinä ja lasten nukkumaanmenon jälkeen. Siitä tulee mahtavaa.

Odotan innolla sitä, että pystyn toivottavasti viemään blogiani ja kaikkia muitakin kanaviani eteenpäin entisestään, kun aikaa on enemmän. Mulla on niin paljon haaveita ja suunnitelmia, jotka ovat vain odottaneet sitä oikeaa hetkeä. Ehkä ensi keväänä on se oikea hetki? Se kuulostaa hyvältä.

Ihanaa iltaa kaikille<3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä ASUSin kanssa.

Mun työ on samaan aikaan tosi yksinäistä, ja silti tosi sosiaalista. Suurimmaksi osaksi mun ainoa työkaveri on läppäri, vaikka toki käyn myös paljon tilaisuuksissa, joissa tapaan ihmisiä ja kollegoita. Kotona mun työkaveri on kuitenkin nimenomaan se läppäri, ja sen kanssa koen päivien, viikkojen ja vuosien aikana pal-jon. Läppäri on se, jonka ääressä saan inspiraation ja kirjoitan näppis sauhuten, se joka vastaanottaa ärsytyksen ikävistä sanoista, se jonka kanssa opin uusia taitoja ja se jonka kanssa haastan itseäni joka päivä.

Mulla on ollut oma läppäri vasta siitä alkaen kun täytin 18, siihen asti käytettiin äidin kanssa yhteistä. Ostin läppärin 18-vuotiaana omilla rahoillani, kun muutin ensimmäiseen omaan kotiini. Se sama läppäri koki kovan kohtalon vain muutamaa kuukautta myöhemmin, kun illanvietossa biisiä vaihtaessani kaadoin punaviinit suoraan koneeni näppikselle. Sen jälkeen läppäri ei ollutkaan enää niin kätevä, kun se toimi vain erillisen näppiksen kanssa. Sillä mä kitkuttelin, kun opiskelijabudjetilla ei ollut varaa uuteen. Sillä samalla läppärillä mä myös perustin tämän blogin vuonna 2011. Aina välillä joku näppäimistä painui itsestään pohjaan, ja kesken postauksen kirjoituksen näytölle alkoi ilmestyä yhtäkkiä pitkä lista ruotsalaista å:ta.

Se vasta oli ärsyttävää! Mutta sillä mä kitkutin siihen asti, että ostin itselleni ihan kunnon läppärin, joka tuntui niin pelastukselta monen vuoden hankaluuksien jälkeen. Kuinka paljon bloggaaminen helpottui kun ei tarvinnut enää tehdä sitä rikkinäisellä koneella! Kun olin ostanut uuden koneen ja tajusin miten paljon nopeampaa ja helpompaa kaikki oli sillä, mua harmitti miten paljon aikaa oli mennyt hukkaan ihan vain rikkinäisen koneen takia, kun piti odotella aina esimerkiksi sovellusten ja nettisivujen latautumista ihan hillittömän kauan.

Koneet on kehittyneet niin paljon niistä ajoista kun mä kaadoin ne punkut, että se vuonna 2009 ostettu läppäri ei riittäisi enää mihinkään, vaikka silloin olikin tosi hieno sen muutaman kuukauden ajan ennen hajoamistaan. Sekin kone on jo aika outdated jonka ostin vuonna 2013, vaikka vielä toimii jos sen laittaa käyntiin. Sen jälkeen hankkimani koneet sen sijaan ovat edelleen ihan priimaa, sillä kun ostaa kerralla kunnollisen, sillä pärjää hyvin monta vuottakin.

Kun tietokone on tärkein työväline, sen ominaisuudet ovat avainasemassa. Mun pitää voida ottaa kone mukaan, kun lähden tekemään töitä kotioven ulkopuolelle. Samalla sen pitää kuitenkin olla riittävän tehokas, jotta pystyn tekemään kaiken mitä tarvitsee. Esimerkiksi videoiden editointi vaatii paljon tehoja koneelta, ja jos samaan aikaan pitää muita ohjelmia auki, ei ihan perustehoilla pärjääkään.

