Moikka! Mä sanoin silloin pari viikkoa sitten että lunta ei mun puolesta tarvitsisi tulla enää ollenkaan tänä talvena, mutta senverran täytyy kyllä vetää sanoja takaisin että on ihan mielettömän ihanaa nähdä kuinka Tiara riemuitsee lumesta! Käytiin tänään ekaa kertaa pulkkamäessä tälle talvelle ja Tipa tuli niin iloiseksi että meinasin olla suunnilleen tippa linssissä. Oli ihanaa viettää yhteistä vapaapäivää koko perheen kesken, sillä ensi viikolla meillä ei vapaapäiviä ole ollenkaan yhdessä vietettäväksi.

Ollaan otettu tosi rennosti, ulkoiltu, syöty hyvää ruokaa ja leikitty tyttöjen kanssa koko päivä ja teki kyllä niin hyvää. Tämän päivän voimalla me jaksetaan hektinen ensi viikko varmasti oikein hyvin.

Zelda raukka nukahti vaunuihin heti kun lähdettiin ulos eikä kauheasti ehtinyt nauttia ulkoilmasta, vaikka taisi kyllä saada ihan hyvät unoset kuitenkin. Zelda on ihan hullu akrobaatti ja pääsee jo melkein kiipeämään syöttötuolista kokonaan itse pois, täällä saa olla tosi varovaisena kun toinen on niin uhkarohkea eikä tietenkään tuossa iässä omaa vielä minkäännäköistä itsesuojeluvaistoa. Tiara oli niin rauhallinen ja vaikka hänkin kohelsi niin paljon vähemmän, kun ei uskaltanut. Zelda tuntuu olevan ihan toista maata ja syöksyy sekunnissa joka paikkaan kiipeillen, kaatuillen ja koheltaen. Muutama varovainen askelkin on otettu tukea vasten, mutta vielä jännätään käveleekö Zelda taluttaen kukkaistyttönä hääpäivänä edes muutaman askeleen, vaiko sylissä koko matkan.

Ensi viikolla luvassa niitä mun lupailemiani postauksia vaatteista ja muista, sekä tietty kuulumisia sitä mukaa kun ehdin kirjoittamaan! Me yritetään mahdollisimman pian saada Oton kanssa videovastausten kolmas osa kuvattua, mutta nyt prioriteettina on kyllä kaikki hääjutut eli en uskalla luvata sitä ennen häitä. Nyt alan käymään tehtävälistaa läpi ja yritän saada taas muutaman rastin ruutuun, vaikka hyvää vauhtia niitä on ilmestynytkin viime aikoina ja tuntuu että kyllä me saadaan kaikki tehtyä ja ehkä jopa ajoissa, haha!

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille, toivottavasti teillä oli ihana viikonloppu♥

Meillä on ollut tää viikko sellainen aika leppoisa rentoiluviikko, sillä ensi viikosta on tulossa kiireisin pitkään aikaan. Ensi viikolla on hammaslääkäriä, usean kaverin tapaamista, mun boudoir-kuvaukset liittyen Oton huomenlahjaan, sekä isoimpana juttuna kaikista; mun polttarit viikon päästä lauantaina. Mua jännittää jo polttarit ihan hulluna, enkä malttaisi odottaa, eikä tätä odotusta helpota yhtään se että en tiedä mitään, en kerrassaan mitään. Mutta eihän polttareista kuulukaan tietää, mä oon vaan tälläinen malttamaton hätähousu!

Tällä viikolla ollaan oltu rennosti kotona, ulkoiltu, ja syöty hyvin. Ajattelin jakaa teille erään kauppareissun satunnaisen päähänpiston tuloksena syntyneen kylmäsavulohesta tekemäni pastan joka olikin todella herkullista, vaikka heittelin vaan aineksia sekaisin. Otto ei ole mikään kovin suuri kalaruokien ystävä, mutta tämä pasta tuntui olevan hänenkin mieleensä, kuten myös Tiaran.

