Vietettiin eilen jo ensimmäistä adventtia, ihanaa! Aamulla lapset muistivat muistuttaa että tänään sitten sytytetään kynttilä ja laskivat että enää neljä yötä niin saa avata joulukalenterin ensimmäisen luukun. He ovat aivan joulutäpinöissään ja koko meidän viikonloppu oli täynnä pientä jouluista puuhastelua. Ihanaa kun lumi ja aurinko ovat tulleet takaisin ja on oikeasti talvinen meininki. Ajattelin toteuttaa tämän postauksen vähän eri tavalla kuin viikonloppukuulumiset yleensä, ja listasin viisi kivaa juttua eilisestä ensimmäisestä adventista! Tässä ne tulevat:

1. Yhteinen runsas aamupala. Sanoinkin silloin isänpäivän aikaan että runsaan aamupalan nauttiminen on niin kivaa että sitä pitäisi tehdä vähintään kerran viikossa. Ja nyt ollaan sen jälkeen tehtykin niin. Sunnuntai tuntuu jotenkin kivemmalta ja juhlavammalta ja merkityksellisemmältä, kun sen aloitttaa yhteisellä hitaalla aamiaishetkellä. Ollaan kokeiltu vähän eri aineksilla joka sunnuntai, mutta tänä sunnuntaina laitettiin pekonia ja munakokkelia kun Otto oli ollut edellisiltana työpaikan vuosijuhlissa ja tuhdimpi ruoka tuntui hyvältä idealta. Musta on ihanaa kokata yhdessä Oton kanssa, oli se sitten aamupala tai kolmen ruokalajin illallinen.

2. Lasten kanssa höpöttely. Heillä on niin loistavia ajatuksia ja se ajatusten määrä mikä sieltä pienestä pääkopasta pulppuaa on aivan häkellyttävää. Tuntuu että heidän ajatukset kulkevat ihan tuhatta ja sataa ja siinä ajassa kun itse ehtii ajatella että ottaisiko aamiaisen kanssa mehua vai kahvia, lapsi ehtii jo ajatella kolmeakymmentä eri asiaa ja esittää ainakin kahdeksan kysymystä niistä. Välillä se on uuvuttavaakin mutta yleensä hauskaa ja mieltä avartavaa. Saa itsekin uusia näkökulmia.

3. DIY-jutut. Koko viikonlopun ajan olen askarrellut mobilea vauvalle ja siinä samalla antanut esikoisen ommella jämäpaloista itse juttuja. Kyllähän mä itsekin mummon kanssa ompelin viisivuotiaana mutta en jotenkin silti ennen tätä ollut tajunnut että 5v osaa hyvin jo ommella kun vaan antaa siihen mahdollisuuden. Niinpä annoin siis neulan, huopaa ja lankaa neidille käteen ja vähän aikaa mun touhuja katseltuaan hän ompeli itse lumiukon. Sille pitää kiinnittää vielä hattu, nenä ja napit ja silmät ja suu, mutta muuten se on ihan valmis. Eikä neiti kertaakaan pistänyt neulalla sormeen. Ihanaa yhteistä askartelua!

4. Adventtikynttilät. Meillä ei aikaisemmin ole ollut varsinaisia adventtikynttilöitä vaan ihan pelkkiä random-kynttilöitä mitä ollaan satunnaisesti poltettu tai sitten ei. Nyt kun oli ihan adventtia varten tarkoitetut kynttiläkupit niin se ihan sama asia, kynttilän sytyttäminen, tuntui vaan jotenkin vielä ihanammalta ja siinä oli lapsillekin juhlan tuntua. Pienet asiat <3

5. Pikkuruiset ostokset pikkuriikkiselle tyypille. Black Fridayn ostokset ja samaan aikaan postiin tulleet pari tilausta piristivät perjantaina. Mä näytän isompia juttuja myöhemmin kunnolla, mutta tässä muutama ostos. Name Itin eettisesti tuotettu villahaalari joka on ihanan kaunis ja pehmeä ja lämmin, Lindexin luomupuuvillainen sirkusyökkäri ja ihanat värikkäät sukat, sekä Papulta ennakkotilatut ensimmäisen Nappikaupunki-malliston värissä valmistetut patch-leggingssit. Nuo leggarit lähtevät sairaalakassiin mukaan, ne on vaan niin ihanat että en kestä!

