Mitä joulu merkitsee? Tämä oli yksi toivotuimmista aiheista, kun kyselin teidän toivomuksianne joulukalenterin suhteen. Ajattelin ensin, että no mitä ihmettä, olenhan mä joulun merkityksestä kirjoittanut. Mutta ei, en mä ole. Olen kirjoittanut perinteistä, ja olen höpöttänyt joulusta muutenkin varmaan yhden pitkän romaanin verran blogihistorian aikana, mutta siitä, mitä joulu todella mulle merkitsee, en ole koskaan avautunut kunnolla.

Mulle joulu on merkinnyt monia asioita aina. Lapsena se merkitsi sitä, että näin kauan ikävöimäni sukulaiset pitkän syksyn jälkeen, ja sain leikkiä serkkujeni kanssa, jotka olivat mulle kuin sisaruksia silloin. Olin tottunut Helsingissä olemaan aina äidin kanssa kahdestaan, mutta Oulussa oli koko iso suku kasassa. Jouluisin äitikin otti erityisen rennosti, kun oltiin kaukana Helsingin työkiireistä. Yhdessäolo rakkaiden ihmisten kanssa ja rentoutuminen, ne ovat tärkeintä joulussa mulle vieläkin.

Mä olin koulussa aikamoinen ylisuorittaja, sellainen kymppien tavoittelija, ja jouluisin mä rentouduin, kun oli lomaa eikä tarvinnut miettiä kokeita tai läksyjä. Kukaan ei koskaan pakottanut mua tekemään paljon koulutöitä tai vaatinut hyviä numeroita, äiti kyllä kannusti mua aina ja auttoi jos tarvitsin apua. Silti mä itse vaadin itseltäni paljon, välillä vähän liikaakin. Kuten sanottua, jouluna oli hyvä rentoutua pitkän syksyn jälkeen, ja keskittyä vain joulun viettoon.

Kun äiti sairastui vakavasti mun ollessa yläasteella, oli kevät. Ehkä silloin vuonna 2006 joulu sai vielä tärkeämmän merkityksen kuin aiemmin. Joulun aikaan äiti voi jo vähän paremmin, ja uskalsin ehkä vähän päästää irti siitä paniikista, pelosta että äiti ei herääkään seuraavana aamuna kun mä herään. Jouluna oli myös muita ihmisiä ympärillä, enkä ollut äidin kanssa kahden, mikä uskokaa tai älkää, oli mulle silloin etenkin öisin hyvin pelottavaa. Mä pelkäsin olla äidin kanssa kahden koska pelkäsin että jotain tapahtuu enkä voi tehdä mitään.

Teinivuosina, siis ne pari joulua lukion aikana ja sen jälkeen, mä ehkä kadotin joulun ilon hetkeksi. Se ei oikein tuntunut niin tärkeältä silloin, tärkeämpää oli nähdä kavereita ja tehdä ”kaikkea siistiä”. Kyllä mä toki silloinkin nautin ruuista ja yhdessäolosta, mutta en pysähtynyt ja hiljentynyt niinkuin jouluna kuuluu, kun oli pakko vaan päästä ulos ja tehdä kaikkea. Toisaalta, olen maailman iloisin siitä, että joululomalla 2010 mulla oli niin hurjan kiire takaisin Oulusta Helsinkiin, juhlimaan kaverin uudenvuoden bileisiin. Ilman niitä bileitä mulla ei olisi Ottoa, eikä mitään.

Seuraava joulu oli meidän ensimmäinen yhteinen joulu, perheenä. Me lähdettiin Ouluun mun tädin luo, koska se oli mulle niin tärkeää. Olin aina ollut jouluna Oulussa, enkä voinut kuvitellakaan että joulua voi viettää jossain muuallakin, haha. Ihana joulu meillä oli siellä, ei siinä mitään. Mutta meidän ensimmäinen joulu omassa kodissa vuonna 2012 on se, joka antoi joululle ihan oman merkityksensä. Meidän ihan oma joulu, joka ollaan ihan itse luotu, perinteineen.

