Ei niin idyllinen ravintolareissu

03.12.2012
Eilinen ravintolareissu olikin aika spektaakkeli metrolakon ja hurjan kylmän ilman vuoksi! Meidän matka ravintolaan joka olisi normaalisti n. 20 min matkan päässä kesti yhteensä 1,5 tuntia kun piti käyttää korvaavaa bussilinjaa metron sijasta, paluumatka kesti suunnilleen ”vain” tunnin kun paluumatkan bussi ei ollut ihan niin hidas ja mennyt ihan yhtä väärää reittiä kuin menomatkan bussi. Oli ehkä hieman turhauttavaa käyttää matkoihin yhteensä 2,5h kun normaalisti niihin olisi yhteensä mennyt reippaasti alle tunti! Vaikka Helsingin metro yhdellä hieman haarautuvalla linjallaan on esimerkiksi länsinaapurimme pääkaupungin Tukholman metroon verrattuna aika surkuhupaisa, huomaa sen tarpeellisuuden kyllä tälläisinä viikonloppuina paremmin kuin hyvin ja muistaa taas vähän arvostaa metrolinjankin olemassaoloa. Mutta ehkäpä teitä ei niin kovasti kiinnosta meidän matkustustavat vaan voisin kertoa vaikka meidän viikonlopusta vähän muutenkin! Kreikkalaisessa ravintolassa oli mielettömän hyvää ruokaa ja parasta seuraa, ilta oli siis oikein onnistunut! Tiara vetäisi bussimatkan aikana hyvät päikkärit ja olikin koko ravintolareissun ajan kuin naantalin aurinko houkutellen vieraiden pöytien täditkin ihastelemaan itseään.
                 Kyllähän mä itsekin tiedän että Tiara on hurmaavan valloittava tyyppi ja varmasti varastaa monien sydämen, eikä mua ollenkaan haittaa keskustella mun tyttären ihanuudesta tuntemattomienkaan ihmisten kanssa. Mutta varsinkin näin flunssa-norovirus-mikälie -tautikautena mun mielestä olisi ihan mukavaa jos kaikki eivät tulisi kysymättä lääppimään Tiaran naamaa  tai hipelöimään ahkerasti sormiruokailua harrastavan ipanan kätösiä. Eilenkin ensin bussissa muutama mummeli hiplasi Tiaran naamaa ja sitten ravintolassa parikin kertomansa mukaan itsekin n. varhaisteini-iässä olevan mukulan hieman terästetyltä glögiltä tuoksahtavaa äitiä tuli ensin ihastelemaan Tiaraa ja sitten paijaamaan sen naamaa ja ottamaan kädestä kiinni ja kaiken tämän loppuhuipennuksena vielä kysyivät saako Tiaraa ottaa syliin! Olenkohan mä ihan hysteerinen vai ärsyttääkö jotain muutakin äitiä se kun tuntemattomat hipelöivät heidän lapsiaan täysin kysymättä? Kyllä mä sen ymmärrän että vaikkapa vauvakerhossa kaikki lapset leikkivät keskenään ja syövät samoja leluja eikä siinä mitään, mutta että aikuiset ihmiset  tulee toista tökkimään! Apua, mikähän näissä sunnuntaipäivissä on kun ne saavat mut tällä tavalla paasaamaan? Nyt kyllä on pakko siirtyä vähän iloisempiin juttuihin ja laittaa muutama kuvakin eilisillalta! Mun ja Oton yhteiskuvat ovat taas tapansa mukaan oikein onnistuneita mielenkiintoisia mutta onneksi edes ruoka-annokset näyttivät ja maistuivat hyvältä!
Tässäkin ravintolassa oli tietysti se perus lastenlista nakkeineen, lihapullineen ja ranskalaisineen, lihapullat onneksi olivat sentään samoja hyviä kreikkalaistyylisiä lihapullia kuin omassa alkupala-annoksessanikin, mutta ihmetyttää vain se vähän että miksei niitä iänikuisia ranskalaisia voi korvata vaikkapa kuorellisilla lohkoperunoilla tai perunamuusilla. No mutta Tiara tykkäsi kovasti ja se on pääasia! Neidille maistui myös mun tsatsiki ja Oton halloumijuusto oikein hyvin, ehkäpä ensi kerralla pitääkin tilata Tiaralle lastenlista-annoksen sijaan jokin alkupala-annos, ne kun ovat yleensä suhteellisen sopivan kokoisiakin tuon ikäiselle syöjälle! Syömisestä puheenollen, huomattiin tänään että Tiaralle on jossain vaiheessa ilmestynyt kaksi poskihammasta ylös! Ihmekään kun neiti popsii nykyisin jo isotkin ruokapalat oikein hyvin! Hauskaa miten Tiaralle on tulleet kaikki tähänastiset kahdeksan hammasta aina pareittain, nämäkin poskihampaat olivat kummallakin puolen yläleukaa ja tismalleen yhtä paljon puhjenneet ulos ikenistä, eli jo melkein kokonaan. Milloinkohan Tiaralle tulee lisää alahampaita kun niitä on tällä hetkellä siellä  vasta kaksi ja ylhäällä kuusi? No eikai niillä kiire ole vielä tullakaan mutta on hassun näköistä kun ylhäällä on jo yli puolet hampaista ja alhaalla ei vielä melkein ollenkaan! Loppukevennyksenä mulla on vielä kuvia meidän eiliseltä pulkkailureissulta ja muutama tonttukuva jotka vihdoin sain Tiarasta napattua ja tilattua joulukortitkin. Linssinsuojus on mahtava lelu Tiaran mielestä ja sen avulla sain tytsyn pysymään jopa pari minuuttia hymyillen paikoillaan!

