Lähdin Berliinissä shoppailemaan, päämääränä yksi pakollinen ostos: se laadukas nahkalaukku. Katselin toki kaikkea muutakin, mutta eniten kiinnitin huomiota laukkuihin, ja kaikki muu oli vain extraa. Ensimmäisenä päivänä kiersin Friedrichstrassen ja Alexanderplatzin kaikki kaupat, ei mitään. Toisena päivänä vierailin KaDeWessa ja ajattelin, että sieltä laukun on ainakin ihan pakko löytyä. No, ei löytynyt. Havittelemaani Marc Jacobsin Goodbye Columbus BB-laukkua oli joka puolella ainoastaan valkoisena, ja mä halusin ehdottomasti mustan.

Kolmantena päivänä olin jo luovuttanut, päätin että tilaan Rebecca Minkoffin laukun Shopbopista heti kun ollaan päästy kotiin, sillä tykkäsin siitä alunperinkin hieman enemmän, mutta en halunnut sitä siksi, ettei ollut mahdollista päästä näkemään laukkua luonnossa ennen ostopäätöstä. Päätettiin kuitenkin kiertää Galeries Lafayette vielä kerran, katsoa jos ihastuisin johonkin muuhun kuin Marc Jacobsiin, ja niinhän siinä sitten kävi että valitsin laukun, jota en aiemmin ollut osannut edes ajatella.

Coach Bleecker Preston Pebbled leather vei mun sydämen heti kun näin sen. Se pilkotti Coachin osastolla Lafayettella greigen sävyisten laukkujen takana, ja mä tiesin että se on kuin mulle tehty. Eläväpintainen nahka, täydellinen malli ja musta väri, enpä olisi enempää voinut toivoa. Tämän ostoksen jälkeen mä ymmärrän, miksi laukkuja joskus kutsutaan rakkauslaukuiksi. En nimittäin koskaan ennen ole ollut yhtä tyytyväinen mihinkään ostokseen! En silti ajatellut käyttää sanaa itse, en tiedä rakastanko laukkua, mutta ainakin se edustaa täydellisesti kaikkea sitä mitä laukulta toivon.

Merkkinä Coach ei ole Suomessa kovinkaan tunnettu, eikä sitä taida täältä saada mistään kivijalkamyymälästä ainakaan (pikagoogletuksen mukaan), mutta Jenkeissä ja muualla Euroopassa se tunnetaan paremmin. Coachin laukut eivät ole mitään designer-laukkuja, sijoitan ne mielessäni samaan kastiin juurikin Marc by Marc Jacobsin ja Michael Michael Korsin kanssa, mutta ne tuntuvat laadukkaalta ja toivon että laukkuni kestää hyvin arjen kiireitä ja täyteen sullomista.

Myös hintaluokaltaan laukku sijoittui samaan keskikastiin edellämainittujen merkkien kanssa, hintaa oli 398 euroa. Mä olin budjetoinut laukulle 500 (+/-100 euroa) joten hinta oli iloinen yllätys. Käyttöä ei ole takana kuin muutama päivä, mutta uskon että Coachin hoito-ohjeita noudattamalla laukku pysyy oikein hyvänä.

Mitäs tykkäätte laukusta?

Muiden ostosten suhteen olin aika kriittisellä tuulella, kun piti olla niin tarkkana että kaikki mahtuu mukaan. Löysin vaikka mitä kivaa, mutta yritin aina ostopäätöstä tehdessäni miettiä, että tarvitsenko sitä todella, ja onko samanlaista saatavilla myös Suomesta. Tietenkin ostin myös ihan hömppää, ja yhdet kengät jouduin ostamaan koska mukanaolleet kengät ja aiemmin ostetut kengät olivat molemmat malliltaan sellaiset, että olisin kuollut niiden rakkojeni kanssa jos olisin joutunut niillä kävelemään.

