Kaksi kuukautta säännöllistä juoksulenkkeilyä takana

21.11.2019

Mallorcan reissulla kokeilin oikein kunnon juoksulenkkiä pitkästä aikaa Oton siskon kanssa ja yllätyin, kun ei se tuntunutkaan niin pahalta. Luulin, että olisin paljon huonommassa kunnossa. Kun tultiin reissusta kotiin, lähdin lenkille yksin ja juoksin. Olen toki lenkkeillyt reippaasti kävellen tässä pitkin vuotta ja välillä hölkännytkin, mutta suoraan sanottuna aika harvoin. Ei ole ollut säännölliseen juoksuun motivaatiota samalla tavalla kuin oli silloin ennen, kun juoksin aina. Olen juossut viime vuosina joskus ja jouluna, niinkuin sanotaan. Siellä Mallorcalla mun päässä jotain kuitenkin naksahti ja sen reissun jälkeen olen juossut joka viikko ihan vähintään kaksi lenkkiä, mutta useimpina viikkoina 3-4.

Näin siellä Mallorcalla joka päivä, miten Oton sisko lähti aina aamulla lenkille ja sitten hänellä oli koko päivä vielä edessä. Ei se lenkki ollut mitään sen kummempaa, ei mikään valtava suoritus joka haukkaa ison osan päivästä. Samanlainen rutiini kuin vaikka hammaspesu tai aamupala. Olen ikuisesti kiitollinen hänelle tästä mallista. Vaikka se kuulostaa tosi yksinkertaiselta jutulta, niin mulle se ei ollut mikään itsestäänselvyys. Mulle liikunta on lähes aina ollut sellainen pakollinen paha, eikä luonnollinen osa jokapäiväistä arkea.

En ole uskaltanut kirjoittaa tästä mitään ennen tätä, koska mulle on oikeasti käynyt tosi monta kertaa huono tuuri. Siis huono tuuri sillä tavalla, että kirjoitan blogiin, että jee nyt olen lenkkeillyt/treenannut/muuten kuntoillut tosi hyvin ja säännöllisesti ja wohoo ja sitten menee kaksi päivää ja sairastunkin johonkin keuhkotauti-rokko-tulehdus-kuumeeseen ja hyvä putki katkeaa siinä. Voin kertoa, että jännittää nyt, että jinxaan tämänkin kertomalla tästä. Mutta otan sen riskin. Ja tässä lupaan julkisesti nyt, että vaikka tulisinkin kipeäksi, niin sitten etsin sen motivaation uudelleen parantumisen jälkeen ja lähden. Niin hyvä olo lenkkeilystä on viime aikoina tullut.

Olen juossut sellaisia 4-6km lenkkejä ja ne sopivat loistavasti mun arkeen, koska ne eivät vie liikaa aikaa. Usein lähden lenkille heti aamulla kun lapset ovat lähteneet hoitoon ja kouluun. Puolen tunnin lenkki saa hyvin aivot liikkeelle ja sitten on ihana tehdä töitä energisellä fiiliksellä. Aamulenkkeily tuntuu sopivan mulle paljon paremmin kuin sellainen ”katson sitten illalla lasten mentyä nukkumaan päivän jälkeen, että jaksanko lähteä” -lenkkeily, jota ennen hyvin satunnaisesti harrastin. Aamulla ei ole mitään tekosyitä, tiedän jo valmiiksi, että mulla sujuu työtkin paljon paremmin kun käyn juoksemassa puoli tuntia. Välillä tosin, jos on oikein kiire päivä, on kiva tehdä super tehokkaasti töitä iltapäivään asti ja sitten lopuksi palkita itsensä lenkillä ja suihkulla. Siinä saa sitten ajatukset nollattua hyvin päivän jälkeen. Just niin mä tein tänään.

Olen juossut monet lenkit vesisateessa ja olen juossut pakkasellakin ja hyvältä on tuntunut joka ikinen kerta. Parasta on mun mielestä juosta sateessa, koska se virkistää samalla kun mulle tulee loppulenkistä hiki. Kuuntelen aina samalla podcasteja ja hihittelen niiden jutuille. Aiemmin mulla oli vaikea löytää aikaa kuunnella podeja, mutta nyt ehdin kuunnella useamman jakson viikossa kun käyn samalla juoksemassa. Ihan parasta rentouttavaa omaa aikaa. Ja siinä saa paljon uusia näkökulmiakin, kun kuuntelee fiksujen ja inspiroivien ihmisten ajatuksia. Välillä on kiva kuunnella ihan hömppääkin ja päästellä naurunpyrskähdyksiä samalla kun juoksee täyden bussipysäkin ohi.

