Näin. Tässä sitä taas istutaan, kirjoittamassa blogin neljättä vuosikatsausta. Mitä? Kun ikää tulee lisää tuntuu jokainen vuosi kuluvan aina entistä nopeammin. Uskoisin että aika moni vanhempi siellä ruutujen takana voi tähän samaistua, eikö? Joka vuosi sitä silti vaan tulee hämmästeltyä, että joko se vuosi meni. Mä olen tehnyt tästä vuosikoosteesta itselleni perinteen. Istun aina pari päivää ennen vuoden loppua alas, mukavaan asentoon, ja käyn koko kuluneen vuoden blogista läpi. Nyt mä jaan teille, kuukausi kuukaudelta vuoden tärkeimmät hetket, sekä joka kuukaudelta mun lempparipostaukset linkkeineen.
Tammikuussa meidän häihin oli enää kuukausi, ja jännitys alkoi kasvaa hurjaksi, eikä päässä juuri muuta pyörinyt! Vietettiin tammikuun aikana sekä mun että Oton polttareita, ja kummankin pirskeet olivat ikimuistoiset. Tammikuun aikana olin myös boudoir-kuvauksissa, sillä mua kuvattiin Otolle huomenlahjaksi. Pääsin pitkästä aikaa lentokoneen kyytiin ja uuten maahan ja kaupunkiin, kun blogikuviot lennättivät mut kohti Kööpenhaminaa ja Amazing Space luksuskylpylää. Matkaseurana mulla oli ihanat Naakan siskokset Erika ja Irene, ja meillä oli huippu reissu!
Tammikuun poiminnat:
Helmikuu alkoi viimeisellä viikolla ennen häitä, jolloin tosiaan keskityttiin aika täysillä hääjärjestelyihin. Se viikko huipentuikin sitten 8.2.2014 kun me viimein sanottiin Helsingin Vanhassa Kirkossa toisillemme tahdon. Se päivä on kyllä mielessä vieläkin melkein joka päivä, elämäni upein päivä kyllä kertakaikkiaan. Hääblogini voitti helmikuussa myös Wedding Blog Awards -äänestyksessä tittelin Vuoden Hääblogi 2014, ja sitä käytiin juhlistamassa Love me do -tapahtumassa. Kirjoitin aika paljon parisuhteesta, ja tietenkin häistä, sekä jaoin meidän häävideosta kymmenen minuutin koosteen 8.2.2014 -postauksessa.
Helmikuun poiminnat:
Parisuhde- ja avioliittoteemojen jälkeen maaliskuussa keskityin aika paljon lapsijuttuihin, kasvatukseen ja muihin vanhemmuuden aiheisiin. Käytiin tyttöjen kanssa kuvauksissa blogitutun lopputyötä varten ja taidettiin muuten ottaa aika rennosti kuukausien häärutistuksen jälkeen. Zeldan synttärit alkoivat jo lähestyä, me nautittiin vauvavuoden viimeisistä hetkistä. Tuli kirjoitettua myös lapsiluvusta, siitä miksi kaksi on hyvä meille, sekä tietenkin niistä ihan tavallisista päivistä.
Maaliskuun poiminnat:
Suuntasin heti huhtikuun alussa parin päivän blogityömatkalle Mami Go Go -Mintun ja Kaksplussan Kaisan kanssa Frankfurtiin, Pampersin tutkimuskeskukseen tutustumaan. Reissu oli ihan mielettömän mielenkiintoinen, ja oli ihana päästä näkemään taas uusi paikka ja kaupunki, vaikkakin vain pikaisesti! Sijoituin Aussie Blog Awardseissa Reader’s Choice -kategorian kakkoseksi, vain 25 äänen erolla voittajaan, ja olin pyörtyä kun mun kaverit käskivät mun astella lavalle. En taida vieläkään oikein uskoa sitä todeksi! Huhtikuussa juhlittiin myös kuopuksen 1v-synttäreitä, ja kirjoittelin imetyksestä ja imetyksen lopetuksesta. Palasin myös hetkeksi nuoruuteni Oulun vuosiin pitkän tekstin muodossa.
Huhtikuun poiminnat:
Toukokuussa juhlittiin Vappua sisäpiknikillä kotona, kun ulkona oli ei-niin-ihana vesisade. Mä kehittelin myös itselleni kauhean uudistumisen tarpeen ja päätin värjätä hiukset pastellipinkiksi. Blogi juhli 3v-synttäreitään, ja mä vietin myös äitienpäivää. Toukokuun ihanan lämpimät säät saivat meidät viettämään kaiken mahdollisen ajan ulkona ja käytiin me ulkopiknikilläkin moneen otteeseen. Jos joku ei vielä tiedä mistä Zelda puhelimessa -läppä tulee, kannattaa tsekata kyseinen postaus, hahha!