Se joulu sai joulunvihaajaksi kääntyneen Otonkin taas tykkäämään joulusta. Me odotettiin silloin Zeldaa, ja saatiin juuri ennen joulua tietää että meille on tulossa toinen terve tyttövauva. Oltiin maailman onnellisimpia ihanista uutisista, ja laitettiin joulu alusta loppuun ihan itse. Se että kaikki joulupöydän antimet olivat meidän alusta loppuun asti itse valmistamia, oli jotenkin niin ihanaa, kinkunpaistosta se joulufiilis viimeistään tulee.  Mun jouluun kuuluu se, että paistelen kinkkua yömyöhään ja kokkaan laatikoita hiki hatussa Oton kanssa, siivoan kaikki kaapit ja pesen koko kämpän lattiasta kattoon, jotta voin sitten jouluaattona rentoutua aivan täysin, ja olla vaan.

Joulu on perhe. Joulu on rentoutuminen, rakkaus, yhdessäolo ja rauha. Rauha hiljentyä oman perheen kanssa kotiin. Vaikka viime joulu kului aika pitkälti kuopuksen sairastellessa, mulla on silti hyviä muistoja siitä, koska joulu. Tänä vuonna mä odotan kaikkein eniten lasten iloa joulusta, sitä jouluaattoaamua joka on toivoa täynnä. Joulu on kaikkien juhla, mutta kaikkein eniten se on kuitenkin lasten juhla, ja mä toivon, että meidän tytöt kokevat joulun yhtä merkityksellisenä ja ihanana aikana kuin minäkin.

Me lähdetään tänään viettämään viikonloppua Oton isoisän luokse lasten kanssa ja rentoudutaan vähän siellä! Huomenna kuitenkin luvassa joulukalenteriluukku ja uusia kujeita muutenkin. Aivan ihanaa viikonloppua kaikille<3

Mitä joulu merkitsee teille?

No nyt on sitten joulukuusi koristeltu, ja sitä pääsette kurkkaamaan tässä luukussa numero 7! Tänä vuonna kuparin väri on noussut aika suureksi trendiksi, ja niin myös minä ihastuin siihen. Tiesin jo kuukausia sitten että tänä vuonna haluan ensimmäistä kertaa kokeilla jotain muuta metallisävyä kuusessa, kuin pelkkää hopeaa. Lopulta meidän kuusesta sitten kuitenkin löytyy useampi metallisävy eli kulta, kupari ja hopea yhdistettynä mustaan ja valkoiseen.

Kupari yksin tuntyi jotenkin liian lämpimältä, kun meillä kuitenkin on muuten aika kylmän sävyinen koti (lastenhuonetta lukuunottamatta). Onneksi sitten näin jossain mainoslehtisessä valkoisen kuusen, jossa oli käytetty koristeissa kaikkia mahdollisia metallisävyjä, ja tajusin että ihan hyvinhän kuparia voi yhdistää hopeaan, kun lisää siihen vielä kultaa tai ruusukultaa, jotka ovat vähän niinkuin siitä välistä. Alunperin tarkoitus ei ollut sekoittaa tähän sekametelisoppaan vielä mustaakin, mutta jotenkin kuusi näytti niin ei-meidän-näköiseltä ilman sitä että oli pakko kipaista vielä mustat koristeet laatikosta mukaan koristeluun.

Tytöt olivat aivan into piukassa kun pääsivät ripustelemaan koristeita. Zelda kylläkin keskittyi lähinnä heittelemään kuusenpalloja, mutta Tiara osasi ripustaa koristeita tosi hienosti niin että ne pysyivät paikoillaan. Oli ihana saada pikkupotilaalle jotain mukavaa tekemistä monen päivän sairastelua piristämään!

