Kuumuus on asettanut pukeutumiselle omat haasteensa. Alkukesästä shortsikelit vaikuttivat senverran kaukaisilta räntäsateessa värjötellessä, että en suonut ajatustakaan shortsishoppailulle. Muutamat yksilöt olin keväällä ostanut, ja parit löytyi vaatekaapista jo valmiiksi, mutta näin helteiden jatkuttua viikkotolkulla, on pukeutuminen muuttunut vähän tylsäksi. Etenkin kun kokoajan mennään syksyä kohti, ja juuri nyt sortsien tai hellemekon ostaminen tuntuisi yksinkertaisesti idioottimaiselta. Kaappia avatessa tietää että valinnanvaraa on aika niukasti, jos ei sitten halua tukehtua kuumuuteen.

Mulla on jäänyt esittelemättä yksi helppo hellevaate, jonka sain jo viikkoja sitten Sheinsidelta. Valkoinen, ilmava mekko. Se on ihanan kevyt ja söpö, vaikkakin tuulisella säällä saa tosissaan varoa Marilyn Monroe -efektiä, helma on aika leijuvainen. Tykkään avonaisesta selästä, ja siitä miten rusketus korostuu valkoisen värin ansiosta.

Mekko Sheinside* / Kengät H&M / Laukku Coach / * = saatu blogin kautta.

Eilen saapui uusi paketti Sheinsidelta, joka sisälsi aika pitkälti syysvaatteita. Kieltämättä Berliinin syysshoppailujen jälkeen on ollut aikamoinen syksykuume, eikä tämä paketti helpottanut sitä yhtään, hahha! Onneksi nautin kovasti myös helteestä, ja tiedän että saan nauttia myös syyspukeutumisesta myöhemmin vaikka kyllästymiseen asti. Kaksi toppia sentään olin valinnut Sheinsidelta, jotka helpottavat myös näin helteellä. Eilen käyttöön pääsi toinen niistä, ihana musta hapsuhelmainen neulostoppi, joka sopii kivasti farkkushortsien kanssa. Ei tunnu ne ainaiset muutamat sortsivaihtoehdot niin tylsältä, kun niiden päälle laskeutuvat näyttävät hapsut.

Toppi Sheinside* / Shortsit H&M / Kengät Topshop / Aurinkolasit Glitter* / Laukku Coach / Pompula lainattu Tiaralta / * = saatu blogin kautta.

Alempien kuvien kampauksesta täytyy sanoa, että olen syttynyt sille uudelleen. Pidennysten kanssa kokeilin muutaman kerran, mutta se oli jotenkin ihan too much. Pitkä polkka on itsessään niin vähäeleinen, että sen kanssa takaraivolla keikkuva puolinuttura ei ole ollenkaan liikaa, vaan rento ja hauska, ja ennenkaikkea käytännöllinen. Eipähän ole karvat naamalla vaikka kuinka tuulisi!

Mä lähden pian ulkoilemaan tyttöjen kanssa, kunhan Zelda herää päiväuniltaan. Aamulla ollaan keretty jo askartelemaan Tiaran ja Zeldan kanssa kummeille synttärikortteja, lukemaan kirjoja ja leikkimään hevosilla. Palaan illalla käsittelemään vielä tuon Lapsen verkkoidentiteetti -postauksen fiiliksiä, mutta haluan jo nyt kiittää teitä kaikkia ymmärryksestä, sekä toivottaa kaikille ihanaa päivää<3

Kumpi asu oli parempi, hapsut vai valkoinen mekko? Iskeekö puolinuttura?

Lähdin Berliinissä shoppailemaan, päämääränä yksi pakollinen ostos: se laadukas nahkalaukku. Katselin toki kaikkea muutakin, mutta eniten kiinnitin huomiota laukkuihin, ja kaikki muu oli vain extraa. Ensimmäisenä päivänä kiersin Friedrichstrassen ja Alexanderplatzin kaikki kaupat, ei mitään. Toisena päivänä vierailin KaDeWessa ja ajattelin, että sieltä laukun on ainakin ihan pakko löytyä. No, ei löytynyt. Havittelemaani Marc Jacobsin Goodbye Columbus BB-laukkua oli joka puolella ainoastaan valkoisena, ja mä halusin ehdottomasti mustan.

