Tällä hetkellä niin kovin ajankohtainen aihe, koronavirus, puhuttaa aikuisten lisäksi myös lapsia. Meilläkin eri ikäisten lasten kanssa asia on mietityttänyt heitä eri tavoilla. Vanhimman kanssa aiheesta on puhuttu kaikkein eniten, keskimmäisen kanssa jonkin verran ja nuorimman kanssa ei oikeastaan ollenkaan, koska häntä asia ei vielä kiinnosta ollenkaan. Multa pyydettiin vinkkejä siihen, miten asiasta voi keskustella lapsen kanssa ja päätinkin listata meidän omat keinot.

1. Älä lue ääneen shokeeraavia otsikoita tai maalaa piruja seinille.

Mun mielestä ihan ykkönen on se, että ei lue ääneen (eikä muutenkaan) mitään shokeeraavia otsikoita tai artikkeleita. Itse välttelen muutenkin kaikkea sensaatiohakuista uutisointia ja keltaisia lööppejä, mutta en varsinkaan lue ääneen mitään koronavirusotsikoita, mistä haluaisin puhua esim. Otolle, vaan laitan mieluummin vaikka linkin whatsappissa. Jos lapsi kuulee vain pelottavan otsikon tai pätkän uutisesta tms. niin saattaa herätä tosi turhaa huolta. Muutenkin pitää muistaa se, että lapsilla on yllättävän tarkat korvat ja he kuuntelevat tosi herkästi sitä, mitä aikuiset juttelevat keskenään. Jos asiasta on pakko keskustella lasten kuullen (aikuisten kesken), niin silloin muistaa ainakin olla rauhallinen ja pysyä faktoissa, joita voi lukea THL:n tai WHO:n sivuilta.

2. Puhu lapsen kanssa avoimesti.

Asia kannattaa ottaa puheeksi lapsen kanssa rauhallisesti jo ennen kuin siitä puhutaan koulussa/eskarissa. Me puhuttiin yhdessä koronaviruksesta jo heti silloin, kun siitä alettiin uutisoida, koska lapset puhuvat paljon myös keskenään ja oli vain ajan kysymys, milloin joku toinen lapsi ottaisi aiheen puheeksi ennen meitä ja me ei voitaisi silloin kontrolloida sitä, millaista juttua lapsi uskoo virukseen liittyen. Nyt tässä vaiheessa toki koulussa on puhuttu viruksesta myös opettajien toimesta, mikä on hyvä.

3. Kerro faktoja, älä arvioita tai mututuntumaa.

Jos lasta huolettaa, voi mun mielestä kertoa rauhallisesti faktoja koronaviruksen yleisimmistä oireista ja sairastuneiden määrästä Suomessa. Kaikenlaista hysterisointia kannattaa välttää, mutta ainakin me ollaan oltu realistisia. Ei olla hysteerisiä eikä myöskään vähätellä. Seurataan aktiivisesti uutisointia ja katsotaan mitä tapahtuu. Ollaan puhuttu myös siitä, että joitakin oppilaita on asetettu karanteeniin joissakin kouluissa ja että jos niin tapahtuisi meidän lapsille, opiskella voi myös kotona etänä. Erityisesti tämä, että mitä opiskeluille sitten tapahtuu, on huolettanut ja ollaan siis vakuutettu, että lapset varmasti saavat oppia kaikki tarvittavat asiat, vaikka koulu menisi kiinni tai tulisi karanteeni.

4. KÄSIENPESU.

Mä olen itse kunnon käsienpesun puolestapuhuja, koska pelkään etenkin tähän aikaan vuodesta norovirusta oksennusfobiani vuoksi. Tämän takia käsienpesu on meillä aikuisilla ja meidän lapsilla erittäin hyvin hallussa ja he pesevät aina kädet hyvin vedellä ja saippualla, riittävän rauhallisesti ja joka puolelta, ja kuivaavat kädet hyvin. Mun blogista löytyy myös (kaupallinen yhteistyö) hyvät ohjeet oikeanlaiseen käsienpesuun. Meillä on mukana käsidesiä aina kun käydään kaupassa tai missä tahansa. Jos ei ole pääsyä veden ja saippuan ääreen, niin sitten läträtään käsidesillä. Kun käydään kaupassa ja tullaan sen jälkeen autoon, desinfioidaan kädet. Kotiin tullessa vielä pestään kädet. Hyvästä käsihygieniasta ei voi olla mitään haittaa, vaan jokaisen kannattaa opetella se.