Toukokuun poiminnat:
Alkukuusta käytöstavat nousivat tapetille metrossa käydyn keskustelun seurauksena. Kesäkuussa alkoi myös meidän kauan odotettu kuuden viikon yhteinen kesäloma. Startattiin lomailu juhlistamalla Oton synttäreitä, minkä jälkeen lähdettiin perheristeilylle Tukholmaan. Zelda-raukka oli kipeänä reissulla, mutta muuten meillä oli tosi kivaa. Tukholmasta paluusta seuraavana päivänä lähdettiinkin jo Ouluun mun tädin luokse juhannuksen viettoon. Oltiin Oulussa melkeinpä kesäkuun loppuun asti, ja hytistiin kylmästä. Kukapa voisi unohtaa juhannuksen räntäsateen? Kirjoitin myös parisuhteista, omastani, ja siitä kuinka toivoisin samat oikeudet kaikille parisuhteen suhteen.
Kesäkuun poiminnat:
Lomailu jatkui koko heinäkuun, ja vihdoin päästiin nauttimaan helteistäkin. Käytiin uimassa ja Korkeasaaressa, ja vietettiin ihania kesäpäiviä. Luovuin pidennyksistä pitkästä aikaa, ja kävin leikkauttamassa itselleni Long Bobin. Ihanan kesäloman päätteeksi me lähdettiin Oton kanssa kahdeksi yöksi kahdelleen Berliiniin viettämään häämatkaa, ja reissu oli ikimuistoinen. Matkan viimeisenä päivänä me myös tehtiin kliseinen häämatkajuttu, ja kiinnitettiin rakkauden lukko hotelliamme lähellä sijainneelle sillalle.
Heinäkuun poiminnat:
Pitkän loman jälkeen arkeenpaluu ei ehkä ollut sieltä helpoimmasta päästä elokuussa, mutta kyllä sitä taas pikkuhiljaa tottui rutiineihin. Esikoinen aloitti kerhossa, ja päivät menivät eteenpäin hurjaa tahtia. Mä aloin treenaamaan ja muuttamaan elintapojani terveellisempään suuntaan. Muhun iski yllättäen myös synnytysikävä, ja kirjoitin aiheesta pitkän postauksen, joka herätti rutkasti keskustelua, ja sain lukea teidän ihania ja herkkiä synnytyskertomuksia. Osallistuin myös #KutsuMua -haasteeseen ja kirjoitin omia kokemuksiani aiheeseen liittyen. Loppukuusta meitä kohtasi suuri suru, kun rakas Mörkö-koira nukkui pois sydänvian takia.
Elokuun pominnat:
Syyskuu on meillä se synttäreiden kuukausi. Juhlittiin ensin mun synttäreitä, sitten Tiaran synttäreitä ja lopuksi vielä mun äidin synttäreitä. Kirjoitin kolmesta vuodestani äitinä, ja kirjoitin myös postauksen mun omasta äidistäni. Lisäksi podin ihokriisiä, kun ihoni joutui huonoon kuntoon. Postaus keräsi hurjan määrän vinkkejä ja kommentteja teiltä, ja teidän vinkeillä sainkin ihon rutkasti parempaan kuntoon, mistä olen ikuisesti kiitollinen!
Syyskuun poiminnat:
Lokakuussa treenitulokset alkoivat jo näkyä, ja olo oli mitä mainioin! Jaoin ennen-jälkeen -kuvia ja sain teidän sanoista motivaatiota jatkaa eteenpäin. Käytiin Holiday Clubin joulukuvauksissa, ja saatiin maistaa miltä kokopäivän kuvaukset maistuvat. Mun äiti kirjoitti vieraspostauksen blogiini, joka herkisti mut ihan täysin. Kirjoitin itsekin äitiydestä, ja siitä miten se on vaikuttanut mun minäkuvaan. Loppukuusta juhlittiin Indiedays Blog Awardseja, ja Inspiroivin perheblogi -äänestyksen kolmatta sijaa, sekä lähdettiin Oton kanssa kahdelleen risteilylle Tukholmaan rentoutumaan.
Lokakuun poiminnat:
Marraskuu oli oikein kunnon risteilykuukausi, kun kuukauden ensimmäisenä päivänä me palattiin meidän kahdenkeskiseltä reissulta, ja heti seuraavana viikonloppuna lähdettiin sitten perheen kesken uudelleen Tukholmaan. Tultiin sieltä takaisin isänpäivänä, jolloin mä kirjoitin kirjeen mun omalle isälleni, isälle jota en koskaan ole tavannut. Marraskuu oli vuoden kiireisimpiä kuukausia ellei hääjärjestelyitä lasketa, ja mä olin aika loppu välillä. Onneksi äiti oli auttamassa meitä, ja selvittiin kuin selvittiinkin kiireisistä viikoista.