Työn lisäksi läppäri on tärkeässä asemassa myös vapaa-ajalla, sillä sen kautta kuunnellaan musiikkia, katsellaan animea Crunchyrollista tai Netflixiä, tilataan valokuvakalentereita joululahjaksi ja välillä myös lapset saavat pelata sillä esim. Ekapeli Alkua tai vaikka koneelta valmiiksi löytyvää ”kakkupeliä”. Otosta puhumattakaan, suurin osa Oton vapaa-ajan huvituksista tapahtuu nimenomaan tietokoneella, ellei pelikonsoleita lasketa.

Mun työ on liikkuvaa, pätkittäistä ja monipuolista. Tarvitsen koneen, jonka saan päälle heti kun haluan, kymmenkuukautisen vauvan äitinä, kun mun työaikaa ovat esimerkiksi vauvan päiväunet. Jos kuopus nukkuu vaikkapa tunnin, ei minuutteja ole hukattavaksi vaan on ihanaa, että kone menee tehokkaasti päälle heti kun pääsen koneen ääreen istahtamaan.  Jos joku tökkii, se hidastaa työntekoa todella paljon. Siksi olen pitänyt siitä ensimmäistä ehjästä läppäristä eteenpäin todella hyvin huolta työvälineistäni, ja myös valinnut todella huolella sen elektroniikan johon turvaudun.

Mun blogista voi lukea useampia postauksia yhteistyöstä ASUSin kanssa, sillä olen toiminut ASUSin lähettiläänä viime vuonna ja käyttänyt merkin laitteita jo vuosikaudet muutenkin. Olen testannut montaa eri laitetta, nähnyt ihmiset merkin takana ja oppinut monet tarpeelliset bloggaajan taidot sormet ASUS-läppärin näppiksellä heiluen. ASUS on myös nörttimieheni luottobrändi, ja hänen miesnurkkauksensa onkin ASUSia täynnä, hiirestä näyttöön ja tabletista läppäriin. Viimeisen kuukauden ajan Otolla on ollut käytössä mulla käytössä ollut ASUSin pienempi läppäri, kun itse olen testaillut uutta ASUS Zenbook UX430 -läppäriä, jonka sain myös testilainaan.

ZenBook UX430UQ PURE joka mulla on ollut testissä, on ihan mielettömän tehokas, ja samaan aikaan ihanan yksinkertainen käyttää. Siitä löytyy kaikki tarvittavat liitännät valmiina, mikä ilahduttaa mua kovasti. Sen kanssa ei joudu valitsemaan koon tai tehon väliltä, vaan pieneen kokoon on ahdettu mahdollisimman paljon suorituskykyä ja isoin mahdollinen näyttö. ZenBook PURE ei sisällä ollenkaan esiasennettuja kolmannen osapuolen ohjelmia, testiversioita tai sovelluksia, mikä oli ehkä kaikkein parasta. Ei mitään turhaa viemässä tilaa, sillä mun koneet täyttyvät aina ihan tarpeeksi jo pelkistä kuvista ja videoista.  

Vielä ei ole tullut vastaan yhtään huonoa ASUSin konetta, ja se onkin sellainen brändi jota uskallan suositella kenelle tahansa joka on ostamassa itselleen tietokonetta. ASUSin kattavasta valikoimasta löytyy varmasti kone jokaisen tarpeille, kurkkaa vaikka!

Ihanaa päivää kaikille <3

Me ollaan pesitty viimeiset puoli vuotta Oton kanssa tosi paljon vaan täällä kotona, ellei sitten olla oltu Oulussa. Ollaan tehty kaikki koko ajan joka päivä yhdessä, ja oltu ihan kiinni toisissamme. Vaikka olen tehnyt päivisin paljon töitä, Otto on kuitenkin ollut koko ajan siinä vierellä, ja läsnä. Harvassa on ne päivät, kun jompikumpi on käynyt jossain ilman toista. Meillä on ollut ihan todellinen vauvakupla, ja tänään se sitten puhkesi.