Päädyttiin tuollaiseen Stigan limenvihreään peruspulkkaan kun kaupassa testaillessa Tiara osasi siinä jo oikein hyvin istua ja ajateltiin että tuo soveltuu sitten paremmin jo tänä talvena mäenlaskuun kun sekä Otto että Tiara voivat istua pulkassa yhdessä! Katsellaan jos sitten ensi talvena on tarvetta vauvapulkallekin kunhan toinenkin pikkutyyppi on syntynyt ja nähdään millainen hän onkaan luonteeltaan että viihtyykö pulkassa.

Nyt mä painelen viimeinkin untenmaille! Mulla on parikin postausideaa takataskussa ja tuun heti postailemaan kunhan vain ehdin, toivottavasti mahdollisimman pi
an. Ensi torstaina maailman paras Netta saapuu meille muutamaksi päiväksi Jyväskylästä ja ohjelmassa on luvassa ainakin hurjasti joulushoppailua, hyvää ruokaa ja varmaankin myös naurua huvittaville vanhoille yhteiskuville alkaen vuodesta 2007. Hui, siitäkin on jo viisi vuotta! Mutta nyt siis hyvää yötä, ihanaa alkanutta joulukuuta ja ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

Äiti vaihtoi vapaalle

29.11.2012
Eilen vietin tervetulleen hetken sitä kuuluisaa omaa aikaa kun suuntasin keskustaan ravintola Iguanaan syömään ja juhlistamaan ystäväni Nonan synttäreitä. Viimeksi olen tosiaan käynyt ”yksin” jossain viime elokuussa kun kävin elokuvissa, että oli ihan kivakin lähteä jonnekin ja jättää Tiara isin hellään huomaan! Tai no nyt kyllä huijasin, kävin viime viikolla ihan ypöyksin Siwassa hakemassa Jotexin paketin missä oli ne jouluverhot ja kello oli lähemmäs puoli yhdeksän illalla, voin kertoa että olin ihan paniikissa kun niin myöhään yksin liikuin ulkona! Piti soittaa äidille ja jutella sen kanssa koko matka vaikka me asutaan varmaan maailman turvallisimmalla hissukka-alueella jossa ei liiku iltaisin muita kun satunnaisia sauvakävelijöitä. Mä en jotenkin kaipaa sitä omaa aikaa kovinkaan paljoa, en tiedä johtuuko raskaudesta vai olenko muuttunut muuten vaan tälläiseksi lämpimiä villasukkia ja läheisyyttä joka ilta kaipaavaksi kotihiireksi mutta mä vaan tällä hetkellä nautin kaikkein eniten siitä kun saan oleilla rauhassa kotona. Anyway, vaikka kotihiiri olenkin niin silloin harvoin kun jaksan jonnekin itseni raahata niin yleensä viihdyn oikein hyvin, että kiitoksia vain Nona & Co. eilisestä mahtavasta seurasta!
                   Mua nauratti eilen kun tilasin itselleni alkoholittoman glögin alkupalaksi niin kassakoneeseen tuli teksti ”Lasten glögi”! Ei tää näin kirjotettuna ehkä kuulosta enää niin hauskalta mutta eilen se oli aika hassua! Ruuaksi otin Chicken burritoa ja se oli kyllä tosi hyvää, vaikkakin annos oli niin iso että söin sitä varmaan ainakin tunnin enkä silti saanut lautasta ihan tyhjäksi.  Lauantaina onkin vuorossa texmexin jälkeen kreikkalaista ruokaa jos vaan päästään luvatussa lumimyrskyssä ja samalle viikonlopulle osuvassa metrolakossa liikkumaan ravintolaan asti. Kreikkalaista en ookaan ravintolassa syönyt sitten Kreikan reissun joka tehtiin äidin kanssa silloin kuin olin 10-vuotias että taitaapa olla aikakin jo päästä maistelemaan! Fetajuustoa en vaan taida voida syödä, harmi! Mutta eiköhän sieltä kreikkalaisesta menusta löydy kaikkea muutakin hyvää syötävää sitten, ainakin tsatsikia on pakko saada. Nyt voisin kuitenkin pitäytyä vielä tässä edellisessä ravintolareissussa ja laittaa pari kuvaa!
Päivän asu
Farkkupaita – Gina Tricot
Musta toppi – H&M
Mustat farkut – Cubus
Sukat – Lindex
Vyö – Kappahl
Oli pakko vanhojen aikojen muistoksi ottaa kunnon poseerauskuva! Ja onpa kyllä pakko myös sanoa että näyttää niin paljon kivemmalta kun vaan hymyilee luonnollisesti eikä luimistele tuolla tavalla niinkuin vasemmanpuoleisessa kuvassa. Miksi mä koskaan teini-ikäisenä kuvittelin että poseeraaminen on hot, rock & pop eikä kuvissa voi olla luonnollinen saatika sitten hymyillä?! Ainiin, ja välissä kiharsin parit laineet tukkaan suoristusraudalla pitkästä aikaa. Musta tuntuu että näytän kiltimmältä laineikkaissa hiuksissa, mutta toki varmaan tuo suhteellisen järkyttävä poseerauskin vaikuttaa näissä vierekkäin asetetuissa kuvissa. Hei muuten, multa pyydettiin sitä hiuspostausta, onko teillä mahdollisesti toiveita sen sisällöstä jos sellaisen toteuttelisin tässä piakkoin?

