Ihanaa Naistenpäivää teille mun ihanat lukijat! Mun on jotenkin hirveän vaikea aloittaa tätä postausta jotenkin järkevästi, kun mulla on niin paljon sanottavaa. On niin monta tärkeää asiaa, tärkeää näkökulmaa jotka kaikki liittyvät naisiin ja tyttöihin, naiseuteen ja tyttöyteen, tasa-arvoon ja äitiyteen. Kaikki pitäisi kerralla saada sanotuksi mutta keskittymiskyky menee täysin siihen kun hihittelen tässä Otolle ja vauvalle.
Otto tuossa hengailee vauvan kanssa ja juttelee vauvalle ”Niin, kuules huomenna mennään neuvolaan ja selviää taas paljonko oot bulkannut. Joooo, susta on tullut kunnon möhkö!” Ja vauva ölisee vastaukseksi ja välillä ähisee. ”Se on kuule käsi mitä sä syöt, ei oo tissi. Oot nyt kuukauden yrittänyt syödä sitä kättä ja vieläkään et oo tajunnut että sieltä ei tule maitoa. Ai nyt suutuit peitolle”. En kestä kun nuo kaksi on niin söpöjä, vauva on aivan isin tyttö, tai sitten Otto on aivan vauvan isi. Molemmat ovat tainneet kietoa toisensa ihan pikkusormen ympärille.
Nyt täytyy kuitenkin yrittää keskittyä vaikka ajatukset harhailevatkin, koska mä haluan kirjoittaa tämän tekstin.
Moni teistä ehkä muistaa meidän Naistenpäivän kukkaperinteen, jossa jokainen perheen nainen saa valita itselleen Naistenpäivänä mieleisensä kukan? Tänäänkin kävimme kukkaostoksilla esikoisen ja vauvan kanssa, sillä aikaa kun keskimmäinen oli flunssatoipilaana kotona etätöitä tekevän isänsä kanssa. Molemmilla isommilla tytöillä oli tarkat toiveet oman kukkansa suhteen, toinen halusi pinkin ison ruusun ja toinen halusi mitä tahansa missä on glitteriä.
Valitsin tänä vuonna vielä vauvan puolesta, ensi vuonna hän taaperoikäisenä tarratkoon kiinni juuri siihen kukkaan mikä miellyttää. Tämä kukkaperinne on meille vain kiva perinne, ei mikään ”Miehen on pakko ostaa Naistenpäivänä kukkia tai se on ajattelematon kusipää” -juttu. Musta on vaan kiva tuoda kauniita asioita piristämään arkea, ja kukat Naistenpäivänä on siihen sopiva pieni piristys.
Toisaalta ne myös omalta osaltaan symboloivat ehkä mulle valinnanvapautta kovin yksinkertaisella tavalla. Tytöt saavat itse valita mieleisensä kukat Naistenpäivänä, niinkuin he saavat itse valita miten oman elämänsä elävät ja millaisia ihmisiä ovat. Joskus teininä heistä tämä perinne voi olla ihan tylsä ja sitten he voivat vapaasti toki valita olla valitsematta yhtäkään kukkaa, mutta siihen asti nautin siitä kivasta pienestä hetkestä kun saa ihastella kauniita kukkia yhdessä heidän kanssa, ja valita sieltä jotkut kivat omaa kotia koristamaan.
Mä toivon että voin äitinä olla mun tytöille esimerkki vahvasta naisesta, joka ei hyväksy yhtään vähempää kuin tasa-arvon ja samat oikeudet kaikille, ja joka on valmis omalta osaltaan tekemään töitä sen eteen että nämä arvot myös toteutuvat. Toivon myös että meidän tytöt ja heidän sukupolvensa jatkavat tärkeää työtä sen eteen että vielä jonain päivänä ihan kaikilla maailman naisilla voisi olla yhtä leppoisa Naistenpäivä kuin meillä täällä Suomessa.
