Tavoittelin viime vuonna esimerkiksi riittävää lepoa ja lomaa ja onnistuinkin niissä mielestäni hyvin. Niihin vuosi 2020 tarjosi poikkeuksellisen (omg) hyvät puitteet. Samalla viime vuosi kuitenkin nosti pintaan sellaisia tunteita ja estoja, joiden olemassaolon olin jo ehtinyt unohtaa. Loma ja lepo on tärkeää, tottakai. Mutta nyt kun olen löytänyt ne ja oppinut huomioimaan niiden merkitystä arjessa paremmin, on aika tarttua taas härkää sarvista. Viime vuosi oli joku ihmeellinen läsnäolon, pysähtymisen ja heräämisen vuosi, joka pakotti punnitsemaan kaikkia elämän valintoja. No nyt on punnittu ja opeteltu – 2021, please anna mun jatkaa eteenpäin!

Tämä vuosi on se vuosi kun täytän 30 vuotta ja höpsöä tai ei, se merkitsee kyllä jotain. Vaikka 30 on vain  numero, enkä ajattele kenenkään muun ihmisen kohdalla siitä numerosta yhtään mitään, omassa elämässäni se merkitsee jonkinlaista käännekohtaa. Olen jo aiemmin listannut tavoitteita ennen kuin täytän 30 vuotta ja myös päivittänyt, miten olen niiden saavuttamisessa edistynyt. Tänä vuonna toivon voivani saavuttaa kenties ne loputkin tavoitteet, joita en vielä ole saavuttanut. Vielä on kahdeksan ja puoli kuukautta aikaa. Olen ihmisenä sellainen, että tarvitsen deadlineja, jotta saan asioita aikaiseksi.

Tavoitteet, joilla ei ole minkäänlaista määräaikaa, ovat tavoitteita, joiden edistämiseen en jaksa keskittyä riittävästi saavuttaakseni ne oikeasti. Jos taas minulla on tiedossa deadline, työskentelen määrätietoisesti saavuttaakseni tavoitteen. Kummallista, miten numerot muuttavat muka kaiken, mutta niin se vain omalla kohdallani on. Voin siis hyvin käyttää sitä vahvuutena ja asettaa itselleni niitä deadlineja jatkossakin.

Sain lukupiiriltämme joululahjaksi Sanna Sporrongin Unelmien kalenterin, jossa yksi tärkeimmistä tehtävistä oli määrittää yksi sana tälle vuodelle. Ensin hihittelin yksikseni, kun mietin erilaisia sanoja, jotka voisin kirjan ohjeen mukaisesti kiinnittää esimerkiksi peiliin tai jääkaapin oveen. Kaikki sanat, joita mieleeni putkahti, tuntuivat jotenkin turhalta tai teennäiseltä. Sitten se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta mun päähän: ELÄ!

Viime vuosi oli harmaata välitilaa – kaikki tuntui olevan jossain määrin pysähdyksissä koronan takia. Tänä vuonna aion ELÄÄ. Niin yksinkertainen sana, mutta rehellisyyden nimissä, viime vuonna maaliskuun jälkeen se eläminen tapahtui puoliteholla, koska pelkääminen ja epävarmuus söi niin paljon tilaa mielestä. Pelko halvaannuttaa. Enää en aio antaa sille valtaa. En aio antaa pelon tahria ajatuksiani ja lannistaa enää. En aio elää puoliteholla, koska jokainen päivä meidän elämässä voi olla se viimeinen. Kuinka paljon harmittaisi, jos se viimeinen päivä tulisi keskellä puolitehoista harmautta? Olin niin onnekas, että niin ei käynyt. Ja nyt en aio enää antaa mahdollisuutta käydäkään niin.

Mitä tekisin jos en pelkäisi? Tiedän, että vuoden vaihtuminen ei maagisesti parantanut koronatilannetta ja paljon tulee olemaan epävarmuutta ilmassa vielä tänäkin vuonna. Mutta helpotus häämöttää jo tulevaisuudessa, tällekin on olemassa deadline. Se tekee elämisestä helpompaa. Suurin osa maailmasta, itseni mukaan lukien, tuntui vain odottavan, että vuosi 2020 on ohitse. Silloin on vaikea elää. Nyt en odota, vaan elän ja hengitän täysillä tätä vuotta. Ja vaikka muutama tavoite vuodelle onkin, en aio tavoitella niitä hampaat irvessä, vaan ilon kautta, niinkuin tähänkin asti. Eikä unelmien tavoittelu estä elämästä, päin vastoin.