Kolmantena päivänä olin jo luovuttanut, päätin että tilaan Rebecca Minkoffin laukun Shopbopista heti kun ollaan päästy kotiin, sillä tykkäsin siitä alunperinkin hieman enemmän, mutta en halunnut sitä siksi, ettei ollut mahdollista päästä näkemään laukkua luonnossa ennen ostopäätöstä. Päätettiin kuitenkin kiertää Galeries Lafayette vielä kerran, katsoa jos ihastuisin johonkin muuhun kuin Marc Jacobsiin, ja niinhän siinä sitten kävi että valitsin laukun, jota en aiemmin ollut osannut edes ajatella.

Coach Bleecker Preston Pebbled leather vei mun sydämen heti kun näin sen. Se pilkotti Coachin osastolla Lafayettella greigen sävyisten laukkujen takana, ja mä tiesin että se on kuin mulle tehty. Eläväpintainen nahka, täydellinen malli ja musta väri, enpä olisi enempää voinut toivoa. Tämän ostoksen jälkeen mä ymmärrän, miksi laukkuja joskus kutsutaan rakkauslaukuiksi. En nimittäin koskaan ennen ole ollut yhtä tyytyväinen mihinkään ostokseen! En silti ajatellut käyttää sanaa itse, en tiedä rakastanko laukkua, mutta ainakin se edustaa täydellisesti kaikkea sitä mitä laukulta toivon.

Merkkinä Coach ei ole Suomessa kovinkaan tunnettu, eikä sitä taida täältä saada mistään kivijalkamyymälästä ainakaan (pikagoogletuksen mukaan), mutta Jenkeissä ja muualla Euroopassa se tunnetaan paremmin. Coachin laukut eivät ole mitään designer-laukkuja, sijoitan ne mielessäni samaan kastiin juurikin Marc by Marc Jacobsin ja Michael Michael Korsin kanssa, mutta ne tuntuvat laadukkaalta ja toivon että laukkuni kestää hyvin arjen kiireitä ja täyteen sullomista.

Myös hintaluokaltaan laukku sijoittui samaan keskikastiin edellämainittujen merkkien kanssa, hintaa oli 398 euroa. Mä olin budjetoinut laukulle 500 (+/-100 euroa) joten hinta oli iloinen yllätys. Käyttöä ei ole takana kuin muutama päivä, mutta uskon että Coachin hoito-ohjeita noudattamalla laukku pysyy oikein hyvänä.

Mitäs tykkäätte laukusta?

Muiden ostosten suhteen olin aika kriittisellä tuulella, kun piti olla niin tarkkana että kaikki mahtuu mukaan. Löysin vaikka mitä kivaa, mutta yritin aina ostopäätöstä tehdessäni miettiä, että tarvitsenko sitä todella, ja onko samanlaista saatavilla myös Suomesta. Tietenkin ostin myös ihan hömppää, ja yhdet kengät jouduin ostamaan koska mukanaolleet kengät ja aiemmin ostetut kengät olivat molemmat malliltaan sellaiset, että olisin kuollut niiden rakkojeni kanssa jos olisin joutunut niillä kävelemään.

Hame ZARA / Toppi Topshop / Kello Guess* / Rannerengas Ti Sento* / Rannekoru Glitter* / Aurinkolasit Glitter* / Laukku Coach  / Kengät H&M / * = saatu blogin kautta

Uusi maksihame on ihana! Mä oon etsinyt hametta koko kesän, mutta kaikissa on ollut joko väärä pituus, ei halkiota ollenkaan, liian iso halkio tai liian pieni halkio, tai sitten ei vaan ole ollut mun kokoa. Mutta nyt löytyi Zarasta juuri oikeanlainen, ja olen siitä tosi iloinen, vaikka saa tosin nähdä kauanko se toimii enää kesähameena, kun elokuu lähestyy jo kovaa vauhtia. Ehkä sitä voi syksyllä yhdistää vaikka saappaisiin tai sukkahousuihin, niin on vähän lämpimämpää?

