Kuopus on vaihtanut vaatekokoa tässä talven aikana, ja joulun aikaan tuntui, että kaappi oli ihan tyhjä, eikä siellä ollut kuin pari hassua vaatekertaa, nekin siskojen vanhoja. No, oli siellä onneksi myös muutamia vaatteita viime syksyltä, jotka ostin vähän reilummassa koossa, ja jotka ovat edelleen tosi hyvän kokoisia. Mutta suurin osa perusvaatteista, kuten leggareista ja paidoista jäi pieneksi yhtäaikaa.

Olen onneksi säästänyt isosiskojen kaapeista vanhoja kaikkein lemppareimpia vaatteita, vaikka niitä on joitakin saanut säilöä käyttämättömänä kolmekin vuotta. Kaikkia en viitsi säästää, koska meiltä loppuisi tila kesken, jos aina säilyttäisin monen vuoden ajan vaatteita. Mutta säästän kuitenkin ne kaikista suurimmat lempparit, joita voisin säilöä vaikka kymmenenkin vuotta.

Ihan kaikki tämän kevään mallistot eivät vielä ole ilmestyneet, enkä ole vielä tehnyt ihan kaikkia ostoksia, joita vaatekaappiin tarvitsee tehdä. Olen kuitenkin ostanut jo muutaman uuden vaatteen esim. Mini Rodinin, Mainion ja Bobo Chosesin uusista mallistoista.

Mua viehättää tosi paljon murretut värit edelleen, kuten on jo pitkään tehnyt. Tällä hetkellä kaikkein suurimmat suosikit on varmaan vaalea beige, hiekka ja konjakin ruskea sekä eri vaaleanpunaisen sävyt. Mä en ole koskaan oikein ollut ihan sellainen, että pukisin paljon vaaleanpunaista meidän lapsille, mutta nyt se on jotenkin kolahtanut tosi kovaa. Viime syksyn keltainen kausi on mennyt suurimmaksi osaksi ohi, mutta keltainen on kyllä edelleen tosi suloinen väri, joka yhdistyy kivasti myös ruskeaan ja murrettuihin väreihin.

Edelleen 2-vuotiaankin vaatekaapissa on ne muutamat perusvaatteet, jotka ovat olleet esillä jo moneen kertaan eri vaatekokojen kaappeja esitellessä. Näitä samoja ostan aina uudelleen vaikka koko vaihtuukin. Mini Rodinin mustia perusleggingssejä, (on vaan maailman kätevimmät ja kestävät kovaa kulutusta), Papun neutraalin värisiä polvipaikkaleggareita, kuten harmaat mustilla polvipaikoilla ja mustat aprikoosin värisillä, sekä sukkahousuja mustana ja harmaana. Niiden päälle on niin helppoa rakentaa se kaapin pohja, oli sitten ihastunut mihin väreihin tahansa.

Bobo Chosesin uudesta mallistosta ostin kuopuksen kaappiin aivan hurmaavan ihanan pellavasekoite-mekon tulppaaniprintillä, sekä suloisen mandariini-topin beigellä pohjalla. Isommille tytöille ostin yhteiseksi ”crop topin”, joka menee kivasti korkeavyötäröisten hameiden kanssa. Crop topissa on ihana kirsikan kuva. He pystyvät hyvin käyttämään molemmat samaa väljää paitaa, vaikka pituuseroa onkin.

Mini Rodinilta ostin mustien basic-leggareiden lisäksi myös leopardikuvioiset basic-leggarit. Tämäkin kuosi on sellainen klassikko, jota meillä on Rodinilta ollut lapsilla jo vuosia eri vaatekappaleissa, tällä kertaa päädyin ostamaan leggingssit. Viime koossa oli lyhythihainen mekko, sekin oli tosi kiva. Lisäksi ihastuin uuteen apinaprinttiin ruskealla pohjalla, ja ostin myös apinakuvioiset leggarit. Mallisto oli aika hauska apinoineen ja banaaneineen, mutta ainakin nyt toistaiseksi tyydyn näihin kahteen. Vähän jäi vielä houkuttelemaan vaaleanpunainen krokotiilikuvioinen mekko, mutta saa nähdä, että tuleeko sitä ostettua. Samalla kertaa kun tein Rodinin ostoksia, löysin myös Adidaksen karkkipinkin logo t-paidan, joka oli tosi suloinen.

