Oton kymmenes isänpäivä & lasten ajatuksia isistä

08.11.2020

En voi tajuta, että me ollaan oltu vanhempia jo kymmenen isänpäivän ajan. Palasin muistelemaan kuluneita isänpäiviä tehdessäni tällä viikolla isänpäiväteemaista reels-videota Instagram-tililleni. Palasin niihin hetkiin, kun Otto piteli sylissään meidän 46-senttistä vastasyntynyttä ensimmäisiä kertoja. Niihin, kun hän opetti kahta taaperoa potkupyöräilemään ja niihin, kun saimme tietää odottavamme kolmatta lasta. Kyllähän siinä herkistyy vähemmästäkin. Meillä on takana niin monia hienoja hetkiä yhdessä. Hienojen lisäksi toki myös vähemmän hienoja. En koskaan tule unohtamaan sitä, kuinka huonosti nukuimme Oton ensimmäistä isänpäivää edeltäneen yön ja kuinka väsyneitä ja kärttyisiä olimme molemmat. Se oli meidän ensimmäinen huono yö kuusiviikkoisen esikoisen kanssa, onneksi se jäi myös yhdeksi ainoista kolmesta huonosta yöstä ekan vuoden aikana. Myöhemmin koimme niitä huonoja öitä kyllä vielä runsain mitoin, mutta niistäkin selvittiin.

Otto on kasvanut isänä ihan valtavasti näiden vuosien aikana, mutta alusta asti hän on yrittänyt parhaansa. Hänen omien sanojensa mukaan kulunut vuosi on ollut ehkä kuitenkin yksi opettavaisimpia. Varmasti johtuen sekä maailmantilanteesta että omasta elämäntilanteesta. Olemme viettäneet todella paljon aikaa ihan vain oman perheen kesken ja se on kasvattanut meitä molempia vanhempina entisestään. Se on tiivistänyt meidän entisestäänkin tiiviitä välejä ja kasvattanut ymmärrystä ja kunnioitusta toisiamme kohtaan vielä lisää. Vaikka toki silloinkin oltiin paljon yhdessä kun Otto oli vanhempainvapaalla kuopuksen kanssa tai muutenkin Oton ollessa opintovapaalla, se oli erilaista. Silloin nähtiin paljon ihmisiä ja tehtiin kaikkea muutakin kuin oltiin kotona. Tänä vuonna elämä keskittyi pitkän aikaa pelkästään kotiin, kotipihalle ja kotiympäristöön, vain meidän viiden kesken.

Kun tämä vuosi on välillä pelottanut, ahdistanut ja aiheuttanut epävarmuutta, Otto on ollut se vakaa tuki ja turva, joka vakuuttaa, että aina kaikki järjestyy. Ja niin on aina järjestynytkin. Olen maailman kateellisin Oton lehmän hermoista. Hän stressaa lähinnä jotain omia koulujuttujaan, mutta ei koskaan mitään oikeasti isoja asioita. Onneksi mun rinnalla seisoo tuollainen vahva tyyppi, joka osaa rauhoittaa omat laukkaavat ajatukseni aina.

Otto on ylpeä siitä, että hän on kolmen tytön isä. Ja hän kasvattaa tyttöjään ajattelemaan, kyseenalaistamaan, edistämään ja vaatimaan tasa-arvoa kaikessa. Siitä olen maailman onnellisin. Meidän arvot kohtaavat 100% niin kasvatuksessa kuin elämässäkin.

Mulla on joskus Oton rinnalla sellainen olo, että hän on paljon parempi vanhempi kuin minä. Tiedän, että molemmat teemme paljon lasten kanssa yhdessä ja pyrimme olemaan läsnä niin paljon kuin pystymme. Mutta varsinkin tänä vuonna kun itse olen tehnyt aika paljon töitä ja Otolla on ollut koulun kanssa joustavampaa, Oton rooli vanhempana arjessa on korostunut entisestään. Hän on hoitanut kaikki lasten kuljetukset, tehnyt useammin ruokaa kuin minä ja pitänyt huolen siitä, että arki rullaa kaikin puolin. Ja hänestä on huokunut se, että hän tekee sen kaiken mielellään.

