Helsinki on verhoutunut joulukoristeisiin, tämä on sitä vuoden parasta ja kauneinta aikaa. Illan hämärtyessä valot loistavat niin kauniisti että joulun läheisyyden voi todella aistia joka puolella. Enää tasan kuukausi jouluun! Mun blogia lukevat eivät ole voineet välttyä huomaamasta, että mä olen joulua palavasti rakastava tyyppi, ja ehdottomasti näin joulunaikaan tykkään tuoda ripauksen jos toisenkin joulua vähän joka postaukseen.  Koittakaa kestää, joulun jälkeen taas luonnollisesti helpottaa, haha!

Me käytiin ennen joulukadun avajaisia Stockmannilla aikeinamme morjenstaa joulupukkia, mutta lopulta Tiara olikin sitten vähän toista mieltä. Mentiin joulupukin viereen istumaan kun syli oli ehdoton ei-ei, mutta siinä vieressäkin ainoa mitä Tipa sai pukille sanottua oli että ”Kalat ovat tuollapäin!” kuten allaolevasta kuvastakin varmaan näkee, siinä Tipa nimittäin osoittelee kalojen suuntaan. Kalat ovat Tipan suursuosikki ja niitä täytyy käydä katsomassa jokaisella keskustareissulla vaikkei Stockmannille olisi muuten mitään asiaa edes, kun neiti huutelee jo metrossa aina että ”Mennään Stockalle katsomaan kaloja!”.

Stockalta me hipsittiin Aleksanterinkadulle ja saatiin kuin saatiinkin hyvä paikka ihan tien reunasta, että nähtiin hyvin joulukulkue. Kulkueella oli tänä vuonna enemmän koiria kuin viimeksi, mikä oli etenkin Tiaran mielestä huisin hauskaa ja ihasteltiinkin niitä varmaan kaikkein eniten joulupukin jäädessä toissijaiseksi. Taisi meillä ainakin tänään eläimet voittaa taiston joulupukin kanssa ihan 6-0! Saa nähdä miten käy tulevaisuudessa. Mä Facebookissa kyselinkin jo että mitä olette mieltä, kannattaako tänä jouluna jo pyytää joulupukkia vierailulle meidänkin kotiin?

Tiara ei siis tänään ollut hirvittävän innoissaan pukeista (suoraan sanoen oli aika pakokauhuinen varsinkin Stockmannilla, vaikka sai kurkkia pukkia äidin sylin turvista), mutta toki tilanne voisi olla ihan toinen jos pukki tulisi omaan kotiin ja toisi vieläpä lahjoja mukanaan. Mulle itselleni joulupukki on aina ollut tärkeä osa joulua ja melkein joka joulu meidän tai sukulaisten luona missä ollaan oltu viettämässä joulua, on käynyt pukki. Kunhan tytöt vanhenevat niin ehdottomasti tilataan aina pukki käymään, ja mahdollisesti jo tänäkin jouluna, mutta mietin vain että pelästyyköhän Tiara pahasti jos pukki tulee käymään?

Bernhardilaiset olivat ihan meidän suosikkeja, kunnon hurmaajia! Kaikkein suloisin oli tuo ylläolevassa kuvassa näkyvä piskuinen pentu joka matkusti toisen koiran vetämissä vaunuissa. Ihan huikean söpö pikku karvapallero, aww! Täytyy muuten tunnustaa jotain noloa itsestäni: Moni mun kaveri luuli pienenä, että Lassie on koirarotu, vaikka nykyään kaikki tietävät että Lassie oli vain elokuvan koiran nimi ja koiran rotu on collie. Itse tiesin että Lassie ei ole koirarotu, mutta erehdyin vielä nolommin: luulin että Beethoven on koirarotu ja kesti kauan oppia että ei, se onkin Bernhardinkoira.