Kysyin tänään tytöiltä, että mikä on parasta siinä että on nainen. Vastaukseksi sain: se että voi synnyttää vauvoja mahasta. Ja täytyy kyllä olla samaa mieltä. Se on aika hemmetin hieno asia, ja meidän naisten yksinoikeus. En tähän päivään mennessä ole koskaan kuullut että he olisivat sanoneet että eivät voi tehdä tai olla jotain koska he ovat tyttöjä, ja siitä olen ylpeä. Toivon että he oppivat jo pienestä asti että heistä voi tulla ihan mitä tahansa, juuri sitä mitä he itse haluavat olla.
Äitinä ja vaimona mä näytän jatkuvasti kolmelle tyttärelleni mallia naiseudesta. Se on todella iso vastuu, ja toivon että osaan hoitaa tehtäväni mahdollisimman hyvin. Toivon että kun he katsovat mua, he näkevät tyypin joka uskaltaa olla oma itsensä eikä anna toisten kävellä itsensä tai kenenkään muunkaan yli.
Vaikka meillä Suomessa asiat on jo aika hyvin, riittää täälläkin vielä tehtävää tasa-arvon toteutumisen puolesta. Yksi tärkeä kysymys ovat perhevapaat ja niiden uudistaminen, joka on viime aikoina ollut tapetilla. Tästä aiheesta aion kirjoittaa oman tekstin sillä se on meillekin tällä hetkellä erittäin ajankohtainen.
Jos Suomessakin riittää vielä naisten oikeuksien parantamisessa tekemistä, niin todellakin riittää myös maailmalla. En nyt lähde rönsyilemään enää enempää tähän aiheeseen, koska muuten tästä tekstistä tulisi 700 sanan sijaan 1700 sanan mittainen. Mutta sen verran sanon että jokainen päivä on hyvä ja tarpeellinen päivä kiinnittää huomiota näihin asioihin, niin meillä kuin maailmallakin.
Ihanaa Naistenpäivää vielä kerran kaikille, ja kiitos kaikille ihanille naisille jotka tsemppaatte, piristätte, kannustatte ja autatte sieltä ruutujen takaa vuodesta toiseen <3
Ihana teksti!! Ja varmasti oot aivan huippu naisen ja äidin malli <3
Ei voi kyllä muuta sanoa, kuin että olet loistava esikuva meille muille naisille niin äitinä, vaimona kuin ihan vain naisenakin. Sun elämänasenteen avulla varmasti sun kaikista kolmesta tyttärestäsikin kasvaa itsevarmoja ja vahvoja naisia ❤️
Ihanaa naistenpäivää! Olet aivan upea, mahtava ja huikea nainen. Saat olla ylpeä itsestäni äitinä (sekä vaimona) ja siitä, millaisen esimerkin naisena olemisesta annat tytöillesi!
Teidän kukkaperinne on aivan ihana, ja uskon, että tytöt tulevat arvostamaan sitä todella paljon, vaikka joskus olisikin vaihe jolloin se ei tuntuisi niin hienolta. 🙂
Ootte kaikki niin huikeita<3
Ihana teksti 🙂 ja vielä ihanampi tuo Zeldan raitamekko, voi apua <3
Aivan ihana kirjoitus, alkoi ihan itkettää. :’) Todella tärkeitä asioita! <3 Ja pidän hurjasti teidän kukkaperinteestä, tuota olisi ihana toteuttaa myös omien lasten kanssa! Se symboloi todellakin jotain hyvin merkittävää.
Ihanaa naistenpäivää vielä! <3
Joo, äidin ja naisen roolimallin antaminen on kyllä tosi iso vastuu. Välillä sitä miettii, että vähän liiankin iso vastuu itselle, osaako sitä oikeasti olla hyvänä roolimallina toiselle.
Ihana perinne teillä! Voisin pihistää saman idean meillekin kyllä ♥
Kiva teksti!