Koronavirus voi säilyä pinnoilla jopa useita päiviä (lähde: YLE). Esimerkiksi koulujen buffet-ruokailuissa olisi todella tärkeää, että ne kädet on pesty hyvin ennen, kuin kaikki koskevat samoihin kauhoihin ja sen jälkeen syövät niillä samoilla käsillä esimerkiksi leipää. Ja tätä mieltä olen aina, en pelkästään koronaviruksen vuoksi vaan ihan jo noroviruksen ja kausi-influenssankin vuoksi. Vaikka itse ei tauteja pelkäisi, meidän joukossa elää paljon perussairaita ihmisiä ja vanhuksia, joille ne itselle harmittomalta tuntuvat ”pikkusairaudet” voivat olla kuoleman vaarallisia. Lisäksi ainakin meidän lapsille oli huojentavaa se, että niinkin pienellä ja helpolla keinolla kuin hyvällä käsihygienialla voi parhaiten ehkäistä koronavirukseen sairastumista.

5. Yskiminen ja aivastaminen nenäliinaan tai hihan yläosaan, mikäli nenäliinaa ei ole saatavilla.

Yhtä tärkeää kuin hyvä käsihygienia on myös oikeanlainen yskiminen ja aivastaminen. Kannattaa pitää pientä nenäliinapakettia taskussa mukana ja jos yskittää/aivastuttaa niin sitten käyttää nenäliinaa ja laittaa sen samantien roskiin. Jos ei ole nenäliinaa saatavilla, voi käyttää omaa kyynärtaivetta/hihan yläosaa. Missään nimessä ei aivasteta/yskitä omiin käsiin. Nämä jutut on hyvä kerrata lasten kanssa, vaikka olisivatkin itsestäänselvyyksiä.

6. Lapsen rohkaiseminen puhumaan kaikesta, mikä mietityttää.

Lapsella pitää olla sellainen tunne, että voi ja saa kysyä vanhemmalta ihan mitä vaan. Liittyi se sitten koronavirukseen tai mihin tahansa isompaan tai pienempään asiaan.

Kukaan ei tällä hetkellä vielä tiedä varmuudella miten laajalle koronaviruksen vaikutukset tulevat ulottumaan Suomessa tai maailmanlaajuisesti. Koronavirus on juuri julistettu WHO:n toimesta maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Seuraan uutisointia aktiivisesti luotettavista lähteistä, noudatan hyvää käsihygieniaa, enkä matkusta. Mikäli viranomaisilta tulee lisäohjeita tai rajoituksia, noudatan niitä. Nyt voi vain toivoa, että voimme omilla toimillamme hidastaa viruksen leviämistä, jotta terveydenhuollon kapasiteetti riittäisi kaikkien sairaalahoitoa tarvitsevien hoitamiseen, kun sairastuneiden määrä kasvaa.

Miten teillä on puhuttu koronaviruksesta lasten kanssa? Mietityttääkö aihe teidän lapsia?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Lotus Nessun kanssa.

Lasten kanssa ei voi olla liikaa paperia

Lasten kanssa on tullut opittua ainakin yksi juttu: koskaan ei voi olla liikaa paperia mukana. Am I right? Vaikka lapset yrittävät parhaansa ikäänsä nähden olla sotkematta enempää kuin on pakko, sitä sotkua vaan tulee. Joskus yhden lounaan aikana maidot kaatuu kolmesti, ja ruuan jälkeen naama ja kädet on aina pyyhittävä. Autossa syöminen tai juominen on uhkapeliä ja ”hupsin” odottelua. Aina jollain kaatuu jotain, tai putoaa jotain jonnekin. Takapenkiltä voi joskus matkojen jälkeen lukea ruokalistan, että mitä on syöty. Siksi Otolla onkin isot taskut, ja taskut aina täynnä paperitolloja. Tulee ihan mieleen mun rakas mummu. Hänellä ei ollut koskaan taskut täynnä paperitolloja, mutta oli aina kuitenkin pieni nenäliina hihansuussa valmiina.