Mainiolta ostin isommille tytöille aivan ihanan beige-raidallisen t-paidan, sekä mustat culottes-housut. Molemmat ovat aivan hurmaavia, ja juuri sitä tyyliä, joka just nyt eniten iskee muhun. Tytöt ihastuivat jo viime kesänä culottes-housujen rentouteen, ja uskon, että tänä keväänä niitä tulee ostettua useammatkin. Niissä on niin helppo leikkiä ja liikkua ja olla. Löysin myös talvi-aleista Kaikon ihanat cross-paidat kuopukselle ja esikoiselle vaaleanpunaisena. Niihin on niin helppo yhdistellä kaikkia vaatteita!

Viimeinen tämän kevään uusi ostos taisi olla Freya & Lillien ihana vaaleanharmaa pellavamekko, jonka ostin kuopukselle synttärimekoksi. Se on aivan älyttömän ihana ja suloinen, ja toivon niin, että se menee kuopukselle vielä kesälläkin. Ainakin tällä hetkellä mekossa on vielä hyvin kasvunvaraa.

Isompien vanhoja on tällä hetkellä kuopuksen kaapissa ainakin ihana Mini Rodinin pallokala t-paita, jonka otin hänelle käyttöön jo vuosi sitten väljänä, ja joka nyt 2-vuotiaana on 92/98 -koossa vielä aavistuksen reilu, mutta aika sopiva jo. Lisäksi on Mini Rodinin Jaguar-kuosinen collegemekko vuodelta 2013 sekä MR Pingviinimekko vuodelta 2013. Gugguun huppari mun kaikkien aikojen lempparisävyssä, eli mauve-sävyssä vuodelta 2016 on aivan ihana, ja sitten vielä Gugguun viininpunainen ballerina-paita, joka myös on muistaakseni vuodelta 2015. Tyttöjen sokeriserkulta saatiin hänelle pieneksi jäänyt Gugguun vaaleanpunainen mekko.

Taaperon omia lempparivaatteita on pallokalapaita sekä pingviinimekko. Aina kun kysyn häneltä mitä hän haluaisi pukea päälleen, hän vastaa juuri jomman kumman näistä. En tiedä johtuuko siitä, että kerroin niiden olevan siskojen vanhoja, vai siitä, että niissä on hauskoja eläimiä, mutta ne ovat muodostuneet suosikeiksi. Se on musta tosi sympaattista, ja aivan ihanaa, että nämä vanhat aarteet ovat edelleen niin hyvässä kunnossa vuosien käytöstä huolimatta.

Sellaisia ihanuuksia! Tänä keväänä ilmestyy vielä vaikka kuinka monta ihanaa mallistoa, ja siksi en vielä olekaan ostanut tämän enempää. Haluan punnita rauhassa mun ostoksia ja miettiä tarkkaan vaatekaapin sisällön. Odotan innolla ainakin vielä Aarrekidin ja Kaikon uusia mallistoja, sekä Monkind Berlinin uutta mallistoa. Tinycottonsiltakin tuli vaikka mitä kivaa, joita olisi helppo yhdistellä näihin jo tehtyihin ostoksiin.

Mitä te odotatte eniten tämän kevään dropeista tai mitkä ovat teidän kaikkien aikojen suosikkikuoseja? Mitä olette säästäneet isommilta pienemmille? Säilöttekö vaatteita vuosien ajan, jos ikäero on iso?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Daniel Wellingtonin kanssa.

Helmikuu on meille ihana rakkauden kuukausi, kun saadaan juhlia niin kuopuksen syntymäpäivää, hääpäivää, vuosipäivää kuin ystävänpäivääkin. Rakkaudentäyteisiä juhlia riittää muutenkin tavallista lyhyemmässä kuukaudessa joka viikolle. Kummatkin rakastamme pieniä yllätyksiä ja toisen ilahduttamista joskus pienillä muistamisilla. Helmikuussa tehdään usein niin, että juhlistetaan näitä kaikkia päiviä ihan vaan yhdellä lahjalla. Tänä vuonna meidän lahja toisillemme on meidän suuret hääpäiväbileet, joita ollaan suunniteltu ja toteutettu jo pitkään.