Kotimatkalla Tipa kuukahti samantien, taisi olla tytsyllä jännittävä päivä. Zelda taas teki perinteiset ja heräsi ei sekuntiakaan aiemmin kuin juuri tapahtuman loputtua ;)! Punaiset posket ja hyvä mieli saatiin kaikille reissun aikana, ja sitten tultiin kotiin syömään eilisen makaroonilaatikon jämät uudella twistillä, heitettiin nimittäin pannulle paketillinen pekonikuutioita, ruskistettiin ne, sitten makaronilaatikon jämät perään, loraus kermaa ja parmesania ja avot – maailman paras jämämakaronilaatikko on syntynyt!  Joskus saa vähän löysäillä ruuanlaitossa ja tänään oli juuri sellainen päivä.

Nyt mä lähden etsimään mun suklaapatukkaa jääkaapin uumenista ylpeänä siitä että olen vastustanut fanipaloja hienosti koko viikon, woohoo! Sitten voisin käpertyä Oton kainaloon vielä hetkeksi katsomaan sarjoja ennen kuin uni vie voiton. Hyvää yötä ja mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille!♥

Minkä ikäisiä teidän muksut on olleet kun pukki on tullut käymään ensimmäisen kerran? Miten ovat reagoineet pukin vierailuun?

Mä ajattelin tehdä tänään jotain poikkeavaa, ihan vain siksi että tämä viikko on ollut muutenkin postauksiltaan aika poikkeava kun on ollut Oton postausta, videota ja tavanomaisesta arjesta poikkeavia juttuja. Otsikko on ehkä hieman harhaanjohtava, se kertoo ainoastaan postauksen kuvituksesta ja yhdestä pienestä osa-alueesta, sillä tämän postauksen ajattelin toteuttaa listaamalla teille kymmenen ihanaa juttua tältä viikolta.

1. Joulu lähestyy. Te kaikki tiedätte että mä oon jouluihminen henkeen ja vereen ja se että voin sunnuntaina todeta jouluun olevan enää tasan kuukausi on todellakin syy juhlia ja iloita!

2. Joulukoristeet. Kävin kellarissa viemässä vieraspatjan ja hakemassa paksumpia talvitakkeja sisälle, ja samalla spottasin meidän joulukoristelaatikot, enkä voinut olla nostamasta niitäkin jo sisälle. Niinpä päätin sitten koristella ensimmäisen pikkjoulukuusen Tiaran huoneeseen ja heti tuli niiin ihanan jouluinen ja hyvä fiilis. Tiara valitsi itse kuuseensa punaiset valot kun kysyin minkä väriset hän haluaa.

3. ”Tontut kurkkivat”. Tätä on hoettu pienestä asti aina joulun alla, ja nyt mä voin ekan kerran sanoa Tipalle, että tontut kurkkii ja sitten hihitellä kun Tipa etsii tonttuja ikkunoista! Ihanaa♥

4. Mandariinit. Mä oon löytänyt ne taas uudelleen! Ollaan syöty Tiaran kanssa joka päivä varmaan viisi mandariinia per naama! Ihanaa, terveellistä ja helppoa herkkua.

5. Puhelimen uusi taustakuva. Löysin maailman söpöimmän lukitusnäyttökuvan mun puhelimeen: jouluisen Minionin. Mä oon ihan rakastunut Minioneihin ja Tiara kans, hän osaa sanoakin että minioni.

6. Äiti. Äiti on ollut niin iso apu taas meille täällä, ja ennenkaikkea maailman parasta seuraa. Meillä kaikilla tulee äitiä ikävä, mutta onneksi pian on joulu ja me nähdään taas!

7. Kahvi. Me saatiin tänään sellainen kahvivempele että oksat pois. Mä Instagramissa (@iinalaura) esittelinkin sitä jo vähän, ja tulen kertomaan siitä enemmän heti kunhan ollaan vähän testailtu. Tänään maistettiin ekat sumpit ja oli kyllä niiiiiin herkullista!

8. Hääjärjestelyiden edistyminen. Saatiin tänään meidän valmiit hääkutsut viimeinkin ja ne on ihan mahtavat! Mä esittelen ne hääblogin puolella mahdollisimman pian, mutta voin kertoa että ollaan tosi tyytyväisiä ja niistä tuli ihan meidän näköiset.