Mustavalkopilkukkaat kengät ostettiin hätävaraksi kun hammasta purren nilkutin rakkojeni kanssa. Ne pelastivat meidän loppuloman, ja tykkään niistä tosi paljon vaikka hätävaraksi ostinkin. Kiva kokeilla välillä jotain muuta eläinkuosia kuin leopardia tai käärmeennahkaa, vaikka kieltämättä vähän Cruella De Vil -fiilikset tuleekin, haha.

Toppi Primark / Housut Tally Wejl / Rannekoru Indiska* / Lompakko Mango / Kengät Primark / * = saatu blogiyhteistyön kautta

Cargotyyliset housut olivat napakymppi löytö Tally Wejlistä! Pyllyä ne eivät ehkä imartele samalla tavoin kuin Liu Jo:t, mutta ne ovat äärimmäisen mukavat jalassa ja istuvat täydellisesti. Harmittaa oikein että jätin sen ärsyttävän tilanpuutteen vuoksi housujen harmaat versiot ostamatta, ne olisivat olleet toinen hyvä lisä syksyn vaatekaappiin. Täytyy yrittää metsästää samantyyliset Suomesta.

Harmaa toppi ja nilkkurit olivat Primarkin löytöjä. Nilkkureita ostaessani tiesin että joudun laittamaan ne lennolle jalkaan vaikka asteita olisi 35, onneksi se vika päivä oli sitten viileämpi! Kuuntelin Bob Marleyta Oulun aikoina aika paljonkin, joten tuli ihan nostalgiafiilikset topista. Se on selästä avonainen, tuuletusaukot viilentävät kivasti näin helteillä! Mangon lompakko on ihanan kompakti, mulla on pitkään ollut käytössä DKNY:n 18v-lahjaksi äidiltä saamani lompakko, mutta ajattelin että nyt on aika päivittää uuteen versioon, eiköhän melkein viisi vuotta samalla lompakolla ole ihan tarpeeksi.

Meikkejä ja muita pikkujuttuja en koe tarpeelliseksi kuvata ja esitellä erikseen, mutta yhden jutun halusin vielä esitellä! Nimittäin ostamani puuhakirjan, joka ei ollut Tiaralle vaan mulle. Urban Outfittersissä katselimme Oton kanssa hauskoja kirjoja, ja huomasin Colour me swooooon -nimisen kirjan. Sen kansikuva näytti hauskalta, ja päätin selata sitä vähän. Ihan täydellistä!

Kyseessä on väritys-/puuhakirja jonka väritettävät kuvat ovat julkkismiehiä, ja viereiseltä sivulta löytyy hauskoja läppiä ja ”tehtäviä”, sekä pisteytysmahdollisuus aina kymppiin asti. Kirjasta löytyvät kaikki kuumikset Justin Timberlakesta ja Aaron Paulista Ryan Goslingiin ja Channing Tatumiin, yhteensä melkein 70 miestä. Olen mä antanut Tiarankin värittää niitä, jotka ei ole mun omia lemppareita, mutta tässä on kyllä ultimate tylsyyshetkien (jos sellaisia tässä joskus hamassa tulevaisuudessa sattuu vahingossa tulemaan) varalle täydellistä tekemistä!

Huh, sellainen ostospläjäys! Kuvista puuttuu yksi neuletakki koska en kyennyt sitä näillä helteillä kuvaamaan, mutta se on vilahtanut Instagramissa ainakin jo kerran! Mulla on vielä yksi tavallaan Berliiniin liittyvä tarina takataskussa, jonka tulen kirjoittamaan lähipäivinä, mutta muuten Berliinijutut alkavat olla loppuun koluttu, hate to say. Vaikka ihan kiva sitä on kirjoitella jo välillä jostain muustakin, niin pääsee edes vähän yli tästä matkahaikeudesta. Huomenna ohjelmassa on ainakin leikkipuistotreffit parin kaverin kanssa, joita odotan innolla!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille<3