Itseäni ihmetytti lapsena, miksi naisten tasa-arvosta pidetään ”melua”, sillä minut kasvatettiin siihen, että pystyn mihin vain, eikä mikään riipu siitä että olenko nainen vai mies. Olen nyt lähes 30 vuotta, enkä vielä tänäkään päivänä koe, että olisin kokenut syrjintää sukupuoleni vuoksi missään, ja olen sentään ollut 14 vuotiaasta asti töissä, joten työelämäkään ei ole sorsinut. Vaati historian lukemista ja muiden maiden tilanteiden käsittämistä, ennenkuin ymmärsin että miksi tästä aiheesta kohistaan. Historia selittää kyllä sen, miksi naisten oikeuksien vuoksi on noustu barrikadeille ja hyvä niin.
Mediaa en ymmärrä, kun iltapäivälehdet puhuvat siitä että naisten euro on 80 senttiä. Tietenkin asia on näin, kun naisia on enemmän siivous- ja hoiva-aloilla töissä entä vastuullisissa johtotehtävissä. Jos miehiä olisi enemmän siivous- ja hoiva-alalla ja naisia enemmän johtotehtävissä, tilanne olisi toisinpäin. Pitäisi siis rinnastaa, että puhtaanapitoalan työntekijän palkka on 80 senttiä verrattuna johtotehtävien 1 euron palkkaan. Ja sitten vasta miettiä sukupuolijakaumaa kyseisten alojen välillä. Ja kysehän ei ole siitä, että miehet pääsisivät helpommin johtotehtäviin. Kyse on siitä, että meillä on suhteessa vähemmän itseensä ja omiin kykyihinsä uskovia naisia entä miehiä, mikä sitten näkyy johtotehtäviä hoitavan ryhmän sukupuolijakaumana miesten suuntaan painottuen. Naisissa saattaa myös olla vähemmän sellaisia henkilöitä (verrattuna vastaavaan miespopulaatioon), jotka ovat kiinnostuneet vastuusta, mitä johtotehtävät aina tuo tullessaan. Ja nämäkin ovat asioita, joita me naiset voimme itse muuttaa, jos haluamme! Jokainen tehköön oman osansa jos kokee asian tärkeäksi 🙂 Kuten sanoit, Suomessa meillä on jo ihan kivasti, mutta ulkomailla vielä niiiin paljon petrattavaa. Kiitos muutenkin mukavista blogikirjoistuksista, niitä on kiva lukea =) !
Suomessa meillä on asiat ihan kivasti juu, mutta on meilläkin työsarkaa vielä. Haluaisin ottaa kantaa muutamaan sanomaasi juttuun.
”Ja kysehän ei ole siitä, että miehet pääsisivät helpommin johtotehtäviin. Kyse on siitä, että meillä on suhteessa vähemmän itseensä ja omiin kykyihinsä uskovia naisia entä miehiä, mikä sitten näkyy johtotehtäviä hoitavan ryhmän sukupuolijakaumana miesten suuntaan painottuen”
Meillä on muistaakseni jopa enemmän korkeakoulutettuja naisia kuin miehiä, mutta silti naisia on enemmän matalapalkka-aloilla? Tässä kohtaa sopiikin miettiä, onko naisilla todella samat mahdollisuudet uralla? Miksi naiset eivät usko itseensä ja mahdollisuuksiinsa? Vaikuttaako naisten uraan kuitenkin se, että heidän uskotaan saavan lapsia ja jäävän hoitovapaalle? Miksi nuoria miehiä palkatessa ei ajatella heidän jäävän kuitenkin pian isyyslomalle tai hoitovapaalle? Johtuisivatkohan nämä asiat kuitenkin yhteiskunnan vanhahtavista arvoista ja tiukkaan juurtuneista asebteista, joita ei helposti edes huomaa, jos ei pysähdy katsomaan?
Lisäksi täytyy sanoa, että naisen euro todellakin usein on 80snt ihan samassa työssä samalla koulutuksella, mistä mies saa euron.