Otto palasi tänään vanhempainvapaalta töihin. En voi väittää etteikö tämä suuri arjen muutos olisi jännittänyt etukäteen, ehkä vähän kauhistuttanutkin. Meillä on ollut niin ihanaa, sellaista elämän parasta aikaa & lottovoittajafiilis aamusta iltaan, kun on vaan saanut olla toisen kanssa niin paljon. Vielä näin jälkeenpäinkin se tuntuu uskomattomalta, että meillä oli tämä hieno mahdollisuus viettää puoli vuotta yhdessä 24/7, ja olen siitä ihan äärettömän kiitollinen. Nyt se aika on kuitenkin ohi, ja on aika kääntää katse eteenpäin. Uusi arki on alkanut.

Tänä aamuna heräsin seitsemältä, kävin suihkussa ja keitin pannullisen kahvia. Isommat lapset & Otto heräsivät puoli tuntia myöhemmin, kuopuksen vetäessä sikeitä melkein kahdeksaan asti. Kun Otto ja tytöt olivat lähteneet, me keiteltiin aamupuurot ihan rauhassa, ja laitoin pellillisen appelsiinin siivuja uuniin kuivumaan. Sen jälkeen pesin pyykkiä. Ripustin niitä kuivumaan pienen apulaisen kanssa, joka ojenteli mulle pudonneita ja pyykkikorista kaivamiaan sukkia, ja ojentaessaan sukkaa hän aina nyökytteli kovasti ja sanoi ”tiitti!”. Eli kiitti, se on the juttu tällä hetkellä: antaa kaikille tavaroita, ja sanoa kiitti. Aivan ihana neiti.

Sitten tultiin meidän sänkyyn hengailemaan kirjakasan kanssa, ja luettiin yhdessä. Vauveli rakastaa kaikkia kirjoja joista kuuluu musiikkia, ja hän kääntää jo niin reippaasti itse sivua. Tänään hän myös eka kertaa osoitteli kirjasta juttuja, se oli niin söpöä! Hän aina osoitti, ja sitten päästi sellaisen kysyvän äännähdyksen, ja piti kertoa mikä eläin tai asia on kyseessä.

Yleensä päivisin lyhytuninen kuopuksemme nukahti tänään kerrankin omaan sänkyynsä aamupäikkäreille, ja veteli melkein kolme tuntia sikeitä. Sain siis melko pehmeän laskun tähän uuteen arkeen, sillä kerkesin tehdä päikkyjen aikaan ihan hyvin hommia. Mulla on aika hyvä fiilis, tästä tämä taas lähtee.

Vauvakuplassa kotona on ollut aivan ihanaa, mutta ihanaa on myös tehdä ja mennä ja kokea vauvan kanssa, ja olla aktiivisempi päivisin. On ollut ihan parasta olla Oton kanssa, käydä kävelyillä ja lounailla, ja tietty keskittyä töihin, mutta nyt on kiva taas käydä enemmän tapahtumissa, nähdä ystäviä kahvin tai lounaan merkeissä, tai mennä vaikka vauvakerhoon tai -muskariin. Työt teen päikkäriaikaan tai illalla, ja uskon että se onnistuu hyvin, ainakin tänään on onnistunut.

*poroleggingssit saatu blogin kautta. 

Takana on kiva päivä, ja edessä varmasti monta muuta kivaa päivää. Mä lähden loistavalla fiiliksellä tähän normi-arkeen ja katsotaan mitä se tuo tullessaan, varmasti paljon kaikkea mahtavaa! Otsikkoon viitaten: vaikka sanonkin että vauvakupla on puhjennut, niin kyllä mä taidan vieläkin olla vauvakuplassa. Nyt se kupla on vaan erilainen.

Ja onneksi meillä on aina se takaportti, että jos tuntuu että arki on liian kuormittavaa, Otto voi jäädä vaikka osittaiselle hoitovapaalle tai ihan kokonaan kotiin, tässähän on vielä yli kaksi vuotta aikaa siihen että kuopus on kolme vuotta ja oikeus tähän päättyy. Katsotaan mitä seuraavat viikot, kuukaudet & vuodet tuovat tullessaan. Juuri nyt ainakin tuntuu hyvältä just näin, ja näillä mennään.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3

Tätä postausta varten pidin tarkkaa kirjaa töistäni kokonaisen viikon ajan, ja se avasi omat silmät näkemään mitä kaikkea mä teen viikon aikana. Mitä kaikkea vaatii sisällön tuottaminen blogiin, jota lukee kuukaudessa keskimäärin yli 85 000 uniikkia ihmistä?