Otto jaksaa hassutella ja höpsötellä lasten kanssa joka ilta vielä hammaspesujen aikaan ja hymyilee onnellisena kun hän saa kokkailla jotain arkipöperöä keittiössä ja tuijotella lasten touhuja samalla. Hän lukee aina vielä yhden luvun iltasatukirjasta lisää, jos lapset sitä pyytävät. Ja sitten hän käppäilee alakertaan onnellisena kertomaan, miten joku lapsista sanoi tai teki jotain hauskaa ja miten kiva oli lukea. Hän on ollut juuri se pullantuoksuinen koti-iskä, vaikka oikeasti hänkin on hoitanut omia opintojaan ennätysnopeudella siinä samalla. En käsitä miten hän siihen pystyy, voin vain ihailla vierestä ja tukea parhaani mukaan.

Kenties siihen vaikuttaa se, että siinä missä itse teen töitäni melko tasaisesti joka arkipäivä 7-12h, Otto on suorittanut opintojaan nopeissa pyrähdyksissä. Välillä hän ottaa arjessa niitä hetkiä, että hän keskittyy 110% kouluun 48h ajan ja tekee hulluna hommia näppäimistö sauhuten ja mä otan silloin päävastuun. Muuten hän tekee rennommalla tahdilla ja pienissä erissä, jolloin hän voi pitää sitä vetovastuuta arjesta. Niin tai näin, se on toiminut meillä. Olen iloinen siitä, että ollaan löydetty oma tapa sumplia opinnot, työt ja perhearki. Ja tietty se vertailu on ihan turhaa, että kumpi on parempi vanhempi. Se on selvää, että molemmat pyrimme olemaan niin hyviä kuin pystymme. Ja se riittää. Olen ihan valtavan kiitollinen siitä, että Otto on niin hyvä ja läsnäoleva isä ja puoliso, eikä mun ikinä ole tarvinnut miettiä, että tekisipä hän enemmän. Päin vastoin.

Meidän arki tulee muuttumaan jälleen ensi vuonna, kun Otto palaa kahden vuoden opintovapaan jälkeen takaisin työelämään. Se innostaa ja jännittää samaan aikaan. Nyt on kuitenkin käynnissä opintojen loppurutistus ja sen jälkeen vielä parin viikon vapaa sitten kun kaikki on valmista. Kiitos Otto kun olet juuri sinä, paras isi ja puoliso!

Loppuun vielä lasten ajatuksia isästä:

”Isi tietää kaiken kaikista peleistä ja auttaa aina kaikessa jos pyytää.”

”Isi on tosi hyvä rakentamaan ja se on tosi hauska.”

”Kun isi aina halii mua ja esimerkiks kun isi antaa ankan (Oton vanha pehmolelu) mulle.”

Hyvää isänpäivää Otolle ja kaikille muille ihanille iseille, isoisille ja isän roolissa toimiville!


Neitsyt & kaksoset – sovitaanko me yhteen?

17.10.2020

Sain hauskan leikkimielisen postaustoiveen Instassa siitä, että mitä horoskooppimerkkejä me Oton kanssa ollaan ja sovitaanko me yhteen. En itse ole kovinkaan perehtynyt astrologiaan tai horoskooppimerkkeihin, enkä esimerkiksi säännöllisesti lue horoskooppeja nykyisin. Teini-iässä ja nuorena aikuisena sen sijaan luin aina kuukausihoroskoopit lehdistä, joita luin ja saatoin joskus tarkistaa netistä päivittäisiäkin horoskooppeja. En tiedä olenko koskaan uskonut niihin ”kunnolla”, mutta puoliläpällä niitä on kyllä ollut hauska lukea. Joskus ne ovat osuneet tosi oikeaankin! Olen myös kuullut, että vanhoja horoskooppeja ei saa ikinä lukea ja vaikka en muka ole yhtään taikauskoinen, en kuitenkaan ikinä lue niitä. Eli taidan sittenkin vähän olla.