En ole käynyt vaa’alla lokakuisen verenluovutuksen jälkeen, joten ei ole mitään tietoa onko tämä vaikuttanut mun painoon vai ei. Silloin ei ainakaan ollut, vaan paino oli ihan sama kuin kesälläkin. Olo sen sijaan on ihan älyttömän paljon energisempi ja housujen vyötärö ei enää kiristä. Kolmannen raskauden jälkeen mun vartalo on jojoillut varmaan viisi kertaa. Samat housut, jotka puoli vuotta synnytyksen jälkeen olivat jo ihan hyvät, on välillä olleet aivan liian pienet. Nyt ne taas mahtuu ja jää vielä tilaakin.

Muuten en ole harrastanut liikuntaa, muuta kuin hyötyliikuntaa. Lasten kanssa tanssia ja puistossa riehumista. Joogakin on jäänyt, enkä ole tehnyt lihaskuntoakaan vaikka pitäisi. Mutta olen lenkkeillyt ja olen siitä ylpeä. Olen menossa viikonloppuna yhden kuntosalin avajaisiin ja tapaan personal trainerin siellä, joten katsotaan saisinko siitä motivaatiota ja inspiraatiota senkin puolen kehittämiseen. Tuntuu hyvältä pitää itsestä huolta, mutta liikaa en halua ahnehtia itselleni liikuntaakaan. Pikkuhiljaa tulee hyvä, niinkuin kaikessa muussakin.

Mitä podcasteja te tykkäätte kuunnella lenkillä? Mihin aikaan päivästä tykkäätte käydä lenkillä?


21 Responses to “Kaksi kuukautta säännöllistä juoksulenkkeilyä takana”

  1. Avatar Noora sanoo:

    Mitä poscasteja kuuntelet nykyään? Tai jos on joitain all time favoritteja niin mitä? Kaipaisin mukavaa kuunneltavaa, mutten Auta Antin jälkeen ole enää löytänyt.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Mä oon kuunnellut Puhu murua, Olohuonetta, Auta Anttia ja sit kuuntelin yhden jakson Tuplakääkiä mut se ei ollut ihan mun juttu. :) Pakko tietysti suositella meidän omaa Yhdessä-podia, jos et oo vielä kuunnellut ;D

  2. Avatar Nuunuu sanoo:

    Tykkäisin käydä ihan alkuillasta lenkillä. Tai sitten olis kiva käydä myös aamulla! Mutta jos on kouluun meno kahdeksaksi… Niin aamuvirkkua musta ei ikinä sais 😂 Sitten, kun lapset on isompia että uskallan jättää yksin, niin alan kyllä vapaapäivinä käymään aamulla ja muina päivinä sitten illalla, muutaman kerran viikossa 😍 Olen siis yksinhuoltaja, niin ei oikein nykyään pääse yksin lenkille tai edes salille.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Ymmärrän hyvin, en mäkään niin aikaisin pystyisi! :D Toivottavasti saat jotenkin sopimaan lenkit arkeen, vaikka yksin lasten kanssa se voikin olla hankalaa silloin kun ovat vielä pieniä. Mut jos vaikka joku kaveri/naapuri pystyisi auttaa edes satunnaisesti. Meilläkin tehdään esim. vaihtokauppoja lähellä asuvien kavereiden kans, et välillä heidän lapset tulee meille ja he pääsee lenkille aikuisten kesken ja sit välillä toisinpäin, et me päästään Oton kanssa lenkille ja meidän lapset menee sinne. Se on tosi kiva järjestely! :)

  3. Avatar emmnkemmi sanoo:

    Hyvältä näytät.Painatko alle 60kg?Kuinka pitkä olet?