Kesäloman retkillä ja reissuilla voi yllättyä vessoista tai niiden puutteesta

Meidän kesään kuuluu paljon reissuja ja retkiä, ja vaihtelevia olosuhteita. Ollaan yövytty mukavassa hotellissa Kreikassa, ja ihanassa omakotitalossa Oulussa (sekä tietenkin omassa kodissa), mutta matkaan on kuulunut myös tienpenkkapysähdyksiä vessahädän yllättäessä lapsella automatkalla, juuri silloin kun huoltoasemaa ei ole missään lyhyen etäisyyden päässä. Ollaan retkeilty huvipuistoon, leikkipuistoon, luonnonpuistoon ja moneen muuhunkin puistoon. Kakkavaippaa on vaihdettu auton takakontissa 35 asteen helteellä. Ollaan oltu uimarannalla, jolta lähimpään vessaan oli kilometrin kävely.  Rodoksella kahviloissa ja ravintoloissa ei saanut heittää vessapaperia pönttöön ollenkaan, vaan se piti laittaa roskakoriin.

Hygienia on mulle tärkeää

Vaikka lasten kanssa tulee sotkua usein ja paljon, ja olosuhteet vaihtelevat reissatessa, hygienia ja puhtaus on mulle tärkeää, ja pidän siitä huolen vaativammissakin olosuhteissa. En kutsuisi itseäni pöpökammoiseksi, sillä voin kyllä pitää metron kaiteesta kiinni ja painaa hissin nappulaa sormella. Mutta mulla on aina laukussa mukana käsidesiä ja puhdistuspyyhkeitä, ja pidän huolen siitä, että kädet putsataan aina asiaankuuluvissa tilanteissa. Hygieniasta huolehtiminen ei kuitenkaan saa kuormittaa luontoa tarpeettomasti. Siksi olen etsinyt vaihtoehtoa puhdistuspyyhkeille eli baby wipeseille, joiden ympäristöystävällisyydestä en ole voinut olla niin varma, sillä tarkkaa ja läpinäkyväää tietoa eri merkkien puhdistuspyyhkeiden ekologisuudesta on ollut mielestäni haastavaa löytää.

Puhdistuspyyhkeitä parempi vaihtoehto on Lotus kostea WC-paperi

Jokainen pikkulasten vanhempi tietää, että wipesit on super käteviä ihan kaikkeen. Niillä voi vauvan pyllyn lisäksi putsata ihan kaiken muunkin, mutta kuten sanottua, ne eivät välttämättä ole kaikkein ympäristöystävällisimpiä. Jotkut pyyhkeet ovat joutsenmerkittyjä, mutta yhdenkään googlettamani merkin tuotekuvauksesta en löytänyt sanoja ”biohajoava” tai ”huuhdeltava”.  Nämä sanat sen sijaan lukevat Lotus Kostean WC-Paperin pakkauksessa. Lotus Kostea WC-paperi on huuhdottava ja biohajoava, ihan niin kuin tavallinenkin wc-paperi. Lotus kostea wc-paperi on dermatologisesti testattu ja pH-arvoltaan neutraali iholle.

Kosteaa wc-paperia on saatavilla kolme eri vaihtoehtoa: tuoksuton Pure sekä Delicate Rose ja Fresh Cucumber, jotka ovat miedosti hajustettuja. Näistä Pure on mun suosikkini hajusteettomana, ja se sopii hyvin myös taaperon herkän ihon putsaukseen. Tuntuma on ihan samanlainen kuin tavallisissa wipeseissa, mutta tosiaan nämä ovat biohajoavia ja nämä voi tiputtaa suoraan  wc-pönttöön, toisin kuin ne normi-wipesit joita ei missään nimessä saa tiputtaa pönttöön.

Me ollaan vaihdettu wipesit kokonaan näihin, eikä paluuta ole. Nämä puhdistavat yhtä hyvin, ja ovat yhtä mietoja ja helliä, JA nämä kuormittavat luontoa vähemmän. Suosittelen kokeilemaan! Mä en ainakaan olisi edes tajunnut, että kostea WC-paperi voisi olla samantyyppinen kuin puhdistuspyyhkeet, sillä etukäteen ajattelin, että huuhdottavan wc-paperin täytyy olla jo valmiiksi tosi löllöä ja ”hajoavaa”. Mutta ei, nämä on ihan samanlaisia kuin wipesit, mutta vaan huuhtoutuvat ja hajoavat sitten pöntössä. Ehkä tästä Lotukselle brändäysideaa, että kehitetään vielä vauvoille tarkoitettu kostea wc-paperi (tai ”Biohajoavat puhdistuspyyhkeet”), joka löytyy vauvantarvikehyllystä, niin useammatkin vanhemmat löytäisivät tiensä tämän mahtavan tuotteen pariin.

