Kuten aiemmin kirjoitinkin, mulla oli tälle talvelle ostoslistalla uusi villakangastakki, tarkemmin sanoen camel coat. Mulla ei ole ollut kunnollista villakangastakkia sitten teinivuosien, jolloin ostin viimeksi sellaisen villakangastakin, joka kesti monta vuotta. Lopulta luovuin siitä ehkä viitisen vuotta sitten. Silloin vaatteiden eteenpäin laittaminen oli mulle pikkujuttu, enkä miettinyt sen tarkemmin, että voisiko vaatetta sen sijaan vielä huoltaa tai jatkojalostaa. Takki oli ihan kelpo takki silloinkin ja olisin voinut sitä käyttää edelleen, jos en olisi luopunut siitä.
Sen villakangastakin jälkeen mulla olleet ”villakangastakin näköiset” takit ovat olleet niin huonolaatuisia, että hävettää edes myöntää. Sellaisia 100% polyesterisia lirpakkeita, jotka eivät ole lämmittäneet, mutta ovat hiostaneet ja ovat hajonneet jo ekan talven aikana. Pari niistä sain ja yhden taisin myös vuonna 2015 ostaa. Sanomattakin on varmaan selvää, että ne eivät kestäneet. Vuorikankaat repesivät ylhäältä alas, puolet napeista tippui hukkaan, vetoketjut lakkasivat toimimasta tai pinta nyppyyntyi pahasti. En ole ostanut tai saanut sellaisia tai minkään muunkaanlaisia villakangastakkeja vuoden 2015 jälkeen ja takkikaapissa on ollut aukko tyylikkäälle ja ajattomalle takille, jota voisi pitää siistimmissä tilaisuuksissa.
Rakastan mun makuupussitakkia, jolla pyörähtää nyt kolmas talvi käyntiin, mutta se ei varsinaisesti ole se itsenäisyyspäivän juhlien go-to, eikä liioin se valinta, joka puetaan päälle pieneen fine dining -ravintolaan, josta mun takki yksin veisi 1/10 pinta-alasta. Se on täydellinen kaikkeen ulkona liikkumiseen ja puistossa seisoskeluun myös, mutta ei mihinkään hienompiin tilaisuuksiin. Se on myös tosi painava, eli kaupungilla liikkumisessa se on tuskastuttavan kuuma ja ahdistava. Se päällä ei kertakaikkiaan voi olla. Kaipasin kevyttä, siistiä takkia joka olisi designiltaan ajaton.
Olen kiertänyt syksyn aikana second hand -myymälöitä ja kirppiksiä juuri sellainen kamelin värinen pelkistetty takki mielessäni ja selannut myös nettikirppiksiä. En ole löytänyt ollenkaan sitä väriä tai mallia mitä olen toivonut, ja nekin jotka ovat olleet edes etäisesti toivomaani mallia muistuttavia, ovat olleet täysin liian isoja, huonoa materiaalia ja/tai liian huonokuntoisia. Yhden juuri täydellisen takin bongasin FB-kirppiksellä, mutta sekin oli ehtinyt jo mennä ja perässä oli sen lisäksi jo seitsemän ”jono” -kommenttia. En siis ainakaan aio syytellä itseäni yrityksen puutteesta. Yritin löytää takin käytettynä ensin ja aloitin hyvissä ajoin. En jättänyt viime tippaan ja sitten heti luovuttanut kun ei löydy.
Olin niin kovasti päättänyt löytää takin käytettynä, että mua harmitti kyllä kun ei löytynyt. Harkitsin paria ”ihan kivaa” käytettyä takkia, jotka eivät kuitenkaan olleet ihan sitä mitä halusin. Tai joihin ihastuin täysillä, mutta jotka edustivat enemmän yhden tai kahden talven trendiä kuin pitkäikäistä valintaa. Totesin, että haluan ennemmin ostaa juuri sen takin, jollaista olen jo pitkään miettinyt, koska sille mulla on varmasti käyttöä, enkä kyllästy siihen kun muoti vaihtuu, koska se on tyyliltään sellainen, joka näyttää hyvältä joka vuosi.