Sain kuitenkin aivan ihanan ystävänpäivälahjan myös tämän Daniel Wellingtonin kaupallisen yhteistyön myötä, jossa valitsin itselleni Daniel Wellingtonin sivuilta kauniin ystävänpäivä-lahjapakkauksen. Lahjapakkaus sisältää yhden nahkarannekkeisen Daniel Wellingtonin kellon, suloisen kelloon kiinnitettävän sydäncharmin sekä tyylikkään uutuus-rannekorun. Pakkauksia on sivuilla useita erilaisia ja kelloja ja rannekoruja sekä pienessä että suuremmassa koossa. Sydäncharm sopii kaikkiin Daniel Wellingtonin nahkakelloihin ja se on saatavilla teräksen tai ruusukullan väreissä. Lahjapaketin päällä on kultainen logo ja se sisältää henkilökohtaisen viestin.

Olen itse pitkään jo käyttänyt kelloa, jossa on suuri kellotaulu, joten valitsin nyt lahjapakkauksen, jossa on vähän pienemmällä kellotaululla varustettu Classic Petite St. Mawes -kello, Desert Sand -bracelet sekä sydäncharm. Sirompi kello näyttää jotenkin ihanan raikkaalta ja simppeliltä pitkästä aikaa, ja sen kanssa sopii hyvin tuo kaunis rannekoru. Konjakin ruskea nahka on mun lemppari, ja tykkään kellosta tosi paljon.

Lahjapakkaus on ihanan punainen ja ylellinen, ja sen mukana tulee valmiina myös ystävänpäiväkortti. Erittäin helppo lahjaidea siis vaikka puolisolle vinkattavaksi, jos näistä tykkää. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että jos näistä tykkää itse, niin ihan hyvin voi itsekin lahjoa itseään ystävänpäivän kunniaksi tai ihan muuten vaan. Meidän pitäisi itse olla itsemme parhaita ystäviä myös, vai mitä!

Mulla on ollut jo vuosia käytössä Daniel Wellingtonin kelloja ja koruja, ja ne ovat olleet todella kestäviä ja hyvälaatuisia. Tykkään myös siitä, että kelloihin voi vaihtaa rannekkeen, ja esim. juuri tuolla charmilla voi ihanasti personoida juuri sitä omaa kelloa. Daniel Wellingtonin kellot ovat upean yksinkertaisia ja tyylikkäitä, kuten myös rannekorut.

YSTÄVÄNPÄIVÄN TARJOUS & ALEKOODI LUKIJOILLENI:

Kaikki Daniel Wellingtonin ystävänpäivän lahjapakkaukset ovat nyt 10% alennuksessa ja lisäksi saat vielä alekoodillani IINA 15% lisäalennuksen tilauksestasi. Jos olet siis miettinyt pidempään uuden kellon hankintaa, tai muuten ihastuit näihin lahjapakkauksiin, niin nyt on aika hyvä hetki ostoksille, kun ne saa tehtyä niin paljon edullisemmin kuin yleensä. Näet Daniel Wellingtonin sivuilta koko upean valikoiman!

Ihanaa ystävänpäivän odotusta kaikille <3 

*Postaus sisältää Raikastamolta blogin kautta saatuja limuja ja pillimehuja. 

Me juhlittiin tänään meidän pian 2-vuotiasta kuopusta muutaman päivän etuajassa! Teemana oli tietenkin 2v-synttäreillä Ryhmä Hau, eikä Muumit, niinkuin viime keväänä vielä innoissani suunnittelin. Hän fanitti silloin muumeja aivan toden teolla, ja ajattelin jo pääseväni järjestämään Muumi-juhlat ekaa kertaa.

Mutta hei, Ryhmä Hau oli aivan mahtava teema, koska se oli taaperon oma toive. Hän sai valita minkä hahmon ympärille teemaa lähdettiin toteuttamaan, ja myöskin ensimmäistä kertaa elämässäni järjestin oikein super pinkki-violetti-överit synttärit. Meillä on ollut kaikkia mahdollisia teemoja Star Warsista Jaliin ja suklaatehtaaseen ja emojeista Frozeniin, mutta kerta se oli ensimmäinenkin kun järkättiin oikein pinkkiöverit. Pääsin kuin pääsinkin siis tekemään jotain ihan uutta jälleen.