Löydettiin Berliinistä vaikka mitä kivaa lapsille, vaikka jouduttiinkin jättämään osa siellä päässä ostamatta, kun ei vaan mahtunut laukkuihin enempää. 8kg käsimatkatavaran painoraja ei antanut niin paljoa tilaa shoppailulle kun oltaisiin toivottu, joten eilen me piipahdettiin vielä Itiksen Zarassa ostamassa ne jutut, mitä Berliiniin jäi painorajan takia. Näillä helteillä ei lasten päällä oikein voi syksyvaatteita kuvata, joten kuvattiin vaan paidat ja yhdet kengät tämän aamun koiranlenkitys-puistoreissulla. Mutta eivätköhän loputkin vaatteet tule syksyn aikana näkymään täällä tyttöjen päällä, niin saa paremmin kuvan siitä miltä ne näyttävät!

Tiara tarvitsee elokuussa alkavaan kerhoonsa mukavia trikoovaatteita, sekä tietysti myös laadukkaat ulkovaatteet ja -kengät. Niitä en kuitenkaan uskaltanut sovittamatta ostaa, eivätkä kaikki syksyn uudet ulkovaatemallistot ole vielä edes tulleet myyntiin, ne jäivät vielä ostamatta, kun odotellaan uutuuksia. Mutta pehmeitä ja mukavia vaatteita löytyi, sekä parempia arkivaatteita ja -kenkiä jotka siis haettiin eilen sieltä Zarasta, ja päästiin sovittamaankin ne ennen ostoa.

Kaikki vaatteet ostettiin joko Zarasta tai Primarkista, sillä niistä löytyi eniten kaikkea kivaa. Ostin tytöille sekä samanlaisia mutta eri värisiä, että täysin omanlaisiaan vaatteita. Paidat ja mekot menevät molemmilla neideillä, mutta farkut, pipot ja kengät ostettiin molemmille omat, kun pituuseroa ja päänympärysmitan eroa on vielä reippaasti. Tiara halusi ehdottomasti ottaa oman laukkunsa mukaan ulos ja luopui siitä kivien ja käpyjen keräyksen ajaksi vain taitavalla suostuttelulla.

Tyttöjen paidat Primark, Tiaran kengät Zara.

Mun ykkössuosikkeja on kengät ja pipot, ne on vaan niiiiiiin ihanat, enkä malta odottaa että pääsen pukemaan ne tytöille. Pipot ovat muuten poikien puolelta, tyttöjen puolelta löytyi vain pitsikuvioisia neulepipoja, joita en halunnut ostaa vaikka ihan söpöjä ovatkin. Näissä on paljon enemmän asennetta!

Nyt mä lähden tyhjentämään astianpesukonetta ja kolistelemaan, toivoen että Zelda herää ääniin, sillä tarkoituksena olisi piipahtaa vielä Skideillä festareilla ennenkuin ne kolmelta loppuvat. Zeldan päiväuniaika osuu juuri huonosti 10-15 olevien festareiden kannalta, kun se on yleensä klo 11.30-13.30. Ei kauheasti jätä tilaa festaroinnille, ja liian aikaiset tai liian myöhäiset päikkärit eivät myöskään ole hyvä juttu. Mutta pidetään peukkuja! Tulkaa nykäisemään hihasta jos bongaatte meidät sieltä!

Illemmalla luvassa megapostaus Berliinistä! Ihanaa lauantaipäivää kaikille<3

Moikka! Meidän häämatka lähestyy, ja ajattelin tehdä pientä ostoslistaa syksyn varalle, matkalla kun on kuhertelun lisäksi tarkoitus shoppaillakin. Etenkin kun herra aviomieheni hiljattain heräsi siihen, että hän tykkääkin shoppailusta, haha! Viime vuonna tein listausta ennen Tukholman reissua, ja mielestäni sain silloin hyvin mietittyä ostokset valmiiksi, eikä tullut ostettua mitään turhaa. Se ongelma ostoslistoissa ja shoppailussa tietysti on, että aina kun etsii jotain yhtä tai kahta tiettyä vaatetta, ei koskaan löydä juuri niitä, vaan kaikkea muuta siistiä. Siksi ajattelinkin tehdä vähän suuremmat valikoimat listoihin, niin on ehkä suuremmat mahikset että edes jotain hauskaa, mutta tarpeellista, tarttuu mukaan.