Googlasin horoskooppimerkkien yhteensopivuuden ja löysin Anna-lehden hauskan testin, jossa voi testata sopivatko kumppaneiden horoskooppimerkit yhteen. Tein testin. Mehän ollaan siis neitsyt (minä) ja kaksoset (Otto). Testin tulokset kertoivat muun muassa, että:

Sekä Neitsyen että Kaksosten hallitseva planeetta on objektiivinen ja totuudellinen Merkurius, minkä vuoksi teillä on paljon yhteisiä ominaisuuksia. Välillä voi jopa tuntua, että olette turhankin samanlaisia.” CHECK!

 

Tai no siis, ei tunnu yleensä että olemme liian samanlaisia, mutta kyllä meissä tosi paljon samaa on, varsinkin näin melkein kymmenen vuoden yhteisen taipaleen jälkeen.  Testi ehdottaa, että meidän täytyy olla valmiita tekemään kovasti töitä suhteemme eteen, jotta liika samanlaisuus ei ole haitaksi. Ja näin me ollaan mielestäni tehtykin. Testin mukaan meidän horoskooppimerkkejä yhdistävät esimerkiksi älykkyys ja rationaalisuus.

Mutta on meissä erojakin, jopa tämän testin mukaan. Testin mukaan Kaksoset on kekseliäs ja levoton, ja Neitsyttä joustavampi ja pinnallisempi. Neitsyt taas on ahkera ja pedantti, sekä Kaksosia kärsivällisempi ja tarkempi yksityiskohdista. Otto on todellakin meistä ehkä sellainen joustavampi ja sopeutuvampi. Ja Otto on myös tosi kekseliäs ja osaa hienosti hyödyntää sitä esimerkiksi opiskelussa. Mä olen tosi kärsivällinen varsinkin äitinä, ja teen ehkä ahkerammin töitä. En niinkään etsi kekseliäitä ratkaisuja (kuten Otto), vaan olen valmis tekemään ison työmäärän jonkun tavoitteen eteen. Otto taas miettii, miten voi mahdollisimman tehokkaasti, mutta laadukkaasti saavuttaa jonkun tietyn lopputuloksen. 

 

Testissä sanotaan myös, että Kaksoset on vaihtelunhaluinen ja haluaa kokea jatkuvasti uutta. Ja että levottomuutensa takia Kaksosten on vaikea keskittyä, minkä vuoksi  Neitsyenä minun järjestelmällisyyteni voi auttaa häntä pysymään suunnassa. Tämä on sinänsä ihan osuva, paitsi että menee meillä toisinpäin. Minä olen ehkä se levottomampi ja vaihtelunhaluisempi ja Otto taas on järjestelmällisempi. Myös se, että Kaksoset arvostaa Neitsyen käytännöllisyyttä, sillä ei itse loista arjen pyörityksessä, menee meillä toisinpäin. Otto on meistä se käytännöllinen arjen pyörittäjä ja minä ihme haahuilija. 

”Luotatte enemmän järkeenne kuin tunteisiin, ja kommunikaatio ja yhteiset keskustelut ovat molemmille suhteen kulmakiviä. Kaksosilla on hyvä huumorintaju, ja hän saa sinut usein nauramaan. Kumppanisi tuo iloa ja rentoutta elämääsi, joka sinulla on toisinaan taipumus ottaa turhan vakavasti.”

Check, check, check! Nämä kaikki kuulostavat ihan meiltä. Kommunikaatio ja päivittäinen höpöttely on nimenomaan meidän suhteen kulmakivi.