Me askarreltiin Oton kanssa biohajoavista luonnonkumi-ilmapalloista ja puuvillalangasta ilmapalloköynnös, josta tuli ihanan näyttävä koriste. Siihen meni n. 40 ilmapalloa ja jonkin verran aikaa, mutta se oli ihan todella iisi tehdä. Otto pumppasi pallot, mä solmin niihin narut, ja sitten kiinnitettiin ne sopivalle korkeudelle pingotettuun lankaan. Lopuksi ripustettiin valmis köynnös ylös. Todella simppeliä, vaikka joku tunteroinen siinä vierähti askarrellessa. Tämä on ehdottomasti sellainen koriste, jonka voisi tehdä jatkossakin juhliin! Niin helppo tapa toteuttaa suuri ja näyttävä koriste.

Tarjottaviksi kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni tehdä banaanikakkua ja täytteeksi mangomoussea. Banaanikakkupohja oli herkullinen, mutta täytteestä tuli kyllä pikkuisen liian makea! Mutta ei se mitään. Ja siis tuo koristelu. Tää oli taas tällainen Iinan ”katso mahtavan simppeli Tasty -video Facebookista ja kuvittele, että osaat sitten itsekin tehdä upean watercolor-kuorrutuksen kakkuun” -keissi. Eli juu, ei oikein lähtenyt. Mutta parhaani yritin ja opin tässä samalla taas paljon uutta. Onneksi en koskaan ole ottanut liian vakavasti näitä mun kakkutekeleitä, vaan olen jo aivan tottunut siihen, että mun kakut on aina vähän sinne päin. Sitten kun on isommat juhlat niin tilataan aina kakut muualta, että saa juuri sellaisen kuin niissä haavekuvissa.

Suolaisiksi tarjottaviksi tehtiin wasabi-lohi-ruisnappeja (ohje löytyy K-Ruoka-sivulta), sekä Toast skageneita saaristolaisleivällä. Lisäksi tein vielä valkosuklaa pop cornia ja laitettiin esille vesimelonia, vaahtokarkkeja ja keksejä. Aika simppelit tarjottavat, mutta oltiin myös aika pienellä ja tiiviillä porukalla, kun melkein puolet kutsutuista juhlavieraista oli kipeänä harmillisesti. Tämä helmikuu on juuri siitä ikävä synttärikuukausi, kun on niin suuri riski aina siihen, että joku on kipeänä. Mutta eipä sille voi mitään, tämä on myös maailman ihanin kuukausi, koska ollaan niin onnekkaita, että saadaan juhlia meidän minityyppiä!

Juhlissa oli tarjolla myös Raikastamolta saatuja huippuja luomu pillimehuja, joissa ei ole lisättyä sokeria. Nämä on olleet jo vuosia meidän vakkaripillimehuja, koska niissä ei ole lisättyä sokeria, toisin kuin monissa muissa. Varsinkin synttäreillä kun tulee muutenkin syötyä paljon herkkuja, on kiva, että edes jossain tarjottavassa sitä sokeria ei ole niin paljon. Aikuisille oli myös Raikastamon Bitter Lemon & Lime Cola -limuja, jotka olivat molemmat tosi hyviä. Myös tämä tyylikäs Sweet & Bitter Co. -brändi on Raikastamon oma, eli taattua laatua!  Mä ihan yllätyin miten paljon tykkäsin Lime Colasta, se oli todella raikasta. Samoja juomia tulee olemaan alkoholittomana vaihtoehtona myös meidän hääpäiväbileissä!

Vaikka moni oli kipeänä, me saatiin silti ihana juhlaporukka tänne kasaan ja oli kivaa vaihtaa kuulumisia ja nähdä kaikkia läheisiä ihmisiä. Synttärisankari nautti juhlistaan silminnähden ja hän oli aivan yhtä aurinkoa koko päivän. Hän tykkäsi kakusta ja hän oli niin onnellinen kaikista ihmisistä ja lahjoistaan. Hän alkoi heti lukemaan kirjaa siinä kaikkien juhlavieraiden keskellä, kun oli saanut sen paketista ulos. Ilta kului muovailuvahoilla muovaillessa kuin siivillä, ja nukkumaan mennessä uni tuli aivan saman tien.

Kiitos hurjasti kaikille ihanille juhlavieraille ja mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille <3 

Mun on pakko nipistää itseäni, että uskon sen todeksi: tänään alkoi Oton opintovapaa. Ainakin seuraavat 1,5 vuotta me saadaan olla yhdessä arkipäivisin ja tehdä kumpikin omia hommiamme kotoa käsin. Toki Otolla on välillä myös päiviä, kun on läsnäoloa koululla (monimuotona ei onneksi kovinkaan usein), ja toki mullakin on mun omia tapaamisia, tilaisuuksia ja pressejä, mutta yleisesti ottaen me voidaan olla joka päivä yhdessä! Ja se on parasta ikinä.

