4 vuotta bloggaajana

08.05.2015

En voi ehkä uskoa sitä, mutta pakko kai se on! Tänään mä olen blogannut neljä vuotta. Neljä vuotta jotka ovat menneet eteenpäin aivan hujauksessa, neljä vuotta joiden aikana meidän koko elämä on mullistunut usempaan otteeseen, ja jonka aikana blogi on elänyt vahvasti mukana. Kun luen nyt mun ensimmäistä postausta, joka on kirjoitettu 8.5.2011, mä näen edelleen ne samat elementit kuin vielä tänä päivänäkin kirjoittaessani. Ootteko muuten lukeneet, aika jäätävää settiä ihan oikeasti, apua! Mutta jokatapauksessa, siinäkin näkyy positiivinen, tuttavallinen höpötys ja mun oma persoona, joka ainakin omasta mielestäni paistaa läpi jokaisesta tekstistä.

Vaikka elämä on muuttunut, kirjoitustaito ainakin omasta mielestäni kehittynyt ja blogi kasvanut kymmenistä lukijoista kymmeniin tuhansiin lukijoihin, mun persoona on edelleen mukana, samanlaisena, kaikissa teksteissä. En osaa piilottaa sitä, enkä halua.

Neljä vuotta sitten olin toisella kolmanneksella raskaana, jännittynyt mutta onnellinen esikoisen odottaja. En tiennyt silloin tulevaisuudesta mitään, en osannut toivoa enkä odottaa edes mitään muuta kuin tulevaa vauvaa. Nautin senhetkisestä elämästä Oton kanssa umpirakastuneena, enkä osannut huolehtia huomisesta. Silloin mä olin vielä tosi nuori, 19-vuotias joka oli elänyt siihen asti aivan erilaista elämää. Aloin kirjoittamaan blogia ” kun alkanu oleen tota ylimäärästä aikaa ja tuli kauniit ilmatki nii tekee mieli taas ottaa kuvii.” (suora lainaus ensimmäisestä postauksestani).

Miettikää, noin kevyesti, vähättelevästi ja tietämättömästi mä kirjoitin bloggaamisesta, joka on kuitenkin muotoutunut yhdeksi suurimmista meidän elämään nykypäivänä vaikuttavista tekijöistä. Alusta asti suhtauduin kuitenkin blogiini kunnianhimoisesti, vaikka muille sitä vähättelinkin. Halusin kehittyä, halusin kirjoittaa usein ja tavoittaa samanhenkisiä ihmisiä, löytää itselleni ystäviä toisista bloggaavista äideistä. En kuitenkaan osannut ikimaailmassa kuvitella blogista itselleni sellaista tekijää joka se nykypäivänä on. Kuluneen vuoden aikana mun blogi on laittanut pyörät pyörimään, ja määritellyt sen puolen meidän arjesta joka mun tekemisistä muodostuu.

Ilman niitä ensimmäisiä noloja höpöhöpöpostauksia, keltaisia tärähtäneitä kuvia ja miljoonaa hymiötä lauseiden välissä, mulla ei olisi nyt kahta unelmatyöpaikkaa enkä oikeastaan edes tiedä mitä mä tekisin tai millainen olisin. Tottakai on ne rakkaat ihmiset jotka tunsin jo ennen blogia, ja he ovat pysyneet matkassa tähän päivään saakka, mutta sitten on myös ne kaikki upeat tyypit joihin olen tutustunut vain ja ainoastaan blogin kautta. Ja sitten on te lukijat, joita ilman mun blogi ei olisi mitään.

Musta tuntuu ihan hullulta, miten monta teitä siellä ruutujen takana on. Ei sitä ymmärrä kun kirjoittaa täällä kotona, höpöttelee vaan ja kertaa päivän kuulumisia tai avautuu isommistakin asioista. Se on aina taustalla, ja sen tiedostaa tavallaan, mutta ei sitä oikeasti ymmärrä. Google Analytics on vain numeroita, jotka kasvavat päivä päivältä mutta joita ei ajattele sen enempää. Silti se järkyttävän suuri ihmismassa joka on joskus mun juttujani lukenut, on olemassa, siellä jossain, ympäri Suomea, ympäri maailmaa.