Synttärisankari ei tykännyt kun yritin ottaa kuvaa, siitä tuo äärimmäisen tyylikäs keskimmäinen kuva! No okei ehkä halusin vähän esitellä Nonan ihanaa ristisormustakin, mullekin tuollainen! Tämän päivän jutuista vähän lisää sitten seuraavassa postauksessa joka on varmaankin ihan mukava ylläri ainakin joidenkin mielestä! Se on nimittäin jotain sellaista mitä ei myöskään ole vähään aikaan mun blogissa nähty, ehkä joku jo arvaakin.. 😉
Kuinka usein te muut äidit tykkäätte ottaa omaa aikaa? Mitä tykkäätte silloin tehdä? Löytyykö ketään joka olisi yhtä kotihiirien kotihiiri kuin minä?

Tänään pääosassa minä!

05.10.2012
Mä ajattelin tänään vähän höpötellä itsestänikin välillä! Mä en ehkä niin paljoa ole täällä blogissa tuonut esille sitä kuinka lähellä mun sydäntä muoti on, mutta tänään ajattelin vähän valottaa sitä osastoa. Tätä postausta kirjoittaessani olen enemmän kuin onnellinen siitä että päätin nappaista anonyymikommentoinnin vihdoin pois, eipä tarvitse kuunnella ikäviä laukaisuja mun tyylistäni! Mä aloitin vaatteiden suunnittelun 6-vuotiaana, jonka jälkeen käytinkin suunnilleen jokaikisen kotona itsekseen vietetyn sekunnin joko siihen tai muotitietouden tankkaamiseen kirjoista. Järkälemäisen MUOTI – suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999 -teoksen lainasin mummolan maailman parhaasta kirjastosta ensimmäisen kerran kesälomallani 9-vuotiaana vuonna 2001 ja sen kesäloman aikana kahlasin sen kannesta kanteen, useampaankin otteeseen. Nykyisin mun muoti-innostus on laantunut huomattavasti, varsinkin se suunnittelupuoli siinä, mutta kyllä mä edelleenkin mietin vaateasioita aika paljon ja luen kyllä muotilehtiä huomattavasti enemmän kuin mitään muita lehtiä.
                Mulle muoti ei tarkoita sitä että seuraisin omassa pukeutumisessani orjallisesti ainoastaan hetken trendejä, ei tosiaankaan. Mulle muoti on enemmänkin ihana ja rakas harrastus, musta on ihanaa edelleenkin lukea muodin historiasta, seurata katumuotia ja katsastaa netistä haute couturen helmet. Mun pukeutumisessani muodikkuus ei ole se pääasia, vaan se että imen vaikutteita joka puolelta ja poimin omaan tyyliini vain ne jutut jotka koen itselleni sopiviksi. Ja sitten taas jos tykästyn johonkin, saatan käyttää samaa mallia vuodesta toiseen välittämättä siitä onko se juuri sillä hetkellä kovinkaan pinnalla. Mun tyyli on välillä ollut kaukana muodikkaasta, enkä koe välttämättä tälläkään hetkellä olevani kovin muodikas, käytännöllisyys on nykyisin usein mulla mielessä kun vaatteita ostelen, mutta pyrin silti näyttämään aina siistiltä enkä seinästä revityltä. Teiniaikojen vaatekokeilut olivat välillä aika tai todella halvan näköisiä, teinivuosina ehkä ajauduinkin kauimmas muotimaailmasta, mitä koskaan olen ajautunut. Äitiyden ja bloggaamisen myötä on tyylikkyys taas alkanut kiinnostaa huomattavasti enemmän.