Me saadaan arkeen niin paljon lisää joustoa, yhteistä aikaa ja kaivattua aikaa myös sille rentoutumiselle, että tämä vaan tuntuu niin uskomattomalta. Mutta eihän se uskomatonta ole, vaan asia, jonka eteen ollaan nähty vaivaa. Välillä yhdistelmä mun yrittäjyyden, Oton kokopäivätyön ja Oton korkeakouluopintojen sekä kolmen lapsen, joista yksi kotihoidossa, kanssa on tuntunut kuormittavalta. Mutta tämä puolen vuoden spurtti on mahdollistanut sen, että nyt Otto voi jäädä opintovapaalle. Ja jos kaikki menee kuten on suunniteltu, hän saa koulunsa valmiiksi etuajassa. Sitten hän pääsee mahdollisimman nopeasti hyödyntämään opintojaan myös työelämässä.

Kuukauden kuluttua myös kuopus aloittaa osa-aikaisen dagiksen, jolloin meillä molemmilla on oikeasti sitä rauhallista työ- ja opiskeluaikaa päivisin yhtäaikaa kolmena päivänä viikossa. Se on suuri muutos nykyiseen, jolloin työaikaa on mulla ollut vain iltaisin tai vuorotellen Oton koulutehtävien kanssa viikonloppuisin. Ollaan siitä hurjan kiitollisia, että kuopus on voinut olla kotona 2-vuotiaaksi asti, eikä häntä ole ollut pakko laittaa hoitoon esim. taloudellisista syistä aiemmin. Tiedän, että kaikille ei ole mahdollista mennä varhaiskasvatuksen aloitus-ajankohdan suhteen sen mukaan mikä itsestä tuntuu hyvältä. Tämä on ollut suuri etuoikeus, että me ollaan oltu näin onnekkaita.

Nyt meistä tuntuu, että hän on ihan valmis lähtemään dagikseen, ainakin hänen päivittäisistä pyynnöistään päätellen. Sitä ennen nautitaan kuitenkin näistä yhteisistä viikoista, ja pian alkavasta isompien lasten hiihtolomasta yhdessä koko perhe. Siksi siis aloitus vasta kuukauden kuluttua, koska ajateltiin, että ei olisi mitään järkeä mennä esim. viikoksi päiväkotiin ja olla heti viikkoa pois.

Vapaus tehdä töitä ja opiskella omassa tahdissa on jotain, mistä ollaan haaveiltu pitkään. Me osataan molemmat pitää kiinni deadlineista ja saadaan tarvittavat hommat ja enemmänkin tehtyä, mutta nautitaan kovasti siitä, että ei olla sidottuja joka arkipäivä samaan rytmiin. Seuraavan puolentoista vuoden aikana me saadaan muovata itse miltä meidän töiden ja opiskelutehtävien päivä-aikataulut näyttävät ja missä me niitä töitä tehdään. Se jos mikä on luksusta, jota pitää osata arvostaa. Toki lasten päiväkoti- ja koulu pitävät meidät kiinni niissä yhteiskunnan normi-aikataluissa, mutta kuitenkin.

Rauhallisen työajan lisäksi kaikkein eniten mä olen odottanut tässä oikeasti sitä, että saadaan vaan olla yhdessä. Me viihdytään yhdessä ja toimitaan hyvin yhdessä. Saadaan paljon aikaan kun pystytään tsemppaamaan toinen toistamme, ja meillä on tiedossa myös ainakin yksi yhteinen projekti tälle keväälle. En voisi olla enemmän innoissani!

Tähän loppuun haluan vielä hieman kehaista tuota ihanaa aviomiestäni. Koska siis eihän tämä olisi ollenkaan mahdollista, ellei hän olisi päässyt kouluun ja hoitanut sekä töitä että koulua näin hienosti, kuin hän on tehnyt. Otto mahdollisti aikanaan mulle mun unelmien tavoittelun, ja nyt on mun vuoro tehdä se hänelle. Siitä ei ole mitään haittaa, jos siinä samalla meillä on ihan pirun hauskaa yhdessä, vai mitä?

Otto, mä olen susta niin ylpeä. Tästä se alkaa!

Ihanaa viikonloppua kaikille, terveisin pää pilvissä liihotteleva Iina!