Mä tykkään kyllä nyt meidän kuusesta tosi paljon, vähän se vaati totuttelua silmälle että tottui noihin lämpimämpiin sävyihin, mutta nyt kun sitä on päivän tuijotellut niin onhan se nyt just eikä melkein sellainen kuin tavoittelinkin! Ostin kuparin värisiä koristeita H&M Homesta, Lidlistä ja Stockmannilta. Lisäksi ostin myös kultaisia pisaran muotoisia koristeita Stockmannilta, kultaisia Glitter-koristeita Tigerista ja kultaisen koristenauhan Citymarketista. Tykkään siitä että kuusi on runsas ja siinä on paljon erilaisia koristeita, mutta kuitenkin jotenkuten harkitusti.

Kuten jo aiemmin todettua, meidän kuusi on tekokuusi koska olen allerginen aidoille kuusille. Aitoa kuusta ei mun mielestä voita mikään, ne on aivan hurjan kauniita ja ottaisin sellaisen meille enemmän kuin mielelläni, mutta jos pitää tyytyä tekokuuseen kerran, niin mun mielestä se saa näyttää sitten täysillä feikiltä ja olla valkoinen!

Millainen joulukuusi teillä on tai millainen teille tulee? Milloin tykkäätte koristella kuusen? Onko teillä jotain väriteemaa vai tykkäättekö sekoitella kaikkia värejä?

Elämä alkaa taas pikkuhiljaa voittaa täälläpäin! Pari yötä on nyt sujuneet rauhallisemmin, alle viidellä herätyksellä, ja olo alkaa olla meillä vanhemmillakin vähän pirtsakampi. Viime yö sujui Tipan osalta jo oikein mallikkaasti, mutta nuoremmalle neidille tuli jonkinlainen kauhukohtaus yöllä, mitä me vähän säikähdettiin. Olin kyllä lukenut asiasta, että ne ovat tavallisia pienillä lapsilla, mutta kumpikaan tytöistä ei koskaan ennen ollut sellaista saanut ja siksi vähän säikähdin ensin. Onneksi osattiin pysyä itse kuitenkin ulospäin rauhallisena niin pikkuinenkin sitten rauhoittui siinä, ja meni ihan tyytyväisenä jatkamaan unia omaan sänkyyn.

Tänään on koristeltu joulukuusta, herkuteltu oikein todenteolla ja katsottu tietenkin linnanjuhlia. Ihasteltiin pukuja Tiaran kanssa, ja myös kampauksia, koruja ja meikkejä. Musta oli tosi fiksusti järjestetty toi että Yleltä tuli erikseen Areenassa pukulähetys, koska kieltämättä ainakin mulle ne puvut on juhlien katselussa se the juttu! Juontajat olivat myös mun makuun, ja oli ihana kun kerrankin juontajat oikein keskittyivät niihin pukuihin, eikä niin että aina välillä olisi vaan kommentoitu jotain pukuihin liittyvää.

Juhlissa oli kyllä jälleen kerran monia ihan uskomattomia pukuja, mun mielestä ehkä hienoin niistä oli se Satu Taiveahon päällä ollut Outi Pyyn Nespresson kahvikapseleista tekemä puku joka kimalteli niin kauniisti. Miten mieletön idea tehdä kierrätyspuku, ja vielä kahvikapseleista! Niin arkinen asia joita meilläkin lentää kierrätykseen monta päivässä, ja muuntautuu niin hienoksi, en voi lakata ihastelemasta. Myös Elastinen oli supertyylikkäänä Tom Fordin puvussaan ja tykkäsin kovasti myös Sari Helinin puvusta.

Syötiin Itsenäisyyspäiväillalliseksi broilerin pintamaustettuja sisäfileitä, uunijuureksia ja tuorejuustokastiketta. Tykkään tosi paljon uunijuureksista, ja lapsillekin ne maistuvat oikein hyvin kun muotoilee ne pitkuloiksi ja esittelee ne porkkanaranuina, haha! Illallinen nyt oli aika tavanomainen, niin päätettiin tehdä oikea herkkuiltapala, reseptillä jonka sain Tyyliä Metsästämässä -Veeralta eräällä pressilounaalla kun istuttiin samassa pöydässä. Kiitosta vain Veera, veivät kielen mennessään, näitä on pakko tehdä joka ilta jouluun asti vähintään kun ovat niin helppojakin vielä!