9. Zeldan uudet taidot. Zelda on alkanut nousemaan oikein todenteolla konttausasentoon ja keikkuu siinä edestakaisin. Saapa nähdä milloin typy lopettaa ympäri kämppää peruuttelun ja rupeaa konttaamaan. Pistorasiat tuntuvat hurjaa vauhtia peruuttelevaa neitiä kiinnostavan jo nyt eli pitänee alkaa piilottelemaan niitä ainakin!

10. Tiaran hassunhauskat letkautukset. Mä eilen taas päivittelinkin Tiaran koottuja facebookin ja tänään on kyllä tullut neidiltä myös sellaista settiä että ei hyvänen aika! Joka päivä saa hihitellä Tiaran jutuille niin paljon, tää on varmaan vanhemmuuden parhaita puolia. Tiara esittää myös ihan huippuja kysymyksiä jatkuvasti. Edelleen odotan miksi-vaiheen alkamista innolla!

+1. Kunniamanininnan ansaitsee ehdottomasti vielä blogini facebook-sivuilta tuttu kissimirri, josta  kertonut kommentti sai eilen kymmeniä tykkäyksiä. Jos et vielä vilkaissut Tiaran kootuista kertovaa päivitystä ja sen kommentteja niin suosittelen käymään kurkkaamassa, saattaa nimittäin kutittaa nauruhermoja.

Ei se otsikko niin harhaanjohtava lopulta ollutkaan, aika jouluiseksihan tämä taas (kerran) meni, mutta ehkäpä se oli arvattavissakin. Nyt mä painelen nukkumaan ja huomenna uusi päivä ja uudet kujeet. Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille♥

Eilinen lauantai oli ihana päivä, sillä eilen joulun tuoksu valtasi meidän kodin ja saatiin vedellä navat täyteen herkkuja hyvässä seurassa. Mutta jo ennen kuin herkut olivat valmiita, oli fiilis mitä parhain kun sain viettää ihanan aamupalahetken ilopilleri-Zeldan kanssa. Tiara söi oman aamiaisensa heti herättyään kun oli kuulemma niin kova nälkä mutta Zelda, meidän pieni aamu-uninen pallero heräsi vasta puoli yhdeksän aikoihin aamupuurolle ja oli niin iloista neitiä että!

Aamupalan jälkeen meidän ihana naapurin Oona tuli meille torttutaikinan kanssa (piparitaikina oli mun vastuulla) ja sitten huomattiinkin että olin fiksuna tyttönä ajatuksissani ostanut itsekin torttutaikinaa piparitaikinan sijaan. Ei siinä auttanut kuin lähteä käymään kaupassa koska ehdottomasti haluttiin myös pipareita! Me kipiteltiin kauppaan ja vähän myöhässä, mulle perinteiseen tapaan pienten kommervenkkien kautta päästiin viimeinkin leipomaan.

Näin vuoden ensimmäisissä joululeivonnaisissa mä turvaudun aina kaupan taikinoihin, mutta ennen joulua aion kyllä pyöräyttää mummon herkku torttureseptillä ihan aitoja omatekoisia torttujakin. Siinä on vain niin kova homma että ihan suosiolla säästän sen ekstraspesiaaliksi herkuksi ihan sinne jouluaaton tienoille. Tiara oli ihana pikku apulainen ja taikinan napostelun lomassa sai leivottua hienoja poropipareita. Oli ihanaa kun vihdoinkin Tiara on jo niin iso että hänetkin sai kunnolla mukaan joululeivontaan! Zelda nukkui koko aamupäivän ja oli mukavaa touhuta niin että Tiara sai kaiken huomion itselleen.

Pipareista tuli kaunokaisia, tortuista ei niinkään vaikka kovasti yritettiinkin. Mutta ei mulla ainakaan eka torttusatsi koskaan ole niin priimaa, eikä tarvitsekaan. Se on se maku! Herkuteltiin glögillä ja leivonnaisilla ähkyyn asti. Oli pakko nostaa piparilautanen ylös työtasolle tuosta ruokapöydältä kun olin tarpeeksi monta kertaa kuullut Tiaran suusta että ”Katso äiti, taas nappasin yhden piparin, nam!”.

