Ihanaa Naistenpäivää teille mun ihanat lukijat! Mun on jotenkin hirveän vaikea aloittaa tätä postausta jotenkin järkevästi, kun mulla on niin paljon sanottavaa. On niin monta tärkeää asiaa, tärkeää näkökulmaa jotka kaikki liittyvät naisiin ja tyttöihin, naiseuteen ja tyttöyteen, tasa-arvoon ja äitiyteen. Kaikki pitäisi kerralla saada sanotuksi mutta keskittymiskyky menee täysin siihen kun hihittelen tässä Otolle ja vauvalle.

Otto tuossa hengailee vauvan kanssa ja juttelee vauvalle ”Niin, kuules huomenna mennään neuvolaan ja selviää taas paljonko oot bulkannut. Joooo, susta on tullut kunnon möhkö!” Ja vauva ölisee vastaukseksi ja välillä ähisee. ”Se on kuule käsi mitä sä syöt, ei oo tissi. Oot nyt kuukauden yrittänyt syödä sitä kättä ja vieläkään et oo tajunnut että sieltä ei tule maitoa. Ai nyt suutuit peitolle”. En kestä kun nuo kaksi on niin söpöjä, vauva on aivan isin tyttö, tai sitten Otto on aivan vauvan isi. Molemmat ovat tainneet kietoa toisensa ihan pikkusormen ympärille.

Nyt täytyy kuitenkin yrittää keskittyä vaikka ajatukset harhailevatkin, koska mä haluan kirjoittaa tämän tekstin.

Moni teistä ehkä muistaa meidän Naistenpäivän kukkaperinteen, jossa jokainen perheen nainen saa valita itselleen Naistenpäivänä mieleisensä kukan? Tänäänkin kävimme kukkaostoksilla esikoisen ja vauvan kanssa, sillä aikaa kun keskimmäinen oli flunssatoipilaana kotona etätöitä tekevän isänsä kanssa. Molemmilla isommilla tytöillä oli tarkat toiveet oman kukkansa suhteen, toinen halusi pinkin ison ruusun ja toinen halusi mitä tahansa missä on glitteriä.

Valitsin tänä vuonna vielä vauvan puolesta, ensi vuonna hän taaperoikäisenä tarratkoon kiinni juuri siihen kukkaan mikä miellyttää. Tämä kukkaperinne on meille vain kiva perinne, ei mikään ”Miehen on pakko ostaa Naistenpäivänä kukkia tai se on ajattelematon kusipää” -juttu. Musta on vaan kiva tuoda kauniita asioita piristämään arkea, ja kukat Naistenpäivänä on siihen sopiva pieni piristys.

Toisaalta ne myös omalta osaltaan symboloivat ehkä mulle valinnanvapautta kovin yksinkertaisella tavalla. Tytöt saavat itse valita mieleisensä kukat Naistenpäivänä, niinkuin he saavat itse valita miten oman elämänsä elävät ja millaisia ihmisiä ovat. Joskus teininä heistä tämä perinne voi olla ihan tylsä ja sitten he voivat vapaasti toki valita olla valitsematta yhtäkään kukkaa, mutta siihen asti nautin siitä kivasta pienestä hetkestä kun saa ihastella kauniita kukkia yhdessä heidän kanssa, ja valita sieltä jotkut kivat omaa kotia koristamaan.

Mä toivon että voin äitinä olla mun tytöille esimerkki vahvasta naisesta, joka ei hyväksy yhtään vähempää kuin tasa-arvon ja samat oikeudet kaikille, ja joka on valmis omalta osaltaan tekemään töitä sen eteen että nämä arvot myös toteutuvat. Toivon myös että meidän tytöt ja heidän sukupolvensa jatkavat tärkeää työtä sen eteen että vielä jonain päivänä ihan kaikilla maailman naisilla voisi olla yhtä leppoisa Naistenpäivä kuin meillä täällä Suomessa.

Kysyin tänään tytöiltä, että mikä on parasta siinä että on nainen. Vastaukseksi sain: se että voi synnyttää vauvoja mahasta. Ja täytyy kyllä olla samaa mieltä. Se on aika hemmetin hieno asia, ja meidän naisten yksinoikeus. En tähän päivään mennessä ole koskaan kuullut että he olisivat sanoneet että eivät voi tehdä tai olla jotain koska he ovat tyttöjä, ja siitä olen ylpeä. Toivon että he oppivat jo pienestä asti että heistä voi tulla ihan mitä tahansa, juuri sitä mitä he itse haluavat olla.