Eilen meillä kävi kylässä mun ystävä Ina (se samainen ihana joka neuloi mulle maailman siisteimmät villasukat joita taannoin esittelin blogin FB:ssä) ja tänään sitten oli vuorossa vanhojen tarhakavereiden jälleennäkeminen kahvin ja pakastepullan merkeissä. Musta on maailman siisteintä että pidetään mun vanhan päiväkotikaveriporukan kanssa edelleen yhteyttä ja nähdään säännöllisen epäsäännöllisesti. Asuinpaikat, koulut ja elämäntilanteet ovat vieneet meitä vaikka ja mihin, välillä hyvinkin kauas toisistamme, mutta silti ollaan aina pysytty ystävinä ja oltu osana toistemme elämää.

Zelda vipeltää nyt jatkuvasti Tiaran kannoilla ja neiti isosiskolla on välillä rankkaa kun toinen niin kovasti haluaa osallistua leikkeihin. Mutta yllättävän hyvin kuitenkin on leikit sujuneet yhdessäkin ja Tiara on myös huomioinut Zeldaa ja leikkinyt tämän kanssa. Zelda hosuu jatkuvasti jokasuuntaan ja kiipeilee enemmän kuin isosiskonsa ikinä, tänäänkin Zelda nousi melkein syöttötuolissa seisomaan, mutta onneksi kerkesin estää.

Ihan mahtavaa että on loppiainen maanantaina, sillä niin me saatiin kahden päivän viikonloppu Oton tämän päivän duuneista huolimatta, ja niin on myös pakko viimeinkin löytää aikaa ja jaksaa kerätä kaikki joulukoristeet taas vuodeksi varastoon. Jos ei olisi loppiaista niin tänä vuonna meidän joulu kestäisi ainakin maaliskuuhun saakka, sillä häästressi alkaa puskea voimalla päälle kun häihin on aikaa enää 34 päivää.

Nyt aion kuitenkin ottaa rennosti tämän illan ja tarttua huomenna työn touhuun, meillä alkaa nimittäin viimein Breaking Badin vikan kauden katsominen Oton kanssa! Muistatteko kun alettiin katsomaan kyseistä sarjaa? Siitä on monta, monta, monta kuukautta. Sinä aikana me ei olla katsottu mitään muuta sarjaa, ja ollaan siitä huolimatta vasta nyt pääsemässä vitoskauteen. Tuntuu hurjalta, miten vähän meillä on ollut yhteistä vapaa-aikaa. Mutta onneksi häiden jälkeen helpottaa, kyllä me vielä jaksetaan nämä muutamat viikot kun tiedetään että sitten on tiedossa duunien kannalta paljon rennompi loppukevät.

Ihanaa lauantai-iltaa ja yötä kaikille♥

Mä oon koittanut nyt pitää kameran tiukasti kaulassa aina niinä päivän valoisina hetkinä kun on mahdollisuus ottaa kuvia, ja yllättäen kuvia on kertynytkin tältä viikolta aikamoisen pläjäyksen verran. Koska mulla on usein paljon tekstiä, mä ajattelin tällä kertaa antaa kuville pääosan, joskus näinkin päin. Alkuviikko meillä siis kului sairastellen, mutta loppuviikosta ollaan nautittu niin ulkoilusta kuin hyvästä seurastakin.

Tiaran Mini Rodinin pandahaalari pääsi tositoimiin hiekassa ja mudassa ja selvitytyi erinomaisesti, kotiin tullessa haalari oli ihan puhdas nimittäin. Hanskat olisi saaneet Tiaralla olla paremmat, mutta ei tajuttu kirjastoreissulle ottaa kunnon hanskoja kun piipahdettin puistossa ihan ex tempore. Mutta ensi reissulle sitten, eipä se haitannut että lapaset menivät vähän likaisiksi, kaksivuotiaita ei pahemmin lika tunnu muutenkaan häiritsevän!