Hame ZARA / Toppi Topshop / Kello Guess* / Rannerengas Ti Sento* / Rannekoru Glitter* / Aurinkolasit Glitter* / Laukku Coach  / Kengät H&M / * = saatu blogin kautta

Uusi maksihame on ihana! Mä oon etsinyt hametta koko kesän, mutta kaikissa on ollut joko väärä pituus, ei halkiota ollenkaan, liian iso halkio tai liian pieni halkio, tai sitten ei vaan ole ollut mun kokoa. Mutta nyt löytyi Zarasta juuri oikeanlainen, ja olen siitä tosi iloinen, vaikka saa tosin nähdä kauanko se toimii enää kesähameena, kun elokuu lähestyy jo kovaa vauhtia. Ehkä sitä voi syksyllä yhdistää vaikka saappaisiin tai sukkahousuihin, niin on vähän lämpimämpää?

Mustavalkopilkukkaat kengät ostettiin hätävaraksi kun hammasta purren nilkutin rakkojeni kanssa. Ne pelastivat meidän loppuloman, ja tykkään niistä tosi paljon vaikka hätävaraksi ostinkin. Kiva kokeilla välillä jotain muuta eläinkuosia kuin leopardia tai käärmeennahkaa, vaikka kieltämättä vähän Cruella De Vil -fiilikset tuleekin, haha.

Toppi Primark / Housut Tally Wejl / Rannekoru Indiska* / Lompakko Mango / Kengät Primark / * = saatu blogiyhteistyön kautta

Cargotyyliset housut olivat napakymppi löytö Tally Wejlistä! Pyllyä ne eivät ehkä imartele samalla tavoin kuin Liu Jo:t, mutta ne ovat äärimmäisen mukavat jalassa ja istuvat täydellisesti. Harmittaa oikein että jätin sen ärsyttävän tilanpuutteen vuoksi housujen harmaat versiot ostamatta, ne olisivat olleet toinen hyvä lisä syksyn vaatekaappiin. Täytyy yrittää metsästää samantyyliset Suomesta.

Harmaa toppi ja nilkkurit olivat Primarkin löytöjä. Nilkkureita ostaessani tiesin että joudun laittamaan ne lennolle jalkaan vaikka asteita olisi 35, onneksi se vika päivä oli sitten viileämpi! Kuuntelin Bob Marleyta Oulun aikoina aika paljonkin, joten tuli ihan nostalgiafiilikset topista. Se on selästä avonainen, tuuletusaukot viilentävät kivasti näin helteillä! Mangon lompakko on ihanan kompakti, mulla on pitkään ollut käytössä DKNY:n 18v-lahjaksi äidiltä saamani lompakko, mutta ajattelin että nyt on aika päivittää uuteen versioon, eiköhän melkein viisi vuotta samalla lompakolla ole ihan tarpeeksi.

Meikkejä ja muita pikkujuttuja en koe tarpeelliseksi kuvata ja esitellä erikseen, mutta yhden jutun halusin vielä esitellä! Nimittäin ostamani puuhakirjan, joka ei ollut Tiaralle vaan mulle. Urban Outfittersissä katselimme Oton kanssa hauskoja kirjoja, ja huomasin Colour me swooooon -nimisen kirjan. Sen kansikuva näytti hauskalta, ja päätin selata sitä vähän. Ihan täydellistä!

Kyseessä on väritys-/puuhakirja jonka väritettävät kuvat ovat julkkismiehiä, ja viereiseltä sivulta löytyy hauskoja läppiä ja ”tehtäviä”, sekä pisteytysmahdollisuus aina kymppiin asti. Kirjasta löytyvät kaikki kuumikset Justin Timberlakesta ja Aaron Paulista Ryan Goslingiin ja Channing Tatumiin, yhteensä melkein 70 miestä. Olen mä antanut Tiarankin värittää niitä, jotka ei ole mun omia lemppareita, mutta tässä on kyllä ultimate tylsyyshetkien (jos sellaisia tässä joskus hamassa tulevaisuudessa sattuu vahingossa tulemaan) varalle täydellistä tekemistä!