Lotus kostea wc-paperi on kuitenkin wipesina toimimisen ohella myös oikeasti oiva tuote ihan aikuisenkin pyllyn pyyhkimiseen yhdessä tavallisen vessapaperin kanssa.

Hellät paperit kaikkiin tilanteisiin

Lotuksen innovatiivisuus ei ulotu vain vessapapereihin ja puhdistuspyyhkeisiin, vaan paperihyllyn muihinkin alueisiin. Muumi-hullun lapsen lemppareita nuhan yllättäessä ovat Lotuksen Muumi-Nessut, ja siitepölyallergisen äidin nenä kiittää ekstra-hellistä ja pölyämättömistä  Lotus Nessu  Sensitive -nenäliinoista, joilla on Allergia- ja astmaliiton myöntämä allergiatunnus. Allergiatunnus takaa muun muassa sen, että nenäliinassa ei ole käytetty herkistäviä kemikaaleja ja että se on mahdollisimman pölyämätön. Olenkin ottanut mummusta mallia, ja mulla kulkee nykyään pikkupaketti Nessu Sensitivejä mukana, vaikka hihansuuhun en niitä laitakaan. Taaperokin osaa itse hakea paketista Muumi-kuvioidun Nessun, ja sanoo että ”isi nenä” tai ”äiti nenä” kun nenä kaipaa pyyhkimistä. Muumi-kuvioisella nenäliinalla nenän pyyhkiminen ei ole ihan niin ikävää kuin muuten. Ja lopuksi taapero sanoo ”muumi ohkii” ja käy viemässä nenäliinan roskikseen.

Arjessa ja lomalla tulee paljon tilanteita, jolloin on paperille tai puhdistuspyyhkeelle tarvetta, ja silloin haluan pitää huolen, että valitsen mahdollisimman laadukkaat, hellävaraiset ja ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Haastan kaikki vanhemmat vaihtamaan baby wipesit biohajoaviin Lotus Kostea WC-papereihin, ja kokeilemaan itse!

Olen mukana SCA Torkin ja Lifien Ellan käsienpesukoulu -kampanjassa, joka on äärmmäisen ajankohtainen näin pahimpana flunssakautena ja varsinkin kun meille on pian syntymässä pieni vauva. Meidän tytöt ovat päivähoidossa, ja käsihygienia on varsinkin siksi erityisen tärkeä ja meidän perhettä koskettava asia. Hyvällä käsihygienialla on mahdollisuus ehkäistä monia sairastumisia, ja vähentää niin lasten kuin vanhempienkin sairaspoissaoloja.

Mä olen itse todella tarkka hyvästä käsihygieniasta, ja olen pyrkinyt opettamaan samaa tarkkuutta lapsillenikin jo aivan pienestä asti. Etenkin pian esikouluikäinen esikoisemme on myös itse hyvin tunnollinen käsien pesijä, ja muistaa pestä kädet oma-aloitteisesti aina kun tilanne sitä vaatii: vessakäynnin jälkeen, ennen ruokailua ja ruuanlaittoa, ulkoa tullessa tai muuten kotiin tultaessa, niistämisen jälkeen ja tietenkin myös silloin kun kädet ovat näkyvästi likaiset. Hän myös osaa jo hyvin oikean käsienpesutekniikan saippualla ja vedellä ja käyttää pesuun suositellut 20 sekuntia, eikä vain hutaise nopeasti käsiä veden alla ja heiluttele sitten kuivaksi.

3-vuotiaan kanssa ollaan vielä siinä vaiheessa, että käsienpesusta pitää muistuttaa ja siinä myös tarvittaessa auttaa. Usein hän on siinä joko vähän turhan nopea, tai sitten unohtuu leikkimään saippualla. Myös kuivauksen kanssa pitää olla tarkkana, sillä oikeaoppinen kuivaus hankaamalla takaa sen että bakteerit oikeasti irtoavat käsistä ja jäävät pyyhkeeseen.