Neitsyen ja kaksosten haasteista testissä mainitaan se, että kiistoissa Kaksoset voittaa Neitsyen usein nokkeluudessa ja Neitsyt saattaa loukkaantua kritiikistä. Siinä myös kerrotaan, että Kaksoset unohtaa kuumenneet tunteet nopeasti. Se ainakin osuu, että Otto tosiaan on nokkelampi meistä. Mutta koen, että olen itse se, joka unohtaa ne kuumenneet tunteet nopeasti ja siirtyy eteenpäin. Mutta mä en koe näitä oikeastaan haasteina, koska meidän kiistat ei yleensä liity esimerkiksi meidän elämään tai parisuhteeseen vaan esimerkiksi joihinkin tiettyihin poliittisiin päätöksiin tai maailman tapahtumiin. Ja nämä meidän eroavaisuudet keskustelijoina tekevät nimenomaan sellaisesta poliittisesta tms kiistelystä hauskaa. Parasta on se, että ollaan pohjimmiltamme yleensä aivan samaa mieltä, mutta saatetaan ymmärtää joku sama asia ihan eri tavalla aluksi ja vasta keskustelun myötä paljastuu, että ollaankin ihan samoilla linjoilla.

Ja tämä on sellainen juttu, mistä on tullut hauskaa vasta vuosien myötä. Ensimmäisinä vuosina Otto ei mielellään halunnut keskustella tällaisista aiheista, koska hän ei halunnut joutua kiistelemään mistään. Ja mä taas suorastaan nautin siitä, kun saa perustella näkemyksiä ja keskustella näistäkin asioista, välillä myös tosi kiihkeästi.

Testissä sanotaan myös se, että Neitsyt ja Kaksoset eivät yleensä kanna kaunaa ja riidat sovitaan nopeasti. Tämä on erittäin totta. Me usein sovitaan mahdolliset erimielisyydet jo ennen kuin ne kärjistyvät riidaksi. Eikä olla ikinä mökötetty muutamaa minuuttia pidempään. Avoin keskustelu on parasta.

Siitä olen hyvin vahvasti eri mieltä, että testin mukaan analyyttisyys ja liika rationaalisuus voi haitata Neitsyen ja Kaksosten suhteen tunnepuolta. Sillä jokainen, joka tuntee meidän tarinan, tietää, että me ollaan kyllä menty ihan hiton vahvasti tunteet edellä alusta asti ja rationaalisuudesta ei ollut silloin tietoakaan. Hellyydenosoitukset ja rakastaminen ovat keskustelun lisäksi niitä suhteen kulmakiviä, eli sellainen kylmä rationaalisuus ei kyllä vaivaa ainakaan meidän suhdetta. En tiedä onko tällainen sitten yleistä muilla neitsyillä ja kaksosilla, heh.

Olipa hauskaa tehdä tämä testi, sillä en ole ikinä pysähtynyt ajattelemaan meidän suhdetta horoskooppien kannalta. Vaikka tämä nyt oli ihan leikkimielistä höpsötystä, niin oli hauska löytää jotain yhtäläisyyksiäkin. Tässäkin kyllä huomaa sen, että varmasti kaikki horoskooppimerkit sopivat tietyissä asioissa yhteen ja tietyissä eivät. Jokainen voi löytää omasta horoskooppimerkistään edes jotain samaistumispintaa ja nämä tässäkin luetellut asiat ovat sen verran ympäripyöreitä, että varmasti kuka tahansa voi löytää jotain, joka osuu omaan itseen tai omaan parisuhteeseen, vaikka kaikki ei osuisikaan.

Mä koen, että me ollaan kyllä ihan ehdottoman hyvä match! Olisipa hauska kuulla teidän horoskooppimerkeistä, että mitkä merkit teillä on osunut kumppanin kanssa yhteen ja koetteko, että merkit vastaavat teidän persoonia? Viestiä saa laittaa IG:ssä tai FB:ssä myös, jaan varmasti storiesissa vastauksia!