Huh, sellainen ostospläjäys! Kuvista puuttuu yksi neuletakki koska en kyennyt sitä näillä helteillä kuvaamaan, mutta se on vilahtanut Instagramissa ainakin jo kerran! Mulla on vielä yksi tavallaan Berliiniin liittyvä tarina takataskussa, jonka tulen kirjoittamaan lähipäivinä, mutta muuten Berliinijutut alkavat olla loppuun koluttu, hate to say. Vaikka ihan kiva sitä on kirjoitella jo välillä jostain muustakin, niin pääsee edes vähän yli tästä matkahaikeudesta. Huomenna ohjelmassa on ainakin leikkipuistotreffit parin kaverin kanssa, joita odotan innolla!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille<3

IIK! Mä tein sen, kuvasin videon jolla ihan oikeasti teen jotain muutakin kuin selitän mitä mieleen juolahtaa. Antakaa mulle anteeksi ensimmäinen kertani tässä hommassa! Hei mutta aika hauskaa, että jossain voi vielä olla eka kerta, vaikka on blogannut jo rapiat kolme vuotta. Oma hiusvideoni ei ollut ihan Dejan Cekanovic -tasoa valitettavasti, joten lisäsin alle vielä lahjakkaan herran Pantene-tutoriaalin. Hävettää suorastaan laittaa oma räpellykseni suoraan verrannolliseksi julkkisten tunnetun hiusstylistin videon kanssa, mutta minkäs teet!

Mä itse tykkään isoista laineista (ei varmaan tullut jo videolla selväksi), mutta tosiaan tismalleen samalla tekniikalla saa tehtyä myös pienempää kiharaa, etenkin jos tekee duunin vähän pikkutarkemmin kuin minä. Olen ikuisesti kiitollinen Veeralle, joka opetti kyseisen tekniikan mulle. Ja ainiin, jos joku miettii kauanko videon raakaversio, eli hiustenlaitto kokonaisuudessaan, kesti: 12 minuuttia ja 40 sekuntia. Se ei ole kovin pitkä aika, mutta siinä ajassa saa jo kivasti hiukset laitettua!

Suorat linkit videoihin TÄSSÄ (mun)  ja TÄSSÄ (Pantene) jos ne eivät jostain syystä toimi selaimessa suoraan.

Pantenen huikean arvonnan voittajaksi selviytyi Irene! Irenen kommentissa oli hyvä vinkki, joka meidän kaikkien kannattaa painaa mieleen:

Laittaisitko Irene mulle sähköpostilla (couturecouture(at)windowslive.com) yhteystietoja, niin saadaan paketti oikeaan osoitteeseen! Paljon onnea voitosta!

Postaus toteutettu yhteistyössä Pantenen kanssa.

Me lähdetään Oton kanssa viettämään kesälomanlopettajaisia lähirannalle, eli livahdetaan kahdestaan loman ensimmäiselle ja viimeiselle yöuinnille, tyttöjen jäädessä nukkumaan mummun turvalliseen huomaan. Mua vähän pelottaa, Otto on nimittäin aika kovis vesisodassa, ja nyt kun ei ole tyttöjä pelastamassa mua niin mä taidan saada kylmää kyytiä! Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille<3

Löydettiin Berliinistä vaikka mitä kivaa lapsille, vaikka jouduttiinkin jättämään osa siellä päässä ostamatta, kun ei vaan mahtunut laukkuihin enempää. 8kg käsimatkatavaran painoraja ei antanut niin paljoa tilaa shoppailulle kun oltaisiin toivottu, joten eilen me piipahdettiin vielä Itiksen Zarassa ostamassa ne jutut, mitä Berliiniin jäi painorajan takia. Näillä helteillä ei lasten päällä oikein voi syksyvaatteita kuvata, joten kuvattiin vaan paidat ja yhdet kengät tämän aamun koiranlenkitys-puistoreissulla. Mutta eivätköhän loputkin vaatteet tule syksyn aikana näkymään täällä tyttöjen päällä, niin saa paremmin kuvan siitä miltä ne näyttävät!

Tiara tarvitsee elokuussa alkavaan kerhoonsa mukavia trikoovaatteita, sekä tietysti myös laadukkaat ulkovaatteet ja -kengät. Niitä en kuitenkaan uskaltanut sovittamatta ostaa, eivätkä kaikki syksyn uudet ulkovaatemallistot ole vielä edes tulleet myyntiin, ne jäivät vielä ostamatta, kun odotellaan uutuuksia. Mutta pehmeitä ja mukavia vaatteita löytyi, sekä parempia arkivaatteita ja -kenkiä jotka siis haettiin eilen sieltä Zarasta, ja päästiin sovittamaankin ne ennen ostoa.