  4. Avatar Nimetön sanoo:

    Tähän postaukseen olisi sopinut paljon paremmin kuvia sieltä juoksulenkiltä. Nyt teksti ja kuvat ovat ihan ristiriidassa. Tekstin sanoma menee perille, kuvat sanoo: ”Tälläiset jumppavaatteet ostin, ja laitoin ne kuvien ajaksi päälle, katso kroppaani, näissä vaatteissa sen näkee.”
    Ps. Mikä on tuo viimeisen kuvan pose? :D

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Kun mä lähden lenkille niin ei sinne kamerat tule mukaan, eikä ole aikaa kuvailla vaan keskityn olennaiseen eli juoksuun. Nää jumppavaatteet on jotain kolme vuotta vanhoja (on näkyneet blogissakin jo aikoja sitten), eli siitä ei ole kyse. Toki laitoin sporttiset vaatteet päälle, jotta sanoma tulee esiin. :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      En oo kuullutkaan ennen mut pitää ehdottomasti tutustua! :) Kiitos vinkistä!

  5. Avatar Elina sanoo:

    Moi Iina! Olipas piristävä postaus. Vähän samantyylinen tilanne täällä. Kolme kuukautta sitten rupesin treenaamaan 4 kertaa viikossa kotona. Nyt uskaltaa jo sanoa homman ääneen, koska oon pitänyt tästä kiinni. Kolmen lapsen jälkeen otin itseäni niskasta kiinni ja raivasin tuon treeniajan kotiäidin arkeen. Ja se oli yllättävän helppoa, kun luopui niistä itselle annetuista tekosyistä. Paino laskee, voima kasvaa, ja energia huh. Hyvä me, nyt vaan pidetään tästä kiinni. Ihanaa joulunodotusta lenkkipoluille.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Ihana kommentti ja samaistun tosi vahvasti <3 Just näin! Pidetään tästä todellakin kiinni ja ihanaa joulunodotusta ja lenkkihetkiä sinne myös, kiitos hurjasti! <3

  6. Avatar Marja sanoo:

    Mä käyn heti aamusta juoksemassa. Mutta välillä myös työpäivän jälkeen. Illalla on vaan niin pimeää ja vaikka kaupungissa asun niin silti vähä pelottavaa.
    Kuuntelen radiota tai musiikkikappaleita lenkillä, mutta vain pitkillä juoksukenkeillä siis yli 10km Lyhyemmillä en ota kuulokkeita mukaan.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Joo mulla on sama, että illalla pimeällä en uskalla juosta yksin. Aamuisin on ihaninta juosta <3 Mä en pysty kuuntelemaan musiikkia kuulokkeista kun on tullut joskus migreeni siitä, enkä uskalla enää :( Musiikki ois munkin lemppari kun siitä sais energiaa juoksuun!

  7. Avatar Sanna sanoo:

    Hei! Käyn juoksemassa aamuisin viideltä, koska muuten en pysty/ehdi omien ja miehen töiden takia. Mitään podcasteja tai musiikkia en kuuntele, koska haluan kuulla liikenteen äänet.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Toikin on järkevää, että kuulee liikenteen äänet, niin on turvallista. Mä juoksen itse pääosin pururadalla/kävelytiellä ja podcastit on muutenkin mulla niin hiljaisella, että kuulen hyvin liikenteen äänet. :) Wau, mahtavaa kun käyt niin aikaisin!

  8. Avatar malla sanoo:

    Podien kuuntelu on kyl parasta viihdettä lenkeillä :D ja just kun ei muuten tunnu löytyvän niille aikaa (kuuntelen kyl lisäks pyykkejä ripustaessa kuivumaan, ja automatkoilla). Mun ehdoton lempparibodi on Hei baby :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      No niin on! :) Sitä en ookkaan kuunnellut vielä, pitää laittaa testiin! :)

  9. Avatar jenna sanoo:

    mimmit sijoittaa, taloudellinen mielenrauha, Sarianna Salo, Julia Thuren-melkein kaikki rahasta, hyviä podeja!

  10. Avatar Johanna sanoo:

    Hei,
    Oletko ostanut nyt ”talven” tullen jotkut talvijuoksulenkkarit? Pitäis varmaan itse ostaa niin sen takia kyselen. Mullakin suht uusi tämä juoksuharrastus 👍 Ihana kun saa raitista ilmaa sisällä vietetyn työpäivän jälkeen, pimeys vaan on niin tylsää.

  11. Avatar Jenna sanoo:

    Onnea rutinoituneesta juoksusta!😊 Näytät hyvältä! Mukavaa uutta viikkoa 😍

Kommentoi