Lopuksi vielä kuva meidän ihanasta neiti kaksivuotiaasta, joka niiin reippaasti piirsi isille hienon kortin ja toisenkin vähän isomman kuvan, joka me laitettiin Otolle kehyksiin. Otto sai jo aiemmin partakoneen isänpäivälahjaksi joten nyt tänään me annetaan ”vain” itsetehtyjä ihanuuksia, mitkä on kyllä niitä merkityksellisimpiä lahjoja jos multa kysytään. On mieletöntä nähdä se ilo ja onni oman lapsen silmissä kun hän saa askarrella isilleen lahjaa! Nyt mä alan leipomaan mutakakkua ja paistamaan banaanilettuja Otolle aamiaiseksi niin hän saa herätä herkulliseen tuoksuun isänpäivän aamunaan.

Ihanaa isänpäivää teille kaikille! Toivottavasti teillä on ollut yhtä huippu viikonloppu kuin meillä!

Mä oon koittanut nyt pitää kameran tiukasti kaulassa aina niinä päivän valoisina hetkinä kun on mahdollisuus ottaa kuvia, ja yllättäen kuvia on kertynytkin tältä viikolta aikamoisen pläjäyksen verran. Koska mulla on usein paljon tekstiä, mä ajattelin tällä kertaa antaa kuville pääosan, joskus näinkin päin. Alkuviikko meillä siis kului sairastellen, mutta loppuviikosta ollaan nautittu niin ulkoilusta kuin hyvästä seurastakin.

Tiaran Mini Rodinin pandahaalari pääsi tositoimiin hiekassa ja mudassa ja selvitytyi erinomaisesti, kotiin tullessa haalari oli ihan puhdas nimittäin. Hanskat olisi saaneet Tiaralla olla paremmat, mutta ei tajuttu kirjastoreissulle ottaa kunnon hanskoja kun piipahdettin puistossa ihan ex tempore. Mutta ensi reissulle sitten, eipä se haitannut että lapaset menivät vähän likaisiksi, kaksivuotiaita ei pahemmin lika tunnu muutenkaan häiritsevän!

Zelda-neiti heräsi iloisena päiväuniltaan rattaista, kuten aina, ja vietiin tytsy keinumaan pitkästä aikaa. Olihan se keinuminen ihan hurjan jännittävää pienen puolivuotiaan mielestä! Zelda tuijotteli sinisillä silmillään kohti taivasta ja mölisi tyytyväisenä♥

Mä annoin Tiaralle hurjat vauhdit ja neiti kiljui innoissaan, Zelda sai vähän maltillisemmat vauhdit mutta keinun kyydissä tuuli sen verran että iso kyynel vierähti murusen poskelle. Raukka näyttää niin surulliselta allaolevassa kuvassa vaikka on juuri nauttinut elämänsä vauhdikkaimmasta ja iloisimmasta keinuhetkestä!

Eilen meillä oli kylässä Tiaran kummitäti Nona ja meidän naapurin Oona kun vihdoin oltiin sen verran terveitä että joku uskaltautui tulemaan meille. Oli ihanaa nähdä ystäviä pitkästä aikaa, täällä kotona flunssan kourissa meinasi jo tulla lievästi sanottuna tylsää. Onneksi flunssa on kaikilla muilla jo helpottanut paitsi mulla, musta tuntuu että poskionteloissa ei ole kaikki nyt ihan kuosissaan. Mutta yritän hautoa niitä lämpimällä ja niistää (naminami) paljon niin josko se tästä helpottaisi.

Kun pyydän Tiaraa hymyilemään kauniisti kameralle, saan maailman aidoimman ja iloisimman ihanan irvistyksen♥

Eilen jaoinkin jo blogin FB-sivuilla kuvan Zeldasta seisomassa Tiaran pöytää vasten. Zelda ei kuitenkaan siis nouse vielä yksin seisomaan vaan tarvitsee apua, mutta tomerana tyttönä pysyttelee kyllä seisoma-asennossa vaikka viisikin minuuttia jos sille päälle sattuu. Zelda myös pitää vain toisella kädellä kiinni, niinkuin allaolevassa kuvassakin näkyy niin neiti tavoittelee Tiaran kynää toisella kädellään ja rennosti nojailee pöytää vasten. Zelda on niin ponteva ja jäntevä, pyrkinyt seisomaan nelikuukautisesta asti ja nykyään ei muuta tekisikään enää. Mä veikkaan että Zeldalle riittää ryömimiseksi tuo peruuttelu ja kieriminen ja hän siirtyy suoraan joko konttaamaan tai seisomaan. Jännä nähdä osunko oikeaan!