                 Syy miksi otin koko muotiasian esille, on eilen H&M:lle ilmestynyt muoti-ikoni Anna Dello Russon upea asustemallisto jota olen odottanut jo kuukausia!  Mulla on lähestulkoon jokaisesta H&M:n designer -mallistosta jotakin; mm. Karl Lagerfeldin upea pliseerattu hame ja Victor & Rolfin satiinialusvaatteet, Stella McCartneyn toppi and the list goes on. Anna Dello Russo ei ehkä ole designer samalla tavalla kuin edellämainitut, mutta upea tyylitaju hänellä kyllä on. Anna Dello Russon asustemallisto sai mut pitkästä aikaa innostumaan todella paljon ja suuntasinkin eilen heti aamusta Aleksanterinkadulle Suomen ainoaan H&M:n josta mallistoa oli saatavilla. Into piukassa tutkin malliston tuotteet läpi ja nappasin lopulta itselleni täydelliset korvakorut joita oli enää muutama pari jäljellä vaikka avajaisista oli alle tunti!
Pieni pala luksusta arkeen ja tämänkin äidin muodinnälkä on hetkeksi sammutettu. Mutta vain hetkeksi! Ja sitten todellisuuteen ja niihin käytännöllisiin juttuihin joista mainitsinkin. Mä kovasti himoitsin itselleni talveksi pastelliväristä villakangastakkia, mutta koska mietin sydäntalven pulkkareissuja joita olen tässä helmikuusta 2011 asti odottanut saavani kokea Tirriäisen kanssa, päädyin ostamaan Gina Tricotista beigen unelmanpehmeän ja superlämpimän parkatakin. Takki on niin lämmin ettei vielä hetkeen (ainakaan toivottavasti, en odota innolla kylmiä ilmoja) pääse käyttöön, mutta näyttää se ihanalta tuolla eteisessäkin. Helpottaa kun tiedän ettei mun tarvitse palella talvella!
Talvipakkasiin asti mä lämmittelen mun käsiä hupaisilla leopardihansikkailla, jotka eilen bongasin myöskin H&M-reissullani. Ne on ihanan pirteät, erilaiset ja hyvällä tavalla hassut!
Toinen asia jota en ole välttämättä mainostanut täällä kovinkaan paljoa, on mun suunaton rakkauteni sieniin! Otto taas puolestaan inhoaa sieniä yli kaiken, mikä tarkoittaa sitä että mä syön nykyään sieniä äärimmäisen harvoin, ainoastaan silloin kun ollaan ravintolassa tai Otto ei ole kotona. Tänään Otto on työpaikkansa juhlissa, joten me päätettiin äidin kanssa kokkailla ihanaa suppilovahvero-kinkkupastaa ja arvatkaas mitä! Mä voitin tän sienijutun ihan 6-0 Ottoa vastaan, Tiara nimittäin rakastui sieniin ja söi aivan onnesta soikeana koko oman annoksensa!
Mä syön sieniä sen verran harvoin että silloin kun niitä saan en säästele kerman tai voin määrässä! Mun pastakastikereseptiin kuuluu n. 1 litra suppilovahveroita tai muita (metsä)sieniä, yksi sipuli, ruohosipulia väriä antamaan, kinkkusuikaleita tai paketillinen pekonia, paljon paljon voita, purkillinen kuohukermaa, pari ruokalusikallista Dijon-sinappia, sekä ripaus mustapippuria ja avot! Se vei kielen mennessään vaikka itse sanonkin! Iina-postauksen lopuksi lisään vielä pari maailman suloisinta otosta meidän hienosta neidistä joka onnekseni tykkää siis myös sienistä!
Sellaista tällä kertaa, päätin laittaa kuvat nyt ihan kokonaisina kollaasien sijaan koska vaihtelu virkistää! Toivottavasti piditte postauksesta vaikka se mahdollisesti olikin kaikin puolin vähän ”erilainen”. Mä toivottelen ihanaa viikonloppua kaikille! Oon niin iloinen siitä että mulla on noin upeita tyyppejä lukijoina kuin te, teille on ilo kirjoittaa!
Mikä teille tuo pientä luksusta arkeen? Löytyykö samanlaisia muotitietouden orjia kuin minä? Löysikö joku muukin kenties tiensä Anna Dello Russon malliston luokse?