Marraskuun poiminnat:
Vuoden viimeinen kuukausi kului aika pitkälti blogijoulukalenterin ja jouluvalmisteluiden muodossa. Kiireet kuitenkin hellittivät, ja vietettiin enemmän rauhallisia kotipäiviä kuin kertaakaan kesän jälkeen. Tein vuosikatsauksen vuoden asukuviin, ja osallistuttiin Joulupuu-keräykseen. Juhlittiin tietenkin myös joulua, ja nautittiin joululomasta ja yhteisestä ajasta. Loppukuusta kirjoitin teille suuret uutiset, blogi muuttaa Indiedaysiin 12.1.2015
Joulukuun poiminnat:
Tähän on hienoa päättää kulunut vuosi. Kahdentoista päivän päähän suuresta askeleesta eteenpäin. Blogi on kasvanut tänä vuonna ihan järjettömästi, teitä on tullut niin huikean suuri määrä etten meinaa edes uskoa! Olen kirjoittanut tänä vuonna enemmän postauksia kuin koskaan ennen, melkein 400, alkuvuodesta vielä kahteen blogiin yhtäaikaa, ja jos hääblogin ja Kaksplussan blogivierailun postaukset lasketaan mukaan, on kirjoituksia oikeasti kertynyt yli 400. Mä aion pitää tästä tahdista kiinni, ja aion jatkaa kehittymistä ja kasvamista ensi vuonnakin.
Olen myös oppinut aikatauluttamaan, suunnittelemaan ja tekemään hommia pienemmissä osissa. Se helpottaa blogin pitämistä kovasti. Mun blogi ei tule muutosta huolimatta muuttumaan, vaan samalla tyylillä jatkan edelleen eteenpäin. Lopuksi haluan kiittää teitä vielä kaikesta tuesta, ja ihanista viesteistä ja kommenteista joilla olette olleet meidän menossa mukana. Olen saanut teiltä ihan uskomattoman paljon positiivista energiaa, ja luottoa itseeni. Kiitos, että te olette siellä <3 Kiitos kaikille, jotka moikkasivat, kommenteissa tai henkilökohtaisesti, kiitos vinkeistä, kiitos lohdusta silloin kun me surimme Mörköä. Kiitos kaikesta. Ilman teitä, ei tämä blogi olisi yhtään mitään. Ootte parhaita!
Ihan mielettömän ihanaa, antoisaa ja energistä uutta vuotta kaikille <3 Nauttikaa uudenvuoden aatosta!
Mikä oli teidän mielestänne blogivuoden mieleenpainuvin tapahtuma tai postaus? Mikä omassa elämässä jäi tältä vuodelta parhaiten mieleen? Mitä toivotte ensi vuodelta?
On eri asia inspiroitua, kuin ottaa paineita. Inspiroitumisessa ei ole mitään vikaa, se on ihanaa, huippua, ja energiaa antavaa. Paineiden ottaminen taas on typerää, kuluttavaa ja raskasta. Kun jokainen ihminenhän on kuitenkin erilainen, oma persoonansa, jonka elämäntilanne ja voimavarat ovat erilaiset, kuin jollain toisella. Inspiroitumisen ja paineiden ottamisen raja on kuitenkin hiuksenhieno. Se menee tasan siinä kohtaa, missä tavoitteellisuus lakkaa tuntumasta mahtavalta ja tavoite saavutettavissa olevalta. Silloin sitä luovuttaa, lakkaa inspiroitumasta ja alkaa stressaamaan sitä, miksi ei onnistu.
Siksi mä en aio tehdä konkreettisia lupauksia itselleni, vaan tänä vuonna aion elää ihan vaan päivä kerrallaan, hetkestä nauttien. Ilman suuria odotuksia, ilman paineita. On mulla toiveita, ja tosiaan, niitä tavoitteitakin. Mutta Iina hei, muista sitten helmikuussa tämä tavoite olla ottamatta paineita, koska se on tavoitteista tärkein. Jos kalenteri ei helmikuun puolivälissä enää olekaan ojennuksessa, ja tekemistä on liikaa, älä ainakaan sitten stressaa siitä että epäonnistuit tavoitteessa, keskity mieluummin siihen että selviät kiireestä mahdollisimman rennolla meiningillä.
Toivon, että tämän vuoden vuosikatsauksessa ei lue kertaakaan sanoja ”kiire”, ”stressi” tai ”en ehtinyt”. Mä toivon, että siinä lukee ”rentouduin”, ”nautin” ja ”onnistuin”. Jos sinne yksi kiire lipsahtaa, mä toivon että se kiire on pitänyt sisällään jotain maailman siisteintä, jota en unohda koskaan. Mikään piiruakaan vähäpätöisempi ei nimittäin oikeuta kiusaamaan itseään stressaamisella, ei enää. Nyt on aika olla itselleen armollinen.