Kaikki vaatteet ostettiin joko Zarasta tai Primarkista, sillä niistä löytyi eniten kaikkea kivaa. Ostin tytöille sekä samanlaisia mutta eri värisiä, että täysin omanlaisiaan vaatteita. Paidat ja mekot menevät molemmilla neideillä, mutta farkut, pipot ja kengät ostettiin molemmille omat, kun pituuseroa ja päänympärysmitan eroa on vielä reippaasti. Tiara halusi ehdottomasti ottaa oman laukkunsa mukaan ulos ja luopui siitä kivien ja käpyjen keräyksen ajaksi vain taitavalla suostuttelulla.

Tyttöjen paidat Primark, Tiaran kengät Zara.

Mun ykkössuosikkeja on kengät ja pipot, ne on vaan niiiiiiin ihanat, enkä malta odottaa että pääsen pukemaan ne tytöille. Pipot ovat muuten poikien puolelta, tyttöjen puolelta löytyi vain pitsikuvioisia neulepipoja, joita en halunnut ostaa vaikka ihan söpöjä ovatkin. Näissä on paljon enemmän asennetta!

Nyt mä lähden tyhjentämään astianpesukonetta ja kolistelemaan, toivoen että Zelda herää ääniin, sillä tarkoituksena olisi piipahtaa vielä Skideillä festareilla ennenkuin ne kolmelta loppuvat. Zeldan päiväuniaika osuu juuri huonosti 10-15 olevien festareiden kannalta, kun se on yleensä klo 11.30-13.30. Ei kauheasti jätä tilaa festaroinnille, ja liian aikaiset tai liian myöhäiset päikkärit eivät myöskään ole hyvä juttu. Mutta pidetään peukkuja! Tulkaa nykäisemään hihasta jos bongaatte meidät sieltä!

Illemmalla luvassa megapostaus Berliinistä! Ihanaa lauantaipäivää kaikille<3

Terkkuja Berliinistä! Kotiuduttiin eilen meidän minilomalta, ja olo on levännyt siitäkin huolimatta, että joka päivä käveltiin, käveltiin ja käveltiin niin että jalat on aivan rikki (instagramissa kaunista kuvamateriaalia aiheesta). Sainpa instassa kommentinkin, että näytän onnelliselta ja rentoutuneelta, ja siltä musta kyllä tuntuukin. Viimeiset pari viikkoa ennen lomaa ovat olleet kiireisiä, ajatukset ovat olleet kaikkea muuta kuin järjestyksessä ja fiilis on ollut vähän kireä, vaikka lomasta olenkin yrittänyt nauttia. Ennen syksyä on vaan niin paljon mielessä, kalenteri ihan täyteen buukattuna, ja jotenkin olen ollut ihan hukassa suunnitelmieni kanssa.

Kolme päivää ilman sähköpostia ja bloggaamista teki kuitenkin todella hyvää, ja nyt odotan jo innolla syksyn haasteita. Nyt ei kuitenkaan ole syksyjaarittelun aika, vaan viimeinkin mä aion kertoa ensimmäiset fiilikset Berliinistä. Postaukselle seuraa jatkoa kattavan shoppailu-, ravintola- ja nähtävyyspostauksen, ostospostausten ja meidän matkan kohokohdasta kertovan postauksen muodossa. Mutta aloitetaanpa nyt aivan alusta!

Varasimme matkan itseasiassa vasta viime viikon perjantaina. Sopivan ajankohdan löytyminen on ollut meidän koko kesän projekti, ja oikeastaan osasyy siihen miksi olen stressannutkin, pelkäsin että ei päästä matkaan ollenkaan. Lopulta kuitenkin varattiin siis matka viisi päivää ennen lähtöä, jolloin matkapakettien hinnat olivat kohonneet jo aivan pilviin siitä mitä olin kesäkuussa katsonut niiden olevan tänä ajankohtana. Valittiin jäljelläolleesta tarjonnasta keskihintainen vaihtoehto, ainoalla ei-niin-pahalla välilaskulla varustetut AirBalticin lennot Helsinki-Riika-Berliini ja sama toisinpäin.