Sillisalaattia leopardin kera

09.08.2012
Ajattelin tehdä vielä yhden sillisalaattipostauksen meidän lomaviikosta ja sitten palaan ihan normaaliin blogiarkeen toivepostauksineen ja tavallisine höpinöineen. Tässä postauksessa ajattelin esitellä muutaman kuvan omasta pärstästänikin kun aiemmissa on ollut esillä enemmän apinoita ja kameleita! Shoppailun, Lintsin ja Korkeasaaren lisäksi me ehdittiin käydä rannalla, kokkailla hyvää ruokaa ja hengailla ihan muuten vain. Tiara konttasi innoissaan Mörkö-koiran perässä koko viikon, mutta kertaakaan ei yrittänyt repiä hännästä tai sörkkiä koiraherran silmiä kuten aluksi pelkäsin aiempien koira-pikkulapsikokemusteni perusteella. Mörköstä ja Tirriskästä tuli hyvät kaverit kun Tiara oppi sievästi taputtamaan tai paijaamaan Mörkön kylkeä iloisten kiljahdusten saattelemana. Oli ne kyllä suloisia yhdessä!
          Mä leipaisin tervetuliaisiksi mokkapalat äidille ja serkulleni ja ne kyllä tekivät hyvin tehtävänsä eivätkä kovin kauaa olleet jääkaapin täytteenä. Me ollaan pikkuhiljaa alettu antamaan Tiarallekin samaa ruokaa meidän kanssa ja siksi mulla onkin nyt tullut tehtyä paljon sellaisia aika perus kotiruokia (esim. uunilohta ja lihapullia). Me ollaan jo jonkin aikaa annettu neidille hapanmaitotuotteita (10kk iästä) ja niistä ei ole tullut mitään mainittavia mahaoireita ainakaan joten nyt uskallan jo käyttää neidinkin ruuissa välillä ruokakermaa. Tavallista maitoa ei olla vielä kokeiltu antaa ja sen kanssa ajattelin kyllä odotella vielä hetkisen verran että neidin masu saa rauhassa tottua. Sormiruokailu on korvannut hedelmäsoseet meillä kokonaan ja välipalaksi Tiara vetelee tuoreita marjoja, hedelmiä ja vihanneksia (mansikka, päärynä, cantaloupemeloni ja kurkku ovat suosikkeja) ja niiden lisäksi leipää, jogurttia, viiliä, täysjyvämuroja ja milloin nyt mitäkin sattuu olemaan. Tiarasta on mun onnekseni kuoriutunut oikein ennakkoluuloton maistelija ja neiti yleensä syö mitä tahansa mä sille annankin. Joskus saattaa ensin irvistellä uusille makuelämyksille mutta parin haukun jälkeen nekin menevät mukisematta alas.
 Karvainen muru ja vähemmän karvainen muru♥
Äidin rakas uudessa ihanassa sydänpaidassa ja leopardileggingseissä♥
Yhtenä päivänä innostuin jättämään hiukset nutturan jäljiltä kiharalle enkä suoristanutkaan niitä, kivaa vaihtelua ainakin mun mielestä ainaiselle suoralle tukalle!
Maanantaina mentiin mun serkun kanssa käymään tuossa lähibiitsillä ja mä otin aurinkoa sillä aikaa kun mun serkku ui. Tirriskä ei tällä kertaa päässyt osalliseksi rantahuveista koska neiti nukkui kunnon päikkärit vaunuissa koko reissun ajan.
Maanantai oli onneksi ihan mielettömän kaunis päivä niin kerettiin vähän nauttia upeasta säästä ennen kun se kovasti mainostettu syksyn alkaminen tapahtui!
Poseerasin innoissani mun vanhoissa farkkushortseissa joihin en uskonut enää ikinä mahtuvani!
Mun kokkaamia savulohibageleita, mokkapalaa ja kasvis-vuohenjuustopastaa maisteltiin myös kotiruokien lisäksi ja toi pasta on ainakin mun uusi suosikki! Pakko kirjoittaa sen resepti ylös niin voin tulla jakamaan teillekin (ja voin nuo muutkin toki kertoa täällä jos jollekulle maistuu)!