Vaatekuvassa näkyy muutamia pilviä joita olen mobilea varten tehnyt, ja kunhan olen ommellut vielä yhden keltaisen tähden valmiiksi on aika liittää kaikki osat yhteen. Kyllä se taitaa onnistua jopa paremmin kuin uskoinkaan, eli pian esittelen mobileprojektia täälläkin.

Ihanaa maanantaita kaikille, toivottavasti teilläkin oli rakkaudentäyteinen ja ihana eka adventti <3 

 

Olen mukana Ella’s Kitchenin ja Lifien kampanjassa, jossa maisteltiin Ella’s Kitchenin herkullisia luomuvälipaloja osana arkea. Meille Ella’s Kitchenin tuotteet olivatkin jo entuudestaan tuttuja, sillä ollaan ostettu niitä siitä asti kun ne tulivat Suomessa kauppoihin joskus Zeldan (vai Tiaran?) vauva-aikana. Eli jo kauan sitten. Ella’s Kitchenin luomusmoothieissa, soseissa ja välipaloissa ei ole lainkaan lisäaineita, ei edes vettä, mikä erottaa ne postiivisesti monista muista samantyylisistä välipaloista.

Tykätään paljon siitä että niissä on käytetty monipuolisesti eri vihanneksia ja juureksia hedelmien kaverina, näin lapset oppivat ihan pienestä asti tutustumaan myös erikoisempien vihannesten makuihin, eivätkä pelkkiin perus omenabanaaneihin, vaikka löytyy toki valikoimasta perus makujakin. Meidän Zeldan ehdoton lempparimaku on iloisen vihreä parsakaali-päärynä-herne.

Nuo pussipakkaukset ovat vanhemman näkökulmasta yksi kivoimpia keksintöjä, koska jo pienelläkin lapsella sellainen pysyy helposti kädessä, ja nuo on helppo napata mukaan niin sirkustreeneihin kuin vaikka ulos pulkkamäkeenkin. Arvostin myös kovasti pakkausten helppoutta kun meillä ei ollut vielä asennettu uutta pesukonetta tänne uuteen kotiin, ja yritettiin minimoida astioiden kulutus. Oli ihanaa kun näihin ei tarvinnut kuppia eikä lusikkaa. Näin talvella on kiva että pakkaus pysyy helposti kädessä vaikka välissä olisi hanskakin, jos yllättää vaikka hiukopalan tarve luisteluretkellä. Silloin kun esikoinen kävi vielä metsäkerhossa, pakkasin aina välipalaksi mukaan Ella’s Kitchenin välipalan, sillä eväshetki pidettiin myös ulkona ja kylmemmillä ilmoilla oli helpompi syödä hanskat kädessä hedelmät suoraan pussista.

Lapsia viehättävät iloiset ja värikkäät pakkaukset ja hedelmien ja vihannesten piirretyt kuvat niissä. Heistä on hauska bongailla tuttuja makuja kuvista, ja valita joka kerta erivärinen pakkaus maisteltavaksi. Mäkin olen maistanut Ella’s Kitchen -välipaloja, ja niissä on mukavan paljon makua, kun sekaan ei ole lisätty vettä heikentämään makuelämystä. Mun lemppari on tosin ainakin näin raskausaikana tylsästi persikkabanaani, joka ei ehkä ole niin jännittävä kuin Zeldan lemppari. Varsinkin nyt kun syön myös meidän kuopuksenkin puolesta, on ihanaa tietää että nämä välipalat ovat 100% puhdasta ja luomulaatuista hedelmää ja vihannesta.

Muita makuja löytyy persikka-banaanin ja parsakaali-päärynä-herneen lisäksi siis mansikka-omena, omena-banaani, bataatti-kurpitsa-omena-mustikka ja porkkana-omena-palsternakka. Kaikki ihanan värikkäitä ja maukkaita, ja jokainen näistä on maistunut meidän lapsille.

Facebook -kisa: Ella’s Kitchenin FB-sivuilla on käynnissä kilpailu, jossa jaetaan omia elämänmakuisia kuvia ruokailuhetkistä. Palkintona kisassa on lastenvaatteita ja Ella’s Kitchen -tuotteita. Kannattaa käydä osallistumassa hauskaan kisaan, ja kurkkaamassa miltä muiden hauskat ruokailuhetket näyttävät.