Lasten päiväkodissa käsihygieniasta on huolehdittu hyvin. Lapset pesevät kädet aina vanhemman kanssa aamulla päiväkotiin tullessaan, ja sen jälkeen hoidossa kaikissa aiemmin luetelluissa tilanteissa myös. Lisäksi kädet pestään ennen kotiin lähtöä, mikäli lapset ovat vielä sisällä leikkimässä. Päiväkodin vessoissa on lapsille yksinkertaiset kuvalliset käsienpesuohjeet ja helposti saatavilla niin saippuaa kuin paperipyyhkeitä kuivaukseen. Aikuiset valvovat lasten käsienpesua. Ellan käsienpesukoulun käsienpesuohjeet kuuluvat näin:

1. Kostuta kädet lämpimällä vedellä.

2. Levitä käsiin nestemäistä tai vaahtosaippuaa, hiero käsiä yhteen ja puhdista hyvin käsien kaikki pinnat.

3. Huuhtele puhtaalla vedellä.

4. Kuivaa kädet hyvin paperipyyhkeeseen.

Hyvä käsihygienia on varsinkin päiväkodissa tosi tärkeää, kun kaikki lapset leikkivät samoilla leluilla ja koskettelevat samoja pintoja, ja ylipäätään hengaavat samoissa tiloissa yhdessä. Jos ei puhtaudesta huolehdita, taudit leviävät todella nopeasti. Olen tosi iloinen että meidän päiväkodissa puhtaudesta huolehditaan hyvin, eikä tässä parin vuoden päiväkotiuran aikana ole ollut mitään merkittäviä epidemioita, vaikka toki kaikilta taudeilta ei voikaan välttyä vaikka kuinka hyvin huolehtisi.

Me testattiin lasten kanssa sormivärien avulla, kuinka hyvin he pesevät itse kätensä ja olin positiivisen yllättynyt kun sekä viisivuotias että kolmivuotias pesivät käsiänsä niin kauan että missään ei enää ollut pisaraakaan sormiväriä jäljellä. Saimme SCA Torkin Ellan käsienpesukoulu-materiaalien mukana myös tarrat jotka voi liimata vessaan, ja niissä neuvotaan oikea käsienpesutekniikka yksinkertaisesti. Lapset saivat itse liimata tarrat ja he innostuivat huomatessaan että tarrat olivat samoja kuin päiväkodissakin on.

Mä en ole sellainen hysteerinen äiti joka saa slaagin jos lapsi maistaa hiekkaa tai poimii rusinan lattialta suuhunsa, mutta käsienpesusta huolehtiminen kuuluu mun mielestä kyllä jokaisen vanhemman vastuulle. Se kuuluu ihan normaaliin muiden ihmisten kunnioittamiseen ja käytöstapoihin, että ei turhan takia levittele bakteereja ja viruksia ympäriinsä. Ihan samoin kuin se, että kipeää lasta ei viedä hoitoon tai kaverille kylään, sisäleikkipuistoista puhumattakaan.

Kun meidän perheen uusin tulokas on syntynyt, puhtaudesta huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää. Vastasyntynyt on pieni ja hauras eikä tosiaankaan elämänsä ekoina viikkoina kaipaa flunssia, vatsatauteja tai mitään muitakaan ikävyyksiä seuraksi. Täytyy toivoa että ajankohdasta huolimatta säästytään hänen kanssaan tartuntataudeilta mahdollisimman pitkään.

Ellan käsienpesukoulu -opetusmateriaalit voi tilata ilmaiseksi SCA Torkin sivuilta. Sivuilla on myös paljon tietoa jota kannattaa käydä selailemassa! Materiaaliin kuuluu tarrojen ja mahtavien diplomeiden lisäksi mm. juliste sekä hauska Ella ja kumppanit pysäyttävät epidemian -kirja. Suosittelen näitä ehdottomasti päiväkotien lisäksi ihan kaikille perheillekin, meidän lapset tykkäsivät ja näiden avulla oli helppoa ja hauskaa käydä läpi oikeaa käsienpesutekniikkaa. Lapsille löytyy myös hauska ja opettava sovellus – Ellan käsienpesuseikkailu, jonka voi ladata ilmaiseksi App Storesta tai Google Playsta.

Yhteistyössä SCA Tork.

Kuinka teillä huolehditaan hyvästä käsihygieniasta? Minkä ikäisenä lapset ovat oppineet itse pesemään kädet huolellisesti?