Vuohenjuusto-viikunahillotortut

• 1pkt torttutaikinalevyjä
• 1 prk viikunahilloa
• 1pkt vuohenjuustoa

Sulata torttutaikinalevyt ohjeen mukaan, ja muotoile haluamallasi tavalla. Lisää nokare viikunahilloa, ja vuohenjuuston palanen ja paista 225 asteisessa uunissa. Nauti, paljon!

Kotona on kyllä niin ihanan jouluisa tunnelma nyt kun kuusi on koristeltu, ja ollaan kuunneltu joululauluja, syöty (vaikkakin vähän erilaisia) torttuja ja nautittu rauhasta. Onneksi joulun aikaa on vielä jäljellä monta viikkoa, siitä ei voi saada tarpeekseen! Nyt mä taidan ottaa Oton mulle ostaman Fazerin konvehtirasian esille, ja alkaa katsomaan jotain leffaa sen kainalossa. Hahaa Ei olla vieläkään (!!!) päästy yhteisymmärrykseen sarjasta, teidän kymmenistä huipuista vinkeistä huolimatta, joten ollaan sitten katsottu leffoja nyt joka ilta.

Mä toivotan aivan ihanaa itsenäisyyspäivän iltaa kaikille, ja palailen huomenna joulukalenterin ja muiden juttujen merkeissä! Joulukalenteri myöhästyy aamuysistä hetkisen, koska mun täytyy tehdä luukku huomisaamun aikana, mutta on kuitenkin tulossa!

Miten teillä on juhlittu itsenäisyyspäivää? Katsoitteko linnan juhlia? Kenen puku oli lemppari? Onko teillä muita hauskoja torttujen tai muiden jouluherkkujen tuunausvinkkejä?

Alle kolme viikkoa jouluun, sopiiko toivoa että jos nyt ollaan taas vuorotellen kipeänä kaikki, niin parannuttaisiin edes jouluksi? Esikoisella on elämänsä ensimmäinen korvatulehdus, silmätulehdus ja edelleen se penteleen keuhkoputkentulehdus. Meillä muilla ei toistaiseksi mitään mutta eiköhän me ainakin silmätulehduskierros saada aikaiseksi kun se on niin helposti tarttuvaa. Tänä syksynä on todella oppinut arvostamaan sitä päätöstä, että otettiin lapsille ne vauvavakuutukset, vaikka aiemmin tuntui että maksaa turhasta kun tytöt ei koskaan olleet kipeänä.

Ollaan päästy aina helposti jonottelematta lääkäriin, ja vielä sellaiseen lääkäriin missä molemmat lapset tykkäävät käydä. En voi kuin suositella Itiksen Pikkujättiä, vaikkakin vähän liian tutuksi on tullut tänä syksynä se paikka. Ilman vakuutusta meillä olisi mennyt lääkkeisiin ja lääkärikäynteihin ihan hulluna rahaa tänä syksynä, mutta onneksi on vakuutus, huh. Että ei ole ainakaan meillä ollut turha päätös ottaa niitä, jos joku on kahden vaiheilla niin suosittelen ehdottomasti ottamaan, sitä kun ei ikinä tiedä!

Me ei olla juuri nukuttu kolmeen yöhön esikoisen yskän takia, ja olo on sen mukainen. Ajatus ei kulje ja kahvia kuluu puolikas kapselipaketti päivässä. Sentään Zelda on saanut nukutuksi, kun me ollaan otettu Tiara meidän viereen, on edes yksi pirteä mukula. Mä todella olen nyt täällä sormet ristissä, että saataisiin tämä flunssakierros päätökseen ennen joulua, se olisi ihan parasta. Ihan tätä en kyllä silti tarkoittanut kun alkusyksystä puhalsin irronnutta ripseä ja toivoin ettei oltaisi jouluna kipeänä, haha!