Jos sitä pysähtyy ajattelemaan, tulee samalla kiitollinen ja samalla hölmistynyt olo. Ne hetket kun se ajatus nousee pintaan liittyvät yleensä lukijan satunnaiseen tapaamiseen. Musta on ihan mielettömän hienoa tavata teitä, ja yleensä mulle jää siitä maailman paras fiilis. Näiden vuosien aikana olen saanut tavata ihan mahtavia tyyppejä, ja moni nimimerkki on saanut kasvot. Silti sitä hämmästyy joka ikinen kerta kun joku moikkaa spontaanisti, ja iskee kauhea jännitys ja epäusko siitä, että ihan oikeasti tämä mua kadulla vastaan kävellyt ihminen josta en tiedä mitään tietää kuka mä olen ja tykkää mun jutuista!

Kiitos, teille jokaiselle jotka tätäkin postausta nyt luette. Kiitos teille kaikille jotka kommentoitte, tykkäätte ja piristätte päivää. Kiitos teille jotka seuraatte instagramissa, ja kiitos teille kaikille jotka osallistuitte #oikeanainen-haasteeseen. Kiitos <3

Konkareiden rinnalla mun 4-vuotias blogi on vielä ihan lapsen kengissä, ja tiedän että kehitettävää riittää aina. Blogimaailma elää nopeasti eikä paikoilleen saa pysähtyä, vaan pitää kehittyä ja kasvaa, uudistua. Lifestyleblogi on siitä hyvä, että se elää elämän mukana. Se voi ja saa muuttua ja päivittyä siinä missä bloggaajan elämäkin muuttuu. Myös mun blogi on käynyt läpi erilaisia vaiheita (ks. kuva alla, apua!), isompia ja pienempiä muutoksia. Aion jatkossakin kirjoittaa kepeän höpöttäväiseen tyyliini, meidän arjesta, meidän juhlasta, hömppää ja asiaa, muotia, ruokaa ja kasvatusta.

20112015

Mun tärkein tavoite blogin suhteen nyt ja tulevaisuudessa on, että haluan kirjoittaa enemmän merkityksellisistä asioista sen kepeän hömpän lisäksi. Koska mulla on väylä tuoda ihmisten tietoisuuteen asioita, joihin mun mielestä on tärkeää kiinnittää huomiota, miksi ihmeessä en sitä tekisi? Oikea nainen oli alkua tälle, ja varmasti jatkossa aina jos koen että haluan jotain sanoa, sen myös sanon. Jos edes yksi ihminen saa mun blogin kautta pienen hippusen lisää itsevarmuutta, iloisen hymyn kasvoilleen tai tunteen että joku ymmärtää, se on sen arvoista.

Mä taputan tänään itseäni selkään, ja iloitsen hienosti sujuneista neljästä vuodesta. Onnea But I’m a human not a sandwich 4v! Toivottavasti hienoja vuosia on edessä paljon lisää. Blogiarki jatkuu, mutta yhden jo aiemmilta vuosilta tutun synttäriviikon perinteen mä aion toteuttaa tänäkin vuonna, nimittäin äitienpäivä videoina -postauksen.

Aivan mielettömän ihanaa viikonloppua kaikille, te olette parhaita <3

Ja hei, huikkaappa ihmeessä tähän postaukseen, kauanko olet lukenut blogiani! Mua kiinnostaa ihan älyttömästi kuulla jos siellä ruutujen takana on vielä tyyppejä, jotka ovat lukeneet mun blogia ihan ensimmäisestä postauksesta lähtien.