Zelda-neiti heräsi iloisena päiväuniltaan rattaista, kuten aina, ja vietiin tytsy keinumaan pitkästä aikaa. Olihan se keinuminen ihan hurjan jännittävää pienen puolivuotiaan mielestä! Zelda tuijotteli sinisillä silmillään kohti taivasta ja mölisi tyytyväisenä♥

Mä annoin Tiaralle hurjat vauhdit ja neiti kiljui innoissaan, Zelda sai vähän maltillisemmat vauhdit mutta keinun kyydissä tuuli sen verran että iso kyynel vierähti murusen poskelle. Raukka näyttää niin surulliselta allaolevassa kuvassa vaikka on juuri nauttinut elämänsä vauhdikkaimmasta ja iloisimmasta keinuhetkestä!

Eilen meillä oli kylässä Tiaran kummitäti Nona ja meidän naapurin Oona kun vihdoin oltiin sen verran terveitä että joku uskaltautui tulemaan meille. Oli ihanaa nähdä ystäviä pitkästä aikaa, täällä kotona flunssan kourissa meinasi jo tulla lievästi sanottuna tylsää. Onneksi flunssa on kaikilla muilla jo helpottanut paitsi mulla, musta tuntuu että poskionteloissa ei ole kaikki nyt ihan kuosissaan. Mutta yritän hautoa niitä lämpimällä ja niistää (naminami) paljon niin josko se tästä helpottaisi.

Kun pyydän Tiaraa hymyilemään kauniisti kameralle, saan maailman aidoimman ja iloisimman ihanan irvistyksen♥

Eilen jaoinkin jo blogin FB-sivuilla kuvan Zeldasta seisomassa Tiaran pöytää vasten. Zelda ei kuitenkaan siis nouse vielä yksin seisomaan vaan tarvitsee apua, mutta tomerana tyttönä pysyttelee kyllä seisoma-asennossa vaikka viisikin minuuttia jos sille päälle sattuu. Zelda myös pitää vain toisella kädellä kiinni, niinkuin allaolevassa kuvassakin näkyy niin neiti tavoittelee Tiaran kynää toisella kädellään ja rennosti nojailee pöytää vasten. Zelda on niin ponteva ja jäntevä, pyrkinyt seisomaan nelikuukautisesta asti ja nykyään ei muuta tekisikään enää. Mä veikkaan että Zeldalle riittää ryömimiseksi tuo peruuttelu ja kieriminen ja hän siirtyy suoraan joko konttaamaan tai seisomaan. Jännä nähdä osunko oikeaan!

Huh, sellainen kuvapläjäys! Huomenna Oona tulee meille uudelleen ja meillä on luvassa vuoden ensimmäiset torttu- ja piparitalkoot, aivan ihanaa. Joulusoittolista Spotifyssa odottelee korkkaamista, marmeladit on valmiina kaapissa ja en malta odottaa että se ihana piparin ja torttutaikinan tuoksu leviää meidän kämppään. Tervetuloa Joulu! Taisinpas vahingossa kaivaa tänään jouluvalojakin esiin, ja jouluverhot, jouluastiapyyhkeet, joulupussilakanat ja jouluiset peltipurkit leivonnaisia varten. Olen aika varma että tämän viikonlopun aikana joulu valtaa meidän kodin oikein kunnolla, ja se jouluvaltaus jatkuukin sitten loppiaiseen asti kokoajan pahentuen. Jes!

Mä voisin nyt käpertyä tuonne Oton kainaloon katselemaan Breaking Badia, mutta haluan toivottaa ihanaa viikonloppua teille kaikille♥♥
PS: Käykää ihanat vielä äänestämässä mun blogia Indiedays Inspiration Awardseissa inspiroivimmaksi Lifestyle -blogiksi jos ette vielä ole käyneet, sillä äänestysaikaa on enää tämä viikonloppu! Mä olen kyllä erittäin kovassa seurassa tuossa kilpailussa, mutta toivottavasti muutama ääni vielä liikenisi mullekin niin ei tarvitsisi ainakaan rökäletappiota ottaa, haha! Ja edelleen muistuttelen että äänestäneiden kesken arvotaan lippuja tuonne Inspiration Awards -gaalaan!