En edelleenkään usko mihinkään new year new me -meininkiin. Itse asiassa uskon sen vastakohtaan. Stop-nappula pois pohjasta ja vanha, rohkea minä takaisin! Tämä on se vuosi kun me ihmiset voitetaan korona ja tämä on se vuosi kun täytän 30 vuotta. Minulla on mahdollisuus itse vaikuttaa omaan fiilikseeni, ohjata ajatukseni oikeaan suuntaan ja luoda itselleni sellaiset olosuhteet, joissa minulla on hyvä olla ja hyvä luoda uutta.

Elä. Se kuulostaa ihanalta vuoden tärkeimmältä tavoitteelta. Se ei painosta, se ei sido mihinkään. Se kannustaa tarttumaan hetkeen, löytämään mahdollisuuksia ja seikkailemaan – ja nauttimaan matkan varrella. Se kuulostaa niin ihanalta viime vuoden tahmeuden jälkeen, että olen aivan täpinöissäni.

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Työn liiton kanssa, ja se on osa Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Kampanjan myötä pääsin testaamaan Lääkärikeskus Aavan Elämäntapakoordinaattorin etävastaanottoa, joka on täysin uudenlainen hyvinvointipalvelu Aavan Hyvinvointi- ja Urheiluklinikalla. Made by Finland -kampanjassa nostetaan esiin suomalaisen työn tekijöitä Suomi 100 -juhlavuoden hengessä, rohkaistaan tuntemaan ylpeyttä monimuotoista suomalaista työtä kohtaan ja kerrotaan, millaisella työllä suomalaista hyvinvointia rakennetaan.

Pari viikkoa sitten mulle soitti elämäntapakoordinaattori Päivi Sotkas Lääkärikeskus Aavasta, jonka kanssa olin sopinut ajan etävastaanotolle. Mun ei tarvinnut siis mennä mihinkään, vaan oman kodin rauhasta, mukavat pyjamahousut jalassa ja kahvikuppi kädessä, rupattelin hänen kanssaan ihan rauhassa. Puhelun aikana käytiin läpi oikeastaan mun koko tämänhetkinen elämäntilanteeni, ja tarkasteltiin sitä eri näkökulmista.

Mikä on elämäntapakoordinaattori

Elämäntapakoordinaattorin etävastaanotolla kartoitetaan asiakkaan koko elämäntilanne ja lähdetään miettimään konkreettisia asioita, joilla hyvinvointia ja terveyttä voi edistää. Elämäntapakoordinaattorin puhelinvastaanoton avulla asiakas saa monipuolisen alkukartoituksen omasta terveydentilastaan. Kartoituksen avulla on helpompi kokonaisvaltaisesti ymmärtää paremmin omaa terveydentilaa, sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Vastaanoton jälkeen elämäntapakoordinaattori tekee asiakkaalle henkilökohtaisen tulos- ja tavoitekortin, joka auttaa mahdollisessa elämänmuutoksessa eteenpäin. Elämäntapakoordinaattorina toimivat hyvinvointivalmennukseen perehtyneet terveyden- ja sairaanhoitajat Lääkärikeskus Aavassa.

Kartoituksessa käydään läpi liikuntatottumuksia ja liikunnan määrää, ruokailutottumuksia, unen määrää ja yleistä mielentilaa. Kartoituksen jälkeen pohditaan yhdessä elämäntapakoordinaattorin kanssa konkreettisia juttuja, joilla sitä omaa kuntoa ja vointia voi lähteä parantamaan. Pikkuhiljaa pienistä jutuista syntyy se pysyvä elämänmuutos, eikä niin että yrittää kerralla laittaa kaiken uusiksi. Lääkärikeskus Aavassa ollaan todettu, että suurin osa ihmisistä tietää kyllä terveellisistä elämäntavoista ja suosituksista, mutta ei vaan saa aikaiseksi noudattaa niitä, tai ei tiedä mistä aloittaisi. Juuri tähän ongelmaan pureutuu elämäntapakoordinaattori.

Elämäntavat syynissä

Me juteltiin puhelun aikana läpi kaikki nämä asiat, ja Päivin kanssa tultiin siihen tulokseen että mun personal trainerin kanssa tekemät ruokavalio ja liikuntaohjelma, ovat tismalleen oikeat mulle, ja mä syön todella terveellisesti ja hyvin, täysin suositusten mukaan. Käytiin läpi kaikki ruokavalion osa-alueet todella perusteellisesti. Siitä juteltiin myös, kuinka imettäessä on tärkeää että syö ja juo tarpeeksi. Satunnainen herkuttelukaan ei todellakaan ole pahitteeksi, vaan se on enemmän kuin ok.