Yrittäjänä ja bloggaajana jokainen viikko on oikeastaan aika erilainen, työn määrä ja siihen käytetty aika vaihtelee tosi paljon. Välillä jos ennakoin oikein hyvin, pystyn olemaan useamman päivänkin niin että käytän töihin maksimissaan tunnin-pari päivässä. Ja sitten taas on näitä viikkoja, kuten viime viikko, jolloin töihin kuluu enemmän aikaa kuin perus kasistaneljään -työntekijän työviikkoon, ja työt jakautuvat koko päivälle niin että melkein koko päivä on täynnä työntekoa, aamusta iltaan. Veikkaan että kuukaudelle tasaisesti jaettuna mun työhön käytetty aika on suunnilleen sama kuin perus toimistoaika, tai aavistuksen pienempi.

Mä tykkään itse henkilökohtaisesti sekä täydemmistä että väljemmistä päivistä, sillä vaihtelu virkistää. Välillä on mahtavaa tehdä ihan superpaljon kun on hyvä draivi päällä ja saa tosi paljon aikaan. Blogin kirjoittaminen on sellainen juttu mitä ei vaan voi pakottaa, mä en koskaan kirjoita postauksia silloin kun ei tunnu siltä, koska siitä ei vaan synny mitään hyvää. Mutta onneksi silloinkin kun ei ole se hyvä kirjoitusflow, voi tehdä paljon muuta, kuten editoida kuvia tai vaikka suunnitella postauskalenterin sisältöä. Ja ainahan on tietysti kirjanpitohommat, niihin ei tarvita mielikuvitusta.

Maanantai 5.6.2017

8.00-9.55 1300:n sanan mittaisen postauksen kirjoitus ja edellisenä iltana muokattujen kuvien lisäys tekstiin

9.55-10.00 Tauko: Nova syö

10.00-11.00 600 sanan mittaisen postauksen kirjoittaminen

11.00-11.30 Kampanjapostauksen kuvien ottaminen

11.30-12 Sähköpostin läpikäyminen ja vastaaminen, paketin vastaanottaminen kotona yhteistyökumppanilta

12.00 Lounastauko, Nova syö myös

12.30-13 Ajomatka yhteistyökumppanin liikkeeseen Espooseen, autossa viesteihin vastailua

13.00 Kuvien ottaminen postaukseen

13.15-16.00 Tauko töistä ja ajanviettoa lasten kanssa. Samalla pari klippiä instan mystoryyn, Nova syö pariin otteeseen

16.00-16.15 Kuvien ottaminen postaukseen yhteistyökumppanin liikkeessä

16.15-17.00 Ajomatka kotiin, kahteen työviestiin vastaaminen

16.30-19.30 Tauko töistä, lasten kanssa hengailua ja ruokailua koko perheellä

19.30-20.00 Postausidean hahmottelua asiakkaalle

20.00-21.00 Gif-videon tekoa asiakkaalle yhdessä tuottajan kanssa, instakuva, kommenttien julkaisua

Päivän työsaldo: 7h10min

Saadut sähköpostit: 26

Lähetetyt sähköpostit 7

 

Tiistai 6.6.2017

7.00-7.30 Kuvien muokkaus päivän postaukseen ja oikeinkirjoituksen tarkistaminen, sekä postauksen julkaisu

7.30-8.20 Kampanjapostauksen kirjoittamista

8.20-8.30 Tauko: Nova syö

8.30-9.00 Kampanjapostauksen kuvien läpikäymistä ja editointia

9.00-9.45 Laskutusta ja kirjanpitoa

9.45-10.00 Sähköpostin tsekkaus ja vastaus muutamaan viestiin, sekä aiemmin ajastetun kampanjapostauksen julkaisun toimivuuden tarkistus