Ihan ensimmäiseksi listasin laukkuja. Mulla on jo pitkään ollut haaveissa ostaa joku ajaton, kaunis, musta arkilaukku. Tarpeeksi iso, että se vetää sisäänsä mun peruskamppeet työjuttuihin, eli tabletin tai läppärin ja järkkärin, tai vaihtoehtoisesti peruskamppeet lapsille mukaan, jos mennään vaikka kylään tai puistoon. Mulla ei oikeastaan koskaan ole vielä hajonnut mikään peruslaadukas Zaran, Mangon tai Michael Korsin laukku, mutta olen jo pitkään haaveillut unelmanpehmeästä nahasta sekä tyylikkäästä ja kestävästä mallista.

Olivia Palermoa monta vuotta ihailtuani, on Rebecca Minkoffin laukut nousseet mun suosikeikseni. Ne ovat verrattain edullisia, mutta silti todella tyylikkäitä ja klassisia. Rebecca Minkoffin laukuissa mua vaan häiritsee se, että kun nyt teen tämän suuren laukkuostokseni, mä haluaisin päästä hiplailemaan laukkuja ostotapahtuman yhteydessä, vertailemaan, ja miettimään rauhassa, minkä valitsen. Rebecca Minkoffin laukkuja ei ainakaan sieltä häämatkakohteestamme Berliinistä saa, joten ehkä ne jäävät sitten pois laskuista.

Marc Jacobsilla sensijaan on oma liike Friedrichstrassella Berliinissä, ja siellä pääsisin hiplailemaan. Ja eivät nuo Marcin laukkumallit mielestäni häviä Rebecca Minkoffille ollenkaan ulkonäössä, etenkin ylärivin keskellä oleva Goodbye BB on ihan mun lemppari. Otin kollaasiin mukaan myös tuon River Islandin ihanan pirteän laukun, vaikka se nyt ei määritelmääni unelmanpehmeästä nahasta ja ajattomasta tyylikkyydestä sovikaan. Se on vaan ihan hurjan hauska!

Takeissa mä olen ihastunut tuohon waterfall-malliin, jota ei laiteta kiinni mitenkään, vaan se laskeutuu pehmeästi ja kauniisti kuin vesiputous. Nahkainen waterfall-takki olisi kyllä ihan unelma, jos sellaisen sattuisi löytämään! Varmasti myös lämmin, koska nahkatakit pitävät kuitenkin myös tuulta, ja helppo yhdistää erilaisiin neuleisiin syksyn tullen. Haluaisin myös jonkin lyhyen, skarpimman takin joka menisi niin arkeen kuin juhlaan. Hopean värinen bomber on ihan huikea, ei mikään ajaton ja klassinen vaihtoehto, mutta taatusti katseenvangitsija, jos pukeutuu vaikkapa pikkumustaan.

Ruutupaperikuosi on ollut nyt jonkin aikaa jo pinnalla, mutta vasta hiljattain olen alkanut lämmetä sille. Talveksi haluan mahdollisesti ylisuuren villakangastakin, ja tässä on yksi kiva vaihtoehto. Pääasia loppusyksyn ja talven villakangastakissa on se, että se on lämmin, ja vetää alleen mahdollisimman paljon vaatekerroksia.

Mom jeans & Boyfriend jeans, lämpeättekö kummillekaan? Pitkään pelkkien pillien liputtajana olen yllättynyt siitä, miten kivalta molemmat näyttävät nykyään mun silmään. Kerran olen tänä kesänä kokeillut boyfriend-farkkuja, ja silloin ei riittänyt rohkeus ostamaan, kun ajattelin että jäävät kaappiin pölyttymään. Sitä päätöstä olenkin katunut tässä koko kesän, sillä kyseisiä farkkuja ei löydy enää mistään, eikä mikään muu malli ole istunut yhtä hyvin kuin juuri ne. Tyhmästä päästä saa kärsiä koko vaatekaappi! Lisäksi hakusessa on mustat peruspillit, jotka menevät asuun kuin asuun. Etsin vaihtoehtoa Dr. Denimin plentyille, olen kyllästynyt siihen, että ne kuluvat polvista vaalean harmaaksi alle kaksi viikkoa ostosta, kun leikin lasten kanssa lattialla. Saa suositella superstretch-jeggingsejä!