Ei tässä oikeasti voi kun nauraa, muu ei auta. Ja saa olla tyytyväinen kuitenkin siitä että kyse on vain pikkujutuista, jotka paranevat kyllä ainakin jossain vaiheessa! Onneksi Tipa on ottanut niin lunkisti tämän sairastelun, vaikka olo on varmasti tosi tosi ikävä. Me möllötellään loppuviikko sisätiloissa, taidetaan jatkaa viime viikonlopun pyjamabileitä seuraavat kolme päivää ainakin.

Päivän asu / Takki Sheinside / Huivi Cubus* / Paita Gina Tricot / Housut Dr. Denim / Kengät Skopunkten / Laukku Coach / Kahvimuki Joco* / *saatu blogin kautta

Postauksen kuvat on otettu aiemmin tällä viikolla, tämä päivä on kulunut isommalla neidillä sohvan pohjalla lääkärireissua lukuunottamatta. Blogin puolella onneksi on joulukalenteri, joka jatkuu joka päivä! Ja kivaa, lauantaina on itsenäisyyspäivä, ja silloin piristystä lasten ja meidän viikkoon tuo tärkeä ja rakas joulukuusenkoristeluperinne, sekä tietenkin linnanjuhlat ja pukujen tsiigailu!

Lopuksi kuitenkin vielä vähän iloisempaa asiaa, nimittäin Honor6 -puhelimen voittaja! Kilpailussa oli ihan järjetön määrä osallistujia, ja valinta oli aivan älyttömän hankala. Olisi tehnyt mieli antaa puhelin jokaiselle, mutta yksi kommentti piti valita, ja mä valitsin nyt sitten tämän:

Eli onnea sinulle Jassu, tai sinun pikkuveljelle uudesta puhelimesta! Kommenttisi sulatti mun sydämen ja mä toivotan ihanaa joulun aikaa sinulle ja parempaa ensi kevättä koulussa sinun pikkuveljellesi! Laitoin sulle Jassu sähköpostia myös voitosta! Kiitos hurjasti kaikille kilpailuun osallistuneille!

Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille! Huomenna joulukalenterissa taas vähän erilaista asiaa tuttuun tapaan aamulla ysin jälkeen. Hyvää yötä<3

Joulukalenterin ensimmäinen arvonta tulee tässä! Sain Korusi-lehden tiimoilta arvottavaksi teille aivan ihanan Lumoava-korun, joka ilahduttaa varmasti niin omassa kuin jonkun toisenkin joululahjapaketissa. Tämän talven uutuus, Pauliina K.:n suunnittelema Sinisiipi-sarja lumosi mut täysin! Sinisiipi on sellainen herkän kaunis, mutta todella näyttävä sarja, joka sopii mun mielestä hyvin myös talveen vaikka perhosaiheellaan jonkin verran kesäinen onkin.

Sinisiivestä voi hyvin tulla mieleen vaikkapa enkelin siivet näin joulua ajatellen, joka tapauksessa ihastuttava sarja! Valitsin teille omalla aukeamallani Korusi-lehdessä esitellyn Sinisiipi-riipuksen arvottavaksi, koska se on mun suurin suosikki. Sarjaan kuuluu myös kaulakoru, rannekoru ja kahdet erilaiset korvikset, tässä on siis sarja jota on helppo lähteä täydentämään omannäköisillään jutuilla. Siro riipus sopii hyvin niin arkeen kuin juhlaankin!

Kuvat: Tatu Ahonen Mainostoimisto Ad Kiivi Oy

Osallistuaksesi arvontaan, keksi itsellesi nimimerkki, kommentoi tähän postaukseen kenelle antaisit riipuksen vai pitäisitkö itse ja jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonta-aikaa on sunnuntaihin 7.12.2014 klo 23.59 asti, jolloin arvon voittajan ja otan häneen sähköpostitse yhteyttä. Voittajan nimimerkki päivittyy tämän postauksen loppuun.

ARVONTA PÄÄTTYNYT! Voittajaksi arpoutui Kaisla (4.12.2014 klo 23.43). Voittajalle on lähetetty sähköpostia, onnea voitosta ja kiitos osallistumisesta kaikille! 🙂