Tosiaan, anteeksi tästä pienoisesta blogihiljaisuudesta! Perjantaina en sitten ehtinytkään tekemään postausta kun päätettiin alottaa meidän lauantainen leffamaratoni vähän etuajassa. Eilen oli tarkotus tulla postailemaan mut kuinka ollakkaan meidän neiti aurinkoinen heräsi eilen aamulla semmosena äkäpussina että en oo ennen nähny! Ja äkäpussisuus jatkuu yhä edelleen, syynä on ilmeisesti nuhainen pikku nenä. Vaikka nuha on kyllä alkanu vasta tän päivän puolella ja kitinä eilen, mut tuskin se nuha ainakaan oloa tekee mukavammaksi. Eilen nukkui kyllä parit hyvät päikkärit mut tosiaan päivällä ja eihän mulla sillon käyny mielessäkään tulla postailemaan ku olin sen homman ajatellu illalle.
Käytiin iltakävelyllä ja neitikin oli sit hereillä ollu jo pitkään ajateltiin et nyt hyvin uni maittaa kävelyn, kylvyn ja iltamaidon jälkeen (kello oli siis 21.00).. No mitä vielä! Nukahdin itse ensimmäisen kerran 04.30 kun pikkuneiti vihdoin alkoi yöunille. Neiti ei siis nukkunu iltaysin ja aamu puol viiden välillä ku korkeintaan pari sellasta viiden minuutin pätkää. Aamuyöllä sitten tapahtui jo ”huomattava parannus” ja saatiin neidin kanssa nukuttua molemmat kolme tunnin mittaista pätkää jonka jälkeen neitiä ei sitten nukuttanut enää ollenkaan. Luovutin sitten ton nukkumisasian kanssa suosiolla ja tultiin pikkusen kanssa aamumaidon jälkeen keittiöön väsäämään isille aamupalaa.
Pikkuinen on kitissy koko päivän lähes kaiken hereilläoloajan tänään paitsi silloin kun on maitopullo suussa. Päikkäreitä on nukkunut yhdet kunnolliset, saas nähdä miten sitten käy tän yön kanssa. Ollaan koitettu helpottaa pikkunuhanenän oloa höyryä hengittelemällä silleen et oon ollu pikkusen kanssa kylppärissä ja suihku on valunu tulikuumalla nii tulee höyryä ja se on kyllä auttanu siihen nuhaan aina hetkeksi mut silti pienellä on hankala olla. Hengittää kyllä ihan hyvin suun kautta ja hengiteltiin tota höyryä aina ennen syöttöä nii sai sitten syötyäkin onneksi kun nenä toimi aina sen aikaa. Kuumetta ei oo onneksi ollu mut ei toi nuha oo kyllä yhtään kiva, huomenna mennään kyllä lääkäriin jos ei toi ala helpottaa.
Ei oo kyllä yhtään kiva kattoa ku toisella on niin paha olla eikä yhtään tiiä miten vois vielä oloa helpottaa. Kylppärin höyryssä neiti kyllä viihtyy suht tyytyväisenä mut kun ei sinnekään voi koko päiväksi jäädä. Ja ei sillä kumminkaan mitenkään valu sitä räkää, on vaan tukkonen nenä nii se ”pikkuniistäjä” tai mikä onkaan ei oikeen hirveesti oo auttanu vaikka sitä ollaan myös kokeiltu pari kertaa. Jos teillä on jotain vinkkejä miten saadaan meidän itkuinen pieni nuhanenu muutettua takasin terveeksi päivänpaisteeksi jolla on hyvä olla niin kertokaa ihmeessä!
Otsikolla meinasin sitä että kun niin olin monta viikkoa odottanu Oton ensimmäistä isänpäivää ja suunnitellu tasan millasen aamiaisen teen ja mitä leivon ja kuinka Otolla on täysin herätyksistä vapaa yö ja saa nukkua pitkään sekä olla tekemättä mitään koko päivän. Ei oo kyllä menny ihan niin ku suunnittelin mutta toivottavasti tolla kullalla on ollu ees etäisesti mukava isänpäivä. Tässä on vähän kuvaa lahjasta ja tosta pika-aamiaisesta jonka sain värkättyä vasemmalla kädellä samalla viihdyttäen pikkuneitiä:
 |
Jättikuppi kahvia kera maidon ja miljoonan sokeripalan sekä iso annos munakokkelia ja paketillinen pekonia herran toiveiden mukaisesti  |
 |
| Ja tässä on isänpäivälahjan toinen puoli |
 |
| Ja tässä toinen. Totta se on, toi on Maailman parhaan isin muki! |
Otto ilmotti heti uuden duunipaikan saatuaan et se tarvii sinne oman kahvimukin ja siitä asti oon tienny mitä ostan isänpäivälahjaksi murulle. Smartphotolta tilasin ton mukin, itse päätin ulkoasun ja tekstit ja kuvien ja tekstien paikat. Valitsin tonne sisäpuolelle punasen värin ku Otto tykkää punasesta ja se sopi noihin pikkuneidin vaatteiden väreihin! Tossa harmaassa osassa on sellasia ihania vaaleita sydämiä joissain kohti ja muutenki tykkäsin ku toi oli kivan yksinkertanen ja tyylikäs mun mielestä. Mitäs pidätte? 