Huh, sellainen kuvapläjäys! Huomenna Oona tulee meille uudelleen ja meillä on luvassa vuoden ensimmäiset torttu- ja piparitalkoot, aivan ihanaa. Joulusoittolista Spotifyssa odottelee korkkaamista, marmeladit on valmiina kaapissa ja en malta odottaa että se ihana piparin ja torttutaikinan tuoksu leviää meidän kämppään. Tervetuloa Joulu! Taisinpas vahingossa kaivaa tänään jouluvalojakin esiin, ja jouluverhot, jouluastiapyyhkeet, joulupussilakanat ja jouluiset peltipurkit leivonnaisia varten. Olen aika varma että tämän viikonlopun aikana joulu valtaa meidän kodin oikein kunnolla, ja se jouluvaltaus jatkuukin sitten loppiaiseen asti kokoajan pahentuen. Jes!

Mä voisin nyt käpertyä tuonne Oton kainaloon katselemaan Breaking Badia, mutta haluan toivottaa ihanaa viikonloppua teille kaikille♥♥
PS: Käykää ihanat vielä äänestämässä mun blogia Indiedays Inspiration Awardseissa inspiroivimmaksi Lifestyle -blogiksi jos ette vielä ole käyneet, sillä äänestysaikaa on enää tämä viikonloppu! Mä olen kyllä erittäin kovassa seurassa tuossa kilpailussa, mutta toivottavasti muutama ääni vielä liikenisi mullekin niin ei tarvitsisi ainakaan rökäletappiota ottaa, haha! Ja edelleen muistuttelen että äänestäneiden kesken arvotaan lippuja tuonne Inspiration Awards -gaalaan!

Mä oon todella iloinen että kirjoitin ja julkaisin tuon postauksen eilen, oli mahtavaa taas pitkän tauon jälkeen saada teiltä sankoin joukoin palautetta! Tuntui että sain ihan uutta intoa ja puhtia tähän kirjoittamiseenkin kun moni uusi tyyppi tuli kertomaan mielipiteensä ja sain tosi hyvän fiiliksen teidän jutuistanne ja kauniista sanoistanne. Kiitos kaikille kommentoineille! Ja vaikka osa ilmaisi myös negatiivista mielipidettään muutoksista, oli sekin ilmaisu asiallista mikä on juuri se mitä toivonkin. Mielipiteensä saa ja pitää ilmaista kunhan sen tekee vilpittömästi ja asiallisen ystävällisesti. Viime päivinä mun kaikissa muissa postauksissa on pyörinyt vaikka jos minkälaista mielipiteensä ilmaisijaa taas kerran mutta hän ei onneksi eksynyt sinne missä mielipiteitä toivottiin.

Nyt kuitenkin blogiarki jatkuu aivan kuten ennenkin, mutta kuten lupasin niin nuttura vähemmän kireällä, vaikka sitä puuhaa riittääkin sekä blogin parissa että täällä kotona. Me vietettiin rento ja mukava viikonloppu shoppaillen ja hyvästä ruuasta nauttien ja tässä postauksessa ajattelin esitellä meidän eiliset ostokset ja muutaman muun otoksen.  Tämän päivän mä taltioin kameraan kokonaisuudessaan aamusta alkaen, eli huomenna on luvassa päivä kuvina -postaus pitkästä aikaa. Kuvia tulikin aikamoinen määrä ja tämä yö meneekin sitten niitä läpi käydessä! Mutta nyt kuitenkin niitä kuulumisia.