Välilaskut olivat 40min, ja lähtöportti ihan saapumisportin vieressä, eli ei onneksi paha ollenkaan. Ensi kerralla kuitenkin tehdään vaikka väkisin päätös matkan ajankohdasta jo reilusti etukäteen, sillä tuntuuhan se vähän tyhmältä maksaa nelinkertainen summa välilaskullisesta lennosta ajoissa varattuun suoraan lentoon verrattuna. Mutta tehty mikä tehty, päästiin kuitenkin matkalle ja se on pääasia!

Meidän hotelli, Arcotel Velvet Berlin sijaitsi Mittessä, Friedrichstrassen poikkikadulla Oranienburgerstrassella. Sijainti oli mitä loistavin, sillä meillä oli kävelymatka melkein kaikkiin meitä kiinnostaneisiin kohteisiin (0-4km). Päästiin tsekkaamaan hotellille jo puolenpäivän aikoihin, heti kun oltiin käyty lentojen jälkeen aamupalalla, mikä oli todella ystävällistä ja helpotti ensimmäisen päivän aikataulua aika tavalla. Me valittiin Arcotel Velvet oikeastaan siksi, että oletettiin sijainnin kertomuksen perusteella olevan hyvä (mitä se onneksi olikin), ja se näytti ihan mielettömän hauskalta kaikkiin normihotelleihin verrattuna, kun hotellihuoneiden yksi seinä oli kokonaan pelkkää ikkunaa.

Tykättiin hotellista todella paljon, siellä oli ystävällistä henkilökuntaa, tilavat ja valoisat huoneet, ja sen ympärillä paljon kivoja ravintoloita, penkkejä istuskeluun ja Rewe-ruokakauppakin muutaman sadan metrin päässä. Ystävällisen henkilökunnan mainitsen erikseen siksi, että ainoa vähän negatiivinen asia Berliinissä oli mielestäni asiakaspalvelu. Useissa kaupoissa kassojen eteen saattoi kertyä yli kymmenen ihmisen jono, koska vain yksi myyjä purki jonoa ja kaksi myyjää juttelivat tämän yhden kanssa ihan jonninjoutavia kikatellen, hidastaen samalla sen ainoan työskentelevän myyjän toimintaa.

Englantia puhuttiin ravintoloissa hyvin, ja niissä palvelu olikin ystävällistä, kuten myös hienommissa liikkeissä, tietenkin. Mutta perus ruokakauppojen ja ketjuvaateliikkeiden myyjiltä ei juuri hymyä tai hyviä päivänjatkoja irronnut. Yllättävää, että suomalaisena, maailmalla tunnetun jurottajakansan edustajana, mä koen paljon eteläisemmässä Euroopassa tällaista. Ehkä me suomalaiset ei maineestamme huolimatta ollakaan niin juroja, sillä täällä mä kyllä yleensä saan ison hymyn, tervehdyksen, kiitoksen ja heiheit vähintäänkin osakseni kassalla asioidessani, oli kauppa mikä hyvänsä. Vastaan tietysti myös itse samalla tavoin, ja näin toimin myös Berliinissä.

No mutta, jokatapauksessa, tätä asiakaspalvelua lukuunottamatta, Berliini on kaikista vierailemistani kaupunkikohteista mun ehdoton ykköslemppari. Rento ravintolakulttuuri, loputtomat terassit, ihana joki, huikeat shoppailumahdollisuudet, vaikuttavat nähtävyydet, sopivat kävelymatkat ja toimiva julkinen liikenne tekevät siitä aivan mahtavan lomakohteen, ja täydellisen paikan myös tällaiselle minilomalle, jolloin haluaa vain saada parissa päivässä mahdollisimman paljon irti. Pelkkä kaduilla käveleskely itsessään on Berliinissä montaa aistia hellivä kulttuurielämys, kun oikeasti lahjakkaat katutaitelijat laulajista saippuakuplanpuhaltajiin esiintyvät, ihana tuoksu leijuu ravintoloista ja voi ihailla kaupungin henkeäsalpaavan kauniita vanhoja taloja, ja korkeita pilvenpiirtäjiä.