Tiistaina äiti, Mörkö ja mun serkku lähtivät takaisin Ouluun ja me jäätiin kolmestaan tänne möllöttämään! Kauhea ikävä taas tulee vaikka onneksi suht pian koittaa jo syyskuu ja Tirriskän synttärit jolloin äiti tulee taas meille vähän pidemmäksi aikaa. Tiistain ja eilisen käytin siivoillen meidän kämppää; miten paljon voivatkaan kolme aikuista, kaksi lasta ja yksi koira saada sotkua aikaan viikossa! Pesin myös eilen monta koneellista pyykkiä ja viimeisen koneellisen kohdalla iltasella meidän vanha pesukoneen rotisko päätti sanoa itsensä irti ja loppuilta menikin sitten täpötäyttä konetta vedestä tyhjennellessä ja likaisia/pesuaineisia pyykkejä käsin pestessä, kerrassaan ihanaa! No ei mutta saadaanpahan nyt joku vähän modernimpi pesukone tai pesutorni hankittua niin jos vaikka pyykinpesustakin tulis mukavaa puuhaa ärräpäiden täyteisen pakerruksen sijaan.
           Pyykistä ja vaatteista yleensäkin puheenollen, mä oon viimeaikoina seuraillut kauheasti syksyn trendejä ja vaatekauppojen tarjontaa ja ilokseni huomasin että mun 2008 ostamat Cheap Mondayn leopardikuvioiset farkut on just nyt enemmän kuin coolit! H&M:n sivuilla on useammatkin leopardikuvioiset housut ja oonpa niitä bongaillut Polyvoresta ja julkkisten päältäkin. Ostin noi mun farkut Lontoon reissulla ja rakastuin niihin samantien kun ne näin ja mun oli pakko saada ne. Jostain syystä kumminkin mä oon pelännyt käyttää niitä, varmaan siksi että ne ovat todella erikoiset ja huomiota herättävät räikeällä kuvioinnillaan ja ultrakorkealla vyötäröllään. Ehkä äitiys on tuonut mulle lisää itsevarmuutta (tai onkin, enää en tarvitse kilon pakkelikerrosta ja tunnin hiustenlaitto-operaatiota joka aamu) ja siksi mä nyt päätin että toki mä voin käyttää rakastamiani farkkuja jos kerran niin itse haluan! Tässäpä vähän kuvasia mun housuista ja meidän pikku leopardi-Tiarasta! PS: naurakaa vaan iha
n vapaasti mun valkosille varpaille, ne sai vähän kuorintaa hiekkarannalla niin väri ei ihan mätsää muuhun kroppaan :DD!
Pientä muutosta havaittavissa? On kyllä mukavaa silti mahtua 16-vuotiaana ostamiinsa farkkuihin edelleen!
Mä tykkään korkeasta vyötäröstä housuissa, ainoa vaan että noissa mun housuissa ei oo vetoketjua vaan julmetun pitkä nappilista ja ne saa mahan tolleen pömpöttämään niinkuin kuvasta näkyy 😀 ja siinä äidin ihana minileopardi♥
Oton ei onneksi tarvi harmitella sitä että se ei päässyt Korkeasaareen kun sillä on tälläsiä kissoja himassa ihan omasta takaa, eiku! ;D
Mulla oli niin paljon kaikkea asiaa teille että meinaa unohtua! Mutta ainakin se mun piti teille vielä kertoa, että Otto rakensi eilen Tirriskälle majan meidän ruokapöydän alle ja siellä ne hengaili melkeen koko illan. Tänään kun itsekin menin majaan köllimään niin enköhän kolauttanut heti pääni siihen pöytään! Tiara onneksi on niin lyhyt että edes seisaalleen sen pää ei yllä osumaan tohon pöytään. Nyt se just heräs päikkäreiltä kun tulin tätä postausta viimeistelemään ja tossa se vetää leukoja Oton tietokonepöydän reunaa vasten kun siellä on ES-tölkki joka olis ihan pakko saada! Mä alan nyt leikkimään Tirriäisen kanssa mutta palailen mahdollisimman pian uusin kujein ja kuvin. Adios♥
Loppukevennys: Maja & neiti töyhtöhyyppä♥