Moikka ja pahoittelut siitä etten ole päässyt sorvin ääreen pariin päivään! Me ollaan päästy tää vuosi yllättävän vähällä sairastelun suhteen mutta nyt iski sitten kuume, nuha ja yskä meihin kaikkiin oikein pahemman kerran. Zelda nukkuu ensimmäistä kertaa kunnon päikkäreitä tämän sairastelun aikana ja päätin tulla pikana kirjoittamaan kuulumisia, kun sain oman kuumeeni laskemaan buranan avulla. Jopa Otto on ollut ihan kanttuvei, eikä olo oikein ole helpottanut vieläkään muilla kuin Tiaralla, jolla on enää pieni nuha. Onneksi sentään Tipa voi jo vähän paremmin, vaikkakin raukka alkaa olla vähän tylsistynyt kun ensin kökittiin sisällä Tiaran flunssan vuoksi ja sitten sairastuttiin me muut.

Onneksi on lastenohjelmat ja hyllyllinen täynnä kirjoja joita lukea.  Onnistuin myös tekemään hyvän löydön tyttöjen vaatehuoneesta isompaa kokoa olevia Tiaran vanhoja yökkäreitä Zeldalle etsiessäni: Jättimäisen laatikollisen pehmoleluja jotka olin jostain kumman syystä siirtänyt sinne joskus kauan sitten siivoillessani. Tiara ilahtui ikihyviksi pehmoista ja ne ovatkin viihdyttäneet neitiä koko tämän ja eilisen päivän.

Kyllä me isommat selvitään flunssasta kuin flunssasta, mutta kaikkein inhottavinta tää on kyllä ollut tuolle pienimmäiselle joka ei tietenkään ymmärrä miksi olo on niin kurja ja miksi äiti ja isi antavat pahanmakuista lääkettä ja pyyhkivät ja niistävät nenua. Zeldalle ei ole maistunut oikein ruokakaan ja nukkuminen on ollut tosi katkonaista. Onneksi ollaan totuttu perhepetiin, muuten ei olisi viime yöstäkään tullut mitään kun Zelda havahtui hereille parinkymmenen minuutin välein, mutta rauhottui aina kun otti pienen huikan maitoa.Kun neiti nukkui viekussa niin mäkään en herännyt onneksi kunnolla joka kerta, vaan sain itsekin nukuttua edes vähän.

Toivotaan että tämä tästä nyt helpottaisi mahdollisimman pian, on niin inhottavaa kun ei voi helpottaa Zeldankaan oloa mitenkään tarpeeksi vaikka kaikkensa yrittääkin! Jos ei olo helpota huomiseen mennessä niin pitää kyllä mennä käymään lääkärissä. Ehkä olen vähän nipo, tiedän että luultavasti tämä on ihan tavallinen nuhakuume, mutta mä en halua odotella paria päivää pidempään jos toisella on kuumetta, vaan tarkistuttaa mieluummin ajoissa ettei ole mitään isompaa kuten esimerkiksi korvatulehdusta. Osaatteko muuten suositella Helsingistä huippua lääkäriasemaa tai jotain tiettyä lastenlääkäriä? Meillä ei ole ollut vielä tähän mennessä mitään sen isompaa flunssaa tai muuta niin ei olla tarvittu lääkäriä mutta olisi kiva jos löytyisi joku hyvä lääkäri josta tulisi sitten tuttu ja lastenkin olisi mukava käydä aina samalla tyypillä.

Kuvituksena muutama otos jotka nappasin eilen aamulla ennen kuin olo meni Zeldalla pahemmaksi. Parhaiten Zeldakin on nimittäin viihtynyt kun on saanut katsella isosiskonsa touhuja, silloin saattaa neidillä vilahtaa hymykin naamalla kun kurja olo unohtuu toisen leikkejä ihmetellessä. Nyt mä jatkan lepäilyä ja palaan blogijuttujen pariin kunhan olo tosiaan helpottaa, siihen asti meidän kuululumisia löytyy Instagramista, jonne sainkin teiltä ihanilta paranemistoivotuksia kun latasin aamulla kuvan surkeasta olotilastani!