Perjantaina meillä oli iloisen odottava fiilis koska tiedossa oli pitkästä aikaa melkein kokonaan vapaa viikonloppu kun Otolla ei ollut lauantaina töitä. Piipahdettiin kirjastossa hakemassa Tiaralle vähän luettavaa ja sen jälkeen tehtiin mega super ostokset lähimarketissa ja suunnattiin Subin kautta kotiin. Perjantai-ilta kului löhöillessä ja mulla blogijuttujen parissa ja taidettiin me katsoa Oton kanssa muutama jakso Breaking Badia. Ollaan innostuttu siitä vasta nyt vaikka moni meidän kaveri on sitä hehkuttanut jo tosi kauan, ei vaan olla älytty aiemmin alkaa sitä katsomaan kun on ollut aina jotain muuta.

Kuten moni muukin äiti varmaan tietää, eilen ilmestyi Polarn O. Pyretin Limited edition sirkus-mallisto jota on nyt näkynyt varmaan jokatoisessa perheblogissa vähintäänkin. Me suunnattiin sirkusostoksille rennolla asenteella ja yllätyttiin positiivisesti kun Kampin Popissa ei ollut ryysistä nimeksikään ja löydettiin juuri ne jutut mitä lähdin hakemaankin. Ostosten lisäksi Popista sai vielä Tipallekin hyvän mielen kun tarjolla oli ilmapalloja ja popcornia. Nerokasta Polarn O. Pyret, siinä on kyllä ehkä lapsiystävällisin kauppa mitä meidän muksut tietää! Tiaran puheissa Pop esiintyy nimellä junaratakauppa sillä ilman sirkusteemaakin Popista löytyy aina kivaa tekemistä lapsille Brion junaradan muodossa.

Tipalle tuo ihana sydänpaita ja Zeldalle multiraitabody, niitä me lähdettiin hakemaan ja ne me myös saatiin. Popista me lähdettiin Stockalle pyörimään kun Tipa halusi käydä katsomassa kaloja ja käytiin samalla kahvilla ja Argos-hallin joulumaailmassa, mistä en mitenkään kyennyt lähtemään tyhjin käsin vaikka onkin vasta lokakuu. Mukaan tarttui neljä syötävän söpöä vaaleanpunaista joulukoristetta jotka sopivat tosi hyvin meiltä jo löytyviin koristeisiin. Viime vuonna hamstrasin cupcake-koristeita ja kakkuteemalla jatkettiin tälläkin kertaa, tosin vielä himpun verran imelämmässä värissä. En malta odottaa että pääsen koristelemaan meidän joulukuusen, siitä tulee tänä vuonna niiiiiin hieno!

Nyt kun jouluaiheet on saatu käyntiin onnistuneesti niin tästä höpinästä ei tulekaan loppua ennen kuin vuosi loppuu. Onneksi pian on marraskuu ja saa ihan luvan kanssa olla jouluinen, ja laittaa jouluvaloja esille ja leipoa torttuja. Ensimmäisen glögimukillisen joinkin jo eilen ja voi että olin kaivannut sitä ihanaa, jouluisaa makua! Mulla oli vaan vähän köyhät eväät kun ei ollut rusinoita tai manteleita kun unohdin ostaa kaupasta, täytyy korjata asia mitä pikimmiten. Sirkusvaatteiden ja joulukoristeiden lisäksi mukaan tarttui vielä muutama vaate neideille Kappahlista kun piipahdettiin sielläkin:

Zeldalla on käyneet kaikki 68-koon bodyt pieneksi kun neidin selkä on niin pitkä joten piti hamstrata vielä toinenkin 74-kokoinen body ja sille housut kaveriksi. Tipalle ostin viininpunaisen trikoopaidan kun olen ihan hulluna siihen väriin, se on vain niin ihana ja sopii Tiaralle tosi hyvin. Sellaisia ostoksia tällä kertaa, lisäksi ostettiin Otolle Zarasta housut mutta itselleni en yllättäen löytänyt joulukoristeita lukuunottamatta mitään kivaa vaikka etsintä oli kuumeista. No, kerrankin näin päin!

Pikaisesti vielä julkistan Lamaze-arvonnan voittajakommentin:

Onnea Jannina, mä laitan sulle sähköpostia niin saadaan Rysky oikeaan osoitteeseen! Huomenna luvassa siis meidän sunnuntai kuvina -postausta ja ensi viikolla on tiedossa kaikkea muutakin jännää ja ihanaa, pysykää kuulolla! Hyvää yötä♥