Toivepostaus: Ruokapostaus pt. 2

24.05.2012
Oon tässä parin viikon ajan nyt kasannut semmosia reseptejä joita ei ennen oo täällä blogissa ollut ja nyt olis materiaalit ruokapostaus pt. kakkoseen valmiina! Näin kun kesä alkaa jo pikkuhiljaa olla täällä niin oon taas löytänyt mun kesäkurpitsainnostuksen ja siksi sitä on tungettuna aika moneen ruokaan. Mutta mikäs siinä, kesäkurpitsa on todella hyvää! Ja mä totean nyt jo tässä valmiiksi, että kyllä, meillä käytetään pahamaineisia marinoituja broilerinfileesuikaleita, koska mä (ja Ottokin) pidän niiden mausta. Tiara ei vielä toistaiseksi syö meidän kanssa samaa ruokaa, joten se on täysin mun oma henkilökohtainen häpeä mitä kakkaa mä mahalaukkuuni tungen. 
           Tiara syö tällä hetkellä kaiken korviketta lukuunottamatta luomuna, ja siksi oon myös itse pyrkinyt lisäämään jo näin valmiiksi meidän luomutuotteiden käyttöä, jotta meidänkin ruokavalio olis mahdollisimman terveellinen sitä ajatellen kun Tiara alkaa muutaman kuukauden kuluttua syödä samaa ruokaa meidän kanssa. Tällä hetkellä me ostetaan ainakin kananmunat, jogurtit, suurin osa vihanneksista ja hedelmistä, voi,  oliiviöljy, jauheliha ja suurin osa pastoista/makaroneista luomuna. Mä en usko että kykenen koskaan luopumaan täysin kamalista teollisista ruoka-aineista, limuista tai karkeista koska mä tykkään niistä vaan niin paljon, mutta Tiaran ruokavaliosta aion pitää parempaa huolta. 
         Siksipä aionkin tulevaisuudessa välttää vielä nykyistäkin enemmän einesten käyttöä ja keksiä sitten Tiaralle parempia ruokavaihtoehtoja jos joskus tulee tunne että itse on pakko saada valmiiksi marinoitua lihaa. En myöskään aio antaa Tiaralle edes maistiaisia limusta, karkeista, sipseistä, kekseistä tai jäätelöstä ennen kuin neiti niitä itse osaa pyytää (mihin toivottavasti menee vielä kauan aikaa). Ja sellaista mitä Tiara ei ole koskaan saanut, ei hän osaa kaivata joten luulisin vaikka xylitol -pastillien toimittavan herkkujen virkaa oikein loistavasti siihen asti että Tiara jossain lastenkutsuilla tutustuu lisäaineilla kyllästettyihin hedelmäkarkkeihin. En mä kumminkaan aio miksikään herkkupoliisiksi alkaa, että kyllä Tiarakin saa syödä isompana kakkua ja keksiä jos muutkin syö, mutta en aio niitä itse myöskään tuputtaa niin kauan kun Tiara ei ole niiden olemassaoloa itse älynnyt.
Helppo kesäkurpitsalasagnette

Puolikas kesäkurpitsa
1 sipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
400g jauhelihaa
Lasagnetteainekset
3 dl maitoa
Juustoraastetta
(mausteita oman maun mukaan, itse lisäsin mm. chiliä, yrttejä ja tuoretta ruohosipulia)

Laita jauheliha pannulle paistumaan. Pilko sillä aikaa sipuli ja valkosipuli ja raasta kesäkurpitsa suikaleiksi. Lisää sipulit ja kesäkurpitsat pannulle ja paista hetki, jonka jälkeen lisää vesi, maito ja lasagnetteainekset paketin ohjeen mukaan. Lisää joukkoon vielä omat mausteet jos haluat. Voitele laakea vuoka ja kaada lasagnettemakaronit tasaisesti sinne. Tämän jälkeen lisää valmis lasagnettekastike ja sen päälle juustoraaste. Paista uunissa paketin ohjeen mukaan!


Kanapasta

300g hunajamarinoituja broilerinfileesuikaleita
1 banaanisalottisipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
1 punainen paprika
ruohosipulia
1 tuore punainen chili
1 prk chilitomaattimurskaa
1/2 prk ruokakermaa
keitettyä pastaa 
(juustoraastetta)
Laita broilerinfileesuikaleet pannulle paistumaan ja pilko sillä aikaa sipulit ja vihannekset. Lisää pilkotut vihannekset ja sipulit pannulle ja freesaa hetki, tämän jälkeen lisää tomaattimurska ja ruokakerma. Anna lämmetä pannulla vielä hetki ja lisää mausteita oman maun mukaan. Tarjoile keitetyn pastan ja juustoraasteen kanssa!