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella voidaan paremmin! Viettäkää ihana Pyhänpäivä ja viikonloppu♥

Tiaran asu: Haalari Mini Rodini / Pipo Huttelihut (saatu MiniMintistä) / Nilkkurit ZARA

Me vietettiin eilen aivan ihanaa perjantaipäivää tyttöjen ja naapurin Oonan kanssa monta tuntia ulkoillen! Ensin käytiin puistossa pari tuntia, sitten pyörähdettiin postissa hakemassa paketti ja sen jälkeen tehtiin vielä pitkä kävelylenkki jonka aikana Tipakin simahti päiväunille. Zelda nukkui koko ulkoilureissun ajan, eli varmaan elämänsä pisimmät päiväunet jotka olivat kestoltaan kolme ja puoli tuntia! Tiara nukkui useinkin pienenä noin pitkiä unosia mutta Zeldalta tämä on aivan huikea suoritus, mä kun olen jo tottunut niihin 45min mittaisiin pikku uniin joita tyyppi vetää yleensä jos hyvä tuuri käy.

Zeldalla taisi myös muutenkin olla eilen joku tilapäinen mielenhäiriö kun yleensä klo 22 nukahtava neiti sammahti jo kello 20.30 eli samaan aikaan kuin isosiskonsa ja me saatiin ensimmäistä kertaa viiteen ja puoleen kuukauteen siitä asti omaa vapaata aikaa niin että molemmat tytöt nukkuivat heräilemättä. Mun olo on uudestisyntynyt! Ja nyt en enää lepsuile vaan Zeldakin saa alkaa menemään ihmisten aikoihin nukkumaan ihan joka ilta. Fiilis oli aivan mieletön kun sai pitkästä aikaa omassa kodissa rentoutua ja lukea vähän uutta Cosmoa, syödä edellisenpäivän kanasalaatinjämiä ja kyhnöttää Oton kainalossa ilman pienintäkään häiriötekijää.

Päivän asu / Takki TopShop / Farkut DrDenim / Kaulahuivi Seppälä / Laukku Michael Kors / Kengät Dinsko

Mua harmittaa että en varmaan kovin kauan tarkene enää tuolla Topshopin ihanuus-camotakilla, kun nuo hihat päästävät kaiken tuulen läpi. Tänäänkin oli lämmin neule alla ja sen kanssa tarkenin kun ei pahemmin tuullut, mutta tuulisempina päivinä tulee kyllä hytistyä. Äkkiä se syksy sitten tuli! Onneksi mulla on vielä muitakin syys- ja talvitakkeja varastossa kylmempien kelejen varalle, vaikka kyllä himottaisi uusi talvitakki ostaa kun viimeksi olen ostanut ainoastaan jättikokoisen parkatakin viime vuonna jotta se mahtuisi raskausmasun kanssa koko talven ja nyt kun kokeilin sitä niin mähän hukun siihen takkiin! En vain ole sattunut löytämään vielä mistään sellaista takkia mikä olisi kolahtanut, kun en edes oikein tiedä mitä etsin. Mutta luotan siihen että täydellinen takki kyllä tulee vielä jossain vastaan!

Loppuun vielä kuvia meidän ihanasta, mietteliäästä, pikku Zelda-neidistä joka ottaa ihan hurjia kasvuspurtteja eteenpäin kokoajan! Kuten mä eilen kirjoitinkin blogin FB-sivuilla niin on meillä vaan maailman ihanimmat tytöt enkä voisi olla ylpeämpi äiti. Nyt mä lähden näiden ihanien tyttöjen kanssa ulkoilemaan!

Ihanaa viikonloppua kaikille ♥♥

PS: Kommentoinnin suhteen otan taas käyttöön nollatoleranssin. Sen saa aina huomata kun päästää yhdenkin epäasiallisen kommentin läpi, että se ei koskaan jää siihen. Mua henkilökohtaisesti ei turhanpäiväisellä napinalla voi satuttaa, mutta kyllä se on teitä ihania lukijoita kohtaan väärin että kommenttiboxin ilmapiiri on jostain pyllyn perukoilta. Eli siis jos sinulla on negatiivista sanottavaa niin kiinnitäthän jatkossa huomiota siihen miten asian ilmaiset, sillä yksikään asiaton kommentti ei tule pääsemään läpi. Kiitos!