Mitkä ovat teidän luottovälipaloja kiireessä? Mikä on teidän lasten lempparimaku Ella’s Kitchenin välipaloista?

 

Yhteistyössä Fazer. Järjestettiin viikonloppuna ystävien kanssa yhteinen aamupalahetki, tai no brunssiksi se enemmän jo kääntyi kun kello oli niin paljon. Käytiin aamulla testaamassa yhdessä vauhdikasta taaperojumppatuntia, ja sen jälkeen maistui kaikille herkullinen ja terveellinen mysliaamupala. Pitäisi useamminkin järjestää yhteisiä aamupaloja ystävien kanssa, se oli niin kivaa.

Aamiaishetken aikana me maisteltiin uusia Fazerin Alku -myslejä, joissa ei ole ollenkaan lisättyä sokeria, ja jotka eivät sisällä ollenkaan vehnää. Mä olen todella tarkka siitä että meillä ei koskaan ole tarjolla mysliä missä olisi lisättyä sokeria, sillä usein sitä on niissä ihan uskomattoman paljon. Lisättyä sokeria on yleensä eniten myslin kuivatuissa hedelmissä, jotka on sokeroitu oikein urakalla. Alku-mysleissä näin ei siis kuitenkaan ole. Mä olin todella positiivisesti yllättynyt siitä että vihdoin on suomalainen, Lahdessa valmistettu vaihtoehto naapurimaan lisäsokerittomille mysleille. Aina mieluummin ostan lähellä tuotettua kuin ulkomaista.

Hyvin harva mysli on onnistunutta mun mielestä, sillä usein sitten sokerittomuus näkyy myös mauttomuutena. Alku-mysleistä makua kuitenkin löytyy tosi runsaasti, ja mun sekä lasten lemppari on etenkin Alku omenainen kaura-granola jossa on runsaasti herkullista kuivattua omenaa ja rouskuvaa kauraa. Myös Alku Kotipuutarhamysli on tosi hyvää ja maukasta, siinäkin on omenaa ja lisänä myös marjoja ja terveellisiä siemeniä. Nämä kauraiset myslit pitävät myös nälkää hyvin yhdessä lisäsokerittoman jugurtin kanssa.

Joskus kun kaipaan makeutta ja pientä hemmottelua, lisään pikkuisen hunajaa myslin ja jugurtin joukkoon, tämä on perinne jo lapsuuden kesistä jotka vietin mummolassa. Mummulla oli aina sokeroimatonta mysliä ja sen kaveriksi banaanisiivuja ja hunajaa. Meidän bileissä ei nyt ollut banaania, mutta mansikat ja hunajameloni, sekä mun suosikki  eli kuivatut karpalot, maistuivat myslibowleissa hyvin myös.

Olen huomannut että lapset rakastavat buffet-muotoisia aamupaloja, sitä että saa itse valita useista vaihtoehdoista ja koostaa ihan tasan omannäköisensä annoksen. Ja kyllä se tuo pientä luksusta aamuun kun on tuoreita ihania aineksia ja kaikkea hyvää mistä valita. Uudet Alku-myslit on kyllä tulleet jäädäkseen, sillä alunperin sain nuo testikappaleet jo elokuussa jolloin me niitä ekan kerran maisteltiin, ja sen jälkeen on pitänyt ostaa jo monta pakettia lisää. Aamu ei ala ilman granolaa!

KILPAILU: Mikä on teidän suosikki Alku-Mysleistä, jota haluaisitte maistaa tai olette jo maistanut?Kurkkaa vaihtoehdot Fazerin sivuilta ja kerro miten haluaisit nauttia lempimysliäsi. Kommentoi suosikkisi, jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään ja osallistut arvontaan jossa voi voittaa Alku-tuotepaketteja! Arvonta-aikaa on sunnuntaihin 9.10.2016 klo 22.00 asti. 

Yhteistyössä Fazer.

Ihanaa päivää kaikille!