 |
| Megaväsynyt nukkuva isi ja pikkuneiti pirteänä kuin peipponen (toi pirteys oli tyyntä ennen myrskyä tai jotain :D) |
 |
| Ihana isi♥ |
Perjantaina hain kans sen Ellos-paketin vihdoin ja tämmösiä juttuja siellä siis oli:
 |
| Tästä paidasta en oo viel ihan varma mut se on varma et se vaatii ehdottomasti tehokkaan silityksen ennen ku ees harkitsen sen päälle laittamista! Must tuntuu et toi on tosi kiva ku laittaa tummat farkut ja korkkarit ja sit viel joku kiva ruskee vyö niin eiköhän se oo siinä! |
 |
| Tää ei oo kyl ihan noin sinappisen värinen mitä kuvassa näyttää, tykkään! Lempikuvio ja toi menee kaiken kanssa, kätevä tyylikäs perusneule. |
 |
| Ja tässä on mun uus lemppari! Toi on ihan täydellinen DinSkon kiilakorkoisten konjakinväristen nilkkureiden kanssa ja oli kyl ihan nappiostos. |
Kaikki hehkutti perjantaina että ”11.11.11” joten päätettiin mekin sitten tehdä jotain tärkeää hauskaa sen päivän kunniaksi. Mä leivoin taikataikinaa ja ikuistettiin sit meidän kaikkien kolmen kädenjäljet ja pikkuneidin jalanjäljet taikinaan. Niistä tuli ihan hyvät ottaen huomioon et mä oon tehny taikataikinaa viimeksi ala-asteella! Ne kaipaa viel valkosen maalin pintaan niin sit ne on valmiita seinälle laitettavaksi!
 |
| Vähän pitää viel hioa ja sit tosiaan valkosta maalia niin avot! Tossa mustassa kohdassa lukee neidin nimi nii piti viel vähäksi aikaa piilottaa ;D Tossa mun kädenjäljen päällä on neidin ”vasemman käden jälki” joka ei onnistunu kyl hirveen hyvin kun niitä sormia oli niin vaikee saada suoraksi Mut onneksi ees toinen käsi onnistui hyvin |
 |
| Tässä on jalanjäljet ja sama homma, vähän maalia pintaan ja seinälle! Ihanat pikkuruiset jalat♥ |
 |
| Taikinaa jäi vähän yli ja väsäsin sit muutaman ripustettavan sydämen jotka aattelin maalata punaseksi. Tolla yhdellä sydämellä on näköjään ollu vähän ryppyjä rakkaudessa mut eikai se haittaa! |
Tässä vielä pari kuvaa neidistä perjantailta:
 |
| Aina pikkurilli pystyssä♥ |
 |
| Ollaan vaihdettu nyt kokoa 50 oleva valkoinen haalaripussi nyt tohon ruskeaan 62-kokoiseen haalariin joka on lämpimämpi ja isomman kokonen, niin ne pienet kasvaa äkkiä! Toi on hihoista viel ihan liian pitkä mut lahkeet on jo sopivat! Neidillä on kyl aika pitkät jalat, meiän gasellisääri♥ |
Tällanen oli meidän isin ensimmäinen isänpäivä, mitäköhän ens vuonna tapahtuu? Miten on teillä sujunu isänpäivänvietto, toivottavasti paremmin kuin meillä! Palailen niin pian kun mahdollista, nyt en uskalla luvata mitään koska kyllä kaikki varmasti älyy et jos mulla on valittavana pikkuneiti jolla on huono olo tai blogin kirjottaminen nii kumman valitsen! Mut toivotaan nyt et pienelläkin vointi menis parempaan suuntaan. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ja isänpäiväonnittelut vielä jos täällä on ykskään isi lukemassa, moimoi♥
Aamupalan jälkeen meidän ihana naapurin Oona tuli meille torttutaikinan kanssa (piparitaikina oli mun vastuulla) ja sitten huomattiinkin että olin fiksuna tyttönä ajatuksissani ostanut itsekin torttutaikinaa piparitaikinan sijaan. Ei siinä auttanut kuin lähteä käymään kaupassa koska ehdottomasti haluttiin myös pipareita! Me kipiteltiin kauppaan ja vähän myöhässä, mulle perinteiseen tapaan pienten kommervenkkien kautta päästiin viimeinkin leipomaan.
Pipareista tuli kaunokaisia, tortuista ei niinkään vaikka kovasti yritettiinkin. Mutta ei mulla ainakaan eka torttusatsi koskaan ole niin priimaa, eikä tarvitsekaan. Se on se maku! Herkuteltiin glögillä ja leivonnaisilla ähkyyn asti. Oli pakko nostaa piparilautanen ylös työtasolle tuosta ruokapöydältä kun olin tarpeeksi monta kertaa kuullut Tiaran suusta että ”Katso äiti, taas nappasin yhden piparin, nam!”.
Lopuksi vielä kuva meidän ihanasta neiti kaksivuotiaasta, joka niiin reippaasti piirsi isille hienon kortin ja toisenkin vähän isomman kuvan, joka me laitettiin Otolle kehyksiin. Otto sai jo aiemmin partakoneen isänpäivälahjaksi joten nyt tänään me annetaan ”vain” itsetehtyjä ihanuuksia, mitkä on kyllä niitä merkityksellisimpiä lahjoja jos multa kysytään. On mieletöntä nähdä se ilo ja onni oman lapsen silmissä kun hän saa askarrella isilleen lahjaa! Nyt mä alan leipomaan mutakakkua ja paistamaan banaanilettuja Otolle aamiaiseksi niin hän saa herätä herkulliseen tuoksuun isänpäivän aamunaan.