Laukku, takki ja farkut ovat sellaisia arkipukeutumisen peruspilareita syksyllä, jotka kaipaavat seuraksi vielä muutaman säväyttäjän. Täydellistä takkia asustaa tietysti täydellinen pipo, etenkin huonoina hiuspäivinä, ja River Islandilta löytyi ihania pipojakin. Leijonapipo on niin makea, että menisi vaikka blogipippaloihin, harmaameleerattu pipo taas olisi arjen lämmittäjä. Aika moni taitaa tietääkin, että mustavalkoraita ja kaikki mustavalkoinen ovat mun suuria suosikkeja, ja siksi ihastuin myös tuohon kaulakoruun.

En tiedä mikä tuossa hopeassa nahassa oikeasti vetoaa muhun, en todellakaan sonnustautuisi siihen ylempänä esiteltyyn takkiin ja tuohon hameeseen yhtäaikaa, mutta jokin niissä vain saa mut ihastumaan. Yksinkertainen musta toppi, mustat peittävät sukkikset ja jotkut kivat nilkkurit olisivat  niin kivat tuon hameen kanssa. Rento harmaa college, ja pari kivaa kuvioitua kauluspaitaa pelastaisivat monta pukeutumiskriisiä, ja harmaa college multa vielä puuttuu, vaikka muissa väreissä niitä löytyykin.

Kollaasien kuvat: hunter-boot.com, riverisland.com, topshop.com, shopbop.com, ja marcjacobs.com 

Hunterit, Hunterit, Hunterit. Kaksi vuotta mä oon niitä pyöritellyt, kerran Tukholmassa sovittanut ja jättänyt ostamatta, ja taas syksyn tullen ne palaavat mun mieleeni kummittelemaan. Kuvissa näkyvä malli on juuri se, mitä sovitin, mutta kollaasien tekemisen jälkeen tutustuin malleihin enemmän, ja ajattelin kokeilla vielä takaosasta säädettävää mallia, jos se istuisi paremmin. Viimeksi jätin Hunterit ostamatta siksi, että siihen varteen olisi mahtunut vaikka mun molemmat jalat ja ne vaan näyttivät liian tyhmältä, mutta jos sitä saisi säädettyä vähän enemmän, ne mukailisivat paremmin mun oman jalan muotoa.

Uudet nilkkurit tukevalla korolla, ovat myös ostoslistalla, koska en uskalla toivoa että viimetalven vähälumisuus toistuisi tänäkin vuonna, ja saisin kipitellä liukkailla piikkikoroilla koko vuoden. Lisäksi etsin vielä niitä täydellisiä, teräväkärkisiä korkkareita. Nilkkaremmi on ihana yksityiskohta, mutta toisaalta ihan perus avokkaatkin olisivat hyvät ja monikäyttöisemmät.

Syksyn ostoslistalla siis: Laadukas musta arkilaukku, skarpimpi lyhyt takki ja mukavan väljä ja lämmin pidempi takki, mom- tai boyfriend farkut, mustat superstretch jeggingssit, kivoja asusteita, hame, college, kauluspaitoja, sekä nilkkurit, kumpparit ja korkkarit. Ei nyt mikään ihan mahdoton lista, etenkin kun niitä kaikkein lämpimimpien yksilöiden ostamista voi lykätä vielä vähän syksymmälle.

Mitä teidän syksyn vaatehaaveistanne löytyy? Mitkä olivat lempparit mun kollaasien kengistä ja muista?