Eniten juteltiin unesta, ja siitä saanko nykyisessä arjessa tarpeeksi levättyä. Omasta mielestäni jaksan tällä hetkellä tosi hyvin, siitä huolimatta että vauvan kanssa yöuni on edelleen melko katkonaista. Mutta sovittiin, että kiinnitän vielä pikkuisen enemmän huomiota siihen että saisin niin paljon unta, kuin pienen vauvan kanssa on mahdollista.

Päivin kanssa tultiin siihen tulokseen, että minä en siis tarvitse minkäänlaista muutosta, ja mun tavoitekorttikin jäi tyhjäksi. Oli ihan uskomattoman mahtavaa kuulla että olen saanut elämäntavat siihen kuntoon, että niitä ei tarvitse viilata parempaan suuntaan, vaan nykytyyli on niin hyvä että sillä voisi jatkaa hamaan tulevaisuuteen asti. En olisi välttämättä uskonut vielä viisi vuotta sitten, että joskus mä elän täysin suositusten mukaan ja se tuntuu hyvältä. Silloin en ollut osannut vielä ottaa säännöllistä liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota osaksi elämää.

Kohti pysyvää muutosta pikkuhiljaa

Kuten elämäntapakoordinaattorikin korostaa, pysyvä muutos tapahtuu pikkuhiljaa. Myös mä olen yksi juttu kerrallaan pyrkinyt kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia näiden vuosien aikana. Mikään haaste, dieetti tai herkkulakko ei ole koskaan ollut mulle kestävä ratkaisu, vaan ainoastaan hetkellinen juttu. Ne pienet konkreettiset muutokset: kävely bussin sijaan, sokeriton granola myslin tilalta, ja maustamaton luonnonjugurtti makujugurtin sijaan. Ne on juuri niitä valintoja, joilla olen lisännyt kokonaisvaltaista hyvinvointia helposti yksi askel kerrallaan.

Puhelun alkaessa en oikein tiennyt vielä mitä sellainen etävastaanotto ja kartoitus pitäisi sisällään, eikä mulla ollut mitään suuria odotuksiakaan. Puhelun aikana kävi kuitenkin selväksi että tämä olisi juuri sellainen palvelu, jota suosittelisin mun äidille. Ja lopulta päädyin antamaan mun äidille hiusten värin ja leikkauksen lisäksi syntymäpäivälahjaksi ajan Päivin etävastaanotolle. Äidinkin aika on jo ollut, ja se herätti äidin kuulemma todella ajattelemaan. Blogia pitkään lukeneet tietävät äidin taustan ja vakavat sairaudet, ja hänelle nämä Päivin konkreettiset vinkit ja apu olivat korvaamattoman arvokkaita. Ollaan käyty todella hedelmällistä keskustelua äidin kanssa etävastaanoton jälkeen, ja uskon että nyt hänkin alkaa pikkuhiljaa kaiken jälkeen pyrkiä kohti hyvinvoivempaa arkea.

Mä suosittelen edullista ja helposti lähestyttävää elämäntapakoordinaattorin etävastaanottoa jokaiselle, joka tavoittelee pysyvästi terveempää elämää ja hyvinvointia. Etävastaanotolla voi olla suuri merkitys muutoksessa onnistumisessa.

Lääkärikeskus Aava mukana Made by Finland Suomi 100-juhlavuoden kampanjassa

Itsenäisen Suomen hyvinvointi on rakennettu työllä ja työ rakentaa meidän yhteiskuntamme hyvinvointia myös seuraavat sata vuotta. Suomalaisen Työn Liitto haluaa muistuttaa meitä suomalaisia siitä, että työ tuo hyvinvointia sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle. On tärkeää osata tunnistaa tämän päivän suomalaisen työn menestystekijät ja voida tuntea aitoa ylpeyttä suomalaista työtä kohtaan. Me suomalaiset ollaan usein melko vaatimattomia omia saavutuksiamme kohtaan, ja tämä kampanja haluaakin rikkoa sitä perinnettä, ja nostaa esiin mahtavia suomalaisia yrityksiä ja suomalaisen työn tekijöitä.

Lääkärikeskus Aava on merkittävä pilari suomalaisen työn kannalta, sillä se työllistää yli 400 omaa työntekijää, sekä yli 800 ammatinharjoittajaa, kuten lääkäriä. Aava toimii myös yli 80 000 suomalaisen työterveyshuoltona, eli sillä on todella suuri merkitys suomalaisen työn teossa.

Ihanaa torstaita kaikille <3