Siitä toki olen ihan samaa mieltä että maailmalla ongelmat on ihan eri luokkaa ja paljon isompia, mut eihän se tarkoita sitä et meidän ongelmiinkin ei kannattaisi puuttua! 🙂
Ihanaa naistenpäivää teidän perheen naisille. <3
Ihana teksti täynnä tärkeää asiaa 🙂 Paljon kivempi lukea tälläistä vahvaa ja asiallista tekstiä kuin sitä jatkuvaa möykkäystä aiheesta!
Synnyttäminen ei tietenkään tee kenestäkään ensisijaisesti naista. Kaikki cisnaisetkaan eivät ole hedelmällisiä ja täten kykene synnyttämään, mutta he ovat silti naisia. Myös transnaiset ovat naisia vaikka synnyttäminen on heille mahdotonta. Tää on epäkohta johon mun on pakko puuttua, koska asia on niin lähellä mun sydäntä. Ymmärrän, että synnyttäminen on monelle naiselle varmasti voimaannuttava ja tärkeä kokemus, mutta siihen kykeneminen ei itsessään tee kenestäkään naista. Tiedän että ymmärrät tämän, etkä tosiaankaan tarkoittanut kirjoituksella väittää asian olevan toisin, mutta transihmiset ovat yhä niin vahvasti sorrettu vähemmistö ja tästä on puhuttava aina ääneen jos tätä bioessentialismia jossakin kohtaa.
Olette ihana perhe, toivon teille kaikkea hyvää! <3
Hei, kiitos kun kommentoit! Mä yritän aina miettiä kaikki sanomiseni moneen kertaan ja huomioida kaikki mahdolliset erilaiset ihmiset mutta silti joskus lipsahtaa kun ei vaan tule mieleen! Oot aivan oikeassa ja todellakin, ei se synnyttäminen kenestäkään naista tee, tai synnyttämään pystymättömyys (onko toi ees sana) ei tee kenestäkään miestä. Nytpähän ainakin jatkossa muistan tämän! Kiitos kauniista sanoista ja ihanaa kevättä sulle <3
Oot upee esikuva todella suurelle joukolle naisia omien tyttöjesi lisäksi, eikä se varmasti ole helppoa näin suuren yleisön edessä. Teet tärkeää työtä!
Oot ollu ihan liekeissä viime aikoina näissä sun teksteissä, jatka samaan malliin. Todella hyviä ajankohtaisia aiheita ja lisäksi ihana seurata myös sitä tavallista arkea ja lasten kasvua.
Teidän perinteen taustalla on ihana ajatus, mutta osoittaa ihan äärettömän hyvin miten ohjaileva ajatus ”vapaasta valinnasta” voi silti olla.
Tytöt saa valita vapaasti, mutta ”tyttöjen jutuista” tässä tapauksessa kukista. Meidän yhteiskunta luo nykyään aika äärettömän hienovaraisesti raamit, jotka on itse rikottava jos haluaa löytää itsensä oletusten ja vaatimusten keskeltä.
Olen toki blogin perusteella 100% ymmärtänyt, että tukisitte tyttöjänne mihin ikinä he haluaisivatkaan ryhtyä tai millaisiksi ihmisiksi tulla. Mutta samalla (tietty välttämättömästi) istutatte jo tosi sukupuolitetut oletukset ja toiveet, joita lapsien on ensin uhmattava ja käsiteltävä ymmärtääkseen itseään ja muita.
Mun mielestä taas nyt sulla on sukupuolittunut käsitys kukista, sillä meidän tytöt eilen kukat valittuaan totesivat innoissaan että miesten päivänä isi saa valita oman hienon kukan <3 meillä kukat liittyvät juhlaan sekä arjen piristykseen, eivät sukupuoleen. 🙂
Miksi käsität kukat tyttöjen jutuksi, etenkin kun olet tällaista kategoriaointia vastaan? Luot kommenttisi alussa itse tämän jaon ja raamit tyttöjen ja poikien jutuille, kun toteat kuitenkin sen olevan väärin. Kommenttisi on hyvin ristiriitainen.