10.00-11.45 Tauko töistä, Novan ruokailut

11.45-12.15 Ajomatka asiakkaan luokse, sähköpostin tsekkaus autossa

12.15-14.00 Lounastapaaminen asiakkaan luona yhteistyökumppanin ja kampanjatuottajien kanssa, Nova syö siinä samalla

14.30-15.00 Ajomatka takaisin kotiin, sähköpostin ja kommenttien tsekkaus

15.00-15.45 Tauko töistä 

15.45-16.00 Päivän kampanjapostauksen nosto FB & Instagram (eri kuin se jota aamulla kirjoitin)

16.00-16.30 Kommentteihin vastailua, sähköpostin tsekkaus ja yhteen viestiin vastaus. Kuvan lähettäminen asiakkaalle.

16.30-20.00 Tauko töistä

20.00-20.30 Postauksen nostaminen FB & IG, kommentteihin vastailua

Päivän työsaldo: 6h50min

Saadut sähköpostit: 20

Lähetetyt sähköpostit: 3

 

Keskiviikko 7.6.2017

9.00-10.00 Postauksen kuvien läpikäynti ja editoiminen, postauksen kirjoittaminen

10.00-10.30 Kaksi työpuhelua yhteistyökumppaneiden kanssa, keskustelua tulevista mahdollisista yhteistöistä

10.30-11.30 Tauko töistä, brunssi, Nova syö

11.30-12.30 Sähköposteihin vastailua

12.30-14.30 Tauko töistä, suihku ja valmistautuminen, Nova syö

14.30-15.00 Ajomatka yhteistyökumppanin liikkeeseen

15.00-15.45 Tapaaminen liikkeessä, tutustumista tuotteisiin ja valokuvausta

15.45-16.00 Nova syö, Ajomatka koulutukseen

16.00-18.00 Lightroom Workshop: kuvien editointia Lars Johnsonin johdolla

18.00-18.15 Ajomatka kotiin

18.15-20.30 Tauko töistä, Lasten ja turkulaisten kanssa hengailua

20.30-21.00 Postausten nostot FB:ssä ja Instagramissa, kommentteihin vastailua

Päivän työsaldo: 6h45min

Saadut sähköpostit: 19

Lähetetyt sähköpostit: 5

 

Torstai 8.6.2017

8.00-09.50 Postauksen kirjoitusta & kuvien valintaa ja läpikäyntiä, editointi kollaaseiksi

09.50-10.00 Nova syö

10.00-10.30 Postauksen julkaisu, päivän kaupallisen kampanjan ajastuksen toimivuuden tsekkaus

10.30-11.00 Sähköpostin läpikäyntiä ja kommenttien julkaisua

11.00-14.00 Tauko töistä, lounas Novan ja kaverin kanssa keskustassa

14.00-14.30 Kommentit ja sähköpostit, vastaus pariin sähköpostiin

14.30-15.40 Tauko töistä, Novan kanssa hengailua ja neidin päiväunet sylissä sekä ruokailu

15.40-16.00 Ajomatka koulutukseen

16.00-18.15 Photoshop Workshop: kuvien editointia Lars Johnsonin johdolla

18.15-18.30 Ajomatka kotiin

18.30-20.30 Tauko töistä, ruokaa kaikille ja lasten kanssa hengailua

20.30-21.30 Postausten nostot FB:ssä ja Instagramissa, kommentteihin vastailua

Päivän työsaldo: 7h10min

Saadut sähköpostit: 25

Lähetetyt sähköpostit: 3

 

Perjantai 9.6.2017

9.30- 12.00 Postauksen kirjoittaminen ja taustatietojen tarkistaminen, hakukoneoptimointi