Marinoidut kasvisvartaat, pippurijuustokepakot ja guacamole

Marinoidut kasvisvartaat
1 Kesäkurpitsa
2-3 eriväristä paprikaa
kirsikkatomaatteja 
herkkusieniä
Marinadi:
1dl extra neitsytoliiviöjyä
1 rkl balsamicoa
1/2 sitruunan mehu
1 rkl hunajaa 
1 yksikyntinen valkosipuli puristettuna
mustapippuria 
(ripaus sormisuolaa)
Sekoita kaikki marinadiainekset keskenään ja lisää pilkotut vihannekset. Anna marinoitua jääkaapis
sa,  mitä kauemmin sen parempi mutta vähintään tunti. Tämän jälkeen pujottele vihannekset kylmässä vedessä liotettuihin varrastikkuihin ja grillaa tai paista uunissa n. 15min
Pippurisulatejuustokebakot
400g jauhelihaa
2dl kermaviiliä
0,75dl korppujauhoja
1 ps välimeren valkosipulinen sipulikeitto -aineksia (blåband)
1 sipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
6 pippurisulatejuustoviipaletta (arla ingman)
1 kananmuna
Pilko sipuli ja valkosipuli. Sekoita korppujauhot, sipulikeittoainekset ja kermaviili keskenään ja anna turvota hetki. Lisää joukkoon sipulit, valkosipulit ja jauheliha. Pilko sulatejuustoviipaleet pieneksi muruksi ja sekoita taikinan joukkoon. Lopuksi lisää kananmuna ja sekoita taikina tasaiseksi. Muotoile pötkylöiksi ja pujota vedessä liotetut varrastikut niiden sisään. Grillaa tai paista uunissa n. 20 minuuttia.
Guacamole
2 kypsää avokadoa
2dl kermaviiliä
1 punainen chili
6-10 kirsikkatomaattia
1 pieni shalottisipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
1/2 sitruunan mehu
mustapippuria
ripaus suolaa
ripaus sokeria
Poista avokadoista siemenet ja koverra hedelmäliha kulhoon. Mössää avokadot haarukalla ja sekoita kermaviilin joukkoon. Lisää sitruunamehu. Pilko tomaatit, chilit ja sipulit niin pieneksi silpuksi kuin vain saat ja lisää mössön joukkoon. Purista valkosipuli ja lisää mausteet. Sekoita hyvin ja avot!
Pasta Carbonara
1 pkt pekonia
1 punasipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
2dl ruokakermaa
100g juustoraastetta
1 kananmuna
ruohosipulia 
mustapippuria
täysjyväspagettia
Laita pekonit pannulle paistumaan ja pilko sillä aikaa sipulit. Pilko pekonit ja anna vielä paistua hetken sipulien seurana (itse leikkelen pekonit aina tyylikkäästi keittiösaksilla silpuksi suoraan pannulla). Sekoita ruokakerma, juustoraaste ja mustapippuri keskenään ja lisää pekoni-sipulipaistoksen joukkoon. Lisää vielä silputtua ruohosipulia antamaan väriä muuten niin harmaalle ruualle sekä riko kananmuna kastikkeen joukkoon.Tarjoile täysjyväspagetin ja parmesanin kanssa.
Kana-pekoni pastasalaatti
300g hunajamarinoituja broilerinfileesuikaleita
1 pkt pekonia
1 rasia kirsikkatomaatteja
1/2 kurkku
1 ps friseesalaattia
1 punasipuli tai banaanishalottisipuli
keitettyä pastaa (esim. pappardelle)
1/2 dl parmesania
Paista pekonit pannulla ja silppua pieneksi, lisää kanasuikaleet ja paista kypsäksi. Pilko paistamisen lomassa vihannekset, sipuli ja salaatti. Sekoita keitetty pasta, pekonit, kanat ja pilkotut vihannekset keskenään ja tarjoile salaatinkastikkeen kanssa.
Pecorino-tomaattipasta

400g naudanpaistijauhelihaa
1 punainen paprika
1/2 kesäkurpitsa
1 sipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
1 punainen chili
50g Pecorino Romano -juustoa
1 prk paseerattua tomaattia
1 pieni pussi Cashew -pähkinöitä (ei suolattuja)
provencen yrttisekoitusta
mustapippuria
täysjyväspagettia
(rucolaa)
(suolaa)
Laita jauheliha pannulle paistumaan. Pilko sillä aikaa vihannekset, chili ja sipulit. Lisää ne pannulle, anna paistua jonkin aikaa. Raasta Pecorino -juusto pieneksi ja murskaa pähkinät pieneksi muruksi. Lisää paseerattu tomaatti, juusto ja pähkinämuru pannulle ja kuumenna viitisen minuuttia. Lisää mausteet ja tarjoile keitetyn spagetin ja rucolan kanssa.
Semmosia reseptejä! Toivottavasti tykkäsitte! Mä alan nyt siivoamaan ja sitten lähdetään Tirriskän kanssa pihalle keinumaan hetkeksi ennen kuin Otto tulee töistä kotiin. Ihanaa torstaipäivää kaikille!