Ironista kyllä teit juuri sen sukupuolitetun oletuksen tytöistä ja pojista, minkä yhteiskunta usein tekee.
Teillä sekoittuu nyt oletuksen havainnoiminen ja kuvaaminen oletuksen tekemiseen 🙂
Oletusta havainnoitaessa on kuvattava niitä oletuksia ja niiden toteutumista arkielämässä. Kieltämällä sen jaottelun olemassaolon ei murra sitä, vaan sulkee siltä silmänsä.
”Kukat käsitetään tyttöjen jutuksi” ei oleta, se havainnoi.
Mutta tosi hienoa, että kukat liittyy teillä juhlaan, eikä vain sukupuoleen. Toivottavasti kiinnitätte asiaan huomiota muillakin tavoilla 🙂
Moikka ja ihanaa naistenpäivää näin vähään myöhässä!
En tiedä saitko tästä palautetta, ei ole tarkotus lytätä mitenkään kaunista kirjoitustasi, mutta kun kirjoitat toimivasi tyttärillesi esikuvana vaimona ja äitinä, särähti tämä vähän korvaan… Etkö ole esikuva ihan ylipäätään ihmisenä, naisena, jos täytyy vielä tarkemmin eritellä. Äitiys ja vaimous ovat hienoja asioita molemmat, mutteivät ole todellakaan ainoita naiseuden muotoja. Älä anna lapsillesi (ja lukijoille) kuvaa, jossa todellista naiseutta on se, että olet jonkun vaimo ja synnyttänyt lapsia. En usko, että olet tätä mieltä, mutta näin itse tulkitsin kirjoituksestasi.
Moikka, ihanaa Naistenpäivää! Nyt täytyy kyllä olla täysin eri mieltä sun kanssa, tuntuu että olet vetänyt ihan omia johtopäätöksiä. Koko tekstin idea (joka mielestäni paistaa läpi joka lauseesta) on nimenomaan se että en aseta tytöille minkäänlaisia raameja siitä minkälaisia heidän pitää olla vaan he saavat olla juuri omia itsejään, mitä ikinä se sitten tarkoittakaan.
Minä itse nyt kuitenkin satun olemaan sekä ÄITI että VAIMO ja jos mun tyttäret tai joku heistä joskus tulee itse olemaan jommassa kummassa tai molemmissa näistä rooleista, mistä he ovat saaneet siihen eniten kokemusta? No siitä miten oma äiti tekee ja millainen parisuhde omilla vanhemmilla on ollut. Siksi on tärkeää että näytän heille hyvää mallia, niin että meillä on terve ja tasa-arvoinen parisuhde ja niin että äitinä kasvatan heitä hyvin. 🙂
Kukaan ei ole sanonut että heidän pitäisi olla joskus äitejä tai vaimoja, mutta minä olen ja on tärkeää että hoidan hommani hyvin. 🙂 ”Äitinä ja vaimona näytän jatkuvasti tyttärilleni mallia naiseudesta”, tällä lauseella viittasin nimenomaan juuri siihen että kun nyt satun olemaan heidän äitinsä ja heidän isänsä vaimo, niin he saavat juuri multa eniten tällä hetkellä mallia äitiyteen ja vaimouteen, en mitenkään viitannut siihen että kuuluisi olla äiti tai vaimo. Monelta muulta läheiseltä he saavat ihan toisenlaista naisen mallia, mikä on myös tärkeää. 🙂
Jos nyt vielä on epäselvää, niin mulle tasa-arvo on tärkeää ja jokainen ihminen on omanlaisenaan juuri hyvä eikä kenenkään ole pakko olla mitenkään tietynlainen, enkä myöskään näytä sellaista mallia. 🙂 Kivaa kevättä sinne!
Harmittaa kun et vastaile enää kommentteihin juurikaan 🙁