Vuosikooste 2014

31.12.2014

Näin. Tässä sitä taas istutaan, kirjoittamassa blogin neljättä vuosikatsausta. Mitä? Kun ikää tulee lisää tuntuu jokainen vuosi kuluvan aina entistä nopeammin. Uskoisin että aika moni vanhempi siellä ruutujen takana voi tähän samaistua, eikö? Joka vuosi sitä silti vaan tulee hämmästeltyä, että joko se vuosi meni. Mä olen tehnyt tästä vuosikoosteesta itselleni perinteen. Istun aina pari päivää ennen vuoden loppua alas, mukavaan asentoon, ja käyn koko kuluneen vuoden blogista läpi. Nyt mä jaan teille, kuukausi kuukaudelta vuoden tärkeimmät hetket, sekä joka kuukaudelta mun lempparipostaukset linkkeineen.

Tammikuu2014Tammikuussa meidän häihin oli enää kuukausi, ja jännitys alkoi kasvaa hurjaksi, eikä päässä juuri muuta pyörinyt! Vietettiin tammikuun aikana sekä mun että Oton polttareita, ja kummankin pirskeet olivat ikimuistoiset. Tammikuun aikana olin myös boudoir-kuvauksissa, sillä mua kuvattiin Otolle huomenlahjaksi. Pääsin pitkästä aikaa lentokoneen kyytiin ja uuten maahan ja kaupunkiin, kun blogikuviot lennättivät mut kohti Kööpenhaminaa ja Amazing Space luksuskylpylää. Matkaseurana mulla oli ihanat Naakan siskokset Erika ja Irene, ja meillä oli huippu reissu!

Tammikuun poiminnat:

helmikuu2014Helmikuu alkoi viimeisellä viikolla ennen häitä, jolloin tosiaan keskityttiin aika täysillä hääjärjestelyihin. Se viikko huipentuikin sitten 8.2.2014 kun me viimein sanottiin Helsingin Vanhassa Kirkossa toisillemme tahdon. Se päivä on kyllä mielessä vieläkin melkein joka päivä, elämäni upein päivä kyllä kertakaikkiaan.  Hääblogini voitti helmikuussa myös Wedding Blog Awards -äänestyksessä tittelin Vuoden Hääblogi 2014, ja sitä käytiin juhlistamassa Love me do -tapahtumassa. Kirjoitin aika paljon parisuhteesta, ja tietenkin häistä, sekä jaoin meidän häävideosta kymmenen minuutin koosteen 8.2.2014 -postauksessa.

Helmikuun poiminnat:

maaliskuu2014Parisuhde- ja avioliittoteemojen jälkeen maaliskuussa keskityin aika paljon lapsijuttuihin, kasvatukseen ja muihin vanhemmuuden aiheisiin. Käytiin tyttöjen kanssa kuvauksissa blogitutun lopputyötä varten ja taidettiin muuten ottaa aika rennosti kuukausien häärutistuksen jälkeen. Zeldan synttärit alkoivat jo lähestyä, me nautittiin vauvavuoden viimeisistä hetkistä. Tuli kirjoitettua myös lapsiluvusta, siitä miksi kaksi on hyvä meille, sekä tietenkin niistä ihan tavallisista päivistä.

Maaliskuun poiminnat:

huhtikuu2014Suuntasin heti huhtikuun alussa parin päivän blogityömatkalle Mami Go Go -Mintun ja Kaksplussan Kaisan kanssa Frankfurtiin, Pampersin tutkimuskeskukseen tutustumaan. Reissu oli ihan mielettömän mielenkiintoinen, ja oli ihana päästä näkemään taas uusi paikka ja kaupunki, vaikkakin vain pikaisesti! Sijoituin Aussie Blog Awardseissa Reader’s Choice -kategorian kakkoseksi, vain 25 äänen erolla voittajaan, ja olin pyörtyä kun mun kaverit käskivät mun astella lavalle. En taida vieläkään oikein uskoa sitä todeksi! Huhtikuussa juhlittiin myös kuopuksen 1v-synttäreitä, ja kirjoittelin imetyksestä ja imetyksen lopetuksesta. Palasin myös hetkeksi nuoruuteni Oulun vuosiin pitkän tekstin muodossa.