En uskonut koskaan käyttäväni blogissani sanaa belfie, en ikinä. Sille on monta syytä, päällimmäisenä niistä se, että mun pylly ei ole mikään belfiepylly, se on olematon, heikko kohtani, pieni lättänä, ei mikään kehuskelun arvoinen pyöreä paketti. Nuorempana harrastaessani vielä aktiivisesti tanssia, haaveilin aina saavani pyöreän tanssijapyllyn, mutta haaveeksi jäi sadoista tanssiin upotetuista tunneista huolimatta. Ei auttanut 3krt/vko salillakäyminen, tai kyykyt. Mun pyllyyn pätee #eikipuueihyötyy, ja tuloksia on turha odottaa tavallisella liikunnalla, se on varmasti se kroppani viimeinen osa-alue jossa liikunnan tulokset näkyvät.

Olenpa saanut pyllystäni muutamaan otteeseen kuulla täällä blogissakin, että ”tee tuolle lättätakamuksellesi jotain kun on niin ruman näkönen”, mutta en ole antanut sen haitata. Mä oon hyväksynyt pyllyni jo ajat sitten, se on osa mua, ja musta on maailman parasta kiusata Ottoa istumalla mun luisevalla pyllyllä sen syliin, kun raukka valittaa että tulee reikiä jalkoihin mun häntäluusta. Silti olen joskus luonut kaihoisia katseita fitnesspyllyihin, ja miettinyt, että joskus vielä mullakin on haaveideni pylly, repäisen vaikka kuusikymppisenä ja treenaan itseni hulluun tikkiin.

Joko riittää pyllystä, pitäisikö päästä asiaan? Syy miksi kirjoitan pyllystä, on tekemäni maailman paras ostos. Olin jo aiemmin tehdyn yhteistyön tiimoilta saanut lahjakortin Fashionstoreen, mutta en ollut osannut päättää mitä sillä ostaisin. Jahkailin ja jahkailin valikoiman kanssa viimeiseen voimassaolopäivään asti, kunnes kavereideni kehotuksesta tilasin Liu Jo Bottom up -farkut. En uskonut sekuntiakaan, että ne saisivat pyllylleni mitään aikaiseksi, mutta ajattelin etten häviä mitään kokeilemalla. Skeptisyyteni johtui siitä, että vielä tähän mennessä en koskaan ollut kokeillut yhtäkään vaatetta, joka muuttaisi kropan muotoa niinkuin lupaa.

Hämmennys oli suuri, kun iskin farkut jalkaan ja katsahdin peiliin. ”Ei hitto, mistä toi oikein tuli???”.  Viimeiset kaksi päivää mä oon käynyt vähän turhan usein peilin edessä tuijottelemassa mun pyllyä, ihmettelemässä vieläkin, voiko olla mahdollista että yhdet housut muuttavat sen niin erinäköiseksi. Olen hehkuttanut ostopäätöksessä auttaneille kavereilleni, ja miettinyt puolitosissani laittavani belfien instagramiin. BELFIEN?! Mikä mua oikein vaivaa, miten voi innostua omasta pyllystä näin paljon, haha!

En ole kertaakaan raskauksien jälkeen ostanut oikeita, kunnon farkkuja, vaan ainoastaan Dr. Denimejä ja muita superstretch -jeggingssejä, ja kieltämättä tuntui ehkä vähän tukalalta kiskaista farkut jalkaan pitkästä aikaa. Mutta fiilis, minkä täydellisesti istuvat farkut tällaisella ekstraefektillä näköjään saavat aikaan, on ihan mieletön. Musta tuntuu taas naiselliselta, ja ensimmäistä kertaa elämässä musta tuntuu, että takamus näyttää siltä niinkuin pitääkin.

Onhan tämä huijausta, farkut eivät sisällä samaa terveysvaikutusta kuin oikean fitnesspyllyn tavoittelu, mutta tällaiselle toivonsa menettäneelle satunnaisurheilijalle nämä ovat erittäin tervetullut ratkaisu. Mitä olette mieltä, näyttääkö pylly eriltä?

Mä en haluaisi enää ikinä laittaa jalkaani muita housuja, kuin näitä Bottom upeja, mutta senverran kukkaroa keventäviä ne ovat, että varmaan joudun välillä esittelemään lättäpyllyäkin. Onko teillä kokemusta Liu Jo bottom upeista, tai tiedättekö muita ihmeitä takamukselle tekeviä farkkumerkkejä?