Yksi päivä kiertelin äidin kanssa kauppoja ja löysin sellaisen takin, joka oli materiaaliltaan italialaista villasekoitetta (75% villaa), väriltään ihana vaalea kameli ja malliltaan täydellinen. Jätin takin silloin vielä kauppaan, koska halusin vielä harkita ostosta rauhassa. Eilen oltiin Oton kanssa kaupoilla katsomassa hänelle villakangastakkia ja samalla näin uudelleen sen saman takin, johon olin jo kerran tykästynyt. Sovitin sitä ja rakastuin. Se oli kevyt ja juuri sellainen, jonka halusin. Ostin sen.
Takki löytyi Zarasta. Sen kangas on italialaisen Mantecon valmistama ja googlasin tämän Mantecon ja heidän vastuullisuusraporttinsa vielä ennen ostopäätöksen tekemistä. Tulin siihen tulokseen, että ostan takin. Kankaan valmistusprosessi on jäljitettävissä aina lammasfarmille asti ja se on valmistettu turvallisesti ilman haitallisia kemikaaleja. Manteco myös velvoittaa asiakasyrityksiään noudattamaan omia vastuullisuusvaatimuksiaan valmistusprosessin kaikissa vaiheissa. Takki ei todellakaan ole täydellinen ostos enkä minä tee ihmisenä pelkästään täydellisiä vaate- tai muitakaan ostoksia. Mutta se on harkittu ostos, jonka tarkoituksena on kestää aikaa ja käyttöä. Uskon, että mulle olisi tullut parempi fiilis takista, jos olisin löytänyt sen käytettynä. Mutta koska en löytänyt, aion nyt nauttia tästä takista, jonka lopulta ostin.
Takki ZARA | Neule ZARA | Housut Bubbleroom | Kengät H&M | Laukku Gucci
Takki on malliltaan melko suora ja se sopii hyvin niin mekkojen kanssa kuin housupuvun päällekin. Tänä syksynä näitä perusmallisia villakangastakkeja on näkynyt älyttömän paljon yhdistettynä rennosti ihan vaan huppariin ja farkkuihin ja sitäkin ajattelin kokeilla. Tykkään siitä, miten tällainen ajaton malli uudistuu joka vuosi, kun sen voi yhdistellä milloin mihinkin.
Takille kaivoin varastosta kaveriksi vanhat kengät, jotka olen ostanut jo vuonna 2013 H&M:ltä. Mustat platform-nilkkurit, joiden korkea korko ei tunnu niin korkealta platformin ansiosta. Tämän tyylisiä kenkiä on näkynyt taas paljon kaupoissa ja olenkin iloinen, että olen säästänyt nämä kaikkien näiden vuosien ajan, vaikka en nyt muutamaan talveen ole käyttänytkään. Nyt ne ovat taas ajankohtaiset. Kengät ovat olleet aikanaan hyvinkin ahkerassa käytössä ja kestäneet sitä mielestäni hyvin.
Mulla on joitakin sellaisia kenkiä ja vaatekappaleita, joita säästän pitkiäkin aikoja vaikka en käyttäisikään. Olen tehnyt niitä oman postauksenkin nimeltä Vaatekaapin aarteet ja edelleen olen sitä mieltä, että joitakin juttuja kannattaa säilöä.
Tykkäättekö te villakangastakeista?
Tiedän, että saat jatkuvasti palautetta vastuullisuudesta ja muusta.
Mutta en tiedä onko siltikään tarpeellista perustella yhden postauksen verran uuden villakangastakin ostoa. Varsinkin, kun kaikki hankkimasi vaatteet eivät ole niitä vastuullisia ja muuta.
Takki oli mielestäni hyvä ostos ja hyvä kun sille on tarvetta. Mutta jos ei koko elämässä noudata niin tarkkaa vastuullisuutta joka asian suhteen, niin silloin yhden takin osto ei tarvitse kokonaista postausta siitä miksi ostit sen ja miten vastuullinen ostos se oli. Varsinkin kun juuri tuli postaus uudesta isosta autosta, mikä eo ole kovin vastuullinen ostos.
Olisit siis vain ostanut sen ja kirjoittanut sen olevan tarpeellinen. Kiva takki silti!