Sain töistä uuden koneen itselleni, elämäni ensimmäisen MacBookin, ja parin päivän testailun jälkeen alan pesunkestävänä PC-tyttönä päästä tästä jo vähän jyvälle. Onhan tämä aika lystikäs vehje, ja monessa asiassa toimii paremmin kuin Windows. Sitten on taas niitä pinttyneitä tapoja jotka tuntuvat niin paljon yksinkertaisemmilta, kuin nämä Macin versiot, kuten oikeaklikkaus vs. klikkaus kahdella sormella yhtäaikaa. No, kaksi päivää on lyhyt aika, mulla menee varmasti viikkoja että olen tämän kanssa ihan kotonani. Mutta hyvään alkuun olen päässyt, ja töissä olen päässyt käyttämään photariakin pitkästä aikaa kun nyt on kone joka sitä jaksaa pyörittää kunnolla. Töissä työkaverit, kaikki Macin onnellisia omistajia, ovat hihitelleet ensin mun PC:lle viimeisen vuoden, ja nyt viimeiset kaksi päivää mun kysymyksille kun olen yrittänyt opetella käyttämään konetta. Onneksi hyväntahtoisesti, hahah. Mutta kyllä mä vielä opin!

Mun vanha kone oli jo vähän hyytynyt mun tehokäytöstä, laitoin sen niin koville että se ei jaksanut oikein mitään. Kivaa kun on tällainen uusi kaveri nyt, niin esimerkiksi postauksen kirjoittaminen ja jakaminen eri kanaviin sujuu huomattavasti nopeammin, kuten myös kuvien editoiminen ilman turhaa hidastelua.

Lasten kanssa ollaan tehty lastenhuoneen kesäsiivousta ja järjestelty kaikkea. Vietiin osa leluista kellariin, sellaiset joilla ei hetkeen ole leikitty. Molemmat neidit saivat valita viisi lelua joista halusivat jo luopua ja molemmat keksivät ihan innoissaan, kuopus tosin tarjosi vähän kaikkea, sellaisiakin leluja jotka on vasta ostettu, ja sitten taas tarrasi yhtäkkiä pupuun jonka olemassaoloa ei ole muistanut puoleen vuoteen. Mutta aika hyvään tasapainoon me päästiin, eikä kumpikaan ole ainakaan tähän mennessä kaipaillut yhtään lelua, tuolla jo tuhisevat omissa sängyissään tyytyväisinä.

Otto lähtee taas huomenna Ruotsiin muutamaksi päiväksi ja me jäädään tänne kolmestaan tyttöjen kanssa. Mulla on vielä kaksi työpäivää jäljellä, mutta torstai-iltana töiden jälkeen ajattelin yllättää tytöt pyjamabileillä. Käydään kolmestaan ostamassa jotain pyjamabile-extra-super-megaherkkuja, kuten jätskiä ja mansikoita ja sokeriherneitä, sitten valkataan Netflixistä joku kiva leffa ja möllötetään sohvalla. Ja nukutaan kolmestaan sohvalla, tai no varmaan kymmenestään, jos noiden neitokaisten pehmolelutkin lasketaan mukaan. Tulee ahdas yö, mutta varmasti aika hauska myös. Ja jos musta alkaa tuntumaan että tila loppuu kesken, niin hiippailen yön hämärissä omaan sänkyyn, ja kömmin aamulla takaisin ennenkuin nuo höppänät heräävät. Mä kun olen tällainen aikainen lintu ja he pieniä unikekoja.

Tyttöjen reput on pakattuna, vaatteet valittuna aamuksi, oma laukku pakattu ja vaatteet valittu, ja kaikki muutenkin valmiina aamua varten. Huomenna ei ehkä ole yhtä mieletön aamupala kuin näissä kuvissa viime sunnuntaina, mutta onneksi tuolla on vielä mansikanjämät ripoteltavaksi myslin ja mantelimaidon joukkoon. Kesä ja tuoreet herkulliset marjat tuovat juuri sitä ihanaa pientä luksusta arkeen, mitä juuri nyt kaipaakin.