Säät suosivat meitä kahden ensimmäisen päivän ihanasti, mutta viimeisenä, lähtöpäivänä oli sateista ja viileää, mikä oli hyvä: ei ollut niin surullista lähteä kotiin. Mulla on vielä hurjasti kerrottavaa, reilut kuusisataa kuvaa läpikäytävänä, ja kaikki ostokset esiteltävänä, joten Berliiniasiaa tulossa myös lähipäivinä. Mutta yritän saada kaiken kerrottua mahdollisimman nopeasti, jotta päästään jatkamaan normaalia blogiarkea, enkä jää kuulumisissa jälkeen, haha.

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille <3

Pantene otti muhun jokin aika sitten yhteyttä, ja kysyi haluaisinko kokeilla heidän uusia tuotteitaan, ja videotutoriaalejaan, jotka on tehty huonojen hiuspäivien välttämiseksi. Uuteen tukkaani ihastuneena, mutta senkin kanssa jo pari huonoa hiuspäivää kokeneena, päätin tarttua tarjoukseen, ja kertoa tutoriaaleista teillekin. Videot ovat parin minuutin pituisia, hiusstailisti Dejan Cekanovicin helppoja tuote- ja kampausvinkkejä sisältäviä huonojen hiuspäivien pelastajia, ja jokaiselle huonon hiuspäivän syylle löytyi oma videonsa.

Itse kärsin usein huonoista hiuspäivistä siksi, että hiukseni oikein loistavat blondauksen tehneen tehtävänsä ja jättäneen hiusteni perusolotilan hapsottavaksi, pörröiseksi ja kuivaksi, siitä huolimatta että ne on vasta hyvin leikattu, enkä ole vaalentanut hiuksiani kuukausiin. Joudun käytännössä pesemään hiukseni päivittäin, jotta voin välttää superkuivan pörröefektin, ja sille päivittäiselle pesulle olisi kiva löytää vaihtoehto. Yksi Dejan Cekanovicin tutoriaalivideoista esittelee vinkkejä juuri pörröisten ja harottavien hiusten taltuttamiseen, sekä sisältää pari kivaa kampausvinkkiä.

Toinen hiusongelmani liittyy välillisesti siihen pörröisyyteen, nimittäin ällöttävä tunne hiuksissa jo seuraavana päivänä pesusta, koska hiukseni ovat tottuneet siihen että pesen ne joka päivä pörröisyyden takia. Yleensä en siis voi jättää hiuksiani pesemättä seuraavana päivänä pesusta, vaikka haluaisinkin, ellei sitten satu olemaan hirveä kiire, jolloin ärsyttää näyttää siltä kuin hiuksilleni olisi kaadettu pullollinen Bertollia. Pantenelta löytyy tuote ja tutoriaali myös rasvaisten hiusten käsittelyyn, joilla voi välttää pesun tarpeen vaatiessa.

Sain itselleni testiin paketillisen Pantenen uusia, huonojen hiuspäivien välttämiseen tarkoitettuja tuotteita, joita myös tutoriaalivideoilla käytetään. Toisen paketin saan arpoa teille! Paketti sisältää shampoon, hoitoaineen, tehohoitonaamion, bb-voiteen hiuksille, hiusöljyn, lämpösuoja- ja kiiltosuihkeen, kuivashampoon ja hiuslakan.

Kaikkia tuotteita en ole ehtinyt vielä kokeilemaan, mutta ainakin tehohoitonaamio- bb-voideyhdistelmä taltutti tämän pörrön, ja kuivashampoon avulla onnistuin välttämään päivittäisen hiusten pesun, joten olen enemmän kuin tyytyväinen. Tulevalla viikolla tulen tekemään oman videotutoriaalini, videon siitä kuinka tehdä helpot laineet suoristusraudalla, ei-perinteisellä tekniikalla. Apuna ajattelin käyttää näitä uusia Pantene-tuotteita! Sitä odotellessa, lisää Pantenen tutoriaaleja voi katsella täältä.

Yhteistyössä Pantene pro-v.

Jos haluat päästä kokeilemaan tuotteita itsekin, tässä ohjeet kuinka osallistua arvontaan: Jaa paras hiusvinkkisi kommenttiboksissa, keksi itsellesi nimimerkki ja jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonta-aikaa on lauantaihin 26.7.2014 klo 22.00 asti. Onnea arvontaan kaikille!