Huhtikuun poiminnat:

toukokuu2014Toukokuussa juhlittiin Vappua sisäpiknikillä kotona, kun ulkona oli ei-niin-ihana vesisade. Mä kehittelin myös itselleni kauhean uudistumisen tarpeen ja päätin värjätä hiukset pastellipinkiksi. Blogi juhli 3v-synttäreitään, ja mä vietin myös äitienpäivää. Toukokuun ihanan lämpimät säät saivat meidät viettämään kaiken mahdollisen ajan ulkona ja käytiin me ulkopiknikilläkin moneen otteeseen. Jos joku ei vielä tiedä mistä Zelda puhelimessa -läppä tulee, kannattaa tsekata kyseinen postaus, hahha!

Toukokuun poiminnat:

kesäkuu2014Alkukuusta käytöstavat nousivat tapetille metrossa käydyn keskustelun seurauksena. Kesäkuussa alkoi myös meidän kauan odotettu kuuden viikon yhteinen kesäloma. Startattiin lomailu juhlistamalla Oton synttäreitä, minkä jälkeen lähdettiin perheristeilylle Tukholmaan. Zelda-raukka oli kipeänä reissulla, mutta muuten meillä oli tosi kivaa. Tukholmasta paluusta seuraavana päivänä lähdettiinkin jo Ouluun mun tädin luokse juhannuksen viettoon. Oltiin Oulussa melkeinpä kesäkuun loppuun asti, ja hytistiin kylmästä. Kukapa voisi unohtaa juhannuksen räntäsateen? Kirjoitin myös parisuhteista, omastani, ja siitä kuinka toivoisin samat oikeudet kaikille parisuhteen suhteen.

Kesäkuun poiminnat:

heinäkuu2014Lomailu jatkui koko heinäkuun, ja vihdoin päästiin nauttimaan helteistäkin. Käytiin uimassa ja Korkeasaaressa, ja vietettiin ihania kesäpäiviä. Luovuin pidennyksistä pitkästä aikaa, ja kävin leikkauttamassa itselleni Long Bobin. Ihanan kesäloman päätteeksi me lähdettiin Oton kanssa kahdeksi yöksi kahdelleen Berliiniin viettämään häämatkaa, ja reissu oli ikimuistoinen. Matkan viimeisenä päivänä me myös tehtiin kliseinen häämatkajuttu, ja kiinnitettiin rakkauden lukko hotelliamme lähellä sijainneelle sillalle.

Heinäkuun poiminnat:

elokuu2014Pitkän loman jälkeen arkeenpaluu ei ehkä ollut sieltä helpoimmasta päästä elokuussa, mutta kyllä sitä taas pikkuhiljaa tottui rutiineihin. Esikoinen aloitti kerhossa, ja päivät menivät eteenpäin hurjaa tahtia. Mä aloin treenaamaan ja muuttamaan elintapojani terveellisempään suuntaan. Muhun iski yllättäen myös synnytysikävä, ja kirjoitin aiheesta pitkän postauksen, joka herätti rutkasti keskustelua, ja sain lukea teidän ihania ja herkkiä synnytyskertomuksia. Osallistuin myös #KutsuMua -haasteeseen ja kirjoitin omia kokemuksiani aiheeseen liittyen.  Loppukuusta meitä kohtasi suuri suru, kun rakas Mörkö-koira nukkui pois sydänvian takia.

Elokuun pominnat:

syyskuu2014Syyskuu on meillä se synttäreiden kuukausi. Juhlittiin ensin mun synttäreitä, sitten Tiaran synttäreitä ja lopuksi vielä mun äidin synttäreitä. Kirjoitin kolmesta vuodestani äitinä, ja kirjoitin myös postauksen mun omasta äidistäni. Lisäksi podin ihokriisiä, kun ihoni joutui huonoon kuntoon. Postaus keräsi hurjan määrän vinkkejä ja kommentteja teiltä, ja teidän vinkeillä sainkin ihon rutkasti parempaan kuntoon, mistä olen ikuisesti kiitollinen!