Äitinä ja vaimona mä näytän jatkuvasti kolmelle tyttärelleni mallia naiseudesta. Se on todella iso vastuu, ja toivon että osaan hoitaa tehtäväni mahdollisimman hyvin. Toivon että kun he katsovat mua, he näkevät tyypin joka uskaltaa olla oma itsensä eikä anna toisten kävellä itsensä tai kenenkään muunkaan yli.

Vaikka meillä Suomessa asiat on jo aika hyvin, riittää täälläkin vielä tehtävää tasa-arvon toteutumisen puolesta. Yksi tärkeä kysymys ovat perhevapaat ja niiden uudistaminen, joka on viime aikoina ollut tapetilla. Tästä aiheesta aion kirjoittaa oman tekstin sillä se on meillekin tällä hetkellä erittäin ajankohtainen.

Jos Suomessakin riittää vielä naisten oikeuksien parantamisessa tekemistä, niin todellakin riittää myös maailmalla. En nyt lähde rönsyilemään enää enempää tähän aiheeseen, koska muuten tästä tekstistä tulisi 700 sanan sijaan 1700 sanan mittainen. Mutta sen verran sanon että jokainen päivä on hyvä ja tarpeellinen päivä kiinnittää huomiota näihin asioihin, niin meillä kuin maailmallakin.

Ihanaa Naistenpäivää vielä kerran kaikille, ja kiitos kaikille ihanille naisille jotka tsemppaatte, piristätte, kannustatte ja autatte sieltä ruutujen takaa vuodesta toiseen <3

Olen mukana  Indiedaysin ja Alwaysin #LikeAGirl -kampanjassa, jonka tarkoituksena on kannustaa tyttöjä olemaan juuri sellaisia kuin he haluavat olla ja uhmaamaan ennalta-asetettuja rajoitteita. Aihe on mulle äärimmäisen lähellä sydäntä, koska olen itsekin kahden pienen tytön äiti, ja siksi olen iloinen että saan olla mukana levittämässä tätä sanomaa.

Always on tehnyt jo pitkään työtä nuorten tyttöjen itsetunnon vahvistamiseksi, ja jatkaa työtä edelleen jotta jokainen tyttö voisi tuntea itsensä lyömättömäksi, ja ylpeäksi siitä että on tyttö. Monen tytön itsetunto säröilee murrosiässä, eikä se välttämättä parane enää koskaan. Heinäkuun 7. päivä lanseerattu Alwaysin #LikeAGirl -kampanja keskittyy tyttöjen itsetunnon vahvistamiseen erityisesti murrosiässä, ja sen jälkeen. Kampanjan tavoitteena on kääntää ilmaisun ”kuin tyttö” sävy positiiviseksi ja vahvaksi, tyttöydestä saa olla ylpeä. Ei pitäisi olla rajoitteita, mitä tytöt saavat tai eivät saa tehdä, vaan tytöt saavat elää täysillä ja tehdä juuri niitä asioita mistä nauttivat, olivat ne sitten yleisesti mielletty ”poikien jutuiksi” tai eivät.

Kampanjan parin minuutin video on pysäyttävä. Siinä nuoret ja vähän vanhemmatkin tytöt kertovat itseään kohtaan asetetuista paineista, asioista joita heitä on kielletty tekemästä tai joista heitä on haukuttu, koska he ovat tyttöjä. Videota katsellessa tunsin pahaa oloa videon tyttöjen puolesta, ja myös samaistumista. Itsekin olen joitakin noista asioista kuullut pienempänä. Yhä edelleen tyttöjä lokeroidaan ja määritellään sukupuolen perusteella, ja jo pienet lapset voivat ajatella että he eivät voi tehdä jotain vain koska ovat tyttöjä. Videolla on kuitenkin positiivinen sanoma, ja lopussa mulla meni kylmät väreet, ne tytöt siinä videolla olivat ihan mahtavia.

Video on julkaistu vasta muutama päivä sitten, mutta sillä on jo yli kuusi miljoonaa katselukertaa Youtubessa. Liittykää ihmeessä joukon jatkoksi jos ette vielä ole videota katsoneet, ainakin mussa se herätti paljon tunteita, ja äitinä antoi ajattelemisen aihetta myös. Mun mielestä on upeaa että Always on näin vahvasti mukana tärkeän asian puolesta. Tulen palaamaan aiheeseen vielä myöhemmin omien ajatuksieni ja kokemuksieni pohjalta.

Ihanaa lauantaita kaikille <3