Nyt mä nautin vielä illasta Oton kanssa ennenkuin hän lentää Länsinaapuriin ja käytän huomisillan aivan varmasti työntekoon Netflixin sijaan. Ihanaa tiistai-iltaa ja haleja kaikille <3

 

Olen mukana Indiedaysin ja Vaasanin kampanjassa, jossa pääsin sanomaan sen leivällä. Eli toisinsanoen osoittamaan rakkautta ja piristämään arkea, tässätapauksessa rättiväsyneen isin ja kolmen vuorotellen vatsataudista kärsineen neitokaisen sunnuntaiaamua, hauskalla voikkaribrunssilla. Otto oli niin ihanasti hoitanut meitä kaikkia kolmea täällä vuorotellen, ja lapset olivat tylsistyneet sisällä jo pari päivää, että oli aika jo keksiä jotain hauskaa ja tavallisuudesta poikkeavaa. Tämä auttoi myös itseäni, kun ei taudin jälke

en oikein tehnyt mieli mitään niin hauskan näköinen värikäs ruoka innosti syömään edes vähän. Me laitettiin pystyyn voikkarihahmotehdas samalla kun testailtiin Vaasanin uusia Taika-sarjan ruis- ja kauraviipaleita.

Leikkasin meille hedelmiä ja vihanneksia eri muotoisiksi paloiksi, ja jokainen sai tehdä itselleen millaisen hauskan hahmoleivän halusi. Katseltiin etukäteen Pinterestistä vähän inspiraatiota, vaan meille perinteiseen tapaan kaikki oli vähän sinnepäin. Lasten mielestä kaikkein hauskimpia olivat hunajamelonista tehdyt sahalaitakuviot, joista sai sekä kruunun että terävät hampaat. Oton lemppari oli paprikarenkaan sisään paistettu muna, mutta Otto nyt on tuollainen kananmunahamsteri muutenkin, söisi niitä joka aterialla jos voisi.

Oli ihanaa tehdä jotain yhdessä kun vihdoin kaikilla oli hyvä olo. Lapsille Taika-voikkaritehdas oli maailman paras yllätys, ja Otolle oli kivaa saada istua melkein valmiiseen pöytään kun edesllipäivänä hän oli huolehtinut sekä lapsista että musta. Me istuttiin koko perhe yhdessä pöydän ääressä vääntämässä voikkarihahmoja varmaan yli tunti aamulla ja meillä oli niin hauskaa. ”Äiti kato miltä tää näyttää, tää on mun hirviö-prinsessa!”. ””Minä haluan tehdä lehmän, koska lehmä on mun lempieläin!”.

Meidän voikkaritehtaassa oli mm. banaaniviipaleita, hunajameloni”hampaita”, kirsikkatomaatinpuolikkaita, kevätsipulia, juustoa, broilerileikettä ja kinkkuleikettä, paistettuja kananmunia paprikaviipaleiden sisällä, raakaa paprikaa ja kurkkua sekä viipaleina että puolikkaina viipaleina, hilloa, maapähkinävoita ja normi margariiniä. Niistä sai kyllä ihan hauskat lopputulokset tehtyä, vaikka itse sanonkin. Pääasia että lapset tykkäsivät!

Taika-sarjan leivistä meillä pääsivät testiin siis Herkku Kaura ja TaikaRuis ruisviipaleet. Herkku Kaurassa on seassa omenanpaloja ja auringonkukansiemeniä, ja ne ovat kuitupitoisia ja laktoosittomia. Omena ja auringonkukansiemenet toivat kivasti makua ja rakennetta, ja ohut leipä paahtui rapsakaksi, just niinkuin pitääkin. TaikaRuis on mulle muutenkin tuttu leipä, sillä sekä paahtoleivän että ruisleivän ystävänä ostan sitä aina jos himoitsen grillattuja voileipiä. Toimii hyvin ihan perus paahtiksena myös, ja on maidoton, sekä sisältää 8,9% kuitua.

LUKIJAKILPAILU: Kenelle sinä haluaisit osoittaa rakkautesi herkkuleivillä? Vaasanilla on käynnissä hauska Instagram-kilpailu, jossa palkitaan joka perjantai kaksi voittajaa herkullisin eväskorein, joiden arvo on n. 40 euroa. Voittajat julkistetaan @vaasan_leipomot -instagram-tilillä. Osallistu kilpailuun Instagramissa julkaisemalla kuva omista leipäterveisistäsi, ja tägäämällä kuva #sanoseleivällä #jyväntaikaa @vaasan_leipomot.

Onnea kisaan kaikille ja huippua maanantaita!