12.00-12.30 Tauko töistä, lounas ja ruokaa Novalle

12.30-13.30 Kuvien ottaminen ja editoiminen postausta varten

13.30-14.00 Instagram-kuvan ottaminen ja editoiminen

14.00-15.45 Yhden hankalamman työjutun selvittelyä puhelimitse ja sähköpostitse

15.45-16.00 Nova syö

16.00-17.00 Kuvien editointia, Instakuvien tekstien valmistelua ja julkaisu

17.00-19.00 Tauko töistä, lasten kanssa hengailua, kauppareissu ja ruoka

19.00-19.15 Muutaman kuvan nappaaminen lasten kanssa postausta varten

19.15-21.00 Tauko töistä, lasten kanssa pikareissu puistoon ja iltatoimet sekä nukkumaanmeno

21.00-00.00 Postauksen kuvien editointi ja postauksen kirjoitus sekä hakukoneoptimointi

Päivän työsaldo: 8h

Saadut sähköpostit: 18

Lähetetyt sähköpostit: 4

 

Lauantai 10.6.2017

9.30-10.00 Kuvien ottaminen postausta varten

10.00-10.10 Nova syö

10.00-12.00 Kuvien läpikäyminen ja editoiminen kahteen eri postaukseen

12.00-13.00 Postauksen kirjoittaminen, ajastaminen ja hakukoneoptimointi

13.00-20.00 Tauko töistä, kaverit kylässä ja grillailua (tosin jaoin pari instakuvaa)

20.00-20.30 Postauksen nostaminen somekanavissa ja kommentteihin vastaaminen

Päivän työsaldo:3h50min

Saadut sähköpostit: (töihin liittyviä 0)

Lähetetyt sähköpostit: 0

 

Sunnuntai 11.6.2017

9.00-9.30 Kuvien editointia ja läpikäymistä päivän postaukseen

9.30-10.30 Postauksen kirjoitus, hakukoneoptimointi ja nosto somekanaviin

10.30-11.00 Tauko töistä, Nova syö ja pari erää Mario Kartia

11.00-12.00 Tämän päiväkirjan täyttämistä ja seuraavan päivän postauksen valmistelua

12.00-14.00 Kampanjapostauksen reseptin valmistusta sekä kuvaamista

14.00–> Tauko töistä, normi sunnuntain viettoa paria 10min instagramkuvan jakoa lukuunottamatta

Päivän työsaldo: 4h50min

Saadut sähköpostit: (töihin liittyviä 0)

Lähetetyt sähköpostit: 0

YHTEENSÄ:

VIIKON TYÖSALDO: 44h35min

VIIKON SAADUT TYÖSÄHKÖPOSTIT: 108

VIIKON LÄHETETYT TYÖSÄHKÖPOSTIT: 22

Viime viikko oli työntäyteinen monestakin syystä. Viime viikolle sattui sekä kaksi koulutusta, että kolme asiakastapaamista, ja sen lisäksi oli meneillään viimeinen kiireisempi markkinointiviikko ennen kuin kesän ajaksi taas hiljentyy hieman. Sähköpostin suhteen tosin hiljentymistä on ollut havaittavissa koko kesäkuun ajan, kevään muina kuukausina sellainen perusmäärä työhön liittyviä sähköposteja päivässä on n. 40-60kpl.

Mulla oli monta tosi mielenkiintoista projektia, ja mä oon huomannut esimerkiksi ruokayhteistöitä tehdessäni, että mä nautin aivan mielettömän paljon sekä reseptiikan kehittelystä, että ruoka- ja tuotekuvaamisesta. Se on sellainen ala jolla mä haluan kehittyä paremmaksi ja paremmaksi, luovien tuote- ja ruokakuvien kuvaaminen siis. Haluaisin joskus pystyä ottamaan niitä muutenkin kuin vain tuottaakseni sisältöä omaan blogiini. Toisaalta ruokabloggaajaksi musta ei ikinä olisi, mutta sellainen tuotteisiin ja/tai ruokaan liittyvä sisällöntuotanto on ihan mun lempijuttuja.

Viime viikolla pääsin tapaamaan paria isompaa asiakasta, joiden kanssa olen tehnyt jo pitkään yhteistyötä, ja paljon on vielä tulossa, mutta en ollut tavannut koskaan henkilökohtaisesti heitä aiemmin. Blogatessa on aina ihan mahtavaa, kun saa viesteille kasvot ja äänen, ja pääsee kuulemaan ihan livenä palautetta omista töistä. Se on harvinaista herkkua, ja tuntuu joka kerta yhtä häkellyttävän hienolta. Bloggaajana pääsee ihan älyttömän hienosti näkemään sen sielun yritysten takana.