Takki näyttää superhyvältä sun päällä, sellainen ajaton, siisti ”aikuisen naisen” villakangastakki 🙂 Ostan itsekin paljon vaatteita kierrätettynä kirppiksiltä, mutta olen sitä mieltä, että jos oikeasti jotkain tarvitsee, on parempi ostaa sellainen joka tuntuu oikeasti hyvätlä, eikä mitään kompromissia, jota käyttää muutaman kerran ja laittaa taas kiertoon 🙂 Vrmasti hyvä ostos siis!<3
Ihanaa viikonlopun jatkoa teille <3
Ida Kotona kaupungissa -blogista
http://www.lily.fi/blogit/kotona-kaupungissa
Hei, minulla olisi postaustoive. Paljon on käynyt artikkeleita lapset pois somesta – aiheesta. Teillä lapset näkyvät paljonkin täällä blogissa sekä instassa niin voisitko kirjoittaa ikäänkuin vastakappaleen noille artikkeleille? Että mikä fiiliksiä siitä kun lapset näkyvät paljon somessa vaikka eivät sitä vielä itse ymmärrä mikä juttu tämä some on?
Just lopetin ompelemisen. Olen kahtena päivänä valmistanut itselleni villakangastakkia kankaasta, joka on useamman vuoden odottanut inspiraatiota. Vielä puuttuu taskut… luulenpa, että siitä tulee kiva. Kaavan otin toisesta villakangastakista. Olen mittatilausompelija-koulutuksessa ja ainakin olen oppinut tekemään huolellisempaa työtä. Nyt kun tämä takki näyttäisi onnistuvan, uskallan ehkä tehdä toisen täyspitkän KIERRÄTYSMATERIAALEISTA. Olen tosi innostunut..
Hei, takki näyttää todella ihanalta ja juurikin ajattomalta ja helposti yhdisteltävältä! Jos kaipaatte Otolle (tai miksei itsellekin) laadukasta ja kohtuuhintaista vaatetta, kannattaa tsekata ruotsalaisen Asket-verkkokaupan valikoimat! Itse olen ostanu sieltä pari kaulahuivia ja poikaystävälle paitoja 🙂 Heillä on mitoituksessa valittavana paljon eri mahdollisuuksia, esim. normaalia pidemmillä tai lyhyemmillä hihoilla, he pyrkivät kaikissa tuotteissaan 100 % jäljitettävyyteen ja esittelevät tehtaansa, farminsa ja tuotantonsa läpinäkyvästi sivuillaan. Tykkään myös heidän tavastaan jakaa vaatteiden hoitovinkkejä ja avata hinnoittelunsa eri tuotantoprosessien kustannusten kautta:) Voi olla että he ovatkin sinulle jo tuttu liike, mutta ovat ainakin minuun tehneet muutaman edellisen vuoden aikana vaikutuksen!
Jäi heti kiinnostamaan, mitä materiaalia loppu kangas on? Itse kun olen tällainen ”pesulappufanaatikko”, joka aina tarkistaa ja monesti jättää juuri ostamatta muuten hyvän vaatteen, jos pesulapun materiaalimerkinnät eivät miellytä. Villaakin on toki monen laatuista.
Miten tuon takin saa muuten pestyä? Mulla oli aikanaan valkoinen villaknagadtakki, jonka sai pestä ainoastaan kemiallisesti. Kaunis, mutta mahdoton ja kallis yhtälö.
Vähän aikaa sitten Sokoksen kamppiksen yhteydessä esittelemäsi villakangastakki oli mun mkeleen niin, että lähdin jopa vähän saman tyylistä etsimään itselleni. Löysin ihan täydellisen, hyvin stuvan ja budjettiinkin sopivan. Kunnes se päällä sovityskopissa seisoessani tajusin, ettei mun elämässäni tule kuitenkaan niitä ”parempia tilaisuuksia” riittävän paljon. Lähimarkerissa voi edelleen käydä vanhassa toppatakissa 😂
Usein kuvissasi seisot luonnottomassa asennossa, sitä ei sentään tässä postauksessa näkynyt, kiitos siitä.
Mutta toinen häiritsevä asia käyttämissäsi kuvissa: tähänkin postaukseen olisi riittänyt pari kuvaa eri kuvakulmista, mahdollisesti jostain kivasta yksityiskohdasta. Mutta tässä postauksessa YHDEKSÄN kuvaa antaa täysin saman informaation: miltä takki näyttää edestä katsottuna.
On kyllä todella hyvännäköinen takki 😀
Kokoa pienempi takki olisi voinut näyttää paremmalta, nyt on liian pitkät ja rypylle pussittuvat hihat kun takki on liian kookas. Tietysti hyvähän sinne alle on mahtua vaikka neule. Mutta jokatapauksessa väri ja takin leikkaus on todella kauniit ja sopii hyvin sulle!