Syyskuun poiminnat:

lokakuu2014Lokakuussa treenitulokset alkoivat jo näkyä, ja olo oli mitä mainioin! Jaoin ennen-jälkeen -kuvia ja sain teidän sanoista motivaatiota jatkaa eteenpäin. Käytiin Holiday Clubin joulukuvauksissa, ja saatiin maistaa miltä kokopäivän kuvaukset maistuvat. Mun äiti kirjoitti vieraspostauksen blogiini, joka herkisti mut ihan täysin. Kirjoitin itsekin äitiydestä, ja siitä miten se on vaikuttanut mun minäkuvaan. Loppukuusta juhlittiin Indiedays Blog Awardseja, ja Inspiroivin perheblogi -äänestyksen kolmatta sijaa, sekä lähdettiin Oton kanssa kahdelleen risteilylle Tukholmaan rentoutumaan.

Lokakuun poiminnat:

marraskuu2014Marraskuu oli oikein kunnon risteilykuukausi, kun kuukauden ensimmäisenä päivänä me palattiin meidän kahdenkeskiseltä reissulta, ja heti seuraavana viikonloppuna lähdettiin sitten perheen kesken uudelleen Tukholmaan. Tultiin sieltä takaisin isänpäivänä, jolloin mä kirjoitin kirjeen mun omalle isälleni, isälle jota en koskaan ole tavannut. Marraskuu oli vuoden kiireisimpiä kuukausia ellei hääjärjestelyitä lasketa, ja mä olin aika loppu välillä. Onneksi äiti oli auttamassa meitä, ja selvittiin kuin selvittiinkin kiireisistä viikoista.

Marraskuun poiminnat:

joulukuu2014Vuoden viimeinen kuukausi kului aika pitkälti blogijoulukalenterin ja jouluvalmisteluiden muodossa. Kiireet kuitenkin hellittivät, ja vietettiin enemmän rauhallisia kotipäiviä kuin kertaakaan kesän jälkeen. Tein vuosikatsauksen vuoden asukuviin, ja osallistuttiin Joulupuu-keräykseen. Juhlittiin tietenkin myös joulua, ja nautittiin joululomasta ja yhteisestä ajasta. Loppukuusta kirjoitin teille suuret uutiset, blogi muuttaa Indiedaysiin 12.1.2015

Joulukuun poiminnat:

Tähän on hienoa päättää kulunut vuosi. Kahdentoista päivän päähän suuresta askeleesta eteenpäin. Blogi on kasvanut tänä vuonna ihan järjettömästi, teitä on tullut niin huikean suuri määrä etten meinaa edes uskoa! Olen kirjoittanut tänä vuonna enemmän postauksia kuin koskaan ennen, melkein 400, alkuvuodesta vielä kahteen blogiin yhtäaikaa, ja jos hääblogin ja Kaksplussan blogivierailun postaukset lasketaan mukaan, on kirjoituksia oikeasti kertynyt yli 400. Mä aion pitää tästä tahdista kiinni, ja aion jatkaa kehittymistä ja kasvamista ensi vuonnakin.

Olen myös oppinut aikatauluttamaan, suunnittelemaan ja tekemään hommia pienemmissä osissa. Se helpottaa blogin pitämistä kovasti. Mun blogi ei tule muutosta huolimatta muuttumaan, vaan samalla tyylillä jatkan edelleen eteenpäin. Lopuksi haluan kiittää teitä vielä kaikesta tuesta, ja ihanista viesteistä ja kommenteista joilla olette olleet meidän menossa mukana. Olen saanut teiltä ihan uskomattoman paljon positiivista energiaa, ja luottoa itseeni. Kiitos, että te olette siellä <3 Kiitos kaikille, jotka moikkasivat, kommenteissa tai henkilökohtaisesti, kiitos vinkeistä, kiitos lohdusta silloin kun me surimme Mörköä. Kiitos kaikesta. Ilman teitä, ei tämä blogi olisi yhtään mitään. Ootte parhaita!

Ihan mielettömän ihanaa, antoisaa ja energistä uutta vuotta kaikille <3 Nauttikaa uudenvuoden aatosta!

Mikä oli teidän mielestänne blogivuoden mieleenpainuvin tapahtuma tai postaus? Mikä omassa elämässä jäi tältä vuodelta parhaiten mieleen? Mitä toivotte ensi vuodelta?