Me tajuttiin tuossa joulun alla Oton kanssa, että vuonna 2019 ei annettu toisillemme synttärilahjoja, ei äitienpäivä- eikä isänpäivälahjoja, ei hääpäivälahjoja eikä meillä oikein ollut mitään joululahjatoiveitakaan. Ei vaan keksitty mitään kumpikaan, ei saajan roolissa omia toiveita, eikä antajan roolissa omia ideoita. Ollaanko vähän tylsiä? Jep. Ollaan me, mutta turha sitä on väkisinkään mitään alkaa keksimään, vai mitä. 

Mietittiin yhdessä, että mistä “hemmottelusta” me molemmat ollaan nautittu viime vuosina kaikkein eniten? Yhteisestä ajasta ja uusista kokemuksista. Olivat ne sitten rauhallista rentoilua lähellä tai uusien paikkojen valloittamista kauempana. 

Heitin oikeasti ihan vitsillä Otolle, että “no mennään sinne New Yorkiin, kun munhan piti käydä siellä ennen kuin täytän 30”. Ajattelin, että Oton mielestä se olisi too much, eikä mun kolmekymppiset nyt vielä niin lähellä ole, mutta mun yllätykseksi Otto sanoikin, että “no mennään!” Ja hitto, siitä se ajatus sitten lähti. Ostettiin samalta istumalta New Yorkin matka tälle keväälle meille kahdelle. Se on meidän kaikki viime vuoden lahjat ja tämän vuoden seurustelun 9. vuosipäivän lahja ja hääpäivälahja. 

Se on myös meidän ensimmäinen kahdenkeskinen ulkomaanreissu sitten vuoden 2015, jolloin käytiin Lontoossa kahdestaan. Se on myös mun ensimmäinen reissu mihinkään Euroopan ulkopuolelle koskaan. Ja mä olen niin innoissani! 

Se on ollut pikkutytöstä asti yksi mun suurimpia haaveita, että pääsen joskus käymään New Yorkissa.  Ja nyt mun unelma toteutuu, mä en kestä! Yksi mulle rakkaimmista biiseistä on Empire state of mind. Rakastan kaikkia leffoja ja sarjoja, joiden miljöönä toimii New York. Rakastan kirjoja, jotka kertovat New Yorkista. Rakastan Humans of New Yorkia. Joskus lapsena en olisi ikinä uskonut, että joskus oikeasti lähden vielä New Yorkiin. Mulle matkustelu ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys, vaan etenkin lapsena vain kaukainen haave. Mutta nyt mun suuri unelma toteutuu ja en voisi olla enemmän innoissani. Parasta on se, että saan kokea sen yhdessä Oton kanssa. 

Siitä asti kun me ostettiin reissu, mä olen kiljaissut  aina meidän katsoessa Gossip Girliä iltaisin, että “IIIK TONNE ME MENNÄÄN!”. En tajua miten Otto kestää vielä reissuun asti, koska Gossip Girliä riittää katseltavaksi vielä viikkojen ajan. Aina kun näkyy New Yorkin siluetti jossain, mä voisin vaan kiljua innosta. 

Me ollaan reissussa neljä yötä, mikä on myös meidän pisin kahdenkeskinen reissu ikinä. Siitä tulee varmasti ihan kreisiä, intensiivistä, maailman siisteintä ja niin hauskaa. Lapset ovat sen aikaa mun äidin kanssa, mikä menee varmasti oikein hyvin. Mun äiti on heille rakas, tuttu ja turvallinen aikuinen ja onneksi on Armas-koirakin vielä seurana. Jotenkin naurattaa, että olin itse jo kolmevuotiaana mummolassa kesällä parikin viikkoa ilman äitiä, mutta meidän lapsille pisin aika tähän mennessä on ollut (isommille) kolme yötä ja pienimmälle kaksi. Mä rakastin mun mummola-kesiä pienenä, ne oli ihan best. 

Mutta nyt tulee sitten uusi kokemus meille kaikille. Tiedän jo valmiiksi, että meille aikuisille tulee ihan jäätävä ikävä ja lapset eivät luultavasti ehdi ikävöidä, kun on niin paljon kaikkea kivaa tekemistä. Ainakin aiemmin se on mennyt juuri niin. Onneksi melko pian reissun jälkeen on hiihtoloma, niin ehditään tankata läheisyyttä sitten ekstra paljon heidänkin kanssa. Ja me todellakin tullaan tekemään reissu joskus New Yorkiin myös lasten kanssa, mutta vasta sitten, kun he ovat niin isoja, että reissusta jää heille (kaikille) oikeasti paljon muistoja ja he saavat siitä kaiken irti. 

Mutta nyt! Nyt mä haluaisin kuulla teiltä muilta, jotka olette käyneet New Yorkissa, että mitä siellä kannattaa tehdä? Mitä ehdottomasti EI kannata tehdä? Olen ainakin kuullut, että moni sanoo että Empire State Buildingin sijaan kannattaisi käydä Top of The Rockissa? Ja olen kuullut, että Times Squaren ravintoloissa on ylikallista ja ei-niin-hyvää ruokaa, mutta muutaman korttelin päässä sieltä olisi tosi kivoja ravintoloita? Neljä päivää on niin valtavan kaupungin kokemiseen tosi lyhyt aika ja siksi haluttaisiin kokea vain ne kaikkein siisteimmät jutut, joita siinä ajassa ehtii kokea. Me rakastetaan kokea paikkoja kävellen, joten tiedän jo valmiiksi sen, että tullaan kävelemään siellä ihan liikaa. Varmasti liikutaan myös metrolla, mutta mahdollisimman paljon kävellään. 

Mitä tehdä New Yorkissa neljässä päivässä? Paras rento ravintola? Paras fine dining -ravintola? Paras aamiainen? Paras näköala? Kannattaako käydä katsomassa Vapauden patsasta? Paras vinkki New Yorkiin?