Moni ajattelee että yhteistyöt on vaan helppoa rahaa, ja bloggaajat mainostaa mitä vaan rahan takia, edes sen kummempia ajattelematta. Mä olen täysin päinvastaista mieltä. Jokainen yhteistyö jonka mä teen on tarkoin valittu – miettikääpä vaikka tuota sähköpostien määrää jonka saan, versus se määrä joka kaupallisia kampanjoita on mun blogissa kuukausittain. Usein joudun sanomaan ei myös kivoille jutuille koska aika ei yksinkertaisesti riitä enkä halua täyttää blogia kokonaan kaupallisella sisällöllä, vaan tehdä sitä miksi alunperin aloin bloggaamaan: kertoa meidän arjesta ja elämästä.

Vaikka joskus teen paljon yhteistöitä tiheänkin ajan sisällä, pyrin vastapainoksi tuottamaan enemmän sitä normisisältöä. Esimerkiksi tämän postauksen ilmestyessä olen julkaissut kesäkuussa 18 postausta (tänään on 15. päivä), ja niistä kaupallisia kampanjoita on ollut viisi. Mielestäni 13-5 on ihan hyvä suhde. Joskus kampanjat vaan ajoittuvat tiheään asiakkaiden tarpeiden vuoksi, mikä on ymmärrettävää. Jos heillä esimerkiksi pyörii vasta ilmestyneen uuden tuotteen ympärillä valtakunnallinen kampanja yhtäaikaa televisiossa ja radiossa ja blogeissa vaikkapa kesäkuun ensimmäisellä ja toisella viikolla, ei ole mitään järkeä että mä postaan tuotteesta juhannuksen jälkeisenä tiistaina.

Viime viikkoa ajatellen on myös vertailun vuoksi on kerrottava, että tällä viikolla mä olen käyttänyt maanantaina töihin kolme tuntia, tiistaina 30 minuuttia, keskiviikkona kaksi tuntia ja tänään tähän mennessä kaksi tuntia. Aika paljon kevyempää meininkiä siis, kiitos viime viikon ennakoinnin. Ensi viikko on varmasti jotain näiden kahden viikon väliltä, ja sekin on ihan ok. Viikkotuntimäärää- ja kuukausituntimäärää lisää tietysti se, että teen töitä pääosin joka ikinen päivä ilman vapaapäiviä, maanantaista sunnuntaihin kuukaudesta toiseen. Vaikka pyrin pitämään viikonloput vapaana silloin kun tytöt ovat päiväkodissa, näin loma-aikaan työt jakaantuvat tasaisemmin koska voidaan viettää sitä vapaapäivää ihan yhtä hyvin tiistaina kuin lauantainakin. Mä nautin siitä että jokainen päivä ja viikko on erilainen, se on yrittäjyydessä parasta. Kirjanpidollisista hommista en nauti kovinkaan paljoa, mutta onneksi mulla on erittäin hyvä kirjanpitäjä joka huolehtii suurimman osan niistä jutuista, mun tarvitsee vain toimittaa tarvittavat tiedot.

Tämä postaus keskittyy nyt täysin työn määrään, kaupallisuuteen ja esimerkkityöviikkoon, mutta aiheessa riittää toki paljon muutakin kerrottavaa. Lähiömutsi kirjoitti pari viikkoa sitten tosi hyvän ja informatiivisen postauksen bloggaajan tuloista ja kulurakenteesta omassa blogissaan, jos kiinnostaa niin kannattaa käydä vilkaisemassa. Varmasti heti kun painan julkaise-nappulaa niin mieleen ryöpsähtää satatuhatta muutakin asiaa jotka olisin halunnut mainita tässä postauksessa, mutta olen vaan unohtanut. Kysykää vaan jos jotain tulee mieleen niin vastaan mieluusti!

Ihanaa päivää kaikille!